Browsing by Subject "nimeäminen"

Tarkastelen tässä tutkielmassa perussuomalaisten representaatioita ja niiden lingvististä ilmenemistä uutisdiskurssissa, uutisteksteille tyypillisessä kielenkäytössä. Tutkielmassani analysoin perussuomalaisten representaatioita kotimaisissa sanomalehtiuutisissa kriittisen lingvistiikan ja diskurssianalyysin näkökulmasta: nostan esille vuonna 2011 kotimaisissa uutisteksteissä toistuvia perussuomalaisten representaatiotapoja ja esitän, mitkä leksikaaliset valinnat rakentavat representaatiota sekä minkälaisia merkityksiä näihin representaatiotapoihin liitetään. Keskeisenä tutkimuksen kohteena ovat perussuomalaisia nimeävät ja luokittelevat leksikaaliset valinnat, mutta tarkastelen myös muita sanomalehtien uutisteksteissä sanasto- ja lausetasolla ilmeneviä arvottavia kielellisiä valintoja. Tutkimusaineistoni muodostuu puoluetta käsittelevistä, vuonna 2011 Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Satakunnan Kansassa ilmestyneistä uutisteksteistä. Analyysini pohjana on sanomalehdistä keräämääni 42 tekstin aineisto, jonka perusteella rajaan tarkasteluni kolmeen uutisdiskurssissa toistuvaan representaatiotapaan: perussuomalaisten henkilöimiseen puolueen puheenjohtaja Timo Soiniin, perussuomalaisen esittämiseen maahanmuuttokriittisinä sekä puolueen liittämisen protesti- ja populistipuolueiden kategorioihin. Tarkastelemieni representaatiotapojen toistuvuutta ja variaatiota tutkin lehtien verkkoarkistoista avainsanahakujen avulla keräämäni arkistoaineiston avulla. Analyysini perusteella perussuomalaisia voidaan henkilöidä puheenjohtaja Soiniin esittämällä uutisteksteissä Soini keskeisen toimijan roolissa ja samaistamalla puolueen toiminta Soinin toimintaan. Perussuomalaisia voidaan henkilöidä myös possessiivisuutta ilmaisevilla nimityksillä ja rakenteilla, joilla viitataan puolueeseen tai ryhmiin puolueen sisältä. Maahanmuuttokriittisyys voidaan nostaa perussuomalaisten ominaisuudeksi, tai se voidaan esittää perussuomalaisia yhdistävänä tekijänä – yleisempää on liittää maahanmuuttokriittisyys puolueen tiettyyn osaan rajaavalla nimityksellä tai puolueen edustajiin tai heidän näkemyksiinsä ja toimintaansa, esimerkiksi adjektiivimääritteillä. Perussuomalaisten suora nimeäminen tai luonnehtiminen protesti- tai populistipuolueeksi on aineistossani harvinaista – aineistossani nimitykset esiintyvät, kun viitataan sekä perussuomalaisiin että protesti- ja populistipuolueiden yleisiin luokkiin. Protesti ja populismi voidaan liittää myös puolueeseen läheisesti liittyviin tarkoitteisiin, kuten kannatukseen tai toimintaan viittaaviin nomineihin. Populismin lisäksi perussuomalaiset liitetään aineistossani oikeistopopulismin aatesuuntaan ja osaksi Euroopan populistipuolueiden kannatuksen kasvun ilmiötä – tätä ilmiötä voidaan myös evaluoida negatiivisesti esimerkiksi uhkaavuutta ilmentävillä nimityksillä, kuten populistivyöry tai -aalto.

Tutkielma käsittelee naiseuteen liittyvää stereotypisoivaa kategorisaatiota, ja siitä rakentuvia diskursseja suomalaisten uutismedioiden urheilujournalistisissa teksteissä. Tutkielmassa tarkastellaan kielenkäyttöä, joka rakentaa stereotypisoivaa luokittelua sekä havaituista luokitteluista rakentuvia diskursseja. Kielenkäytön ilmiöitä, joilla stereotypisoivien luokittelujen ja diskurssien rakentumista tarkastellaan, ovat nimeäminen, kuvaaminen ja kategorisointi, representaatio ja presuppositio. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: (1) Millä tavalla stereotyyppisen naisen kategoria suomalaisten uutismedioiden urheilujournalisti-sissa teksteissä rakentuu? (2) Millaisten diskurssien rakentumiseen stereotyyppisen naisen kategoria osallistuu suomalaisten uutismedioiden urheilujournalistisissa teksteissä? Tutkielman laajana teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssintutkimus, mutta tarkemmin määriteltynä tutkielma kuuluu feministisen kriittisen diskurssintutkimuksen piiriin. Tämän vuoksi tutkimuksen aihetta ja tutkimuskysymyksiä tarkastellaan myös kriittisen feministisen teorian näkökulmista. Tutkimusaineistona on 192 urheilujournalistista tekstiä, jotka on julkaistu suomalaisissa uutismedioissa vuonna 2021. Aineisto sisältää sekä printtilehdistä kerättyjä tekstejä että verkossa julkaistuja tekstejä. Aineisto on valittu medioiden levikkien ja maantieteellisen heterogeenisyyden perusteella. Aineistoon kuuluu myös valtionmedia YLE, joka edustaa erilaisen toimintaperiaatteensa vuoksi ei-kaupallista mediaa. Tutkimuksessa havaittiin, että stereotyyppisen naisen kategoria rakentuu suomalaisissa urheilujournalistisissa teksteissä kolmen kategoriajäsenyydelle oletetun toiminnan kautta. Toiminta on joko kategoriajäsenyyttä ylläpitävää tai haastavaa. Näitä ovat äitiyteen liittyvät oletukset, parisuhteeseen liittyvät oletukset sekä oletus tunteikkuudesta. Diskurssit, joiden rakentumiseen stereotyyppisen naisen kategoria aineistossa osallistuu, ovat moderni nainen -diskurssi, ansaitsemisen diskurssi ja tunnediskurssi. Stereotyyppisen naisen kategoriaa rakentavassa kielenkäytössä näkyvät yhteiskunnassa vallitsevat ideologiat ja normatiivisuudet. Stereotyypistä rakentuvat diskurssit puolestaan hyödyntävät stereotyyppiä joko sitä ylläpitävästi tai purkavasti ja samalla heijastavat nykymaailman kahtiajakoisuutta uusien vapauksien ja vanhojen kaavojen välillä. Tutkimus osoittaa, että suomalaisessa urheilujournalismissa hyödynnetään stereotyyppisen naisen kategoriaa ja sen kategoriajäsenyyteen liittyviä oletuksia naiseudesta.

Naming is part of word-finding process where we retrieve words from our mental lexicon. Word retrieval is one of the fundamental procedures in linguistic processing. Aphasia is a linguistic disorder caused by a cerebrovascular accident. Word-finding or naming difficulty is the most common symptom of aphasia. Normal aging is also associated with decline in word-finding and naming abilities. The aim of this study was to investigate how healthy young adults, healthy elder participants and subacute aphasic participants perform in novel word naming task. Subacute aphasic participants performance in the naming task was compared with data collected on the performance of healthy control groups. In addition, the connection between performance in the novel word recognition task and in the naming task ability was examined. There was a total of 50 participants in this study. The sample of the study consisted of three groups: subacute aphasic participants (n=10), healthy young adults (n=20) and healthy elder participants (n=20). On first occasion the word learning task was completed on a computer program where participants practiced six pseudoword-picture pairings. Novel word learning was measured by word recognition task and naming task on two different occasions that were one week apart from each other. The performance in the naming task differentiated significantly between all the groups. Healthy young adults performed significantly better than subacute aphasic participants. Subacute aphasic participants’ and healthy elder participants’ performance in the naming task was close to significance. However, it can’t be inferred from the result that there is no difference in performance between these groups. There was a significant difference between performance of the healthy elderly participants and the healthy young adults. There was a correlation between the performance in the word recognition task and word naming task when investigating the whole sample. There was no correlation found between the two tasks when the groups were assessed independently. Additionally, this study provides new research data of the naming ability of young healthy adults, the elderly and subacute aphasic participants.

Aphasia is a linguistic disorder that occurs after language acquisition and can lead to difficulties with expressive and receptive language. Aphasia is most often caused by a stroke. The inability to retrieve words, also known as anomia, is the most common symptom of aphasia and it is most often assessed with object-naming tasks. It is acknowledged that in aphasia learning is fundamental aspect of the recovery process and this has led to increasing interest to study novel word learning ability in aphasia. So far, word learning ability in people with aphasia has been studied mainly in chronic stage. The aim of this study was to examine novel word learning ability in subacute aphasia using recognition and naming task and to investigate the possible connection between recognition and naming ability. Additionally, the possible connection between naming of familiar objects and new objects was investigated. The sample of this study was part of the Opi sanoja research project and included ten adults with subacute aphasia (maximum 3 months post-stroke). Participants completed a learning task on computer and their aim was to learn six pseudoword-picture pairings. The novel word learning ability of the participants was assessed using recognition and confrontation naming task. The tasks were administered on two different occasions one week apart from each other. The ability to name familiar objects was assessed using Boston Naming Test. Participants’ ability to name novel objects wasn’t correlated with their ability to recognize the novel objects. Furthermore, participants’ ability to name familiar objects didn’t correlate with the ability to name novel objects. However, there was considerable inter-individual variability in learning performance. Some of the participants were able to recognize novel objects at the statistically significant level immediately after the learning task and one week later. However, some of the participant’s couldn’t recognize the objects either immediately after the learning task or one week later. At the group level participants’ performance on the novel object naming task was poor and was virtually at floor. However, consideration of individual participant results revealed that one of the participants was able to name some of the novel objects correctly. Based on the results, people in subacute aphasia recognize novel targets better than name them. The results are in line with previous studies that have investigated ability to learn new words in chronic aphasia and support the initial evidence that people with subacute aphasia can learn novel words. The findings of this study also provide preliminary understanding of the ability to name novel objects in subacute aphasia.