Browsing by Subject "motivaatio"

Previous studies have shown, that disabled children exercise less than their coevals. There are also less opportunities for them to participate in various hobbies. Previous studies have also shown, that the motivation of the disabled children to exercise may be reduced by for example negative attitudes towards them, by too difficult tasks or by inadequate guidance. Purpose of this study is to find out how boys with special needs feel about their hobby, which is track and field. This study will also show what kind of motivational aspects can be found in their answers about exercises. This study is a qualitative case study following the guidelines of both phenomenological and hermeneutic research traditions. The research was made in 2011-2012 in a group intended for children with special needs. The group was established by a sports club in the metropolitan area and the researcher worked as a coach in this group. The research group consisted of four boys who were from 8 to 10 years old at the time. The research material was collected by observing and interviewing. The interviews were processed with data-driven content analysis. The focus of this study is not to generalize but to narrate the experiences of these four boys. The results show strong commitment to the hobby. The four boys remembered well all the exercises they had made and they talked about them in a very positive way. The key motivational aspects were individual guidance, constant stimulation and safe atmosphere. Competitiveness was seen as a motivational aspect in some of the answers. The small size of the group made it possible to notice the special needs of each boy. The results were similar to those of the previous studies.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten esiopetus tukee lasten lukivalmiuksia, mitkä tekijät ennustavat lukemaan oppimista ja miten opettajan antama tuki ja kannustus vaikuttavat lapsen kehittyvään lukutaitoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet esikoulun tärkeimmäksi tehtäväksi herätellä ja ylläpitää lasten lukemaan oppimisen intoa. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet kielellisen tietouden olevan avainasemassa alkavan lukutaidon kehittymisessä. Opettajan asenteen on myös aiemmissa tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan lasten motivaatioon oppia lukemaan. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena narratiivisena menetelmänä. Se toimii yleiskatsauksena, käsittelee aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja muodostaa niiden pohjalta vastaukset tutkimuskysymyksiin. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa lähdeaineistot ovat laajempia kuin muissa kirjallisuuskatsauksen tyypeissä. Aineiston kokosin käyttämällä tutkimukseeni kuuluvia avainsanoja. Olen käyttänyt aineistonani suomen- ja englanninkielisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista kävi ilmi yksiselitteisesti seuraavia tuloksia. Esiopetuksen tärkeimpänä tehtävänä lukutaitoon liittyen on lukuinnostuksen herättäminen ja ylläpito. Esiopetusikäisellä kirjaintuntemus ennustaa lukemaan oppimista sekä kirjain-äänneyhdisteiden osaaminen. Lukutaidon kehittyminen pohjautuu kielelliselle kehitykselle. Lapsen sisäisellä motivaatiolla on suuri merkitys taitojen oppimiseen ja sisäinen motivaatio voi kehittyä pikkuhiljaa samalla kun taidotkin kehittyvät.

Goals. My goal in this study is to find out what kinds of views superiors have of giving feed-back. I believe that superiors give feedback, but I want to discover what it takes for them in their opinions as a manager. Earlier studies show that giving feedback has an impact on a sub-ordinates motivation and wellbeing at work. My research dilemmas are what kind of views su-periors have on giving feedback to subordinates and what prerequisites does it require for them to give feedback. Methodology. The study was up of qualitative semi-structured theme based interviews. I inter-viewed three superiors who worked at multinational enterprises. All of the superiors have worked as superiors for a long time and have multiple subordinates. After the interviews, I transcribed the materials after which I started to form the themes based on it. After forming the themes, I was able to write down the results under appropriate themes. Results and conclusions. The key findings of my study was that giving feedback is based on interaction. Superiors had a challenge giving constructive feedback, but they acknowledged how important it is in in their work. While giving feedback, you have to pay attention to word choice, as it plays a critical role in how the subordinates understand the feedback. By interacting superiors can build a relationship of mutual trust with their subordinate, which aids the superior in giving feedback.

