Browsing by Subject "musiikkikasvatus"

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin minäpystyvyyden vaikutuksia varhaiskasvatuksen musiikkikasvatukseen kasvattajan näkökulmasta. Minäpystyvyys vaikuttaa yksilön uskoon omista toimintamahdollisuuksistaan (Bandura, 1997). Vastuu pedagogiikan toteutumisesta on varhaiskasvatuksen opettajalla. Huoli musiikkikasvatuksen toteutumisesta ja laadusta on kuitenkin noussut esiin viime vuosina (Juutinen ym., 2021; Repo ym., 2019). Opettajan toiminnassa ilmenevä minäpystyvyys heijastuu lapsen kehittyvään musiikkisuhteeseen (Suomi, 2019). Odotukset opettajan osaamiselle ovat melko mittavia verrattuna koulutuksen määrään (Vesioja, 2006). Tutkimustehtävänä on löytää ammattikirjallisuudesta kasvattajan minäpystyvyyttä positiiviseen suuntaan ohjaavia kannustavia ilmaisuja. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen analysoinnissa laadullista sisällönanalyysiä (Kangasniemi ym., 2013; Salminen, 2023; Tuomi & Sarajärvi, 2018). Tutkimustehtävää selvitettiin analysoimalla kuutta musiikkiaiheista ammattikirjaa, joista prosessissa muodostui kolme teemakokonaisuutta. Ammattikirjallisuuden nähtiin olevan samassa linjassa tehdyn tutkimuksen kanssa. Musiikkikasvatuksen lähestymistä helpottaviksi tekijöiksi muodostui kynnyksen madaltaminen, yhdessä tekeminen ja reflektointi. Minäpystyvyyttä tuettiin kirjoissa monipuolisesti käyttäen suoria ilmaisuja sekä ilon, että epävarmuuden kokemuksista. Kasvattajalla on mahdollisuuksia tukeutua kirjoihin, mutta se edellyttää tahtotilaa ja kehittymismyönteisyyttä. Tärkeää on saada toiminnassa uusia positiivisia kokemuksia ja tukea ammatilliseen kehittymiseen. Kasvattaja tarvitsee riittävästi aikaa, laadukasta koulutusta ja työyhteisön tukea minäpystyvyyden kehittymisen mahdollistamiseksi. Olennaista olisi tiedostaa osaamisensa ja keskittyä musiikillisten taitojensa tarkastelun sijaan laajemmin pedagogisten ratkaisujen onnistumiseen ja lapsen osallisuuden mahdollistamiseen. Lisätutkimus varhaiskasvatuksen kontekstissa olisi tarpeen, jotta aiheesta saataisiin lisää käytännön työtä ohjaavaa tietoa ja tieteellistä keskustelua.

Objectives. The objective of this master's thesis was to investigate music teachers' unders-tanding and experiences of teaching creative music production. Creative music production is an essential part of the latest Finnish National Core Curriculum for Basic Education, but ac-cording to research, creative teaching methods are implemented variably in music education and often overshadowed by more traditional teaching methods. Creative teaching methods are often perceived as challenging to implement, and many music teachers feel unprepared to teach them. This study aimed to determine the background factors that affect the success of teaching creative music production and the skills required of the teacher. Methods. The data for the study was collected by interviewing four music teachers who teach in primary schools. The interviews were semi-structured thematic interviews, and the data was analyzed using qualitative content analysis. Results and conclusions. According to the music teachers who participated in the study, the most important factors that contribute to the success of creative music production in primary school music education are a safe and supportive learning environment, the teacher's subject knowledge, differentiated teaching, resources, the teacher's attitudes towards creative teaching methods, and planning and limitations. Strong subject knowledge was considered a prerequisite for pedagogically competent teaching.

