Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "organisaatiokulttuuri"

Sort by: Order: Results:

  • Sosiaalinen pääoma opettajayhteisössä. Kokemuksia kaupunkilaisesta kyläkoulusta. 
    Juvonen, Sara (2017)
    A connection has been shown between a school's social capital and, on the one hand, their academic performance, and teacher well-being, on the other. A need for skills to develop one's school and occupational community is evident, since working in a school can be taxing, especially for teachers in the early stages of their career. The aim of this thesis is to identify strengths and weaknesses in social capital building (e.g. formation of networks, norms or trust) in a school community. A secondary goal is to take part in the seemingly diverse theoretical discussion around social capital. The thesis' theoretical frame was narrowed down to internal social capital, and it was further developed through organisational social capital research into three dimensions: structural, relational and cognitive. The data consisted of nine (9) staff interviews in an urban school, originally collected for a study focusing on well-functioning local schools (Tolu) in the University of Helsinki. Qualitative content analysis with a theoretical orientation was applied. The data was first organised into thematic categories, after which it was analysed with the help of earlier operationalisation of social capital. Both strengths and weaknesses were found. The main structural strengths were e.g. connectedness to the school area and a shared educational ethos. Weaknesses in this dimension were structural holes and a somewhat exclusive school area, to name some. Relational social capital was supported by explicitly stated policies and open conversation, to name a few, whereas staff commitment to said policies and differing expectations could be seen as challenges. Finally, the cognitive dimension of social capital was built on traditions and an organisational culture promoting staff involvement. This dimension was challenged by changes in faculty and commitment to organisational goals and vision. Norms are essential for the formation of any community, but too strong a norm may become restricting for the actors in a social structure. A balance between norms and flexibility could be beneficial, so that social capital may be seen as a resource rather than restriction.
  • Success factors and challenges in the implementation of corporate sustainability strategy : case study of implementation of corporate social responsibility strategy in SOL Group 
    Tuusa, Minna (2019)
    This thesis aims to find out what are the challenges in the implementation of corporate social responsibility (CSR) strategy in a large labour-intensive company in the service business. Companies have an essential role in sustainable development and they are seen as important actors in spreading awareness of sustainability (Simas et al., 2013). While CSR is a concept that is playing an important part in the modern business world and has been involved in companies’ strategies for years now, there is still a gap between the CSR strategy formulation and implementation (Engert & Baumgartner, 2016). The research presented in this thesis is based on a literature review of CSR strategy implementation and on a single case study in a service business company, SOL Group, with high employee turnover, low wage levels and physical and intense working conditions. The objective of this thesis is to identify potential challenges in the CSR strategy implementation in large companies in service business, and based on the findings, structure hypotheses for further research. The case study data collection included four group interviews with several participants in each, as well as direct observation in the field, and it is supported by documents from the case company and literature. From the literature review, two models were identified: the five levers model by Lacy et al. (2009) and the success factor model by Engert & Baumgartner (2016). These two models were used as theoretical frameworks for analysing the challenges in the successful implementation of CSR strategy in the case company. The main finding was that the major challenge in the successful implementation of CSR strategy is to commit and engage the employees to the strategy implementation. This thesis proposes hypotheses for the future, to continue this research as an attempt to bridge the gap between CSR strategy formulation and implementation. It is hoped that the insight from this thesis helps companies to identify their challenges in the CSR strategy implementation and provides some guidelines on how to proceed if wanting to achieve a full implementation of CSR strategy.