The study examines the manifestation of dignity and the relationship between dignity and survival in the documentary “Autolla Nepaliin – Unelmien elokuva” and in the charity project which was described in the documentary. As the project had achieved its aims, it was considered a success. The material used was the speech of the documentary, transcribed to text. The speakers were the project team as well as people who had experienced comparable issues as the project team. The study represented a qualitative research method. The material was analyzed by the means of theory-based content analysis. The study was based on self-determination theory, which claims person succeeds and feels better when psychological needs, ie autonomy, competence and relatedness are met (Ryan & Deci 2000, 68.) From the theory Martela (2015, 37–54) has derived the concept of the motivational diamond used in the study. It is divided into dignity and survival. Survival consists of acceptance and status as well as safety and resources. Relevance requires the realization of relatedness, contribution (doing good), competence and autonomy. Most observations were made of relatedness, which was evident in the four circles: insiders, related people, project-connected circle, and random people circle. Doing good turned out to be a planned dream of volunteering. Autonomy permeated the entire project and was reflected in ideas, enthusiasm and patient work. Alongside autonomy, responsibility emerged. Competence was realized as learning and development, as well as identifying skills, sources of strengths and barriers. Most of the survival material was related to safety and resources resources, including travel progress, equipment and health. Acceptance and status were realized in social media approvals which affected the accumulation of money. Emotions determined the relationship between dignity and survival, forming a dialogue between them. The project serves as a metaphor for working life projects and their success. It is necessary to identify and define the circles of relatedness, to consider the development of competence, the manifestation of autonomy and the possibilities of contribution. Although funders approve goals defining the project work, it is also worth setting a goal that is relevant to oneself. This also supports the achievement of the official goals.

Finnish elementary students’ mathematics performance is well above average in international comparison, but research shows that it is declining. Also, students’ motivation is not as strong as could be expected according to their performance. We used the person-centred approach to investigate Finnish third-, fourth-, and fifth-grade students’ mathematics motivation profiles. In addition, we explored differences between the motivation profiles regarding students’ mathematics identity, performance, and their parents’ mathematics-related attitudes Participants were 304 Southern Finnish third-, fourth-, and fifth-grade students from five separate schools and their parents/guardians (N=241). The surveys were conducted during spring of 2021 in the pilot stage of an international research project focusing on students’ mathematical motivation. Analysis was conducted with Mplus. Motivation profiles were derived by a latent profile analysis (LPA), additional analysis used bch and r3step methods and crosstabulation (spss). Analysis revealed three distinct types of math-related motivation profiles: highly motivated, non motivated and indifferent. Further investigation of the profiles showed that students’ higher mathematics identity is represented strongly in highly motivated group, as are students’ mathematics performance scores. Parents’ self-reported perceived low mathematics competence is highly represented in those students belonging to the non motivated profile. The article: ” Examining motivation profile differences across students' mathematics identity, performance, and parents’ attitudes” is planned to be published in the LUMAT-journal.

Tutkielma käsittelee suomalaisen alakoulun oppilaiden kokemuksia espanjan kielen opiskelusta kerhossa. Tavoitteena on tutkia lasten osallistumiseen vaikuttaneita tekijöitä, oppimismotivaatiota ja tapaa oppia vierasta kieltä. Tutkimus tuo uutta tietoa espanjan kielen oppimisen kokemuksista ja toiminnallisesta kielenopetuksesta lapsen näkökulmasta. Tutkielma koostuu viidestä osasta. Ensimmäinen osa käsittelee suomalaisissa kouluissa pidettävien kerhojen pedagogiikkaa ja suomalaista kielten opetusta sekä kyseessä olevan kielikerhon opetusmetodeja ja tuntien sisältöjä. Toisessa osassa esitellään tutkielman teoriataustaa yleisesti ja erityisesti vieraan kielen oppimisen motivaatioteorioita. Tutkimuksen metodologia ja aineisto kuvataan kolmannessa osassa ja neljäs osa koostuu tulosten esittelystä ja niiden analyysista sekä pohdinnasta. Viidennessä ja viimeisessä osassa tarkastellaan tutkimuksen luotettavuuteen liittyviä tekijöitä ja lopuksi tehdään johtopäätökset tutkielmasta. Aineisto kerättiin haastattelemalla espanjan kerhon oppilaita. Haastateltaviksi pyydettiin niitä oppilaita, jotka olivat osallistuneet aktiivisesti kerhon tunneille. Haastattelu perustui vapaaehtoisuuteen. Tutkimukseen osallistui 11 oppilasta; kolme 3.-luokkalaista, neljä 4.-luokkalaista ja neljä 5.-luokkalaista. Tutkielmassa käytettiin fenomenologista lähestymistapaa eli tutkimuskohdetta lähestyttiin ilman ennakko-olettamuksia ja tarkasti rajattua teoreettista viitekehystä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista analyysia. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset liittyivät oppilaiden motivaatioon opiskella, työskentelytapoihin ja heidän käsitykseensä espanjan kielestä. Tulosten perusteella voitiin havaita, että oppilailla oli omakohtainen halu oppia espanjan kieltä ja kiinnostus kieltä kohtaan. Kieli koettiin erikoisena ja erilaisena verrattuna aikaisempiin kielikokemuksiin ja sen oppiminen oli oppilaiden mielestä hauskaa. Mieluisin työskentelytapa oli yhdessä työskentely, kuten pari- tai ryhmätyöt. Oppiminen erilaisten leikkien ja pelien avulla nousi myös tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden keskuudessa näkyvästi esiin positiivisena kokemuksena.

