Browsing by Subject "mielikuvat"
Now showing items 21-23 of 23
-
(2008)Tutkielmassa käsitellään brändin rakentamista, brändiin liittyviä hyötyjä, imagon ja mielikuvien muodostumista sekä Marimekon brändin kehittymistä. Brändin rakentaminen on erityisen haastavaa vaatetusteollisuudessa, koska trendit ja kuluttajien mieltymykset vaihtuvat usein. Empiirisessä osuudessa selvitetään Marimekon imagoa ja siihen liittyviä mielikuvia. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään brändin hyötyjä, strategista johtamista, brändipääoman osa-alueita, imagoa ja mielleyhtymiä. Brändeistä on hyötyä sekä yrityksille että asiakkaille. Brändipääomaan kuuluu asiakkaan brändiuskollisuus, brändin tunnettuus, brändiin liitettävät mielleyhtymät sekä koettu laatu. Brändin imagolla tarkoitetaan kuluttajien brändiin liittämiä mielikuvia ja sitä, millaisen käsityksen he brändistä saavat. Tutkielmassa käsitellään myös Suomen vaatetusteollisuudelle tyypillisiä piirteitä ja vaatetusteollisuuden nykytilannetta sekä Marimekon kehittymistä eri vuosikymmenillä. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli saada selville kuinka nuoret aikuiset kokevat Marimekon brändin ja tuotteet sekä millaisia mielikuvia Marimekkoon liitetään. Tavoitteena oli selvittää myös kuinka hyvin vastaajat sopivat Marimekon kohderyhmään. Kyselyyn vastasi 73 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijaa. Tavoitteena oli rakentaa teorian ja empiirisen tutkimuksen pohjalta käsitys millainen Marimekon imago on tällä hetkellä nuorten aikuisten mielestä. Tutkimustulosten perusteella nuoret aikuiset eivät kuulu vahvasti Marimekon kohderyhmään etenkään vaatteiden osalta, erityisesti miehet kokevat merkin itselleen vieraaksi. Marimekon vaatteita pidetään liian kalliina, mallit eivät istu hyvin päällä ja niitä ei pidetä tarpeeksi nuorekkaina. Marimekon sisustustuotteita sen sijaan pidetään hyvinä ja laadukkaina. Vastaajat toivovat Marimekon lanseeraavan nuorille soveltuvan vaatemalliston, joka olisi nykyisiä mallistoja halvempi ja nuorekkaampi.
-
(2011)Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten eturivin poliitikkojen blogiviestintää imagonrakennuksen näkökulmasta. Tarkoitus on selvittää, millä tavalla poliitikot käyttävät blogejaan osana imagonrakennusprosessia. Tutkimuskysymyksen taustalla on ajatus yhteiskunnan viestinnällistymisestä, 'medialisoitumisesta'. Mediavälineiden ja -sisältöjen kyllästämässä mielikuvayhteiskunnassa jokainen joutuu pitämään huolta siitä, millainen imago hänelle muiden mielissä muodostuu. Mielikuvayhteiskunnassa imagot kilpailevat toisiaan vastaan ideologioiden sijaan, ja poliitikot pyrkivät erottumaan toisistaan ja kauppaamaan itseään äänestäjille mielikuvien avulla. Koska poliitikot taustaryhmineen voivat kommunikoida yleisöille blogien avulla ilman perinteisten tiedotusvälineiden väliintuloa, blogien merkitys imagoiden rakentamisessa, muokkaamisessa ja ylläpitämisessä on huomionarvoinen. Tutkielma sijoittuu poliittisen viestinnän tutkimuksen kenttään ja siinä hyödynnetään myös retoriikan tutkimuksen perusteita. David Nimmon teoria jakaa imagoviestinnän kolmeen aspektiin: ajatteluun ja tulkintaan liittyvään kognitiiviseen puoleen, tunteisiin vetoavaan affektiiviseen osaan sekä konatiiviseen, eli toimintaan kehottavaan elementtiin. Ferdinand de Saussuren linjaamien semiotiikan käytäntöjen mukaan viestintä puolestaan koostuu semioottisista valinnoista. Blogeissa käytettyjen semioottisen valintojen perusteella imagoviestinnän eri aspektit korostuvat halutuilla tavoilla. Tutkielmassa tarkastellaan imagonrakennuksen näkökulmasta niitä retorisia keinoja ja valintoja, joita blogikirjoituksissa esiintyy. Tutkielman alkuperäislähteinä ovat 24:n näkyvässä asemassa olevan suomalaisen poliitikon blogit tai vastaavat verkkosivut syksyltä 2009 ja keväältä 2010. Mukaan valittiin kaikki sellaiset eduskuntapuolueiden sekä valiokuntien puheenjohtajat, jotka päivittivät sisältöä blogeihinsa säännöllisesti. Tutkielman tärkeimpiä kirjallisuuslähteitä ovat muiden muassa Erkki Karvosen, David Nimmon, Risto Uimosen sekä Pekka Isotaluksen teokset. Tutkielman metodologisena apuvälineenä on sovellettu laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä kuten palautesilmukkaa. Palautesilmukan induktiivisessa vaiheessa aineiston pohjalta on ensin toistuvien lukukertojen myötä muodostettu kategoriat, joihin varsinaiset sisällöt on sitten deduktiivisessa vaiheessa lajiteltu lopullista analyysia varten. Näin on saatu esiin erilaisia imagotyyppejä, joihin poliitikot itsensä blogeissaan asemoivat sekä imagonrakennuskeinoja, joita he blogiviestinnässään käyttävät. Tutkimus osoittaa, että useimmat suomalaiset poliitikot pyrkivät rakentamaan imagojaan asiapitoisista lähtökohdista, riskittömästi ja hillitysti. Imagoviestit sisällytetään tiiviisti asia-aiheiden yhteyteen eikä imagotekijöitä tyrkytetä sisältöjen kustannuksella. Kognitiiviset elementit korostuvat affektiivisten kustannuksella. Vaikka provokatiivisia intohimopoliitikkojakin joukosta löytyy, suurin osa pyrkii profiloitumaan imagoltaan viileiksi ja osaaviksi asiantuntijoiksi.
