Browsing by Subject "minäkuva"

Tämä pro gradu -tutkielma kertoo sijaishuollossa olleista nuorista sekä etenkin heidän käsityksistään omasta minäkuvastaan ja sen rakentumisesta. Minäkuva ymmärretään tässä tutkimuksessa Markku Ojasen ja Liisa Keltikangas-Järvisen tavoin eräänlaiseksi ihmisen päätösten ja elämän ratkaisujen pohjalla vaikuttavaksi kivijalaksi, joka ilmenee muille yleensä siinä tavassa, jolla ihminen kuvaa itseään. Rakenteeltaan minäkuva nähdään tässä tutkimuksessa Richard J. Shavelsonin näkemyksen tapaan kolmitasoisena, jossa ylimpänä on suhteellisen pysyvä yleinen minäkuva, keskimmäisenä yleisen minäkuvan erityiset osa-alueet (sosiaalinen, emotionaalinen ja fyysinen minäkuva) ja alimpana suppeammin rajautuneet minäkuvan osa-alueet, kuten itselle merkityksellisten toisten näkemykset minäkuvan osana. Tutkimuskysymyksinä tässä tutkimuksessa on se, millaisiin asenteisiin nuoret törmäävät sijaishuollossa olonsa jälkeen ja miten nämä asenteet rakentavat heidän minäkuvaansa, sekä se, millaisiin ryhmiin sijaishuollossa olleiden nuorten minäkuvien luonteet jakautuvat. Aineistona tässä tutkimuksessa käytettiin haastatteluaineistoa, joka oli alun perin kerätty kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön viisivuotista I Matter ('Minulla on väliä') -hanketta varten. Kaikki hankkeeseen liittyvät haastattelut oli aikanaan toteutettu vertaishaastatteluina eli sijaishuollossa olleita nuoria olivat haastatelleet nuoret, jotka olivat itsekin olleet aiemmin sijaishuollossa. Hanketta varten Suomessa oli haastateltu kesäkuun 2011 ja tammikuun 2012 välisenä aikana kaikkiaan 53 nuorta, jotka olivat haastatteluhetkellä olleet keskimäärin 22-vuotiaita ja jotka oli sijoitettu sijaishuoltoon keskimäärin hieman alle 9-vuotiaina. Naisia ja miehiä haastateltavissa oli ollut lähes yhtä paljon (naisia 54 %). Tätä tutkimusta varten näistä 53 haastattelusta poimittiin 30:n satunnaisesti valitun nuoren vastaukset kahteen kysymykseen: 'Miten ihmiset suhtautuvat sinuun, kun he saavat tietää, että olet ollut sijaishuollossa?' sekä 'Miten haluaisit tulla nähdyksi muiden ihmisten silmissä?' (yhteensä 59 sivua litteroitua tekstiä). Aineiston analysointi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti pohjautuen Richard J. Shavelsonin näkemykseen sosiaalisesta, emotionaalisesta ja fyysisestä minäkuvasta yleisen minäkuvan erityisinä osa-alueina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoret törmäävät hyvin monenlaisiin asenteisiin sijaishuollossa olonsa jälkeen, mutta heidän minäkuvansa rakentumiseen näyttäisivät vaikuttavan etenkin heidän saamansa ulkopuolinen tuki, heidän oma kykynsä aiempien kokemustensa reflektointiin sekä heidän mahdollisuutensa ja kykynsä suunnata katseensa tulevaan menneisyyden sijaan. Nuorten minäkuvien luonteiden puolestaan voidaan katsoa jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri ryhmään eli sosiaalisesti taitaviin, emotionaalisesti taitaviin, tavallisuuden tavoittelijoihin, selviytyjiin, itseensä tyytyväisiin, menneisyyden leimaamiin sekä vetäytyjiin, ja isoista keskinäisistä eroista huolimatta niissä painottuvat etenkin Richard J. Shavelsonin kolmijaon mukaiset sosiaaliset ja emotionaaliset osa-alueet minäkuvasta.

