Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "propaganda"

Sort by: Order: Results:

  • Veijalainen, Leo (2023)
    Tutkin maisterintutkielmassani hyvän sodan myyttiä Yhdysvaltojen mediasta Tyynenmeren sodan vuosina 1941–45 luettavana kansallisena narratiivina. Tutkimuskysymyksinä selvitän, miten ja koska myytti syntyy, vaikuttaako se jo sotavuosina ja mitä sotaviestinnällä on pyritty kommunikoimaan. Samalla tutkin, miten myytti tukee sotanarratiiveja, sekä miten myyttiä mahdollisesti rikkovat tekijät (kuten väkivalta ja rotu) pyritään kontekstualisoimaan laajemmin. Lähdeaineistona olen käyttänyt sodan aikana tuotettua mediaa, mukaan lukien propagandafilmejä The Battle of Midway (1942), Know Your Enemy: Japan (1945) sekä esimerkiksi Why We Fight: War Comes to America (1945). Sotafiktion saralla tutkin elokuvaa Bataan (1943). Filmiaineiston lisäksi käsittelen Pearl Harborista kirjoittavia sanomalehtiä sekä Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Rooseveltin Day of Infamy -puhetta. Aineiston tulkinnassa sovellan Frederick W. Mayerin kollektiivisen toiminnan teoriaa, joka tarkastelee ihmistoimintaa narratiivien näkökulmasta. Mayerin ajatuksia seuraillen, luen lähteistä pyrkimyksiä muodostaa tarina hyvästä sodasta ja motivoida kansaa toimintaan. Maisterintutkielmassa lähestyn hyvän sodan myyttiä osana olemassa olevaa tutkimustraditiota, ja argumentoin, että termin käyttö sota-aikana ei ole kovin vakiintunutta. Tästä huolimatta jo sota-ajan lähteistä on luettavissa myytin keskeisiä piirteitä, kuten kansan yhtenäisyyden korostamista sekä sodan kuvaamista puolustussotana. Samalla lähdeaineistosta on löydettävissä myös myytin osa-alueina rotutekijöiden sekä Tyynenmeren sodan väkivallan käsittelyä. Liitän aineiston osaksi laajempaa Yhdysvaltojen kulttuurikehystä ja valtion propagandaa. Kokonaisuudessa lähteet välittävät kuvan sodasta puolustussotana, ja japanilaisten aggressioon liitetään tarinallistaen negatiivisia luonteenpiirteitä. Vastauksena Yhdysvaltojen sisäisille rotujännitteille ja sodanvastaisuudelle, lähteistä on myös luettavissa pyrkimys kuvata Yhdysvaltojen kansa yhteisen historian ja arvopohjan jakavana. Sota sidotaan myös osaksi amerikkalaisille kulttuurillisesti tuttuja vertailukohtia. Huomiot Japanista vihollisena ovat kuitenkin vahvan rodullistettuja. Propagandassa japanilaisten kuvaus toimii oikeutuksena Tyynenmeren väkivallalle. Samalla esitän, että Tyynenmeren sotaa varsinkin vertailukohtana sotaan Euroopassa kohdellaan vahvasti rotuperspektiivistä. Tämän seurauksena Tyynenmeren sota sekä japanilaiset vihollisena kuvataan vertailussa omalaatuisina, ja sotaan liittyvä väkivalta kehystetään tarpeellisena tavalla, joka ei riko myyttiä amerikkalaisten sotilaiden sotamoraalista.