It is important to look for new approaches and means to support learning in the constantly changing world. The potential of live-action role-playing games or larps to affect motivation and learning is examined in this study. In the center of the study is a larp called Velhokoulu. The skills taught by role-playing games and their other positive effects has also been studied earlier, but the children's point of view is rarely emphasized. Furthermore, the Velhokoulu-larp is a fairly unique case in a Finnish context. The aim of the study is to empirically find out the effects of larping both from the view of motivation as well as learning. The study was carried out as a case study, which data was collected with both qualitative and quantitative methods. The motivation and the learning were examined through the vision of the designers of Velhokoulu, the assistants’ execution and the players' experience. The material concerning the designers and assistants was collected with semi-structured interviews, while the players' experiences were surveyed with a quantitative questionnaire. The methods for analysis consisted of the qualitative content analysis for the interviews and simple methods of the statistical description for the questionnaire. The results showed that Velhokoulu can support the player's motivation and psychological basic needs in many different ways. Some of the most centered results concerning motivation were influencing one's own character and the action in the game, an optimal level and supporting it and the good and safe atmosphere. These principles were supported by enabling different action, taking the players' different age and experience into consideration and through safe roles and the model of assistants. Some centered results from the point of view of the learning were the development of the imagination, taking others' perspective, cooperative skills and critical thinking and questioning. The learning of the skills was supported by creating atmosphere, assistants' own model and the concrete examples, active encouraging and the challenging of the players. The player’s experience mainly highlighted the fact of Velhokoulu supporting both the basic needs and learning of the skills. On the basis of the results can be said that concepts such as Velhokoulu bring many benefits with it from different points of view. The filling of psychological basic needs is a precondition for the development of inner motivation, in addition to which the skills taught by role-playing games are important for example from the point of view of the wide-ranging skills mentioned in Finnish curriculum. The study indeed offers a viewpoint and example of how the untapped resources of games could be brought into use in practice and could be adapted for example in the context of education.

PISA-studies (Linnakylä, 2004; Sulkunen et al, 2010) and evaluations of education (ia. Harjunen & Rautopuro, 2015) show that young boys read little and they have poor reading skills. But there are still opposite results: Merisuo-Storm and Soininen (2014) say that students in elementary school largely see reading as a positive hobby. The aim of this Master's Thesis was to study and analyze the characteristics of the reading hobby of third grade boys. The aim was achieved by studying the time boys use to read, their favourite books and their attitudes towards reading. This study was performed as a qualitative case study in four schools around the Helsinki metropolitan area. 33 third grade boys filled out a questionnaire after which ten of them were chosen to be interviewed. The data from the questionnaires was categorized and adapted as graphs and the data from the interviews was analyzed by data based content analysis. The attitudes of third grade boys towards reading were positive. Nearly all boys who partici-pated in this study read non-school texts daily. Most of them read less than 30 minutes a day. The boys liked funny and exciting literature the most. They read more books than mag-azines or electronic literature. The reading hobby of their parents and family members didn’t automatically impact how the boys read. All of the ten interviewed boys thought that reading is important. Most of them based that on the importance of reading skill as an instrumental value. Third grade boys had very varied reading skills. Some of them still read picture books while others read long fantasy novels. This puts schools in a challenging position as readers of every level need to be offered meaningful reading experiences during literary education. According to this study, negative regard towards reading seems to affiliate with older stu-dents. The role of schools is remarkable when talking about maintaining and encouraging the reading motivation of children so it could carry on to adulthood.

