Browsing by Subject "monikielisyys"

Tiivistelmä ei saatavilla

В этой дипломной работе рассматривается использование русского языка как лингва франка, общего языка, среди водителей автобусов в столичном регионе Финляндии. Основная цель работы – выяснить, с кем и в каких ситуациях водители автобусов ис-пользуют русский язык. Кроме этого, работа рассматривает языковую политику, каса-ющуюся водителей автобусов и ее трудности, многоязычие и его присутствие и в ав-тобусной сфере, и в столичном регионе Финляндии. В работе упомянута актуальная ситуация в мире, указывающая на войну на территории Украины, выясняется отноше-ние водителей автобусов к русскому языку и использование русского языка на обще-ственном транспорте в то время, когда украинцы, бежавшие из Украины, могли бес-платно ездить на транспорте, показывая украинский паспорт. Теоретическая часть работы призвана ознакомить читателя с терминологией и представить исследования, связанные с темой: дать определение и очертить область исследования лингва фран-ка, показать историю распространения русского языка и его использование в разных странах сегодня, раскрыть многоязычную трудовую жизнь и ее трудности. Для работы были проведены опросы и беседы, в которых проинтервьюировали десять водителей автобусов, владеющих русским как родным или иностранным языком, и трех работников транспортной сферы. Так было сделано, чтобы понять языковую си-туацию в автобусной сфере с разных точек зрения. Анализ интервью в основном со-средоточивается на использовании русского языка на работе среди водителей, на чертах речи водителей автобусов, на профессиональных заимствованиях из финского языка, встречающихся в русской речи водителей, а также на языковой политике. На основании полученных результатов можно сказать, что русский язык действительно является лингва франка среди водителей автобусов и используется в целях общения в автобусной области между водителями и пассажирами городского транспорта.

Tässä tutkielmassa käsittelen koodinvaihtoa kaunokirjallisuudessa ja käännöksissä. Koodinvaihto määritellään olevan useamman kielen tai variaation käyttöä saman tekstin sisällä. Tutkielmassa keskitytään eri kielten väliseen vaihteluun, ei kielen sisäiseen vaihteluun, kuten murteeseen. Aineistona on Ilkka Remeksen tuotantoa ja saksannoksia, jotka on tehnyt Stefan Moster. Tutkielma on teoriasidonnainen laadullinen tutkimus, jossa käytetään kvantifiointia aineiston analyysin apuvälineenä. Aineisto on kerätty manuaalisesti Remeksen romaaneista Ruttokellot ja Hiroshiman portti kirjaamalla koodinvaihtoesiintymät taulukkoon sivunumeroineen. Lisäksi aineistoa on kerätty näiden romaanien saksankielisistä käännöksistä Blutglocke ja Das Hiroshima-Tor. Kummallakin romaanilla on oma taulukkonsa, ja tähän taulukkoon on merkitty kunkin romaanin käännöksen koodinvaihtoesiintymät. Mikäli koodinvaihtoesiintymää ei ole käännöksessä, tai sitä ei ole alkuperäisessä romaanissa, tämä on kirjattu näkyviin. Mikäli alkuperäisen romaanin tai käännöksen kohta on löytynyt ilman koodinvaihtoa, se on kirjattu ylös sivunumeroineen. Tutkielmassa analysoidaan romaaneissa esiintyvää koodinvaihtoa käyttämällä lähtökohtana Cincottan (1996) esittämiä käännösstrategioita, joiden mukaan käännöksissä joko (1) vierasperäistä ainesta ei ole säilytetty, vaan kaikki on käännetty kohdekielelle, (2) vierasperäinen aines on säilytetty samalla lähdekielellä tai (3) vierasperäinen aines on käännetty kohdekielen slangilla tai puhekielellä tai vierasperäinen aines on käännetty toisella kohdekielellä. Analyysini tuloksena on, että kääntäjä on pääosin käyttänyt käännösstrategiaa, jonka mukaisesti koodinvaihto on säilytetty käännöksissä pääosin sellaisenaan. Tätä päästrategiaa on noudatettu kummankin romaanin käännöksessä, ja yhteensä sitä on käytetty yli puolessa koodinvaihtotilanteista. Käännösstrategiaa, jossa koodinvaihto on käännetty kohdekielelle, on käytetty erittäin vähän eikä kahta muuta strategiaa ole käytetty ollenkaan. Cincottan mainitsemien strategioiden lisäksi on käytetty lisäystä, poistoa ja muutosta, jotka tarkoittavat, että koodinvaihtoa on lisätty käännökseen, sitä on poistettu käännöksestä tai koodinvaihtoa on muokattu käännöksessä.

Tarkastelen tutkielmassani kuuden suomalaisen ylioppilaskunnan käännöskäytäntöjä Instagramissa. Tarkoituksenani on selvittää, mitä sisältöjä ylioppilaskuntien Instagram-viestinnässä käännetään englanniksi ja mitä julkaistaan vain yhdellä kielellä, miten kattavasti käännettyjen julkaisujen kieliversiot vastaavat toisiaan sekä miten ylioppilaskuntien kieli- ja käännöspoliittiset linjaukset toteutuvat käytännössä. Aiheenvalintaa motivoi osaltaan opiskelijaviestinnän tutkimuksen puute etenkin käännöstieteellisestä näkökulmasta ja osaltaan monikielisen viestinnän ja viestinnän saavutettavuuden kasvava merkitys yhteiskunnassa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu neljästä toisiaan täydentävästä näkökulmasta: institutionaalisen kääntämisen, monikielisyyden, kieli- ja käännöspolitiikan sekä käännöskulttuurin tutkimuksesta. Teoriapohjan tarkoituksena on toisaalta taustoittaa tutkielmaa ja asettaa se tieteelliseen kontekstiin ja toisaalta tarjota työkaluja aineiston analyysiin. Analysoitava aineisto koostuu 850 Instagram-julkaisusta aikaväliltä 1.8.2019–31.5.2020. Hyödynnän analyysissä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen menetelmän yhdistelmää. Kvantitatiivisessa analyysissä tarkastelen ensinnäkin julkaisumäärien jakautumista aihepiireittäin ja ylioppilaskuntakohtaisesti ja toiseksi käännettyjen julkaisujen kaksikielisyyden astetta eli erikielisten tekstiosien keskinäistä vastaavuutta. Tuloksista esille nouseviin poikkeustapauksiin ja toistuvuuksiin keskityn puolestaan kvalitatiivisen analyysin keinoin tarkastelemalla sekä yksikielisten julkaisujen piirteitä että kaksikielisyyden eri asteiden ilmentymiä. Analyysini osoittaa, että tarkasteltujen ylioppilaskuntien käännöskäytännöt vastaavat niiden strategisia linjauksia: selkeästi suurin osa eli 89 % aineiston julkaisuista on kaksikielisiä, ylioppilaskunnittain kaksikielisten osuus kaikista julkaisuista vaihtelee 80 %:sta 96 %:iin. Vain suomeksi julkaistaan eniten hakukuulutuksia ja tapahtuma-aiheisia julkaisuja, ja jälkimmäinen kategoria korostuu myös englanninkielisissä julkaisuissa. Siinä missä suomenkieliset julkaisut vaikuttavat edellä mainittuja kategorioita lukuun ottamatta enimmäkseen yksittäistapauksilta, englanninkielisiä julkaisuja yhdistää sisältöjen suuntaaminen erityisesti kansainvälisille opiskelijoille. Käännetyistä julkaisuista 88 %:ssa kieliversiot vastaavat toisiaan täysin tai lähes täysin. 10 %:ssa julkaisuista toisessa kieliversiossa on enemmän informaatiota. Näissä suomenkielinen versio on pääsääntöisesti englanninkielistä laajempi, ja englanninkielisen version ilmaisua on tiivistetty tai siitä puuttuu olennaistakin informaatiota. 2 %:ssa julkaisuista kumpikin kieliversio sisältää yhteisen osan lisäksi informaatiota, jota toisessa ei ole. Näissä puolestaan korostuu kohderyhmäkohtainen viestin räätälöinti, ja vähemmistössä ovat julkaisut, joissa kieliversiokohtainen informaatio vaikuttaa sattumanvaraiselta.

Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia vuorovaikutuksen edistymisen ongelmia syntyy arkitilanteissa, joissa osallistujina ovat kaksikieliset (suomi ja saksa) kaksoset ja heitä säännöllisesti hoitava varamummo, joka osaa vain toista lasten käyttämää kieltä (saksa). Tutkimuksen painopiste on vuorovaikutuksessa syntyvien erilinjaisuuksien sekä niiden ratkaisemiseen käytettyjen keinojen analysoinnissa ja luokittelussa. Käsillä oleva tutkimus keskittyy keskustelunanalyysin keinoin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Minkälaisia erilinjaisuuksia arkisissa hoitotilanteissa syntyy ja kuinka osapuolet pyrkivät ratkaisemaan näitä vuorovaikutuksen ongelmakohtia? Linjaisuus määritellään tutkimusmateriaalin luonne huomioiden kahden eri näkökulman kautta: yhtäältä kielellisenä ja toisaalta toiminnallisena saman- tai erilinjaisuutena. Kielellisellä erilinjaisuudella ymmärretään tässä tutkimuksessa kielikontekstien yhteensopimattomuus esimerkiksi tilanteessa, jossa vierusparin etujäseneksi tarkoitettu vuoro edustaa sellaista kielikoodia, jota toisen osapuolen on mahdoton ymmärtää ja siten tuottaa siihen vastausta samalla kielellä. Sitä kautta kielellinen erilinjaisuus saattaa johtaa myös toiminnalliseen erilinjaisuuteen eli tilanteeseen, jossa yhteisen toiminnan tason ei ole mahdollista edetä. Tutkimusaineistona toimivat tilanteet on videoitu (yhteiskesto 329 min 46 s eli noin 5;5 h) lasten omassa kodissa heidän toisen syntymäpäivänsä aikoihin (iässä 1;11–2;0 vuotta) ja niitä on lähestytty keskusteluntutkimuksen viitekehyksen kautta. Tutkimus osoittaa, että lasten ja varamummon vuorovaikutuksessa esiintyy runsaasti kielellistä erilinjaisuutta. Tyypilliseksi kielellisen erilinjaisuuden syntysyyksi osoittautuu lasten tuottama suomenkielinen vuoro, jonka mummo ottaa aktiivisesti vastaan eli merkitsee sen etujäseneksi, mutta johon hän ei kykene sen edustaman, kontekstissaan ongelmallisen kielikoodin vuoksi tuottamaan reaktiovuoroa. Näin syntyvä kielellinen erilinjaisuus kietoutuu usein yhteen toiminnallisen erilinjaisuuden kanssa: mikäli kielellinen yhteys on katkennut, on myös yhteistä toimintaa hankalaa, ellei jopa mahdotonta, jatkaa. Tutkimusmateriaalin analyysissa esiin nostetaan tilanteita, joissa vuorovaikutukselliset erilinjaisuudet ratkaistaan multimodaalisten keinojen, avun pyytämisen tai ongelmaa korostavan toiston kautta. Lisäksi tarkastellaan tilanteita, joissa erilinjaisuutta ei saada ratkaistua, sillä sitä ei huomata tai huomioida, sitä ei saada yrityksestä huolimatta ratkaistua tai ratkaisuehdotus kääntääkin yllättäen vuorovaikutuksen suunnan. Kooten voidaan todeta kielellisen ja toiminnallisen erilinjaisuuden käsitteiden toimivan hyvin tämänkaltaisen tutkimusmateriaalin analysoinnissa, sillä niiden avulla on mahdollista käsitteellistää vuorovaikutustapahtuman kulkua melko syvälle luotaavalla tasolla. Niiden avulla tutkimusmateriaalille asetettuihin tutkimuskysymyksiin saadaan tuotettua vastaukset, jotka kuvaavat lasten ja varamummon vuorovaikutuksen sujuvia ja epäsujuvia hetkiä ja niissä tapahtuneita ilmiöitä.

Objectives. Specific language impairment (SLI) is a heterogeneous disorder and its symptoms change with development. For most people it has a profound effect on functional ability, participation, and learning. The symptoms are persistent especially among those with difficulties in speech-reception. Simultaneous learning of multiple languages increases the individual variation in linguistic difficulties. Language functioning of Finnish monolingual and multilingual children at age over 10 years has not been thoroughly investigated. The objective of this study was to describe how SLI manifests itself in 11–12-years-old monolingual and multilingual children. The study focused on language ability and health-related quality of life. The acquired information may help in improving supporting practices. Methods. Four male participants at age of 11–12 years living in the Capital Region of Finland, and with SLI diagnosis (F80.2) were recruited from Helsinki University Central Hospital Audiophoniatric ward 22 for the study. Two participants were monolingual and two were multilingual learning Finnish as their second language. The gathered data consisted of language tests and questionnaires intended for parents, teachers, and the participants. Testing was videotaped and the acquired narratives were transcribed. Results were compared against age norms as well as previous literature. Furthermore, the questionnaire data were grouped based on the content, and the results were analyzed qualitatively. In addition, the test results and questionnaire data were compared to each other. Finally, the differences in language abilities were examined in relation to medical reports written before school age. Results and conclusions. All participants had deficiencies in language abilities, but language symptoms, social ability, academic achievement, and quality of life varied individually. Results were in line with previous studies. Difficulties were observed especially in grammatical and reading abilities, short-term memory and word naming. Moreover, according to parents and teachers, the participants had problems in speech reception, narration, pragmatics, and some of them also in social interactions. Finnish vocabulary among the multilingual participants was smaller than that of their monolingual counterparts. However, differences in other areas were larger at single-level than at group-level. Three of the participants still received substantial support in school. Support of the fourth participant had been discontinued due to favorable progress. Majority of the participants perceived their health-related quality of life slightly weaker than that of controls. Based on the results, it is important to support pragmatic skills at school age since previous studies have shown an association of these to social integration. A Study with a larger sample size and longitudinal setting is needed in the future.

Aims. There is an increasing number of multilingual children in the workloads of Finnish speech language pathologists. Yet there is little research on the typical and untypical language development of multilingual children. PAULA small group intervention has been developed to support the language development of multilingual children in a daycare setting. The aim of this study is to investigate whether the small group language intervention affects the Finnish language development of multilingual children and how background factors, such as the exposure to the Finnish language, affect the development of the study and control groups. Method. Subjects included 60 typically developing multilingual children, 34 in the study group and 26 in the control group. Subjects were 4 years old at the beginning of the study and the assessment was repeated 3 times within a year. Finnish language was measured with a vocabulary score calculated from Fonologiatesti (Kunnari, Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin 2012) and with a form filled out by the daycare staff. The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 26. The difference between the study and control groups was analyzed with repeated measures ANOVA, Friedman test, and Mann–Whitney U test. The effect of background factors on the vocabulary scores was analyzed with linear regression, and the effect of background factors on the assessment by the daycare staff was analyzed with Spearman’s correlation coefficient and Kruskal–Wallis test. In addition, the background factors affecting the vocabulary score at the start of the study were analyzed with linear regression. Results and conclusion. The vocabulary scores of the intervention group improved more during the intervention compared to the control group, but the effect wasn’t observed in the follow-up measurement. PAULA small group intervention can support the lexical development of multilingual children, but more research is needed to confirm the findings. Being in the study group was positively associated with the change in vocabulary scores while the months spent in a Finnish language daycare were negatively associated. The months spent in daycare and the exposure to Finnish were positively associated with the vocabulary score at the beginning of the study. The children who at the beginning of the study had spent longer in daycare and had more exposure to Finnish are likely to have bigger vocabularies at the start and therefore improve less during the intervention. The children who had the least exposure to Finnish improved the most during the intervention. There was no statistically significant difference between the groups in the daycare assessments. In the study group exposure to Finnish was positively associated with the change in the daycare assessments. In the control group, no background factors had a significant connection to the daycare assessments.

Goals This qualitative thesis researches the linguistically responsible home economics counseling. The purpose is to describe, define and interpret how the home economics counseling could be developed, so that it reaches the immigrants who have just started learning Finnish. moreover, the thesis focuses on in what kind of means can be used to improve the comprehensibility of communication. Home economics pedagogy outside the formal education has rarely been studied from the perspective of linguistic responsibility in Finland. The data were collected from two nature excursions by voice recordings and applying a method of linguistic responsive observation (Ahlholm, 2017). From both excursions, the communication of two home economics teachers, two participants and myself, were audiorecorded. The data consists of 10 recordings, varying from 1 hour 47 minutes to 2 hours 13 minutes in length. In addition, written field notes of observations were gathered from both excursions. The data were analysed and thematized with a qualitative content analysis. Results and conclusions. Various situations linked to linguistic awareness and communication arose from the material, including translanguaging, solving situations where figures of speech are misunderstood, decoding difficult concepts, interpreting experiences through culture and challenging situations for teachers. Clear and understandable home economics counseling is based on seven different aspects: simplified language, clarifying by demonstrating, clarifying by repetition, the use of metaphors, utilising tools, teacher’s interaction and counseling situations which are pedagogically responsibly designed. In the light of this research, the development of home economics counseling towards a more linguistically aware approach seems to require, in addition to professionalism and will, all actors’ interest in linguistic interaction.

Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jota varten haastattelin neljää monikielistä itäafrikkalaista maahanmuuttajaa. Tutkielmassa tarkastelen aineistosta kumpuavia kielenoppimisen diskursseja kieli-ideologisesta näkökulmasta. Tutkielma tarjoaa esimerkkejä kieli-ideologioiden eli kieleen kytkeytyvien käsitysten ja niiden muodostamien ajatusjärjestelmien rooleista ja monimuotoisuudesta monikielisissä maahanmuuttajayhteisöissä ja erityisesti itäafrikkalaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Aineistonkeruussa sovelsin sosiolingvistiikan menetelmiä ja kielielämäkerrallista näkökulmaa, joka korostaa yksilön kieliin liittyviä kokemuksia ja näkemyksiä. Tutkielman keskeiset teoreettiset lähtökohdat nojaavat monitieteiseen tutkimusotteeseen, jossa korostuu kriittisen diskurssintutkimuksen ja kieli-ideologioiden tutkimuksen yhteenliittymä. Aineiston analyysissä sovellan keskeisesti kriittisen diskurssintutkimuksen menetelmiä, joita tuen tapaustutkimuksen tavoitteilla. Analysoin tutkielmassani seitsemää aineistosta noussutta kielenoppimisen diskurssia: kielenoppimisen merkityksellistäminen uran/työllistymisen näkökulmasta; kielenoppimisen merkityksellistäminen identiteetin välittämisen näkökulmasta; kielenoppimisen merkityksellistäminen kommunikoinnin sujuvuuden näkökulmasta; kielenoppimisen merkityksellistäminen matkustelun ja globaalin osallistumisen näkökulmasta; kielenoppiminen uhkana; kielenoppimisen merkityksellistäminen kotoutumisen näkökulmasta; ja kielenoppiminen ja käsitykset korrektiudesta. Tarkastelen tuloksia neljän erilaisen kieli-ideologian valossa ja selvitän, kuinka kieli-ideologioita hyödynnetään kielenoppimisen merkitysten määrittelyssä. Analyysin perusteella aineistossa näkyy yksilötasolla ja tutkimusjoukon tasolla tapahtuva eri kieli- ideologioiden uudelleentuottaminen, haastaminen ja neuvottelu diskurssien välisesti sekä niiden sisäisesti.

The aim of this research is to clarify experiences of six teachers with different qualifications about Language awareness in a simultaneous teaching -pilot program. This program has been implemented in schools in Helsinki. My objective in this research is to sort out teachers’ experiences about planning, implementation, possible effects, or changes within this program and how translanguaging has been used in teaching. Important theoretical concepts of this research are language awareness and translanguaging. In addition, I examine mother tongue teaching, Finnish as a second language teaching, preparatory teaching for newly arrived students and multilingualism in Finnish schools from the perspectives of Finnish school system and Finnish primary school curriculum. The character of this research is qualitative content analysis. In this research I will specify the material which I have collected by using semi-structured interviews and I will present themes that were established from the material. The material contains interviews of six teachers which have been part of the pilot program. In the material we can hear experiences of mother tongue teachers, class teacher, subject teacher, and Finnish as a second language -teacher, from the middle and elementary school point of view. The results of my research give indication about capabilities of language awareness simultaneous teaching in practice and what types of thoughts teachers have about multilingual, language awareness and translanguaging utilised in teaching during this pilot program. The main results of my research indicate that middle and elementary schools have differences between teachers pedagogical planning which depend on the qualifications of the teachers. In planning, structural challenges and difficulties occurred during scheduling. In the implementation there were differences in using different languages, for example the languages were centre of the teaching or part of teaching to support learning. Experiences of possible effects of the pilot program were developed in language skills, changes in motivation, individual and peer attitude in language skills, learning and support in work, knowing students, interests of teachers outside of the pilot program and parents’ varying feedback. Utilizing translanguaging and various types of languages in classes appeared dissimilar and the teacher’s role in multilingual interaction differed based on the qualifications of the teacher. The teachers experienced the pilot program overall as a positive, useful, and necessary matter. The need for this kind of language awareness simultaneous teaching in which mother tongue teachers work together with other teachers were reflected within the teachers’ experiences. There were many advantages which display that there might be a lack or shortage in linguistic support and in multilingualism becoming a norm in the Finnish comprehensive school.