Browsing by Subject "oppikirja"

Tarkastelen maisterintutkielmassani fraseologian esiintymistä ja käsittelyä suomalaisissa espanjan oppikirjoissa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, kuinka paljon idiomaattisia ilmauksia esiintyy ja millä tavoin niitä on oppikirjoissa käsitelty, eli onko niiden vastineena käytetty esimerkiksi suomenkielistä sanontaa, käännöstä, kirjaimellista käännöstä, sanonnan selitystä tai jotain muuta vaihtoehtoa. Tutkin myös, kuinka paljon ja minkä tyyppisissä tehtävissä ilmauksia on käytetty. Pyrin lisäksi selvittämään, onko niiden esiintymisen määrä sidoksissa opetuksen etenemiseen, eli miten ne ovat oppikirjoissa jakaantuneet eri kursseille ja kirjojen eri kappaleisiin. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sanontojen didaktista merkitystä oppikirjoissa. Aineistona käytin oppikirjasarjoja ¡Acción!, ¡Dime! ja ¿Qué tal?. Oppikirjasarjoista ¡Acción! on suunnattu lukion B3- espanjan kurssille, ¡Dime! sekä lukion B3-espanjan kurssille että aikuisopetukseen ja ¿Qué tal? aikuisopetukseen. Näistä oppikirjoista keräsin tutkimukseeni 216 ilmausta, jotka kuuluvat Corpas Pastorin (1996) fraseologian luokittelun mukaisiin luokkiin II ja III. Tutkimusmenetelminä käytin kvalitatiivista sisällönanalyysiä sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimukseni teoriapohjana on Corpas Pastorin (1996) fraseologian tutkimus ja sanontojen luokittelu. Tämän lisäksi tukeudun sekä Penadés Martínezin (1999) että Leal Riolin (2011) näkemyksiin fraseologian opetuksesta. Tutkimus osoitti, että fraseologiaa esiintyy espanjan oppikirjoissa melko runsaasti, mutta sen käyttö on yhteydessä lähinnä sanaston opetukseen. Sanontoja esiintyi melko tasaisesti kaikissa oppikirjoissa, vaikkakin yhdessä oppikirjasarjassa niistä suurin osa esiintyi oppikirjasarjan 2. kirjassa. Ilmauksille oli useimmiten suomenkielinen vastine (130 sanonnassa) ja vain 13 sanontaa oli jätetty huomioimatta. Tehtävissä sanontoja oli hyödynnetty vaihtelevasti: joissakin oppikirjoissa oli monipuolisia kirjallisia tehtäviä ja sanontoja oli käytetty jonkin verran myös suullisissa harjoituksissa, mutta monet ilmaukset jäivät tehtävien osalta kokonaan hyödyntämättä. Tutkimieni ilmausten käsittely ja opetus ei myöskään ollut systemaattista, vaikkakin joissain kirjoissa muutamien sanontojen käsittely oli hyvin kattavaa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että idiomaattisten ilmausten asema oppikirjoissa ei ollut kovin merkittävä. Vaikka kielen fraseologia on kiinteästi yhteydessä viestinnälliseen kompetenssiin, sen didaktinen merkitys ilmenee oppikirjoissa lähinnä sanaston kehittämisenä eikä sanontoja hyödynnetä kielellisen kompetenssien muiden osa-alueiden opettamisessa.