  • Tietoyhteiskunta ja koulun toimintakulttuurin muutos : rehtoreiden kokemuksia koulun toimintakulttuurin muutoksesta sekä sen kehittymistä edistävistä ja rajoittavista tekijöistä 
    Tan, Anniina (2019)
    Target: This study examines school culture and its change in technology-intensive schools through principals' experiences. The aim of the study was to gain deeper understanding on three related themes: 1) How the principals have experienced the change in school culture and which factors they have perceived (2) to facilitate or (3) to hinder the change. Furthermore, the goal was to understand which factors related to technology-intensive schools' functions and leadership have improved the change processes and what kind of challenges the school and the management have experienced along the way. The theoretical framework of this study is based on the theories of organization culture and more specifically on school culture and related concepts. Method: The research data for this study was gathered from 13 schools across the Helsinki capital area and it consisted of semi-structured interview material from the principals of the targeted schools. The data was analyzed by qualitative content analysis. I grouped and thematized the interview data, coded and categorized meanings related to the themes identified, and, finally, analyzed the interdependencies between the categories and meanings. Findings and conclusions: The findings of this study indicated that the collaboration culture in schools has evolved. The principals reported that the teachers use more collaborative working methods and share knowledge more actively with others than before. The findings also revealed that the learning environments are more versatile than before and the working methods appear to be more innovative. The principals also de-scribed that the gap between the school and students as well as the gap between school and the society have narrowed. The most important factors supporting the cultural change were perceived to be leadership and the increasing collaboration between teachers. In addition, external support in its different forms as well as resources allocated to schools appeared important. Particular emphasis was given to the guidelines indicated by the newest national curriculum. On practical level, modern learning environments and learning tools were highlighted to be a pre-requisite for the development of digital school culture. The cultural transformation is hindered, according to the principals, by the resistance to change among teachers. Renewing old working methods and altering the professional identity is arduous and may generate negative attitudes towards change. Also, some external factors seemed to complicate the change process. Especially the limited working hours of teachers and principals seemed to decelerate the development. Furthermore, some principals experienced the negative public discussion concerning the digitalization of schools frustrating. The principals described that the role of technology in school culture change is to serve as an enabler for widening and renewing the ways of working and the environments for learning. The results of this study indicated that some change in school culture has occurred but the systemic change is still in process. The results together with former theory constituted a model of innovative and collaborative school culture. The model can be used for improving the school culture to better correspond to the challenges of the constantly changing world and knowledge society.
  • Valmentava johtaminen organisaatiokulttuurin ja johtamisen leikkauspisteessä : Tutkielma valmentavasta johtamisesta esimiesasemassa 
    Alanen, Pauliina (2017)
    Tutkielmassa selvitetään esimiesasemassa tapahtuvan valmentavan johtamisen yhteyttä johtajan rooliin ja organisaatiokulttuuriin. Valmentava johtaminen on organisaation kehitykseen tähtäävä johtamismalli, jonka yhteydessä organisaatioon kehittyy valmentavaa kulttuuria. Tutkimusaihetta havainnollistetaan teollisuusorganisaatiossa toteutetun tapaustutkimuksen avulla, jossa valmentavaa johtamista tarkastellaan suorittavan portaan esimiesten kautta. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita haastateltavien käsityksistä roolistaan johtajana sekä valmentavan johtamisen ja organisaatiokulttuurin välisistä jännitteistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen avulla voidaan tutkia valmentavaan johtamiseen vaikuttavia tekijöitä johtamisen ja organisaatiokulttuurin leikkauspisteessä. Viitekehyksen ensimmäisessä osassa perehdytään johtamiskirjallisuuteen sekä valmentavaan johtamiseen ja valmentamiseen esimiesasemassa. Toisessa osassa perehdytään organisaatiokulttuurin ja johtamisen yhteyteen. Lisäksi tarkastellaan valmentavaa kulttuuria ja sen kehittämistä. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka on toteutettu tutkimuskohteessa keväällä 2016. Tutkimuksessa haastateltiin suorittavan portaan lähiesimiehiä teollisuusorganisaatiossa. Haastateltavat valittiin siksi, että lähiesimiehet ovat vastuussa sekä tuotannosta että työntekijöistä, joten esimiesasemassa tapahtuvaa valmentavaa johtamista oli otollisinta tarkastella heidän kauttaan. Kaikki haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Aineistoa analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen teoriaohjaavaa teemoittelumenetelmää. Tutkimuskohteen toimiala, historia sekä työntekijöiden välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset ominaisuudet nousevat esille tärkeimpinä organisaatiokulttuuriin ja sitä kautta johtamiseen vaikuttavina tekijöinä. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen valossa havaitaan, että haastateltavien organisatorinen asema tuotannon johtajana ja valmentavana esimiehenä aiheuttaa roolikonfliktin, minkä johdosta valmentavan esimiehen roolin sisäistäminen on haastavaa. Haastateltavien uskomukset ja johtamiskäsitykset tukevat valmentavaa johtamista vain osittain. Toiseen tutkimuskysymykseen liittyen tutkimuskohteessa havaitaan useita eri johtamiskäytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa valmentavan johtamisen kanssa. Organisaatiokulttuurissa ilmenevät valmius, sitoutuneisuus ja motivaatio kehittyä valmentavaa johtamista tukevaksi kulttuuriksi ovat riittämättömiä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että valmentavan johtamisen kehittymiseen vaikuttavat niin esimiesten oma johtamisajattelu kuin organisaation konteksti ja kulttuuri. Yhtenäisten tavoitteiden asettaminen ja ristiriitaisuuksien poistaminen ovat erittäin merkittäviä valmentavan johtamisen kehittämisessä.
  • Varuskuntien kauhukertomukset – Fenomenografinen tutkimus varusmiespalveluksen pelottelukulttuurista 
    Haapanen, Jenni (2022)
    Varusmiespalvelus ja organisaatiokulttuurit ovat tuottaneet runsaasti tutkimuksia eri tieteenaloilla, mutta sitäkin vähemmän folkloristiikan kentällä. Tutkielman aihe on suomalaisessa varusmiespalveluksessa vallitseva pelottelukulttuuri ja sitä tarkastellaan varushenkilöiden näkökulmasta; millaisia merkityksiä pelottelulle annetaan ja millaisena se on koettu. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pelottelulle annettujen merkitysten välisiä suhteita, avata pelottelukulttuurin syitä ja ymmärtää sitä ilmiönä fenomenografisen analyysin kautta. Tutkielmassa perehdytään erityisesti siihen, miten varusmiespalveluksen pelottelukulttuuria ylläpidetään. Tutkielman aineistona toimivat kyselylomakkeen avulla kerätyt vastaukset. Aineisto on koottu seitsemän vuosien 1957–2021 välisenä aikana varusmiespalveluksen suorittaneen varushenkilön kertomuksista. Tutkimuksen analyysissä käytetään fenomenografista menetelmää. Aineistosta on etsitty ensin vastaajien pelottelulle antamia merkityksiä, jotka on toisessa analyysivaiheessa kategorisoitu omien pääkategorioiden alle. Fenomenografisen analyysimenetelmän tuloksena varusmiespalveluksen pelottelukulttuurin pääkategorioiksi nousivat kurinpito sotilasyhteisössä, kauhukertomukset sekä motivaatioon ja suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Pääkategorioiden alle sijoitettuja merkityksiä ovat muun muassa auktoriteetti, rangaistukset, kokemukset sekä perinteet. Aineistossa otettiin kantaa niin sosiaalisten suhteiden ja solidaarisuuden tärkeyteen kuin hyvän maineen ylläpitämiseenkin. Kauhukertomusten ja tornihuhujen yhdeksi elementiksi esitettiin niin sanottu ”inttilisä”, jonka tarkoituksena on liioitella ja kärjistää kertojan kokemuksia. Pelottelua esiintyi erityisesti ennen suuria harjoituksia ja sitä harrastivat vertaiset, johtajat ja kouluttajatkin. Pelottelun huonona puolena pidettiin sen aiheuttamaa ahdistusta ja stressiä. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että pelottelun katsottiin valmistelevan varushenkilöitä henkisesti tulevaan. Tutkimuksen perusteella varusmiespalveluksen pelottelukulttuuri tunnistetaan ja sitä osataan sanoittaa.
