Browsing by Subject "opettajat"

Tutkin pro gradu -tutkielmassani pöytyäläissyntyisen Jacob Ahlsmanin (1798–1872) uraa kiertokoulunopettajana. Köyhistä oloista ponnistanut ja syvästi uskonnollinen koulumestari Ahlsman opetti vuosikymmenien ajan eri seurakunnissa lukemisen ja kirjoittamisen alkeita lapsille. Pääosan urastaan hän toimi Vihdin seurakunnan koulumestarina ja tutkimukseni painottuukin niihin vuosiin, joina Ahlsman työskenteli Vihdissä. Työni tarkoituksena on tutkia, millaiset taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät määrittivät kirkollisen kansanopetuksen toimintaa 1800-luvulla ennen modernin kansakoululaitoksen läpimurtoa Suomessa. Pohdin, miksi koululaitos perustettiin Vihtiin, kuinka se oli organisoitu, mitä koulussa opittiin ja millaisia haasteita koulumestari kohtasi työssään. Yksittäiseen henkilöön läheisesti paneutumalla kansanopetuksen ilmiöistä on mahdollista muodostaa terävämpi ja vivahteikkaampi kuva kuin etäämmältä tarkasteltuna on mahdollista. Tutkielmani pääasiallisena lähdeaineistona ovat Ahlsmanin paperit, joita säilytetään Vihdin kunnanarkistossa. Useimmissa aiemmissa Ahlsmania koskevissa tutkimuksissa näitä lähteitä ei ole käytetty. Kokoelma muodostuu pääasiassa kirkossa luetuista kuulutuksista ja koulumatrikkelista. Koulumestari kirjasi vuosien ajan huolellisesti tietoja oppilaistaan matrikkeliin, josta käyvåt ilmi muun muassa heidän nimensä, kotipaikkansa ja suorituksensa. Lisäksi matrikkelissa on merkintöjä erilaisista sattumuksista, joita lukukausien aikana tapahtui. Näiden merkintöjen avulla on mahdollista tutkia muun muassa rahvaan asenteita koulua kohtaan. Koulumatrikkelin ohella tärkeitä lähteitä ovat Ahlsmanin sanomalehtikirjoitukset, joita julkaistiin varsinkin Sanomia Turusta-lehdessä. Lehtikirjoituksissa Ahlsman kertoi työstään ja otti osaa kansanopetuksesta käytyyn julkiseen keskusteluun. Ahlsmanin omien kirjoitusten lisäksi olen hyödyntänyt erilaisia kirkkohistoriallisia ja paikallishistoriallisia lähteitä, kuten rovastintarkastusten ja pitäjänkokousten pöytäkirjoja, joissa kouluasioita toisinaan käsitellään. Luterilaisen kirkon tavoitteena oli sekä uskonnollisten oppien opettaminen että kansan kasvattaminen uskolliseksi esivaltaa kohtaan. Siksi moniin seurakuntiin perustettiin kylästä toiseen kiertäviä kouluja, jotka kykenivät kiinteitä kouluja paremmin tavoittamaan oppilaat maaseudun pitäjissä, joissa etäisyydet olivat pitkiä. Tutkimukseni kautta selviää, millaiset tekijät vaikuttivat koululaitoksen toimintaedellytyksiin 1800-luvun Vihdissä. Talonpojat suhtautuivat kielteisesti ylimääräisiin taloudellisiin rasituksiin, mikä viivästytti koululaitoksen syntyä paikkakunnalle. Kunnollisia tiloja kiertokoululle ei tahtonut aina löytyä ja vanhemmat saattoivat laiminlyödä koulumaksut. Koulun pyrkimykset olivat usein ristiriidassa maatalousyhteiskunnan realiteettien kanssa, vaikka koululaitosta organisoidessa ne oltiinkin pyritty ottamaan huomioon. Kun vanhemmat tarvitsivat lapsiaan peltotöissä, niin lukeminen sai väistämättä jäädä. Lasten koulunkäynti oli usein rikkonaista, mistä syystä oppimistuloksetkin saattoivat jäädä vaatimattomiksi. Koululaitoksen toimintaan vaikuttivat kielteisesti myös rahvaan asenteet koulunkäyntiä kohtaan, joiden takia Ahlsman joutui toistuvasti selkkauksiin oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Talonpoikaisessa kulttuurissa opilliseen sivistykseen suhtauduttiin epäluuloisesti, koska sen esimerkiksi pelättiin tekevän lapsista velttoja ja kovaan ruumiilliseen työhön kykenemättömiä “puoliherroja”. Vihtiläisen rahvaan joukossa ilmeni Ahlsmanin mukaan suurta välinpitämättömyyttä koulua ja lukemista kohtaan. Rahvasta jouduttiin pelottelemaan sakoilla, ruumiinrangaistuksilla ja tuonpuoleisella kadotuksella. Kurinpidollisilla toimilla ei kuitenkaan näytetä saavutetun toivottuja tuloksia, sillä ongelmia esiintyi niistä huolimatta. Pitäjänkokous pyrki puuttumaan kansanopetuksessa havaittuihin puutteisiin esittämällä koululaitoksen uudelleenorganisoimista vuonna 1858, mikä synnytti kiistan seurakunnan ja Ahlsmanin välille, joka lopulta ratkesi koulumestarin kannalta edullisesti. Pro gradu -tutkielmani täydentää omalta osaltaan kuvaa 1800-luvun kirkollisesta kansanopetuksesta. Samalla myös kokonaiskuva Jacob Ahlsmanin toiminnasta Vihdistä täydyntyy, sillä tutkielmaa tehdessä käytettävissäni oli lähteitä, joita useimmissa aiemmissa tutkimuksissa ei ole käytetty.