Tutkielman tavoitteena oli tutkia luovuutta sekä improvisaatiota opetussuunnitelman perusteiden (POPS, 2014) yleisiin sekä musiikkikasvatuksen tavoitteisiin peilaten sekä löytää ehtoja musiikin improvisaatiota tukevan oppimisympäristön järjestämiselle. Idean aiheeseen sain omasta harrastustaustasta ryhmäpainotteisesta musiikin improvisoinnista. Improvisoinnin vastavuoroisen vuorovaikuttamisen myötä olen kiinnittänyt huomiota ryhmädynamiikan kehittymiseen, jonka myötä improvisointi on kehittynyt, ja ymmärrys siitä tietynlaisena itsetuntoa vahvistavana asenteena erilaisia tilanteita ja asioita sekä näiden lähestymistä kohtaan on myös vahvistunut. Aikaisemmat tutkimukset musiikin improvisaatiosta tukevat havaintoa. Musiikin luovan tuottamisen eli improvisaation opetus näyttäytyy aineiston perusteella kuitenkin vähäiseltä suhteessa musiikkikasvatuskulttuurin painottamaan toisintamista ja kulttuuriperinteen siirtämistä ilmentävän musiikkitoimintaan. Sen toteuttamiseen liittyvät haasteet sekä kielteiset asenteet eivät aineiston perusteella myöskään edistä improvisaation opetuksen toteuttamista. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jota lähestyin 2000-luvun jälkeistä vertaisarvioidun aineiston yhtäläisyyksiä kooten sekä vuoropuheluttaen ja myös teoriakirjallisuuteen syntetisoiden. Suomalaisten kokoomateosten artikkeleita sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta olen tutkielmassani myös hyödyntänyt erityisesti teoreettisessa viitekehyksessä. Tarkastelin aineistoa omaperäisyyden luovuuskäsityksen sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) mainittujen musiikkikasvatuksen sekä yleisten tavoitteiden kautta. Tulokset musiikin improvisaatiota tukevasta oppimisympäristöstä osoittivat toistuvasti, että sen toteutuminen edellyttää sekä oppilaan vapautta lähestyä improvisointia omaperäisesti ja rakennetta, jossa ilmenee sekä rajat että tavoitteet luovaa ilmaisua tukevalle toiminnalle ja turvallisen ilmapiirin luomiselle. Lisäksi opetustilannetta ja opetustavoitteita mukaileva opettajan sensitiivinen pedagoginen ote osoittautui tärkeäksi oppilaiden musiikin improvisoinnin toteuttamisessa. Improvisointi ilmentää tekemisen tapana ja asenteena itseohjautuvaa aktiivista toimintaa, oppimaan oppimista suhteessa olemista toisiin, tilanteisiin ja ympäröivään maailmaan, oikean, todellisen ja kauniin etsintää, asioita, jotka ovat opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) mainittuja kasvatuksen tavoitteiden kulmakiviä.

Aims. In 2014 the principles of primary school’s curriculum were renewed. The curriculum states the aims of teaching of music to be the following: “Students’ thinking and comprehension is improved by offening regularly possibilities for acting with sound and music, composing and other creative creationing.” Creative creation of music has arisen to be a current research topic in the field of music education, because even though musical inventing has been a part of music education for a long time, the new curriculum emphasizes especially the creative creation as the aim of the education. The aim of this study is to find out what kind of challenges creative creation involves. I will define the concept of the creative creation of music in the beginning of this study and later on I will gather together challenges related to the concept from literature and previous studies. Method. I chose narrative qualitative literature review as the research method for it supported the aims of my study the most. This type of literature review aims to collect incoherent information about the studied phenomenon and form an inclusive description. The keywords I used were for instance “creative creation of music” and “creativity and music”. I analysed the collected results by first picking the challenges and then organizing them into four different categories; external factors, factors related to the teacher and the student and general music education challenges. I also created sub-categories for clarity. Results and conclusion. The research showed that the biggest challenges in the creative creation of music were related to large group sizes, lack of education and lack of time. Other challenges were lack of interest among students, financial cuts in education, and the fact that teachers did not use the ways of creative creation of music. In conclusion I can state that the concept of creative creation of music and the methods related to it are not yet known well enough. The empowerment of creative creation of music also requires resources.

