Browsing by Subject "palaute"

This thesis analyzed interaction and learning in simulation debriefing. Simulation usage has increased in the social and health care during the last years, and the new technology has given more opportunities to use high-fidelity simulations more widely. Simulations enable a new way for students to learn different kinds of patient situations in the real life and in work-based environments that are still completely safe. The investments are expensive and create discussion in universities whether these simulations can create the learning they are supposed to create. The research focused on simulation debriefing is an essential phase in simulation learning. The research approach drew on adults learning theories as well as on simulation and debriefing research. The approach is based on socio-constructivist understanding on learning and on studentcentered teaching (Engeström 1982; Miettinen 1993), which represents criticism towards traditional classroom teaching and introduces the concept of learning activity. From these theoretical starting points emerged three key learning concepts, interaction, feedback and reflection. The research questions were: 1. How is the interaction of the debriefing constructed? 2. What kind of feedback by peer students and by the instructors and 3. what kind of reflection takes place during the debriefing? The data was collected from one simulation center's simulation day in the Southern Finland University of Applied Sciences. The data includes one simulation group's (9 students and 2 instructors) all five videotaped debriefing situations. The analysis was both data and learning theory driven, and both qualitative and quantitative research methods were applied. The results indicate that debriefings interaction was led by the instructors, and was based on a question–answer dynamics. The analysis found three different kinds of peer feedback types, four instructors' feedback types and five self-reflection types. Both the peer and instructor feedback were mostly positive encouragement. Students' self-reflection was mostly reflecting on the confusion caused by the simulation. . Clinical skills were emphasized in both feedback and self-reflection. It can be concluded that debriefing's script and the way it is used leads and restricts the interaction. The script should be developed to be more dialogical. Especially the form and meaning of peer feedback should be critically considered. The peer feedback remained quite superficial, whereas instructors' feedback has a clear impact on students' constructive self-reflection. The instructors' cultivation of constructive criticism would best enhance the students' learning.

Palautteenanto on tärkeä ja väistämätön osa yläkoulun englannin kielen opetusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan englantia yläkoulussa opettavien ajatuksia ja käytänteitä palautteenantoon liittyen. Tutkielma käsittelee tapoja, joilla opettajat antavat palautetta oppilaiden teksteistä yläkoulun englanti vieraana kielenä -opetuksessa. Tutkielmassa verrataan viiden opettajan palautteenantostrategioita ja -konventioita. Tavoitteena on selvittää, mitä palautteenantostrategioita opettajat käyttävät ja saada selville, ovatko opettajien uskomukset ja palautteenantokonventiot keskenään yhteneväiset. Tavoitteena on myös saada selville, millaisia eroja palautteenantomenetelmissä ja -tavoissa on eri opettajien välillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu sekä palautteenantoon liittyvistä käsitteistä että useiden eri tutkijoiden näkökulmista palautteenantotapoihin ja niiden hyödyllisyyteen. Tutkielmassa esitellään debattia, jossa tuodaan esille mielipiteitä sekä virheidenkorjaamisen puolesta että virheidenkorjaamista vastaan. Tutkimuksen aineistona ovat englanninopettajien yksilöhaastattelut sekä englanninopettajien korjaamat kirjoitelmat. Haastattelumenetelmänä käytettiin semi-strukturoitua haastattelua. Tutkimuksessa selviää, että opettajat antavat oppilaille palautetta sekä kirjallisesti että suullisesti. Palautteessa opettajat eivät keskity vain kirjallisissa tuotoksissa esiintyviin virheisiin, vaan heidän oppilaille antamansa palaute on monipuolista. Osa opettajista keskittyy enemmän itse virheisiin ja sisältöön, kun taas osa opettajista antaa myös palautetta kirjoitetusta tekstistä kokonaisuutena. Jotta tulosten pohjalta voitaisiin tehdä päätelmiä yleistettävyyden näkökulmasta, tutkimuksen tulisi olla laajempi. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että opettajien oppilaille antama palaute on sekä monipuolista että kannustavaa.