  • Westerlund, Mikael (2023)
    I februari 2022 började det som Rysslands president Vladimir Putin kallade en militär specialoperation – i praktiken en rysk invasion mot Ukraina. I rysk krigsföring är media en viktig komponent. Vinklat innehåll används som ett politiskt vapen riktat både in- och utåt. RT (tidigare namn Russia Today) är bland de största ryska nyhetsmedierna på både global och nationell nivå. RT stöds också ekonomiskt av den ryska staten. Studien analyserar bilder från nyhetsflödet om Ukraina på RT:s sajt under en vecka (8–15 september 2022) genom retoriska och semiotiska metoder. Analysen grundar sig på en kategorisering enligt bildernas denotativa och konnotativa egenskaper. Denotativt analyseras vad som syns på bilden. I den konnotativa analysen kategoriseras varje bild enligt de visuella narrativ som identifieras i den. Resultaten visar att i synnerhet sex visuella narrativ används frekvent i RT:s nyhetsflöde: väst är skyldig, Ryssland är offret, Ryssland är starkt, kriget är spännande, rysk heroism, Ukraina förlorar och rysk nationalism. Analysen av bildmaterialet ger bevis på att dessa narrativ har propagandistiska drag.
  • Paretskoi, Jaana (2018)
    Tutkielma käsittelee toisen maailmansodan aikana (1940–1945) Suomessa julkaistujen kotimaisten kirjojen kansia ja niissä käytettyjä kuva-aiheita. Tutkielman lähtökohtana on kysymys kirjankansien ja kansien kuva-aiheiden kyvystä heijastaa ilmestymisaikansa yhteiskunnallisia ja poliittisia tapahtumia. Tutkimuskysymys kohdentuu kirjankansiin yhteiskunnan ja kulttuurin olosuhteiden visuaalisina representaatioina. Tutkimuksen aineisto koostuu noin sadan satunnaisotannalla valitun kotimaisen kirjan kannesta. Tarkempi kuva-analyysi kohdistuu 36 kirjan kansikuvaan, jotka on jaoteltu kirjan kansiaiheiden ja osin myös sisällön perusteella kuuteen ryhmään: lapset, nuoret, naiset, miehet, politiikka ja symbolit. Tutkimuksen painotus on kirjojen kontekstuaalisessa ja ajallisessa viitekehyksessä, eli tutkimuksen rajautumisessa nimenomaan sota-aikaan. Tutkimus on aineistolähtöinen ja loogiseen päättelyyn ja tulkintaan perustuva. Laadullinen tutkimus sopii aineiston analysoinnin menetelmäksi tutkittaessa sodan representoitumista kirjojen kansissa. Representaation käsitettä käytetään teoreettis-metodologisena työkaluna, jonka avulla pyritään tutkimaan ja tulkitsemaan, miten sota-ajan kirjojen kansissa käytetyt kuvat ja kuvastot rakentavat merkityksiä ja mistä näkökulmista. Tutkimuksessa hyödynnetään useampia kuvan tulkitsemisen metodeja, erityisesti lähilukua ja semioottista analyysimallia, joiden avulla pohditaan ja tulkitaan kuvien tuottamia merkityksiä, sekä esitetään tutkimuksen keskeiset kysymykset: mitä ja miten kuvat esittävät, ja mitä aatteita ja arvoja kuvissa esitetyt ihmiset, asiat ja symbolit edustavat? Ideologis-kriittinen lähestymistapa auttaa hahmottamaan sota-aikana vallalla olleiden, esimerkiksi isänmaallisuutta tai Suur-Suomi -aatetta henkineiden havainto- ja kuvaustapojen vaikutusta kirjojen kansiin. Sota-ajan kirjojen kansien voi havaita toimivan intertekstuaalisessa suhteessa muiden saman ajan visuaalisen kulttuurin tuotteiden kanssa; samoja merkkejä, kuva-aiheita ja tyylejä löytyy toisten kirjojen lisäksi myös mainoksista, julisteista ja lehtien kansikuvista. Useimpien kirjojen kannet kuvittavat vain kirjan tapahtumia, mutta moniin on tiivistetty vihjeitä myös vallinneista olosuhteista, jopa kokonaan kirjan sisällön ulkopuolisella tasolla. Kansikuvista löytyy runsaasti kirjan julkaisuajankohdalle ominaisia, tunnistettavia elementtejä ja piirteitä ja asenteellisia