The purpose of this research is to study primary school teachers’ thoughts about today’s music teaching. The aim was to acquire information and understanding about music teaching in Finland nowadays. The idea was to carry out a study on experiences and skills of the teachers, planning and evaluation in music teaching and also integration of music into other subjects in lower primary school. The intention was also to investigate teachers’ attitudes to the curriculum, the highlights of music teaching and also teachers own ideas about developing the teaching of music. The research was carried out as a survey-research. Answers were received from 15 communities in Finland. There were both multiple-choice questions and open questions about music teaching in the survey form. That was addressed mainly for teachers specialized in music teaching. The survey form was published in the Internet and the answering was done by e-mail. The answers were collected during the spring of 2005 and altogether 96 teachers took part in the research. The research data was analyzed mainly quantitatively, but the open questions were analyzed also qualitatively. According the results the teachers at lower primary school are mostly quite satisfied with the state of the music teaching in Finland nowadays. The improvements were mainly desired in time and material resources, supplementary training (f .ex band and IT-skills) and sizes of teaching groups. The teachers are basically satisfied with the music teaching curricula, although they are considered to be challenging as the resources constantly diminish. According to the teachers’ experiences the evaluation of students in music teaching is difficult. Music is often integrated with other subjects. Many teachers point out the importance of practical and art subjects especially at lower primary school.

The purpose of this study was to examine how music appears as a part of kindergarten-specific curriculums for preschool education. The aim of this study was to find out what are the methods in which musical activities are planned and described in the curriculums. Another aim was to examine how the discovered mentions compare to the national core curriculum for pre-primary education (2014) and the goals for music it describes as a part of early childhood education. This study was carried out as a qualitative research. The material used for this study was 288 kindergarten-specific curriculums for preschool education found available online on the official Helsinki city’s web page. All of the kindergartens were Finnish speaking. The material was analyzed using content analysis and an analysis matrix was formed based on the themes found in the material. In the kindergarten-specific curriculums for preschool education, music was found in many contexts. 47 of the curriculums did not specify music-related activity. The goals found in the curriculums based on the analysis were music education, supporting language development and multiculturalism, multi-media literacy, supporting cognitive development and increasing overall well-being. Methods for musical activity found in the material were deploying themes and project-based activities, collaboration with external agents and the inclusion of children in planning the activities. Music was seen as a part of everyday life and musical activity was often combined with other subjects such as physical education, drama and visual arts. The kindergarten-specific curriculums described goals that were in line with the national core curriculum (2014) and added more detailed goals based on the needs of each preschool group.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatus on varhaiskasvatuksessa ja kuinka sitä toteutetaan käytännössä. Halusin tutkia alle kolmevuoti-aiden musiikkikasvatuksen toteuttamista, sillä Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikes-kus, 2019) teettämän kyselyn mukaan taidekasvatus, johon myös musiikkikasvatus kuuluu, ei aina toteudu varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Musiikkikasvatuksella on tärkeä rooli lapsen kasvun ja kehityksen edistäjänä, ja se on siksi tärkeä osa varhaiskasva-tusta. Aiempaa tutkimustietoa yli kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksesta on jo jonkin verran, mutta alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta on tutkittu hyvin vähän. Pidän aiheen tutkimis-ta myös tästä syystä todella tärkeänä. Aiemman teorian pohjalta muodostin tutkimukselle kaksi tutkimuskysymystä: Miten alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta toteutettiin alle kol-mevuotiaiden lapsiryhmissä, ja mitkä asiat vaikuttavat musiikkikasvatuksen toteutukseen päi-väkodeissa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja sen aineiston keräsin ky-selytutkimuksen avulla. Kohderyhmänä olivat