Feedback is seen as an important part of working life. Feedback is often accompanied by support and suggestions for improvement, and good feedback is accompanied by certain elements. In addition, research focuses on feedback primarily as a management tool. However, experts work often in teams and the challenge is that the supervisor does not know well enough how the employees has performed in their job. Therefore, the field of feedback research should be expanded to look at peer feedback between employees. The aim of this master’s thesis is to find out what kind of elements supporting peer feedback can be observed in the expert team and what kind of peer feedback can be found in the team. My master’s thesis has been produced according to an ethnographic research approach since the end of 2021. In a manner typical of ethnographic research, I produced the research material by observing and interviewing a team of experts. The team was part of a family-owned healthcare business and worked on dental training and consulting services for dentists. The research material consisted of four observations and three short interviews. The biggest insight of my master’s thesis was to understand how diverse, and unobtrusive process of communication peer feedback is in everyday working life. The results showed that peer feedback was provided by a team with smooth and fast paced communication, autonomy, and a confidential atmosphere. Based on the results, peer feedback in the team of experts appeared to be a widespread phenomenon. I identified seven different forms and structures of peer feedback from the research material: supportive, developing, neutral and corroborative peer feedback, receiving and asking peer feedback and strengthening peer feedback. The identified feedbacks were combined with recognizability, timing, and nonverbal and verbal form. In addition, I identified situations where employees with different amounts of work experience behave differently. In the future, it would be interesting to look more closely at how feedback behaviour differs in levels of different amount of expertise and what kind of peer feedback employees benefit most from the development of skills.

Kirjoittamisen opettamisessa ja oppimisessa yksi keskeinen työväline on palautteen antaminen opiskelijan teksteistä. Palautetta pidetään myös yhtenä kehittymisen edellytyksenä. Joissain tutkimuksissa sen on havaittu olevan kehittymisen kannalta paljon tärkeämpää kuin numeerinen arviointi. Ohjeita palautteen antamiseen opettaja ei kuitenkaan välttämättä saa. Palautteen antamisen oletetaan olevan sisäsyntyinen taito. Tämä työ on syntynyt käytännöllisestä tarpeesta, halusta tutkia sitä, miten palautetta pitäisi antaa, jotta se johtaisi opiskelijan kannalta mahdollisimman hedelmälliseen lopputulokseen. Tutkimuksen tavoite on osallistuvan havainnoinnin ja kolmen opiskelijoille suunnatun puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla tarkastella sitä, millaista on hyvä palaute kirjoittamisen opetuksessa ja kuinka sitä pitäisi antaa. Asiaa kysytään niiltä, joita palaute koskee eli opiskelijoilta itseltään. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimusaineisto on kerätty ammattikorkeakoulussa kahdesta opetusryhmästä, ja se koostuu kolmesta opiskelijoille suunnatusta kyselystä, joihin vastauksia saatiin kaikkiaan 89. Kyselyt on toteutettu kurssien aluksi, kurssien keskivaiheilla ja kurssien lopuksi. Väljä metodi on toimintatutkimus. Se pyrkii toiminnan avulla muuttamaan jotain ja lisäämään ymmärrystä tätä muutosta kohtaan. Tutkijan rooli on osallistuva ja reflektoiva. Kyselyaineistojen analyysi on tehty sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoitti, että opiskelijat toivovat saavansa suoraa ja kriittistä palautetta teksteistään, mutta toisaalta ovat itse arkoja sellaista antamaan. Suurin osa ei kaivannut kielioppiin liittyvää palautetta ja virheiden korjaamista, vaan he toivoivat palautteen keskittyvän isompiin linjoihin kuten tekstin rakenteeseen, ajatusten kehittelyyn ja oman äänen löytymiseen. Vertaispalautteen antajina ja vastaanottajina juuri opintonsa aloittaneet ammattikorkeakouluopiskelijat olivat yllättävän kokemattomia. Osalla ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta vertaispalautteesta, vaikka palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja korostetaan jo peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa. Vertaispalautetta silti arvostettiin korkealle, vaikkakin opettajan antaman palautteen koettiin auttavan enemmän. Palautteen aiheuttamia tunnetiloja selviteltiin yhden palautetuokion päätteeksi. Opiskelijat raportoivat selvästi enemmän myönteisiä tunnetiloja kuin kielteisiä. Yllättävän moni raportoi myös muuttaneensa tekstiään opettajan palautteen perusteella, vaikka itse olisi ollut toista mieltä. Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä siitä, että palaute on erittäin tärkeä osa kehittymistä kirjoittajana. Sen sijaan opiskelijoiden toiveet palautteen keskittymisestä kielioppia laajempiin asioihin saavat pohtimaan, annammeko palautetta oikealla tavalla, sillä tutkimusten mukaan opettajat keskittyvät usein nimenomaan kielenhuollon tason kommentointiin. Myös toiveet suorasta ja kriittisestä palautteesta saavat pohtimaan, pitäisikö laajalti käytetystä palautteen hampurilaismallista luopua kokonaan. Mielestäni tulokset tukevat ajatusta siitä, että palautteen pitäisi olla keskeisempi osa koko kirjoittamisen prosessia, mutta opiskelijoita pitäisi harjaannuttaa vieläkin paremmin palautteen antamiseen, sen vastaanottamiseen ja palautteen suodattamiseen osaksi omaa ajattelua. Opiskelijoiden kykyä hyödyntää saamansa palaute ja opiskelijan omistajuutta omaa tekstiään kohtaan voisi tukea enemmän.