Tutkin pro gradussani, millainen suhde helsinkiläisillä yhdeksäsluokkalaisilla on kaunokirjallisuuteen. Selvitän, kuinka mieluisaksi ja tarpeelliseksi nuoret kokevat lukemisen, mitkä syyt mahdollisesti vaikuttavat tähän kokemukseen ja miten tuo kokemus puolestaan suhteutuu heidän sitoutuneisuuteensa kaunokirjallisuuden lukijoina. Tutkimusaineisto koostuu kyselytutkimuksella 2013–2014 ja 2016 kerätyistä näytteistä, joissa 226 helsinkiläistä yhdeksäsluokkalaista kertoo suhteestaan kaunokirjallisuuteen. Tutkimusote on sekä määrällinen että laadullinen: määrällinen analyysi on tehty SPSS-ohjelmiston avulla, ja laadullisessa analyysissa tuodaan kuuluville runsaiden esimerkkien muodossa nuorten oma ääni. Koska aineisto koostuu otoksen sijaan näytteistä, työn tuloksia ei voi suoraviivaisesti yleistää koskemaan kaikkia Helsingin yhdeksäsluokkalaisia, vaan ne pitää pikemminkin tulkita suuntaa antavina. Tutkimuksessani jaan nuoret lukemisen määrän, omaehtoisen lukemisen määrän ja lukemisen arvostamisen pohjalta viiteen erilaiseen, tilastollisesti merkitsevästi toisistaan eroavaan ryhmään. Nämä ryhmät ovat kaunokirjallisuuden lukemiseen sitoutuneet (22 % nuorista), melko sitoutuneet (29 %), lukemista arvostavat mutta hyvin heikosti sitoutuneet (22 %), omaehtoiset mutta hyvin heikosti sitoutuneet (11 %) ja sitoutumattomat (16 %). Tutkimuksen mukaan vaikuttaisi siltä, että sitoutuneisuus kaunokirjallisuuden lukemiseen on yhteydessä sekä lukunautintoon että lukemisen koettuun hyödyllisyyteen. Esimerkiksi lukemiseen sitoutuneista nuorista valtaosa (98 %) viittaa oma-aloitteisesti avointen kysymysten vastauksissa nautintoon, rentoutumiseen, eskapismiin ja/tai lukemiseen hyvänä ajanviettotapana, kun sitoutumattomista näihin viittaa noin joka kymmenes (11 %). Kaikista tutkimukseeni osallistuneista nuorista kolmasosa (33 %) saa lukemisesta nautintoa aina tai lähes aina, lähes kaksi viidesosaa (37 %) usein tai välillä ja joka neljäs (25 %) harvoin, jos koskaan. Pojista 15 % ja tytöistä 2 % kertoo, ettei ole koskaan nauttinut lukemisesta. Aineistossa nimetään 831 kertaa jokin kaunokirjallisuuden lukemiseen liittyvä hyöty. Mitä sitoutuneempi nuori on kaunokirjallisuuden lukemiseen, sitä useampia eri hyötyjä hän mainitsee avointen kysymysten vastauksissa: oletettavasti sitoutumattomien keskuudessa vallitsee jäsentymättömämpi kuva kaunokirjallisuuden hyödyistä kuin lukemiseen sitoutuneiden tai melko sitoutuneiden keskuudessa. Lukemiseen sitoutumattomat nuoret eivät myöskään pääosin tunnusta tai tunnista itse lukemisprosessista pitkän ajan kuluessa kumuloituvia hyötyjä. Kaikkien vastaajien useimmin mainitsemat kaunokirjallisuuden lukemisen hyödyt koskevat lukemisen sivistävää vaikutusta, kykyä kasvattaa ymmärrystä ja/tai muuttaa maailmankuvaa sekä kykyä kehittää mielikuvitusta. Harvoin mainittuja hyötyjä ovat esimerkiksi empatiakyvyn (4 % mainitsee), kriittisyyden (1 %) ja keskittymiskyvyn (2 %) kehittyminen.