This thesis assumes that ABC–book reflects the society's worldview through its narratives. These narratives express also the desired characteristics of childcitizen. The previous ABC-studies have shown that during the years from 1960 to 2000 the factors that determine childcitizenship in ABC-books have changed. Now gender does not determine the childcitizen and the same characteristics describe both girls and boys in ABC-books. The milieu of ABC-books has broadened from homeland to abroad and other cultures have taken place in ABC-books. This milieu change brings new demands for childcitizens cognitions and agency. The focus of this thesis is to define which are the characteristics that determine the childcitizenship in 21st century ABC-books and complimentary teachers guides. I also compare these characteristics to those produced in the carefully selected research and authority documents published in 21st century. In those carefully selected research and authority documents published in 21st century, the characteristics that determine childcitizenship were entrepreneurialism, tolerance and multiculturalism, consumerism, IT and media utilizing, gender sensitivity and awareness of environmental issues. These six characteristics became the six research categories used in the analysis of ABC-books and teachers guides. The research material consisted of three ABC-books and complimentary teacher guides published in 21st century. The analysis of research material was executed with close reading. In addition, one experienced ABC-book writer was interviewed twice according to Delphi research method. In the first interview the ABC-book writer commented on the research categories and told what is it like to write ABC-books. In the second interview the ABC-book writer commented on the results of the analysis. All research categories occurred in the research material. Entrepreneurialism appeared in several stories and consumerism appeared in few stories in every ABC-book. The appearance of other categories varied drastically. According to the results every ABC-book determines and embodies different kind of childcitizenship. Some ABC-books concentrate on embodying childcitizen more than others. Only one ABC-book with its embodied childcitizenship was equivalent with the childcitizen determined in the research and authority documents published in 21st century.

Tutkielmani aiheena on kieli-ideologiat suomalaisissa espanjan oppikirjoissa. Aineistoni koostuu kolmesta kahdella eri vuosikymmenellä julkaistusta kirjasarjasta; Entre amigos, ¡Acción! 1-2 ja ¡Dime! 1-4. Jokainen näistä kirjasarjoista sisältää lukion lyhyen B3-kielen oppimäärän, yhteensä 8 kurssia. Tavoitteeni on selvittää sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmetodien avulla, miten eri espanjan kielen varieteetit ja espanjankieliset kulttuurit esitetään kyseisissä lukiotason espanjan oppikirjasarjoissa. Pyrkimykseni on sisällönanalyysin avulla tunnistaa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia kirjasarjojen esittelemien teemojen välillä. Teen lisäksi laskelmia ja taulukoita esimerkiksi eri espanjankielisistä maista kotoisin olevien julkisuuden henkilöiden esiintyvyydestä kirjasarjoissa. Analysoin myös oppikirjojen multimodaalista ympäristöä tekemällä havaintoja oppikirjatekstien yhteydestä niiden ohessa esitettävien opetuskuvien kanssa. Tutkielmani teoreettisessa osiossa esittelen kieli-ideologian määritelmän eri tieteenaloja edustavien tutkijoiden näkemyksiin pohjautuen. Esittelen myös aiempia tutkimuksia oppikirjojen kieli-ideologiosta ja tarkastelen suomalaista espanjan opetusta ohjaavia dokumentteja kuten Opetushallituksen (2015) ”Lukion opetussuunnitelman perusteet”. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että tämän tutkimuksen aineistona käytetyissä suomalaisissa lukiotason espanjan oppikirjoissa on havaittavissa Espanjan keski- ja pohjoisosille tyypillisen espanjan kielen varieteetin ja samaisen alueen kulttuurin suosiminen muiden espanjan kielen varieteettien ja espanjankielisten kulttuurien sijaan. Tulokset osoittavat myös, että espanjankielisen Amerikan maat esitellään usein niiden maailmalle tarjoamien vientituotteiden kuten turismin tai musiikin muodossa. Sen sijaan että oppikirjat esittelisivät espanjankielisen Amerikan maiden kansalaisten arkea nykypäivänä, ne keskittyvät usein edelleen kuvailemaan alueen maita kolonialistisesta näkökulmasta käsin. Nämä tulokset ovat linjassa aiempien oppikirjojen kieli-ideologioita tarkastelevien tutkimusten kanssa. Päiväntasaajan Guinea sekä El Salvador jäivät molemmat kaikissa kirjasarjoissa täysin huomiotta (lukuun ottamatta ¡Acción! 1 -kirjan alussa esiteltyä listaa maista, joissa espanjan kieli on valtion virallinen kieli). Espanjan kielen eri varieteetit ja espanjankielisen Amerikan kulttuurit ovat esillä selkeästi useammin 2010-luvulla julkaistuissa kirjasarjarjoissa ¡Acción! sekä ¡Dime! kuin 2000-luvun alussa julkaistussa Entre amigos-kirjasarjassa. Tätä selittää nähdäkseni Opetushallituksen (2015) ”Lukion opetussuunnitelman perusteet” -dokumentin kytkeminen EVK:een, jota Entre amigos-kirjasarjan julkaisu edeltää. Kuitenkin tuoreemmatkin kirjasarjat välittävät erityisesti Latinalaisen Amerikan maista hyvin stereotyyppisen kuvan korostaen kulttuurien mystisiä piirteitä, maiden alkuasukasväestön kehnoja elinoloja sekä maiden yleisen ilmapiirin rauhattomuutta.