Objectives. This study aims to examine a class teacher’s work from the teacher’s point of view. The objective is to find out how a teacher’s primary task is perceived by teachers themselves. Another goal is to examine the teachers’ experience on carrying out this primary task, focusing on the factors that have an effect on this. The role of a teacher has lately been a subject of an active debate. Teachers themselves feel their workload is too big and burdensome. Re-examining the primary task can clarify a teacher’s own assessment of their professional role and thus support their everyday work. Analysing the primary task as well as its implementation also provide a better understanding in how to better organize the teaching and how to invest in the teachers’ well-being. Methods. This study was conducted using qualitative research methods. The data was collected by performing thematic interviews with five class teachers, each of whom had worked as a teacher for at least 15 years. The interviews were recorded and then transcribed, and finally the data was analysed following the principles of thematic analysis. Results and conclusions. The class teachers perceived the primary task to consist of six segments: following the law, teaching, raising the child together with parents, encouraging self-direction, caring, and developing one’s own professional skills. The class teachers felt they are still able to perform their primary task but were concerned about the future of the profession. Different factors related to the teachers themselves, as well as to interaction, job description, and boundaries of the job were considered to have an effect on the teachers’ ability to perform their primary task. The teacher’s own attitude, work experience, and possibilities to develop professionally and cooperate were seen as reassuring factors. Challenging factors included impractical cooperation with parents, classes growing in size and diversity, and an excessively expanding job description.

The city of Helsinki has decided to organize the instruction preparing for basic education for immigrants in 1st and 2nd grades by including the students in mainstream education classes. This is a new method in educational field in Finland and creates new challenges for education providers and teachers. Instruction preparing for basic education was previously organized in separate classes exclusively for immigrant students. In my thesis I researched teachers’ experiences teaching immigrant students in mainstream education classes because this point of view has not been widely researched before in Finland. This thesis presents experiences that were related to competence in immigrant teaching, satisfaction in accomplishing targets of learning and opinions on given resources. The research is a qualitative study and the material was collected by interviewing teachers who have experience of teaching immigrant students in the new inclusive classes. Interviewees were three comprehensive school teachers and they were all interviewed separately. Interviews were recorded and transcribed for further analysis. Teachers’ experiences in inclusive education were either mostly positive or mostly negative. Positive experiences included good experiences in competence as an immigrant students’ teacher and teachers were mostly satisfied in accomplishing the targets of learning. These teachers also thought that the inclusion method in immigrant education has turned out to be successful. Negative experiences were related to dissatisfaction in competence and in succeeding in targets of learning. All teachers were mostly satisfied with given resources but they thought they would have needed more learning materials and could have used more helping hands. As it is a new phenomenon, inclusion in education and teachers’ experiences of it should be researched more especially when developing new educational practices.