Tässä maisterintutkielmassa selvitän seurakunnan ikääntyneiden parissa toimivien vapaaehtoisten motivaatiota vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyö on palkatonta ja kaikille avointa muita ihmisiä tai yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa, joka perustuu yksilön omalle tahdolle osallistua toimintaan. Tutkimustehtäväni jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. Mistä koostuu vapaaehtoisten motivaatio seurakunnan vapaaehtoistyössä? 2. Miten vapaaehtoisten kokemukset sekä heidän seurakunnilta saamansa koulutus ja tuki vaikuttavat motivaatioon? 3. Millainen on vapaaehtoisten käsitys vapaaehtoistyön positiosta sekä myös kirkon ja yhteiskunnan roolista vanhustyön kentällä, ja miten se vaikuttaa motivaatioon vapaaehtoistyössä? Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jota varten olen tehnyt teemahaastatteluja, jotka olen analysoinut käyttäen metodina aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineiston keräsin haastattelemalla kahdeksaa espoolaista seurakunnan vapaaehtoistyöntekijää, jotka toimivat ikääntyneiden parissa ArkiYstävä-lähimmäispalvelussa ja vanhusten kerhoissa. Aineisto on kerätty helmi-maaliskuussa vuonna 2019. Tutkimuksen tausta ja teoreettinen viitekehys luovat pohjaa aineiston analyysin tulosten käsittelylle. Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä saatiin kuuluviin aineistosta haastateltavien oma ääni. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena syntyi neljä pääluokkaa, joista kunkin alle kuuluu vapaaehtoisten erilaisia motiiveja, joista vapaaehtoistyön motivaatio syntyy sekä muita motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Aineiston analyysin pääluokat ovat: 1. Vapaaehtoinen 2. Asiakas-avuntarvitsija 3. Vakaumus ja kirkkoinstituutio 4. Yhteiskunta. Ensimmäiset kaksi pääluokkaa liittyvät motivaatioon vapaaehtoistyön käytännön tason toiminnassa, ja kaksi viimeistä pääluokkaa liittyvät motivaatioon kirkollisen ja yhteiskunnallisen tason konteksteissa. Vastaukset tutkimuskysymyksiin integroituvat pääluokkien alle. Aikaisemmassa tutkimuksessa vapaaehtoisten motivaatioon on liitetty egoistisia, altruistisia ja solidaarisia motiiveja, joita myös omassa aineistossani esiintyi. Näiden motiivien lisäksi aineistoni perusteella vapaaehtoisten motivaatioon vaikuttavat olennaisesti myös vapaaehtoisten oma elämänhistoria ja nykytilanne, velvollisuudentunto, työn koettu vastavuoroisuus sekä yhteiskunnallinen tilanne erityisesti vanhus- ja hoivapolitiikan näkökulmista. Seurakunnilta saatu koulutus ja tuki koettiin haastatteluissa positiiviseksi ja motivaatiota tukevaksi ja niiden puute taas vastaavasti epävarmuutta luovaksi ja motivaatiota syöväksi. Kirkollisen kontekstin merkitys ja joillakin haastateltavilla myös hengellisyys näyttäytyivät merkityksellisinä tekijöinä ja tukivat halua osallistua vapaaehtoistoimintaan seurakunnan kautta. Vapaaehtoiset kokivat vapaaehtoistyön olevan arvokas lisä vanhustyössä, jossa päävastuu kuuluu heidän nähdäkseen kuitenkin julkiselle sektorille, omaisille ja merkittävissä määrin myös kirkolle. He kokivat osallistuvansa merkittävään yhteiskunnalliseen työhön, mikä osaltaan tuki heidän motivaatiotaan. Tutkimukseni perusteella seurakunnan vapaaehtoisten motivaatio koostuu useista erilaisista motiiveista, mutta niiden lisäksi vapaaehtoisten motivaation tutkimuksessa tulee ottaa huomioon myös yksilöiden elämänhistoria sekä vapaaehtoistyötä järjestävän tahon ja yhteiskunnallisen kontekstin vaikutus. Aineistoni perusteella kaikki nämä ulottuvuudet vaikuttavat yhtä aikaa vapaaehtoisten motivaatioon ja muokkaavat sitä vapaaehtoistyössä.