aineksia. Pitkälti propagandan ja sotasensuurin vaikutuksesta sota-ajan kirjankansista puuttuu kaikki ruma ja ikävä; kuolemaa, tuskaa tai pelkoa ei näytetty, kuoleman kuvat korvataan yleisimmin ristin kuvalla. Tutkielma valottaa myös sota-aikana vallalla ollutta varsin normatiivista ihmiskuvauksen tapaa. Tavat kuvata tytöt ja naiset kirjojen kansissa äärimmäisen yksipuolisisesti ja stereotyyppisesti ylläpitivät ja vahvistivat ajan kulttuurisia rakenteita; kotipiiri siihen kuuluvine murheineen kuului naisille, muu maailma miehille. Käsityksiä sukupuolirooleista ei kyseenalaistettu. Miesten poissaolo muiden kuin sota-aiheisten kirjojen kansista puolestaan vahvistaa käsitystä miesten poissaolosta arjessa. Sukupuolettuneisuus näkyy myös sekä kirjojen lajityypeissä että niiden kansissa; esimerkiksi tyttö-, viihde- ja sotakirjat erottuvat toisistaan kansien kuvien, värien ja typografian avulla selkeästi.
  • Lahdenvuo, Liisa (2021)
    Tutkielma on tekstianalyysi kahdesta romaanista, jotka molemmat edustavat spekulatiivista ilmastofiktiota: Margaret Atwoodin Oryx ja Crake, sekä Sarah Hallin The Carhullan Army. Tekstianalyysini keskittyy väestöön ja lisääntymiseen liittyviin ihmisvastaisiin narratiiveihin ja kuvauksiin niiden käytöstä biovallan välineinä. Tutkielman alussa luon lyhyen katsauksen ympäristönsuojelun, väestötieteen sekä lisääntymisen historiallisiin narratiiveihin ja yhteyksiin. Tutkimissani teoksissa kuvataan sekä kritisoidaan ihmiskäsitystä, jossa väkivalta luontoa ja muita ihmisiä kohtaan nähdään erottamattomana osana ihmisyyttä. Molemmissa teoksissa kuvataan kuinka tämä narratiivi voi johtaa biovallan väärinkäyttöihin. Atwoodin teoksessa tähän narratiiviin perustuva ideologia johtaa tiedemies Craken yrittämään ihmiskunnan tuhoamista ja korvaamista geenimuunnellulla lajilla, joka on kykenemätön väkivaltaan. Hall kuvaa, kuinka sukupuoliseparatistikommuunin johtaja Jackie kouluttaa fyysisen ja psyykkisen väkivallan avulla naisten sissiarmeijan taistellakseen totalitaarista patriarkaattia vastaan. Jackie perustelee toimintansa ideologialla, jossa naisten harjoittama väkivalta on hyväksyttyä. Jackie ja Crake kokevat sekä äärimmäisen väkivallan että biovallan väärinkäytön hyväksyttävänä silloin, kun ne ovat heidän mielestään tarpeellisia yhteisen hyvän kannalta. Molemmat hahmot välineellistävät ihmisiä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Hahmojen motivaatiot perustuvat myös väestöön ja lisääntymisoikeuksiin, Craken kapitalismiin ja ylikansoittumiseen ja Jackien totalitaarisen valtion harjoittamaan pakkosterilointiin. Taistellessaan biovaltaa väärinkäyttäviä systeemejä kohtaan hahmot omaksuvat näiden systeemien ideologian: ihmiset ovat välineitä. Atwood ja Hall kuvaavat narratiivit osana biovallan välineistöä, jolla muokata materiaalista todellisuutta. Atwoodin projekti spekulatiivisen fiktion saralla on nostaa genren arvoa lähemmäs virallisten poliittisten ja taloudellisten spekulatiivisten narratiivien tasoa, kun taas Hall keskittyy narratiiveihin sotapropagandan kannalta. Teosten päähahmot, Jimmy ja Sister, kyseenalaistavat aluksi Craken ja Jackien kauppaamia narratiiveja, mutta päätyvät lopulta osallisiksi heidän suunnitelmiinsa. Jimmyn kohdalla tämä johtuu oman edun tavoittelusta, kun taas Sister radikalisoituu Jackien kritiikittömäksi seuraajaksi. Atwood ja Hall pyrkivät myös teoksillaan vaikuttamaan materiaaliseen maailmaan narratiivien kautta. Teokset toimivat varoituksena sekä totalitarismin ja globaalin kapitalismin biopoliittisista vaaroista että niitä vastustavien narratiivien kritiikittömästä sisäistämisestä.
  • Lahdenvuo, Liisa (2021)
    Tutkielma on tekstianalyysi kahdesta romaanista, jotka molemmat edustavat spekulatiivista ilmastofiktiota: Margaret Atwoodin Oryx ja Crake, sekä Sarah Hallin The Carhullan Army. Tekstianalyysini keskittyy väestöön ja lisääntymiseen liittyviin ihmisvastaisiin narratiiveihin ja kuvauksiin niiden käytöstä biovallan välineinä. Tutkielman alussa luon lyhyen katsauksen ympäristönsuojelun, väestötieteen sekä lisääntymisen historiallisiin narratiiveihin ja yhteyksiin. Tutkimissani teoksissa kuvataan sekä kritisoidaan ihmiskäsitystä, jossa väkivalta luontoa ja muita ihmisiä kohtaan nähdään erottamattomana osana ihmisyyttä. Molemmissa teoksissa kuvataan kuinka tämä narratiivi voi johtaa biovallan väärinkäyttöihin. Atwoodin teoksessa tähän narratiiviin perustuva ideologia johtaa tiedemies Craken yrittämään ihmiskunnan tuhoamista ja korvaamista geenimuunnellulla lajilla, joka on kykenemätön väkivaltaan. Hall kuvaa, kuinka sukupuoliseparatistikommuunin johtaja Jackie kouluttaa fyysisen ja psyykkisen väkivallan avulla naisten sissiarmeijan taistellakseen totalitaarista patriarkaattia vastaan. Jackie perustelee toimintansa ideologialla, jossa naisten harjoittama väkivalta on hyväksyttyä. Jackie ja Crake kokevat sekä äärimmäisen väkivallan että biovallan väärinkäytön hyväksyttävänä silloin, kun ne ovat heidän mielestään tarpeellisia yhteisen hyvän kannalta. Molemmat hahmot välineellistävät ihmisiä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Hahmojen motivaatiot perustuvat myös väestöön ja lisääntymisoikeuksiin, Craken kapitalismiin ja ylikansoittumiseen ja Jackien totalitaarisen valtion harjoittamaan pakkosterilointiin. Taistellessaan biovaltaa väärinkäyttäviä systeemejä kohtaan hahmot omaksuvat näiden systeemien ideologian: ihmiset ovat välineitä. Atwood ja Hall kuvaavat narratiivit osana biovallan välineistöä, jolla muokata materiaalista todellisuutta. Atwoodin projekti spekulatiivisen fiktion saralla on nostaa genren arvoa lähemmäs virallisten poliittisten ja taloudellisten spekulatiivisten narratiivien tasoa, kun taas Hall keskittyy narratiiveihin sotapropagandan kannalta. Teosten päähahmot, Jimmy ja Sister, kyseenalaistavat aluksi Craken ja Jackien kauppaamia narratiiveja, mutta päätyvät lopulta osallisiksi heidän suunnitelmiinsa. Jimmyn kohdalla tämä johtuu oman edun tavoittelusta, kun taas Sister radikalisoituu Jackien kritiikittömäksi seuraajaksi. Atwood ja Hall pyrkivät myös teoksillaan vaikuttamaan materiaaliseen maailmaan narratiivien kautta. Teokset toimivat varoituksena sekä totalitarismin ja globaalin kapitalismin biopoliittisista vaaroista että niitä vastustavien narratiivien kritiikittömästä sisäistämisestä.