Objectives. Increasingly younger children are faced with rapid mastery of knowledge and social interaction requirements. A new phenomenon-oriented curriculum reform 2016 brings these new challenges in front of the student. Previous studies show that different efficacy beliefs influece individuals actions. The purpose of this study is to describe, analyse and interpret the concept of self-efficacy. In the research field, the term is used with different meanings. The aim of this study is also to find out the related concepts from the selected research articles as well as their similarities and differences from self-efficacy in order to understand and to clarify and differentiate the concept. . Methods. The study is a systematic litterature review. A more accurate method used is conceptual analysis, which allowed the comparison and interpretation of different definitions. The research data was selected from twenty scientifically valid research studies in various articles and literature on the basis of concepts centrality. The materials were compared and restructured, bringing together concepts and definitions of self-efficacy from different researchers. Second, the study looked at the material encountered about the near concepts that were opened and analyzed in a conceptual analysis and the phenomenographic review. Conceptual distinctions were operated using few concrete practical examples. Results and conclusions. Self-efficacy is a complex concept, which this study found a number of different definitions and related concepts. Some researchers defined the term very broadly and also new dimensions, such as social self-efficacy concept were found.; Related concepts used synymously with self-efficacy found were such as skill possessing, self-image, self-concept, self-esteem, outcome-expectations, self-confidence), self-regulation, controllability, personality traits, personal agency, effectance motivation, perceived control and locus of control As a result of the study on the basis of the definitions and comparisons occurring data the core of the concept and its different variations and emphases were located. For the key element of self-efficacy was individuals feeling of efficacy in a particular moment a feeling in relation to the situation or activity. The results will help to structure self-efficacy conceptually as internal process of the individual, which gives the teacher the tools to support student.

Objectives. The first objective of this study was to find out how the fifth and sixth graders, who participated in an intervention of positive pedagogy with an emphasis on character strengths, describe themselves being at their very best. The second objective of the study was to discover the potential changes in their understanding on the matter, during the intervention. Methods. The intervention took place in spring 2015 with 93 students involved. The empirical material of this study consists of the before- and after-essays on the matter of "Me at my very best" of 54 students among the original participants. The material has been analyzed in the spirit of the grounded theory -method, where applicable and with the help of the computer program ATLAS.ti. Results and conclusions. The students found a gratifying amount of reasons in their selves and their lives to be happy or proud about. The bulk of the student's descriptions of being at their very best involved a sense of achievement in hobbies or schoolwork, especially in competitive sports. Also, helping others and bringing joy to them was regarded very rewarding. In the essays that were written after the intervention, character strengths and other immaterial experiences were more appreciated than material things. The strongest changes occurred among the students, whose self-image or status in their family/schoolclass, according their essays, used to be somewhat weak or unstable. The students, who already before the intervention had a strong, positive self-image and/or did competitive sports, expressed little change in their essays or none at all.

Today’s crucial problems in postindustrial society, appear to be according to study of leisuretime and sport researches, children’s weakened endurance and inactive lifestyle. The health risks caused by sedentary lifestyle have an impact to majority of the school students. Beeing aware of these kind of problems as a starting point to my Bachelor Theses, I try to study, how Out Door Adventure Education (OAE) as a teaching method could improve children’s more physically active lifestyle in school. In my research i aim to perceive the essential traditions of OAE in Finland, the main features and elements of it and simply, how this method can be utilized and applied in many different ways on the field of education. In the process, I discuss which kind of education goals, values, learner image and approach to learning OAE has, where the roots originate from and how these ideas are sitting in today’s education work. Which kind of benefits seems to be the most crucial from adolescent wellfare point of you? I approached my research intrests with the hepl of the integrative literature reviw. The literature consists of wellbeing literature, OAE articles, collection books of OAE articles, 2 dissertation and 4 master’s thesis. The history of Finnish Outdoor Adventure Eduction as a reform pedagogue and current state as constructivist and experiental learning method, I studied by familiarizing my self with Finnish theory books of OAE. I was interdisciplinary observing my study field regarding theories and empirical studies to figure out which kind of wellbeing effetcts OAE has reported and what kind of views are not yet included in the research. The results of my studies suggest that the main idea in OAE is to learn and improve cooperative skills, group coherence, motivation, autonomy, participation, responsibility, perseverance, resilience, personal growth, self-concept, and understanding of own world relations by reflecting own and shared adventure peak experiences. In my studie, I have shared the field of OAE in 4 different kind of target groups: Adventurous Teaching, Adventure Sport, Outdoor Adventure and Therapeutic OAE. In the light of my literature review, by using OAE methods, it is possible to improve adolescents menthal, physical and social wellbeing. Outdoor Adventure Education might also reinforce relationship with nature and encourage for more physicly active lifestyle. Especially objective wellbeing and recilience is worth for futher study.