Suomalaiset istuvat enemmän kuin koskaan ennen. Istuvan elämäntavan haittavaikutuksista on keskusteltu paljon, ja myös yhteiskunnallisella tasolla ongelmaan on kiinnitetty huomiota esimerkiksi päivittämällä kansallisia suosituksia istumisen vähentämiseksi. Suosituksissa korostetaan muun muassa sitä, että kouluihin ja työpaikoille tulisi luoda fyysisesti aktiivinen toimintakulttuuri. Tämä luo myös odotuksia opettajien aktiiviselle, muutoshakuiselle toiminnalle oppilaitoksissa. Teoria- ja näyttöperusteinen Let’s Move It –interventio-ohjelma pyrkii vaikuttamaan ammattiin opiskelevien nuorten liikuntaan ja istumiseen. Interventioon sisältyy opettajaohjelma, jossa opettaja nähdään keskeisenä opiskelijoiden istumisen vähentämisen mahdollistajana. Opettajaohjelmassa tarjotaan opettajille työkaluja, joista voi olla hyötyä paitsi opiskelijoiden mutta myös oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Opettajien roolia koulupohjaisissa liikuntainterventioissa on tutkittu ja raportoitu vähän, vaikka heillä on interventioiden onnistumisessa keskeinen rooli. Tämä pro gradu –tutkielma perustuu interventioon osallistuneiden ammattioppilaitosten opettajien fokusryhmäkeskusteluihin ja se on osa Let’s Move It –opettajaohjelman prosessievaluaatiota. Kiinnostuksen kohteena on se, millaisia edistäviä ja estäviä tekijöitä opettajat kokevat liittyen istumisen vähentämiseen oppitunneilla. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi opettajien esiin nostamia kehitysehdotuksia liittyen Let’s Move It –työpajoihin, joista voi olla hyötyä ohjelman levittämisessä valtakunnalliseksi. Ryhmäkeskusteluaineistoa analysoitiin deduktiivisesti viitekehysmetodilla. Aineisto käsiteltiin teoreettisen aihealueiden viitekehyksen (TDF) mukaisesti. Keskeisinä edistävinä tekijöinä istumisen vähentämisessä nähtiin esimerkiksi tieto istumisen haitoista, kyvyt toteuttaa käyttäytymistä, ympäristötekijät, kollegoiden ja opiskelijoiden vaikutus sekä kokemus kyvykkyydestä ja uskomukset seurauksista. Estävinä tekijöinä sen sijaan opettajat näkivät organisaation tuen puutteen, haastavat ryhmät, ympäristötekijät ja huonot resurssit istumisen vähentämisen toteuttamiseksi. Tutkielman tulokset näyttäytyvät pääosin samansuuntaisina aikaisempien tutkimusten kanssa. Let’s Move It –työpajat lisäsivät opettajien kertoman mukaan muun muassa tietoja ja taitoja opiskelijoiden istumisen vähentämiseksi. Tutkielmani tuloksista voi olla hyötyä tulevissa koulupohjaisissa liikuntahankkeissa esimerkiksi niin, että opettajatyöpajojen sisällöissä huomioitaisiin entistä optimaalisemmin itsesäätelykeinojen esittely ja istumisen vähentämiskeinojen harjoittelu. Lisäksi tulosten mukaan opettajat kaipaavat enemmän organisaation johdon tukea, mihin on syytä kiinnittää tulevaisuudessa huomiota.