  • Varuskuntien kauhukertomukset – Fenomenografinen tutkimus varusmiespalveluksen pelottelukulttuurista 
    Haapanen, Jenni (2022)
    Varusmiespalvelus ja organisaatiokulttuurit ovat tuottaneet runsaasti tutkimuksia eri tieteenaloilla, mutta sitäkin vähemmän folkloristiikan kentällä. Tutkielman aihe on suomalaisessa varusmiespalveluksessa vallitseva pelottelukulttuuri ja sitä tarkastellaan varushenkilöiden näkökulmasta; millaisia merkityksiä pelottelulle annetaan ja millaisena se on koettu. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pelottelulle annettujen merkitysten välisiä suhteita, avata pelottelukulttuurin syitä ja ymmärtää sitä ilmiönä fenomenografisen analyysin kautta. Tutkielmassa perehdytään erityisesti siihen, miten varusmiespalveluksen pelottelukulttuuria ylläpidetään. Tutkielman aineistona toimivat kyselylomakkeen avulla kerätyt vastaukset. Aineisto on koottu seitsemän vuosien 1957–2021 välisenä aikana varusmiespalveluksen suorittaneen varushenkilön kertomuksista. Tutkimuksen analyysissä käytetään fenomenografista menetelmää. Aineistosta on etsitty ensin vastaajien pelottelulle antamia merkityksiä, jotka on toisessa analyysivaiheessa kategorisoitu omien pääkategorioiden alle. Fenomenografisen analyysimenetelmän tuloksena varusmiespalveluksen pelottelukulttuurin pääkategorioiksi nousivat kurinpito sotilasyhteisössä, kauhukertomukset sekä motivaatioon ja suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Pääkategorioiden alle sijoitettuja merkityksiä ovat muun muassa auktoriteetti, rangaistukset, kokemukset sekä perinteet. Aineistossa otettiin kantaa niin sosiaalisten suhteiden ja solidaarisuuden tärkeyteen kuin hyvän maineen ylläpitämiseenkin. Kauhukertomusten ja tornihuhujen yhdeksi elementiksi esitettiin niin sanottu ”inttilisä”, jonka tarkoituksena on liioitella ja kärjistää kertojan kokemuksia. Pelottelua esiintyi erityisesti ennen suuria harjoituksia ja sitä harrastivat vertaiset, johtajat ja kouluttajatkin. Pelottelun huonona puolena pidettiin sen aiheuttamaa ahdistusta ja stressiä. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että pelottelun katsottiin valmistelevan varushenkilöitä henkisesti tulevaan. Tutkimuksen perusteella varusmiespalveluksen pelottelukulttuuri tunnistetaan ja sitä osataan sanoittaa.
  • Vironniemen päiväkodin osallisuutta tukeva toimintakulttuuri : vahvuudet ja kehittämiskohteet 
    Puhakka, Tuila (2016)
    The study investigates the action culture in Vironniemi day care centre that emphasizes participation and communality. The focus is to reveal the strengths and weaknesses of Vironniemi concerning participation from the educators’ perspective. During decades, the pedagogy of Vironniemi has developed through the values and customs in the action culture. The framework of this study consists of Edgar H. Schein’s (1985) organizational culture model and the participation of children, their parents and the staff in the early childhood education. The approach of this study is qualitative case study. The data was acquired through an employee survey responded by 12 educators and was analyzed using content analysis. The used data was originally collected for a wider research about the state and development of participation culture in Vironniemi. The strengths of the action culture according to the educators were that children’s, their parents’ and the staff’s interaction and the pedagogy of Vironniemi is based on participation and communality. The pedagogy and its methods were seen demanding. The educators stated that organizing, planning, documentation, time resources and the quantity of action were the major issues requiring improvements.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO