Browsing by Subject "morfologia"

Tässä tutkielmassa tarkastelen katkonaisesti kirjoitettuja saneita Alzheimerin tautiin sairastuneen henkilön päiväkirjateksteissä. Tutkimuksen kohteena ovat moneen osaan katkenneet sanat, kuten aurin gon kukat. Tarkastelen katkonaisia saneita kolmen tutkimuskysymyksen kautta: Yleistyvätkö katkonaisesti kirjoitetut saneet ajan ja sairauden edetessä? Millaisissa saneissa katkonaisuutta esiintyy? Missä saneen kohdissa katkoja tarkalleen ottaen esiintyy? Katkonaisten saneiden ominaisuuksia selvitän leksikon, morfologian ja fonologian näkökulmista. Katkojen tarkkoja paikkoja puolestaan tarkastelen morfeemien ja tavujen rajojen sekä katkoja edeltävien grafeemien kautta. Tutkielman aineisto on peräisin 1930-luvulla syntyneen kirjoittajan päiväkirjateksteistä. Päiväkirjat on kirjoitettu käsin perinteisiin muistikirjoihin, ja tekstejä on olemassa runsaasti vuosilta 1968–2012. Tekstit on litteroitu digitaaliseen muotoon mahdollisimman tarkasti alkuperäisten tekstien pohjalta. Tutkielmassa käyttämäni aineisto koostuu kahdeksan kesäkuun päiväkirjamerkinnöistä vuosien 1986 ja 2012 välillä. Näissä merkinnöissä on yhteensä yli 4500 sanetta. Aineistossani esiintyy yhteensä 291 katkonaisesti kirjoitettua sanetta. Ne puolestaan edustavat 232 eri lekseemiä, eli katkonaisuus liittyy sanastoon varsin laaja-alaisesti. Tulokseni osoittavat, että katkonaiset saneet yleistyvät ajan ja sairauden edetessä. Aineistoni ensimmäisessä tarkastelupisteessä vuonna 1986 katkonaisia saneita on vain 2 %, kun taas aineistoni viimeisessä tarkastelupisteessä vuonna 2012 niitä on jopa 24 %. Huomattavinta katkonaisten saneiden yleistyminen on vuosina 2010 ja 2012, mikä kertonee nopeasti lisääntyneistä kielen ja kognition ongelmista. Olen tarkastellut katkonaisten saneiden ominaisuuksia vertaamalla niitä samasta päiväkirja-aineistosta kokoamaani vertailuotokseen. Aineistot ovat pitkälti samankaltaisia: substantiivit ovat yleisin sanaluokka, ja taivutuksessa yleisimpiä muotoja ovat nominien nominatiivimuodot ja verbien finiittimuodot. Aineistojen välillä on kuitenkin joitain huomattavia eroavaisuuksia: Katkonaisissa saneissa substantiivien ja kompleksisten sanojen osuus on selvästi vertailuotosta suurempi. Lisäksi katkonaisuutta esiintyy enemmän pidemmissä kuin lyhyemmissä saneissa vertailuotoksen saneisiin verrattuna. Mahdollisina katkonaisuuden kannalta tyypillisinä taivutusmuotoina katkonaisista saneista erottuvat substantiivien monikon partitiivimuodot, adjektiivien yksikön genetiivi- ja partitiivimuodot sekä verbien infinitiivimuodot. Täten ilmiön voi tulkita liittyvän monitavuisuuteen ja morfologiseen kompleksisuuteen. Katkot sijoittuvat tavallisimmin tavujen rajalle tai tavun ensimmäisen grafeemin jälkeen. Katkojen sijainnin suhteen on havaittavissa mielenkiintoinen tendenssi: lyhyemmissä saneissa katkojen paikkojen variaatiota on enemmän, ja mitä pidempiin saneisiin siirrytään, sitä vähemmän esiintyy variaatiota. Myös morfeemien rajoille sijoittuvat katkot ovat melko tavallisia. Vaikka katkonaisuutta esiintyy sanastossa laajasti, aineistossa usein esiintyvistä lekseemeistä käy ilmi, että näissä lekseemeissä katkot sijoittuvat lähes poikkeuksetta samaan kohtaan taivutuksesta riippumatta. Sanojen katkeaminen ei siis ole sattumanvaraista. Tutkielmani tarjoaa erilaisine näkökulmineen suuntaviivoja mahdollisen jatkotutkimuksen tekoon. Alzheimerin taudin ja kielen suhteen tutkiminen on arvokasta työtä, sillä tässä sairaudessa varhainen taudinmääritys on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli laajempi jatkotutkimus osoittaisi sairauden ja sanarakenteen muutosten yhteyden kiistattomasti, siitä saisi suuren avun nykyisten tutkimusmenetelmien rinnalle varhaisen taudinmäärityksen tekoon.

Twisted-winged parasitoids (Insecta: Strepsiptera) are parasites of other insects, which are characterized by complex life cycles and extreme sexual dimorphism. They have three endoparasitic larval stages. In most Strepsiptera only the motile first instar larvae and adult males are free living whereas the adult females are endoparasites during their entire life. The winged males slightly resemble flies, while females are neotenic. Around 630 extant Strepsiptera species are known but this is probably an underestimation since many species are cryptic. The genus Stylops, parasitoids of mining bees of genus Andrena, is one of the biggest genera of Strepsiptera. Until recently it was thought that only one species, Stylops melittae, occurs in Europe. Studies using DNA-methods revealed that it is in fact a species complex of 30 species. This study investigated which of these species occur in Finland. In addition, it was examined if the female morphology of the species could be used in species identification, since males are rarely found. Andrena host specimens were examined from three major entomological collections and the collecting data of the observed Stylops was recorded to a database. Suitable specimens were DNA barcoded and the acquired DNA barcodes were compered for the ones in databases (BOLD, GenBank). The females were separated from their hosts and photographed for the morphological examination using different imaging methods (focus stacking, SEM). Based on this study there are five species of Stylops in Finland instead of one as previously thought: S. thwaitesi, S. ater, S. japonicus, S. nevinsoni and S. spreta. In addition, there is one species, which is most likely undescribed. All females of these species can be identified based on their morphology. The results include summaries of each species containing information about their morphology, ecology, distribution and abundance. This study gives valuable new information about the twisted-winged parasitoids in Finland. The occurrence of the genus Stylops in Finland based on current taxonomy was examined for the first time. The study gave novel information about the distributions of Stylops-species. Deviating from previous information Stylops japonicus is also found in Europe. Furthermore, the study revealed new information about the host-parasite relationships of the species. Many of the Andrena host species had not been associated with certain Stylops species before. There has not been research focusing on Strepsiptera in Finland for a long time. The material collected for this study works as a good foundation for the possible future studies in Finland. The results were used in the 2019 Red List assessment and two of the Stylops species were in the Red List of threatened species.

Lepidurus arcticus (Pallas, 1793) is a keystone species in High Arctic ponds, which are exposed to a wide range of environmental stressors. This thesis provides information on the ecology of this little studied species by paying particular focus on the sensitivity of L. arcticus to acidification and climate change. Respiration, reproduction, olfaction, morphology, salinity and pH tolerance of the species were studied in the laboratory and several environmental parameters were measured in its natural habitats in Arctic ponds. Current global circulation models predict 2–2.4 °C increase in summer temperatures on Spitsbergen, Svalbard, Norway. The L. arcticus respiration activity was tested at different temperatures (3.5, 10, 16.5, 20, 25 and 30 °C). The results show that L. arcticus is clearly adapted to live in cold water and have a temperature optimum at +10 °C. This species should be considered as stenothermal, because it seems to be able to live only within a narrow temperature range. L. arcticus populations seem to have the capacity to respond to the ongoing climate change on Spitsbergen. Changes can be seen in the species' reproductive capacity and in the individuals' body size when comparing results with previous studies on Spitsbergen and in other Arctic areas. Effective reproduction capacity was a unique feature of the L. arcticus populations on Spitsbergen. L. arcticus females reached sexual maturity at a smaller body size and sexual dimorphism appeared in smaller animals on Spitsbergen than anywhere else in the subarctic or Arctic regions. L. arcticus females were able to carry more eggs (up to 12 eggs per female) than has been observed in previous studies. Another interesting feature of L. arcticus on Spitsbergen was their potential to grow large, up to 39.4 mm in total length. Also cannibalistic behaviour seemed to be common on Spitsbergen L. arcticus populations. The existence of different colour morphs and the population-level differences in morphology of L. arcticus were unknown, but fascinating characteristic of this species. Spitsbergen populations consisted of two major (i.e. monochrome and marbled) and several combined colour morphs. Third interesting finding was a new disease for science which activated when the water temperature rose. I named this disease to Red Carapace Disease (RCD). This High Arctic crustacean lives in ponds between the Arctic Ocean and glaciers, where the marine environment has a strong impact on the terrestrial and freshwater ecosystems. The tolerance of L. arcticius to increased water salinity was determined by a LC50 -test. No mortality occurred during the 23 day exposure at low 1–2 ‰ water salinity. A slight increase in water salinity (to 1 ‰) speeded up the L. arcticus shell replacement. The observations from natural populations supported the hypothesis that the size of the animals increases considerably in low 1.5 ‰ salt concentrations. Thus, a small increase in water salinity seems to have a positive impact on the growth of this short-lived species. Acidification has been a big problem for many crustaceans, invertebrates and fishes for several decades. L. arcricus does not make an exception. Strong acid stress in pH 4 caused a high mortality of mature L. arcticus females. The critical lower limit of pH was 6.1 for the survival of this acid sensitive species. Thus, L. arcticus populations are probably in danger of extinction due to acidification of three ponds on Spitsbergen. A slight drop (0.1–1.0) in pH values can wipe out these L. arcticus populations. The survival of L. arcticus was strongly related to: (1) the water pH, (2) total organic carbon (TOC) and pH interaction, (3) the water temperature and (4) the water salinity. Water pH and TOC values should be monitored in these ponds and the input of acidifying substances in ponds should be prevented.