Sosiaalinen media on yleistyessään tuonut nuorten elämään paljon hyviä asioita. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sosiaalisen median palveluiden tuoneen vertaistukea, itsevarmuutta sekä onnistumisen tunteita nuorten elämään. Sosiaalisella medialla on myös haittapuolensa, kuten riippuvuus sekä verkkokiusaaminen. Tämän tutkimuksen tehtävänä on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa nuoren identiteettityötä. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella sosiaalisen median vaikutuksia nuoren itsetuntoon. Tavoitteena oli selvittää millaisin keinoin nuori rakentaa identiteettiään ja mitkä asiat voivat nostaa tai laskea itsetuntoa. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aineiston hakemiseen käytettiin Helsingin yliopiston kirjastoa, Helka-tietokantaa sekä Helmet-kirjastoa. Näiden lisäksi aineistoa haettiin Googlen hakukoneesta sekä Google Scholar -palvelusta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui pääosin suomenkielistä tutkimuskirjallisuutta sekä artikkeleita, mutta tuloksissa on hyödynnetty myös muutamia ulkomaisia tutkimuksia. Sosiaalista mediaa käsittelevä aineisto on julkaistu vuonna 2008 tai sen jälkeen. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettiin aihetta käsitteleviä uutisia ja muita verkkolähteitä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat sosiaalisen median vaikuttaneen yksilöllisesti identiteetin kehitykseen. Hyvän itsetunnon omaava ihminen on riippumaton muiden mielipiteistä, kun taas itsetunnon puutteesta kärsivä henkilö voi kokea jokaisen menestyvän kanssaihmisen olevan vaarana itselle. Verkossa etuna on mahdollisuudet etsiä laajasti samastumisen kohteita ja sosiaalinen identiteetti syntyykin, kun pääsee itselle tärkeiksi koettuihin yhteisöihin ja tuntee yhteenkuuluvuutta ryhmän jäseniin. Negatiivisia puolia itsetunnon kehitykselle olivat tutkimustulosten perusteella verkkokiusaaminen sekä ulkonäkökeskeinen minäkuva. Mikäli virtuaalinen identiteetti perustuu täysin ihanneminään, voi tällä olla negatiivisia vaikutuksia todellisen identiteetin sekä itsetunnon kehitykselle.

Tämän laadullisen tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisen kuvan kansainvälistä adoptiota käsittelevät lastenkirjat antavat lukijalleen adoptiosta. Tutkielmassa tutkittiin, miten totuudenmukaista tietoa lastenkirjat välittävät kansainvälisestä adoptiosta, miten ja millä ta-valla adoptiota ja adoptoitujen taustoja kuvataan sekä minkälaista kuvaa kirjat välittävät adoptiosta, adoptiolapsesta ja hänen vanhemmistaan. Tutkielman taustateoriassa käsiteltiin minäkuvaa, samaistumista sekä moninaisuutta kirjallisuuden näkökulmasta, jonka avulla adoptiolapsen kasvamista pystyttäisiin tukemaan uudessa kotimaassa. Tutkielman aineistoksi valittiin kolme kansainvälisestä adoptiosta kertovaa lastenkirjaa: Pikku Xing (2004, Virtanen L.), Me olemme Bu-Ran ja Seo-Ran Koreasta (1989, Schultz, G. & M.) ja Sarika, tyttö Intiasta (2002 Goyeryd, I.) Aineistoja analysoitiin lähiluvun analyysimenetel-mällä. Tutkielman pohjana käytettiin Sara Millsin (1995) kehittämää feminiinistä lähilukume-netelmää. Analyysin runkona oli Millsin kuusiportainen analyysirunko, joka muunneltiin vas-taamaan tämän tutkielman tarpeita. Aineistoissa kansainvälinen adoptio, adoptoitu lapsi ja hänen perheensä kuvattiin positiivises-sa ja hyväksyvässä valossa. Päähenkilöt nähtiin arvokkaina ja tärkeinä riippumatta omasta taustastaan. Kirjojen hahmoja ei eroteltu toisistaan, kukaan ei ollut sen tärkeämpi tai parempi kuin toinen. Kokonaisuudesta pystyi huomaamaan kunnioituksen ja syntymämaan tärkey-den lapsen tarinassa kasvamassa omaksi itsekseen. Tarinat tarjosivat samaistumisenkohtei-ta ja realistisia tapahtumaketjuja, joiden avulla lapsi saa aineksia minäkuvan kehittämiseen.