varhaiskasvattajat, jotka työskentelevät alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä. Tutkimukseen osallistuneita varhaiskasvattajia olivat var-haiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat, lastenohjaajat sekä perhepäivähoitajat. Kyselyyn vastasi yhteensä 23 varhaiskasvattajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyy-siä hyödyntäen. Aineiston analysointi suoritettiin ensin pelkistämällä vastaukset, jonka jäl-keen ne jaettiin pääteemojen mukaan kategorioihin. Tulosten mukaan musiikkikasvatuksen tavoitteiksi oli yleisimmin määritelty ilon ja riemun tuottaminen lapsille musiikin kautta, soittimiin tutustuminen, sekä puheen- ja kielenkehityksen tukeminen musiikin avulla. Musiikkikasvatusta toteutettiin ryhmässä esimerkiksi erilaisin lo-ruin ja laululeikein, yhteisillä lauluhetkillä sekä musiikkiliikunnalla. Laulamista ja musisointia oli usein hyödynnetty päivän aikana myös siirtymä- ja perushoitotilanteissa. Musiikkikasva-tusta edistäviä tekijöitä oli esimerkiksi kasvattajien asenne musiikkikasvatusta kohtaan sekä tiimin yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat musiikkikasvatuksen toteutukselle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikkikasvatusta alle kolmevuotiaiden ryhmissä edisti se, että kasvat-tajat pitivät musiikkikasvatusta tärkeänä ja olivat sitoutuneet laatimaan tavoitteet musiikkikas-vatukselle. Kasvattajat kokivat, että heidän oma kiinnostuksensa musiikkia kohtaan tarttuu myös lapsiin, jolloin lapset saavat monipuolisempia kokemuksia musiikista ja musiikin vaikutukset lasten kehitykseen ovat rikkaampia.

This research aimed to study how music education can be used as a support for Finnish as a second language teaching in early childhood education. In particular, a specific project was studied in which music education was emphasized in a kindergarten in Espoo. The effects of music education have been studied internationally but these researches have focused on monitoring for example the development in fonological awareness. This research took a wider perspective on how music education affected second language learning. Such a wider perspective is important in the context of early childhood education where learning happens in every situation. The research material consisted of five interviews and a selected article. Interviews were conducted as theme interviews and transcribed for analysis. The research material for this qualitative research was analysed according to content-driven analysis. Music education supports second language learning in many ways. The repetitive nature of songs helps to memorize words. When pictures are used as a support for the lyrics of the songs, children can easily understand what the lyrics are about and this has a positive effect on both concentration and memorizing of lyrics. Songs that include playful elements act as a form of directed play where the teacher can support equal participation by all the children. It is however essential that these songs with play do not require any language skills for participation so that each child can feel the joy of succeeding in musical play amongst peers. Language learning can start only after child feels safe in the new environment. Safety can easily be created by building every music lesson with the same structure. Lastly it is important to notice how the interaction between adults and children affect second language learning. Sensitive adult can observe and notice even the smallest signs of communication from the children. The interaction between adults and children would be a fruitful research topic for future studies around the topic of music education and second language learning.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä viimeaikainen tutkimus sanoo musiikkikasvatuksen yhteydestä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen, miten aihetta on tutkittu, millaisilla tutkimusasetelmilla, millaisia tutkimustuloksia on jo saatu ja mitä aiheesta ei olla vielä tutkittu. Asiaa tarkastelemalla tutkimuksen tavoitteena oli myös nostaa esille relevantit näkökulmat käytännön varhaiskasvatuksen työn kannalta ja selvittää voidaanko musiikkikasvatusta hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitystä. Tutkimuksen tarkoitus, tutkimustavoitteet sekä aineistotutkimuksissa ilmenevät asiakokonaisuudet ohjasivat tutkimuskysymysten muodostumista. Lopulta muodostui kaksi tutkimuskysymystä: Millainen yhteys tutkimuksissa on havaittu musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välillä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla? sekä Millaisilla tutkimusasetelmilla on havaittu myönteistä yhteyttä musiikkikasvatuksen ja varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehityksen välillä? Tutkimuksen tutkimusmetodina toimi systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa on pyritty noudattamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkkoja etenemisvaiheita. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen etenemisvaiheet olivat: aihepiirin rajaus, seulontakriteerien valinta, tietokantojen ja hakusanojen valinta, aineistotutkimusten valikointi sekä valikoituneiden tutkimusten raportointi (Metsämuuronen, 2011, s. 47–49). Aineistotutkimusten analyysin apuna tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen tarkempaan tarkasteluun valikoitui lopulta kuusi aineistotutkimusta. Aineistotutkimuksiksi valikoituneet tutkimukset olivat viimeisen kymmenen vuoden (2011–2021) aikana julkaistuja, englannin kielellä kirjoitettuja, vertaisarvioituja akateemisia julkaisuja. Kaikissa aineistotutkimuksissa tutkittiin musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Aineistotutkimusten kohderyhmän ikä vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Tutkimustulokset osoittivat, että viimeaikaisten tutkimusten valossa musiikkikasvatuksella on ollut myönteistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen. Erityisesti musiikkikasvatus oli myönteisesti yhteydessä varhaiskasvatusikäisten lasten fonologisen tietoisuuden kehitykseen. Lisäksi tutkimustulokset antoivat näyttöä tutkimusasetelmista, joiden surauksena musiikkikasvatuksen myönteinen yhteys varhaiskasvatusikäisten kielen kehitykseen, on havaittavissa. Näitä tutkimusasetelmia olivat: tutkimuskohderyhmä, musiikkikasvatukseen osallistuneiden koeryhmien koot, musiikkikasvatukseen käytetty aika, musiikkikasvatuksellinen toiminta ja musiikkikasvatuksellisen toiminnan toteuttajat. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että musiikkikasvatusta on mahdollista hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatus-ikäisten lasten kielen kehitystä.

The main purpose of the Master Thesis was to find out what kind of attitudes the pupils in the 9th grade of Finnish comprehensive school have towards music as a school subject and compare it to the attitudes of the principals at a school level. The theoretical context of the research is based on the former studies of the significance of music education in the comprehensive school, the connection between learning and attitudes and the motivational factors towards the study motivation of music. In addition to this, I have analysed the role of the evaluation and the assessment from the point of view of developing the educational system and what is the role of management and leadership in relation to the pupils' behaviour and attitudes. The data of the research is the Finnish National Board of Education's collected data of the assessment of the learning outcomes of arts education and it is nationally representative (N=5056 I phase and n=1570 II phase), both the Finnish-language and the Swedish-language pupil data. I have especially concentrated on the items of measuring the attitudes, the certain background variables and the questionnaire of the principals. The numerical data was analyzed using the multivariate statistical methods. The results of the research prove that in general the pupils and the principals think that music is quite significant as a school subject. The girls valued music on average more than the boys when comparing all the dimensions. The differences were systematic but the effect sizes were under 10 %. There were not statistically significant differences between the Finnish-language and the Swedish-language pupils. Comparing the grades of music in the 7th grade, the differences were growing linearly and the effect size was 15.7 %. There was a positive statistically significant correlation between the Significance of music and music as a hobby (Active interest in music, Informal interest in music, Taking part of music activities in the school) during free time. The strongest correlation were with the Active interest in music variable (r= 0.53, p= .000). Also the principals thought that music is important as a school subject considering the development of the pupil and the function of the school. The answers of the pupils were not clustering at a school level and there were no strong correlations between the attitudes of the pupils and the principals. A statistically nearly significant and a slight correlation (r= 0.21, p= .011) was found between the principals valuing the Significance of the music for school function and the pupils valuing the Benefits and hobbyism. The role of a well-motivated and active music teacher can be important from this point of view. The most important conclusion of the research was that the significance of music is a very personal individual level phenomenon. The results highlight also that in the pupils' opinion the most important thing about music lessons is to musical activity and learning as an experience.