-
(2020)Tavoitteet. Jokaisella suomalaisella on jonkinlainen mielikuva naapurimaastaan Venäjästä, sen kielestä sekä kansalaisista. Nämä mielikuvat voivat olla peräisin esimerkiksi uutisista, historian oppitunneilta tai Venäjällä käyneiden ystävien kertomuksista. Tämänkaltaista arkielämän tietoa ja sen muodostumista tutkitaan sosiaalipsykologiassa sosiaalisten representaatioiden käsitteen avulla. Suomen sekä muiden maiden suhdetta Venäjään, sen kieleen ja kansalaisiin on tutkittu yleisemmin asenteiden, stereotypioiden ja ennakkoluulojen viitekehyksestä. Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita rajavartijaopiskelijoiden Venäjään liittämiä mielikuvia eli sosiaalisia representaatioita. Tämän lisäksi tavoitteena on havainnollistaa, minkälaisia mielikuvia rajavartijaopiskelijat liittävät venäläisiin ja venäjän kieleen. Suomalaisten rajavartijaopiskelijoiden suhdetta Venäjään ei olla aikaisemmin tutkittu, minkä vuoksi tutkielma tuo uutta tietoa tältä aihealueelta. Menetelmät. Pro gradu –tutkielman aineisto on kerätty venäjän kielen alkeiskurssia aloittavilta rajavartijaopiskelijoilta. Tutkielma toteutettiin empiirisenä assosiaatio- eli mielikuvatutkimuksena, joka pohjautuu sosiaalisten representaatioiden teoriaan. Tutkimusasetelmana oli tapaustutkimus. Aineisto kerättiin Webropolin kyselylomakkeella Imatran Raja- ja merivartiokoulussa syyskuussa 2018. Pilottitutkimukseen osallistui 28 henkilöä ja itse tutkimukseen 68 henkilöä, eli yli puolet vuosikurssin 122:sta rajavartijaopiskelijasta. Tutkielman tutkimusstrategiana toimi mixed method -menetelmä, jossa aineiston analyysi pohjautui monimenetelmällisyyteen. Ensinnäkin aineisto kuvattiin taulukoiden, sanakarttojen ja sanapilvien avulla. Toiseksi aineistoon käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Rajavartijaopiskelijoiden mielikuvat olivat monitulkintaisia ja ne vaihtelivat positiivista negatiivisiin. Mielikuvat Venäjästä ja venäläisistä olivat jossakin määrin yhteneväisiä. Mielikuvat sanasta ’venäläinen’ liittyivät tiiviisti venäläisiin tuotteisiin, kuten vodkaan ja Ladaan, tai venäläisiin persoonallisuuspiirteisiin. Mielikuvat venäjän kielestä osoittivat, että rajavartijaopiskelijoilla oli jonkinlaista ennakkotietoa venäjän kielen aakkosista, mutta samalla myös ennakkoluuloja liittyen sen kuviteltuun vaikeuteen. Mielikuvat Venäjästä olivat kaikista monipuolisimpia. Tulokset osoittivat, että rajavartijaopiskelijat assosioivat Venäjään turvallisuuspolitiikkaan, historiaan ja ympäristöön liittyviä mielikuvia. Tämä aihealue vaatii lisätutkimusta, mikäli haluamme tietää muidenkin kuin rajavartijoiden mielikuvia Venäjästä.
Now showing items 21-23 of 23