Metsä on kautta aikojen ollut tärkeä suomalaisille, joten jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään. Metsäsuhde voi perustua erilaisiin asenteisiin tai kokemuksiin ja se voi muuttua ajan kuluessa. Ympärillä olevien aikuisten sekä lapsille tarjottavien kokemusten on todettu vaikuttavan vahvasti lasten metsäsuhteeseen. Kouluilla on siis suuri rooli lasten metsäsuhteen rakentumisessa. Nykylasten moniarvoinen metsäsuhde on tärkeä tulevaisuuden kannalta, sillä metsään kohdistuu nykyaikana suuri käyttöpaine, joka herättää kysymyksiä metsän käytöstä. Lapset päättävät tulevaisuudessa, miten metsää käytetään ja miksi, joten heillä tulisi olla perustietoa metsästä ja yleisesti luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Näiden seikkojen takia tämä tutkimus keskittyy kuvaamaan metsäopetuksen toteutusta peruskoulun luokilla 7-9 biologian opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää yläkoulun biologian opettajaa, joiden vastausten pohjalta laadittiin kyselylomake. Kyselylomake jaettiin opettajien suosimissa ryhmissä sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse muutamille opettajille. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin tekstianalyysillä ja kyselyn tuloksia jakaumien sekä taulukoiden avulla. Kyselyn tuloksia ei analysoitu tilastollisin menetelmin, koska vastauksia tuli niin pieni määrä. Tutkimuksen haastatteluiden ja kyselyn tulokset mukailivat toisiaan. Metsäopetus tapahtuu lähinnä kahdeksannen luokan biologian oppiaineessa. Metsäaiheita opetetaan metsässä joskus, mutta opetusta haluttaisiin järjestää enemmän metsässä. Ulkona opettamiseen vaikuttaa ainakin koulun etäisyys metsästä, aikarajoitteet, lukujärjestyksen joustamattomuus sekä rahoituksen puute. Samat rajoittavat tekijät nousivat esille myös metsätapahtumiin osallistumisessa sekä oman metsäpäivän järjestämisessä. Mikäli metsätapahtumiin pystyy osallistumaan, niiltä toivottiin elämyksellisyyttä ja toiminnallisuutta. Tulokset osoittavat, että metsäopetuksen keskeisiä teemoja ovat lajintunnistus, metsän ekosysteemi, metsätyypit sekä kasvupaikkatekijät. Metsäteollisuuden ja metsätalouden aiheet jätetään vähemmälle huomiolle, mikäli kohdataan aikarajoitteita. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä metsäalan asiantuntijoita hyödynnetään harvoin, mutta monipuolista asiantuntijuutta kuitenkin kaivattiin, erityisesti metsätalouden ja metsien kestävän käytön, metsäteollisuuden ja sen tuotteiden, riistanhoidon, biotalouden ja kiertotalouden osa-alueisiin. Asiantuntijoita ei käytetä, koska aikaa ei ole tarpeeksi, koska ammattilaisia ei löydetä tai koska hyöty on koettu liian pieneksi. Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa on lähinnä yhdistys- ja järjestöpainotteista, mutta myös metsäalan yrityksiä käytetään jonkin verran. Yhteistyö keskittyi lähinnä Metsävisaan, vierailijaluentoihin sekä erilaisiin metsäpäiviin tai tapahtumiin. Koulun ulkopuoliselta yhteistyöltä toivottiin pääasiassa vierailuja yrityksiin sekä metsään. Opettajat pitivät yleisesti metsäopetusta tärkeänä, mutta nykyisen metsäopetuksen ei koettu tukevan moniarvoisen metsäsuhteen rakentamista kovinkaan hyvin. Uuden opetussuunnitelman mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia koettiin kuitenkin voivan hyödyntää metsäopetuksessa hyvin. Ainerajoja ylittävää opetusta ei kuitenkaan ole hyödynnetty kovinkaan paljon, vaikka suurin osa haluaisi hyödyntää sitä enemmän. Tutkimustuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkitsevinä johtuen pienestä otoskoosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että nykyisessä metsäopetuksessa on puutteita, joita korjaamalla monipuolisemman metsäsuhteen rakentaminen yläkoulussa voisi olla mahdollista.