Tutkielmani aiheena on espanjan kielen eri maantieteellisten varieteettien käyttö espanjan opetuksessa. Aineisto koostuu kahdeksan espanjan oppikirjan äänitteistä: 15 cd-levyä, joissa on yhteensä 476 äänitiedostoa. Kyseessä ovat neljän kirjasarjan alkeis- ja jatkokurssin oppikirjat, joita käytetään Suomessa niin suomen- kuin ruotsinkielisissäkin oppilaitoksissa. Tutkimusmetodina käytän määrällistä sekä laadullista sisällön analyysia: teen laskelmia ja taulukoita varieteettien esiintymisestä sekä tulkitsen tekemiäni havaintoja muun muassa eri tavoista, joilla varieteetteja esitellään äänitteissä (mainitaanko puhujan varieteetti tai mistä se ilmenee). Tutkielmani teoreettisena taustana olen käyttänyt aiempia tutkimuksia espanjan murremaantieteestä sekä varieteettien käytöstä espanjan opetuksessa. Esittelen myös kielen ja murteen erottelun ongelmia sekä aiheeseen liittyviä demolingvistisiä näkökulmia. Tarkastelen ensinnäkin, mitä espanjan kielen varieteetteja oppikirjojen äänitteissä käytetään ja kuinka paljon sekä mihin murrealueisiin näytteet eri varieteeteista voidaan jakaa. Tarkastelen lisäksi mikä on kunkin oppikirjan pääasiallinen varieteetti, ja onko jatkokurssin oppikirjoissa enemmän näytteitä eri varieteeteista kuin alkeiskurssin oppikirjoissa. Tulokset osoittavat, että oppikirjoissa käytetään suurimmaksi osaksi manner-Espanjan keski- ja pohjoisosien varieteettia (84 % kaikista äänitteistä). Muista varieteeteista annetaan aineistossani yhteensä 77 näytettä: 40 % näytteistä on Meksikon ja Keski-Amerikan, 36 % Andien ja 18 % Río de Platan murrealueen varieteetteja. Näytteitä muiden murrealueiden varieteeteista esiintyy hyvin vähän. Äänitteillä esiintyy lisäksi 3 henkilöä, jotka puhuvat espanjaa vahvalla, ulkomaalaisella aksentilla sekä 3 henkilöä, jotka puhuvat manner-Espanjan eteläosien varieteettia (Andalusian murre). Jatkokurssien oppikirjojen äänitteillä on säännönmukaisesti enemmän näytteitä kuin alkeiskurssien, mutta näiden tutkimustulosten valossa näyttäisi siltä, että oppikirjan kielididaktinen metodi vaikuttaa enemmän eri varieteettien esiintymisen määrään kuin oppikirjan viitteellinen taitotaso (A1 tai A2): viestinnällisissä oppikirjoissa vain 4–11 % äänitteistä esiintyy näytteitä varieteeteista, kun taas metodisesti eklektisissä oppikirjoissa niitä esiintyy 24–51 % äänitteistä. Manner-Espanjan keski- ja pohjoisosien varieteetti on kaikkien tutkittujen oppikirjojen pääasiallinen varieteetti. Tutkimus osoittaa myös, että vaikka äänitteillä puhutaan useista espanjankielisistä maista, niiden varieteetteja ei esitellä läheskään yhtä usein. Äänitteillä mainitaan 18 espanjankielistä maata (sekä Yhdysvallat, jossa on merkittävä määrä espanjan puhujia) yhteensä 147 kertaa. Ylivoimaisesti useimmin mainitaan Meksiko (55 kertaa), Argentiina (16), Peru (13) ja Chile (11). Lisäksi varieteetteja käytetään usein epäjohdonmukaisesti. Kerrotaan esimerkiksi, että tapahtumat sijoittuvat Meksikoon ja että puhujat ovat meksikolaisia, mutta nämä käyttävätkin äänitteessä pelkästään manner-Espanjan varieteettia, tai puhuja esittelee itsensä perulaiseksi, ja hänen intonaationsa on tyypillisen perulainen, mutta hän käyttääkin mannerespanjalaisia sanoja ja ilmauksia perulaisten varianttien sijaan.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lukion elämänkatsomustiedon, evankelisluterilaisen uskonnon ja filosofian oppikirjojen diskursseja. Mitkä diskurssit ovat oppikirjoissa esillä ja mitkä jääneet huomiotta? Tutkimus vastaa erityisesti kysymykseen: millaisia eutanasiaan liittyviä diskursseja oppikirjojen sisällöissä ja teksteissä on? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Norman Faircloughin teoreettisiin lähtöoletuksiin ja diskurssikäytänteiden malliin sekä diskurssianalyysiin. Valitut menetelmät ovat kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä. Tutkimusaineistonani ovat yhdeksän elämänkatsomustiedon, kolmekymmentäyksi evankelisluterilaisen uskonnon ja neljätoista filosofian oppikirjaa. Elämänkatsomustiedon oppikirjoissa aineistoa on yhteensä seitsemän sivua ja yksi e-kirjan sähköinen luku, evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa 25 sivua ja filosofian oppikirjoissa 52 sivua, kahden e-kirjan kaksi lukua sekä kaksi videota. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että oppikirjoista löytyy diskursseja itsemääräämisoikeudesta, itsemurhaturismista sekä utilitarismista eli hyötyajattelusta ja eutanasian merkityksellistämisestä tiettyyn ikäryhmään. Lisäksi huomiotta jääneinä diskursseina ovat lapset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset, saattohoito ja eutanasia terveydenhoidollisena toimenpiteenä. Tekstigenret ovat argumentoivia, narratiivisia, deskriptiivisiä ja ohjailevia tekstityyppejä. Aktiivisen eutanasian esittäminen oppikirjoissa myönteisenä on ristiriitaista, koska aktiivinen eutanasia on Suomessa rikos. Sanaan eutanasia on liitetty useita eri käsitteitä. Opetushallituksen vuonna 2015 voimaan saattama päätös poistaa etiikan aihealueen käsittely pois katsomusaineista ja siirtää se pakolliseksi filosofian oppiaineeseen näkyy erityisen selvästi evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa. Oppikirjat ovat oman aikansa tuotteita, joissa näkyy yhteiskunnassa kulloinkin vaikuttavat ilmiöt. Oppikirjat tuottavat diskursseja näistä ilmiöistä.

The purpose of this study was to examine textbooks used in Finnish as a second language education of general upper secondary education. The aim was to explore the assumptions the data found in textbooks had of the implied reader and what kind reader positions are built in the text. Also, the aim was to explore the language ideologies that these assumptions are linked to. The comprised data was first read using content analysis and then through the lens of dis-courses. The concepts of implied reader and language ideology were used to enhance the analysis. It was found that the language competence required in the text was somewhat contradictory to the cultural competence of the implied reader. Three discourses were to be found in the data. The discourse of foreignness meant that the implied reader had their own culture to which they could compare Finnish culture and that they feel is their “own”. The discourse of one’s own language means that the implied reader had one specific language that was “theirs” and that was easily identified. In addition, there was a discourse of stereotypical Fin-land when Finnish culture and customs were showcased to the implied reader. The stereo-typical Finland found in the data was decisively monocultural. The reader position offered to the implied reader was that of a foreign language learner who possesses one, strong lan-guage and to whom Finnish culture is not familiar but needs to be showcased. All the dis-courses to be found in the data could be reduced to monolingual language ideology. The core curriculum of Finnish general upper secondary education emphasizes the use of multilingualism as a resource and as an identity strategy. Therefore, it is peculiar that in this data collected from textbooks, multilingualism was not treated according to the core curriculum. One can also ask if the linguistic resources of multilingualism are fully recognized at school context. On the other hand, both teacher and students can treat school texts in various fashions. The actual reader of the data can also refuse the reader positions offered in the analyzed texts.