Tavoitteet: Tutkimuksessa selvitettiin Turun ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaurheilijoiden psyykkisen rasittuneisuuden ja minäkuvan yhteyttä kilpailutilanteessa koettuun suoriutumiseen. Lisäksi selvitettiin psyykkisen rasittuneisuuden esiintyvyyttä sukupuolen, yksilö- ja joukkuelajien sekä yksittäisten urheilulajien välillä. Menetelmät: Tutkimuksen aineisto on osa pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Jyväskylän yliopiston kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa MAPS-Q tutkimusta (Multidisciplinary Assessment of Preparedness in Sport Questionnaire). Aineiston keruu on toteutettu sähköisenä Webropol-kyselynä. Tutkimukseen valikoitui 114 urheilijaa. Tässä tutkimuksessa käytettiin psyykkisen rasittuneisuuden kyselyä sekä psyykkisten taitojen kyselylomakkeesta minäkuvaa ja kilpailutilanteessa suoriutumista koskevaa väittämää. Kontrolloitavina muuttujina hyödynnettiin sukupuoli ja urheilumuoto (joukkue/yksilö). Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin lineaaristen mallien avulla. Urheilumuodon ja sukupuolten välistä eroavaisuutta urheilijan minäkuvassa sekä psyykkisessä rasittuneisuudessa tarkasteltiin khiin neliö -testin sekä posthoc -vertailujen avulla. Tulokset: Psyykkinen rasittuneisuus oli yhteydessä kilpailutilanteessa suoriutumiseen: mitä korkeammat rasittuneisuuden pisteet olivat, sitä heikompi oli urheilijan koettu suoriutuminen kilpailutilanteessa. Kilpailutilanteessa koettu suoriutuminen oli yhteydessä urheilijan minäkuvaan: myönteinen minäkuva esiintyi yhdessä kilpailutilanteessa onnistumisen kanssa. Miesyksilöurheilijoiden minäkuva oli myönteisempi miesjoukkue-, naisyksilö- ja naisjoukkueurheilijoiden minäkuvaan verrattuna. Psyykkisen rasittuneisuuden esiintyvyydessä eri psyykkisen rasittuneisuuden voimakkuuksissa ei ollut eroa sukupuolen tai yksilö- ja joukkueurheilijoiden välillä. Vertailtaessa eri lajien edustajia, muodostelmaluistelijoiden ja käsipallon pelaajien psyykkisen rasittuneisuuden pisteet olivat korkeimmat. Johtopäätökset: Tutkimuksen mukaan psyykkinen rasittuneisuus sekä minäkuva ovat yhteydessä kokemukseen kilpailutilanteessa suoriutumisesta. Valmentajan ja urheilijan on hyvä tunnistaa psyykkiseen rasittuneisuuteen vaikuttavat tekijät, jotta psyykkistä rasittuneisuutta pystytään ennaltaehkäisemään ja se pystytään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistamaan. Vähentämällä urheilijan psyykkistä rasittuneisuutta mahdollistetaan urheilijalle parempi suorituskyky kilpailutilanteessa. Urheilijan myönteistä minäkuvaa ja sen pysyvyyttä tulee tukea, koska myönteinen minäkuva lisää edelleen onnistumisen todennäköisyyttä kilpailutilanteessa.

The purpose of this study was to investigate early childhood education teacher students’ perceptions about the child's self-esteem and the perceptions of the support for self-esteem. Self-esteem is a very little researched topic in Finland and early childhood education teacher students’ perceptions of it have not been studied at all. These were the most important reasons for this study. The research method consisted of interviews with five early childhood education teacher students. The study was a phenomenographic study since it aims to depict conceptions of a particular phenomenon, that is, in this study, the perceptions of the child's self-esteem by early childhood education students. The interviews were conducted in January 2020. The research showed that early childhood education students seem to have a diverse and comprehensive understanding of the child's self-esteem and ways to support it. The results showed that early childhood education teacher students think that supporting self-esteem is facilitated by the knowledge about self-esteem, so it is appropriate to consider whether there is more need for studies about self-esteem in the early childhood education university program.