Objectives. The aim of this study was to examine the associations between attention to mood, mood clarity, mood repair and class teachers' job strain. There is a lot of evidence of the harmful effects of work stress on health and well-being. Previous research has specifically noted the psychological strain teachers experience in their working life and has called for more efforts to manage teachers' work well-being. Also, teaching has been described as highly emotional work, but there is very little research done on the associations of mood and emotion and school teachers' job strain. This study aims to examine whether attention to mood, mood clarity, and mood repair are associated with class teachers' job strain. Methods. The data were from a pilot study, which was collected from primary school class teachers in the metropolitan area of Finland during the spring 2013. The participants (n=55) were 44 years old on average and 89 percent of them were women. Job strain was measured using Karasek's Demand/Control model. Job demands and job control were measured with Job Content Questionnaire (JCQ) and job strain was calculated by subtracting decision authority from demands. Attention to mood, mood clarity, and mood repair were measured using a self-report questionnaire Trait Meta-Mood Scale (TMMS). Two separate linear regression models were used. In the first model age and number of years of education were controlled and in the second one, also the other mood traits were controlled. Results and conclusions. The results showed that mood clarity and mood repair predicted lower job stain among class teachers. In addition, mood clarity and mood repair predicted higher job control. The results of this study suggest that mood clarity and mood repair are associated with class teachers' job strain especially through job control. Mood clarity and mood repair can be viewed as a resource that can be enhanced and learned in order to decrease job strain. It may be that mood clarity and mood repair decrease negative feelings, increase self-reflection, and increase adaptive actions and predictability of situations. Further, these positive changes may increase feelings of control and reduce job strain.

Vocational education in Finland has gone through major changes due the reform of vocational education and training and Vocational Education and Training Act (2017/531). Students’ right to receive special support in their studies has created new obligations to both education system and teachers. This study is a part of Learner’s right – teacher’s skill project which is funded by the Ministry of Education and Culture. The project develops teacher education within the themes of special support and multiprofessional guidance. This particular study examines what the learning support provided by teachers in a vocational school consists of, what factors influence teachers' ability to provide learning support, and how teachers develop their own skills in meeting the students’ need for special support. This study is a qualitative master’s thesis, where the target group was 29 vocational school teachers or other employees from one vocational school in Helsinki metropolitan area. The research material was collected through group interviews and questionnaires. The research material was analyzed by content analysis. Based on the results of this study, a model of teacher-provided learning support was formed. The model consists of three components, namely social support, learning support and community support. Teachers' ability to support their students was influenced by e.g. the circumstances of the institution, such as financial resources, and personal competence, which included teachers' experience of their own skills and the limits of their profession. Teachers developed their professional skills with the support of the community and through experience. More training was considered desirable, but challenges arose in applying the knowledge and theory gained from the training to practice. The overall picture of the results can be used to find the ways which teachers need to support students in their studies, and how teachers can develop their own skills as identifiers and supporters of the students’ need for support. The overall picture can also help teachers in their professional development on supporting students, as well as guide educational institutions to guide educational institutions to consider support measures in their teaching.

Aims. On account of the curriculum reform (POPS, 2014) the subject of craft has become more coherent. The reform introduces the term multi-material crafts, which however, is not precisely defined. As research data on the teaching applying multi-material crafts does not excist at large yet, this research concentrates on defining the term based on official commandments and texts addressing them. This model of multi-material crafts is composed of those texts and commandments. The degree of motivation, in turn, is studied by means of various models specialized on teachers’ and students’ motivation. This research aims to examine what multi-material craft is by experiences and how motivational it is considered. The experiences are compared to the composed models. Methods. The data of the reserch was collected via online questionnaires. There were separate ones for teachers and students. The indicators were built for the research. There were teachers participating on the research from five cities (n=13) And students from four cities (n=88). The research data was collected both in quantitative and qualitative method. The quantitative data was analysed based on standard deviation and arithmetical mean. The differencies between the urban and rural area schools were studied with U-test. The qualitative data was analysed with the analysis of the content. Results and conclusions. It was perceived in the results that the experiences of multi-material crafts were distinct between teachers and students as well as different school districts. The main differences between urban and rural area schools were in the increase of self-direction. Teachers’ experiences were more positive than the ones of students’ in nearly all of the sections. The only exceptions were combining the methods of technical and textile crafts and utilising multiple workspaces. The main feature affecting students’ motivation on multi material crafts was atmosphere. The teachers were motivated by their work but the uncertainty of the continuance of the work and the challenges caused by changes possibly diluted their motivation. On ground of the results it can be said that multi-material crafts are taking shape in the schools. The change on its behalf is affecting the motivation.

Aims. This thesis studies how primary school teachers verbalize touch in school. I examined the verbs and the frameworks teachers use when they talk about touch between teachers and children. The semantic roles of the participants and the teachers’ stance on different contacts were of interest among other things. Methods. The material for the study consisted of 19 interviews collected by “Koskettava koulu” project. The theoretical basis of the study were discourse analysis and cognitive linguistics. I employed the cognitive semantics’ notion of framework to describe the context and meaning of the verbs whereas the parties’ involvement was characterized with the help of sematic roles. Results and conclusions. The touch by teachers with pupils was mainly associated with the framework of intimacy, but often also with the frameworks of schoolwork, violence and sexual contact. Different kinds of touch were included in the framework of schoolwork: restricting touch, organizing touch as well as routine and habitual touch. On average, teachers were neutral towards touch in the framework of schoolwork while effacing their involvement in inti-mate touch. Teachers expressed that social control and the fear of misunderstanding are present in their touch directed to pupils. The touch by pupils fell into the frameworks of violence, intimacy and tinkering. The verbs used to describe the touch between pupils were mainly related to the framework of violence whereas the touch by pupils with teachers fell under the framework of intimacy. Teachers would often find pupil’s touch initiatives irritating. Tender and intimate touch was seen char-acteristic for girls while violent touch would be typical for boys.

Goals. This thesis examines the views of secondary school teachers on school meals. The aim of this thesis is to determine how teachers perceive the connection between school meals and education, as well as how they comprehend the concept of food sense, which is named as a key goal in the recommendations on food education. The foundation of this thesis is based on previous studies on school meals in overall and from the views of the teachers, food education, and National Nutrition Council’s publication of school meal recommendations. In general, school catering from teachers’ point of view is not widely studied field in Finland. Methods. The data of this thesis are collected through a focus group interview. The participants were all either teachers of home economics, health education and biology, or teachers of health education and art. Health education, biology, and home economics are all school subjects mentioned in the recommendations on school meals, (Kouluruokailusuositukset, 2017), as examples, since they illustrate themes that are naturally connected with school meals. The audio recording of the focus group interview is transcribed fully, and it comprised transcription of eight sheets in length. The transcription was analyzed with the means of content analysis. The aim of the content analysis is to clarify the data and add information value. Results and conclusions. The teachers viewed school meals as educational opportunities since they found that it has supportive qualities both nutritionally and from the view of coping during the school day. The school meals are also found to be beneficial when practicing social skills. The school meals can have wider range of a purpose and they can be seen as an interdisciplinary educational event. For example, the teachers planned cooperative projects involving school meal times, using them as examples in other education, organizing holiday- and themed day meals. The possibilities in the education of ethicalness, safety, work and (multi)culturalism and sustainable development were not present in the data. The concept of food sense was estimated in this study to be unfamiliar for two out three of the teachers, probably due to the fact that it is a relatively new and wide range. The pedagogical competence of the teachers can be improved with, for example, adding school meals as a part of the teacher training, re-evaluating the physical conditions of the space, and combining education and school meals more versatilely.