Previous studies have not focused on milk's meaning and role in study books. The aim of this research is to find out in which ways study milk is presented in environmental studies' study books and what kinds of meanings are related to milk and dairy products. The research also aims to find out how these milk-related meanings have changed between years 1969–2016 and how they are being weighted. It is also studied if Finns are driven to consume milk and dairy products and why milk is so meaningful for most of the Finns. This research aims as well to find out what kind of potential consequences textbooks have on child's ideas and attitudes towards milk and dairy products. The research was carried out by studying environmental studies' textbooks made by publishing house Otava published between years 1969–2016. Milk-related entities were collected from textbooks. By using the collected material different milk-related categories were formed. The data was analyzed by using content analysis. This research showed that milk was presented in four different categories in textbooks. These categories were Milk as nutrition for young, Milk as means of earning one's living, Milk as health's contributor and Miscellaneous. The bias and the presence of these categories varies between and through the years and classes. The present critical view on milk could not been seen in textbooks.

The purpose of this thesis is to examine the relationship between the national core curriculum for basic education to music text books of elementary instruction, and also to compare the guidance of the curriculums from year 1970 and 2014 on the music instruction of the grade one and grade two. Also this thesis compares the music text book from 1980’s called Piiri Pieni Pyörii (used in elementary instruction) to a music textbook published in 2015 called Saa Laulaa! 1-2 (used in elementary instruction as well). Do these text books reflect the emphasis of the national core curriculum or is this responsibility left to the teachers’ capabilities. In earlier text book research it has been noted that text books influence attitudes both by text and design and music text books can entail hidden curriculums. Music text books used elementary instruction have not been studied before in Finland. This thesis is based on text book research and the research method is context analysis. This research found out that the music text books used in elementary instructions reflected the alignments of the national core curriculum to some extent. Some parts of the music text books differed from the guidance of national core curriculum. The national core curriculum for basic education has changed significantly from 1970 to 2014. Now the emphasis is increasingly placed on co-operation, child participation and creation of positive team spirit while teaching music for elementary classes.

Low reading comprehency is connected to pupils with low reading skills. There are several reading strategy programs that could be teached at schools in order to enforce reading comprehency. It is not clear though, how much and in which way do textbooks in average lend themselves for such teaching methods. In other words, are certain characteristics of a textbook (for instance in lay-out) likely to support reading comprehency or not? Reciprocal teaching (RT) is a method for enhancing reading comprehency and it is based on four reading strategies: predicting aims at activating relevant background knowledge before reading, clarifying aims at critical evaluation during reading, questioning aims at concentration on the main ideas of the text, summarizing aims at allocating attention to the major content and also checking one’s understanding. In this study two finnish textbooks are analysed from the point of view of RT. Aleksis 9, which is a textbook of finnish language and literature for 9th graders, is compared to Aleksis 9E, which is a special education version of the former. The analysis concentrates on certain characteristics of lay-out and content that are first linked to RT’s four strategies. Also the characteristics that help to use the book are analysed, as well as some principles of easy-to-read lay-out. The qualitative methods used are content analysis and linquistic analysis. The purpose of the study is to find out whether the books differ as they give opportunities for carrying out RT. The study indicates that Aleksis 9E suits better than Aleksis 9 for strategies of predicting and summarizing. In addition it seems to be better organized and is therefore easier to use than Aleksis 9. Aleksis 9E also achieves the principles of easy-to read lay-out better than Aleksis 9. Therefore Aleksis 9E gives more opportunities for carrying out RT in average than Aleksis 9. The lack of Aleksis 9E is though, that some of its text-elements reformed due special education seemed to be more thwarting for reading comprehension than the original text-elements in Aleksis 9. Aleksis 9E would also meet the demands for RT even better, if the sentences were split over lines as instructed in easy-to-read principles. According to results it is possible to utilize certain characteristics of lay-out and content for the use of RT, but the requirements for that depend on each textbook. Therefore, the knowledge concerning reading comprehency should be part of book-production allready very early on, even before the principles of lay-out are being established. Further reseach could be targeted for instance at generating, evaluating and realising certain pedagogical elements on the basis of studies about reading comprehency.

Pro-gradu –tutkielmassa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin avulla suomalaisen peruskoulun historianopetuksen välittämää kuvaa toimijuudesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä niiden mukaisten historian oppikirjojen pohjalta. Tutkielmassa vertaillaan peruskoulun ensimmäistä, vuonna 1970 julkaistua opetussuunnitelman perusteita ja uusinta 2014 voimaan tullutta sekä niiden mukaisia oppikirjoja. Ensimmäiset perusteet olivat samalla valtakunnallinen opetussuunnitelma, kun taas nykyisin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat valtakunnallinen kehikko, jota perusopetuksen järjestäjä tarkentaa omalla opetussuunnitelmallaan. Suomessa koulujärjestelmä on osa laajaa hyvinvointivaltiota ja koko ikäluokalla on lainmukainen oppivelvollisuus suorittaa yleissivistävä perusopetus, joten myös sen sisältöihin on syytä kiinnittää huomiota. Suomalaisissa koulujärjestelmissä historian oppiaine on ollut altis poliittisille tavoitteille, esimerkiksi kansan eheyttämiseksi, kansaan identifioitumiseksi tai ulkopoliittisten suhteiden ylläpitämiseksi. Suomessa historianopetus on tutkitusti ollut oppikirjapainotteista, joten oppikirjojen välittämillä sisällöillä on keskeinen merkitys koko ikäluokan käsitykselle historiasta. Suomalaiset peruskoululaiset ovat pärjänneet tiedollisesti erittäin hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta kokevat omat valmiutensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskiarvoa heikommiksi. Tutkielmassa käytetään Bronwyn Daviesin ja Tuula Gordonin määritelmiä toimijuudesta, joka näkyy koulun kontekstissa oppilaan mahdollisuuksina kokea itsensä osallistujiksi, joiden valinnoilla on merkitystä. Koulussa toimijuuden käsitteeseen liittyy keskeinen tulkinta- ja arviointiongelma, sillä toimijuus nähdään usein aktiivisuutena, vaikka hyvien oppimistulosten saavuttaminen voi syntyä myös passiiviselta näyttävällä keskittymisellä ja mielen sisäisen toiminnan avulla. Tarkasteltavan aineiston pohjalta suomalaisessa peruskoulussa näyttää olleen pitkäkestoisia tavoitteita oppilaiden aktivoimiseksi ja yhteiskuntaan liittämiseksi, joiden lisäksi myös kansainvälisyyttä alettiin peruskoulu-uudistuksen myötä korostaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden historianopetusta koskevissa osioissa on havaittavissa merkittäviä muutoksia. Aikaisemmasta sisältö- ja tietopainotteisesta historianopetuksesta on siirrytty korostamaan historian taitojen ja historiantutkimuksen merkitystä. Historian oppikirjat ovat molemmilla tarkasteltavilla aikakausilla hyvin ylätason poliittisesta näkökulmasta ja passiivimuotoon kirjoitettuja, joissa suuret ulkopoliittiset tapahtumat, kuten sodat korostuvat. Historian toimijoita ovat abstraktit valtiot tai kansakunnat ja toisinaan niiden hallitsijat. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuvataan yleisesti ylhäältä alaspäin tapahtuvana. Molemmat oppikirjasarjat ovat huomattavan länsimaakeskeisiä niin sisällön kuin valittujen näkökulmienkin osalta ja lisäksi lähes puolet molempien oppikirjasarjojen sisällöstä käsittelee Suomen alueen historiaa. Julkaisuajankohtiinsa nähden oppikirjasarjoihin valitut sisällöt eivät kieliasuaan lukuun ottamatta poikkea toisistaan järin merkittävästi. Merkittävin muutos näyttäisi olevan historian taitojen painotus sisältöjen omaksumisessa. Uudemmat oppikirjat välittävät opetussuunnitelman perusteiden historiantutkimuksellisuuteen ja oppilaan aktiivista toimijuuteen pyrkiviä tavoitteita pääasiassa historian taitojen opettelun sekä monipuolisten tehtävien avulla. Historiallinen toiminta näyttäytyy oppikirjasarjoissa kaukaisena, mutta muutosta on tapahtunut oppilaan oman toimijuuden aktivoimiseksi.