  • dos Santos Ferreira Leandro, Ana Rita (2022)
    This thesis sets out to investigate how the ideas of what it means to be a woman and femininity are constructed and propagated through the film Raya and the Last Dragon, the latest Disney Princess film, in the form of stereotypes. Previous studies show that Disney Princess films, from The Walt Disney Company, produce effects on the behaviour and thoughts of children when it comes to gender roles. As propaganda became associated with totalitarian regimes, studies about media effects rarely coin said effects as caused by propaganda. Therefore, propaganda as a field of analysis lacks a body of literature and a consensual set of analysis rules. This thesis contributes to the establishment of propaganda as a field of analysis, by defining it under Jacques Ellul’s categorisation. The study relies on a qualitative analysis based on the propaganda analysis model proposed by Garth Jowett and Victoria O’Donnell. The empirical material consists of the film Raya and the Last Dragon, and it is available on Disney+, the streaming service of The Walt Disney Company. The findings of this thesis illuminate how the ideas of a woman and of femininity are constructed in Raya and the Last Dragon and allow to understand, against the literature review, if these constructions have changed and evolved when compared to previous Disney Princess films. The results indicate that the film presents a world where women and men are seen as equal, leading it to break previous stereotypes associated with women and femininity. By presenting a female-centric story, with independent characters who have diverse personalities and clothing, who fight and have no romantic interests, the film subverts the trope of a passive woman in a dress waiting to be rescued by a man from a powerful evil woman. Additionally, the film rotates around the relationship between Raya and Namaari, using the patriarchal trope of plotting a woman against a woman to focus on female friendship. Yet, as the filmmakers are conditioned by their positionality, some stereotypes are still oriented by patriarchal logic and a western perspective, namely the omnipresence of a patriarchal figure that guides the protagonist. In the end, besides its contributions to the field of propaganda analysis, the thesis updates the tradition of studies done on the gendered stereotypes present in the Disney Princess films.
  • dos Santos Ferreira Leandro, Ana Rita (2022)
    This thesis sets out to investigate how the ideas of what it means to be a woman and femininity are constructed and propagated through the film Raya and the Last Dragon, the latest Disney Princess film, in the form of stereotypes. Previous studies show that Disney Princess films, from The Walt Disney Company, produce effects on the behaviour and thoughts of children when it comes to gender roles. As propaganda became associated with totalitarian regimes, studies about media effects rarely coin said effects as caused by propaganda. Therefore, propaganda as a field of analysis lacks a body of literature and a consensual set of analysis rules. This thesis contributes to the establishment of propaganda as a field of analysis, by defining it under Jacques Ellul’s categorisation. The study relies on a qualitative analysis based on the propaganda analysis model proposed by Garth Jowett and Victoria O’Donnell. The empirical material consists of the film Raya and the Last Dragon, and it is available on Disney+, the streaming service of The Walt Disney Company. The findings of this thesis illuminate how the ideas of a woman and of femininity are constructed in Raya and the Last Dragon and allow to understand, against the literature review, if these constructions have changed and evolved when compared to previous Disney Princess films. The results indicate that the film presents a world where women and men are seen as equal, leading it to break previous stereotypes associated with women and femininity. By presenting a female-centric story, with independent characters who have diverse personalities and clothing, who fight and have no romantic interests, the film subverts the trope of a passive woman in a dress waiting to be rescued by a man from a powerful evil woman. Additionally, the film rotates around the relationship between Raya and Namaari, using the patriarchal trope of plotting a woman against a woman to focus on female friendship. Yet, as the filmmakers are conditioned by their positionality, some stereotypes are still oriented by patriarchal logic and a western perspective, namely the omnipresence of a patriarchal figure that guides the protagonist. In the end, besides its contributions to the field of propaganda analysis, the thesis updates the tradition of studies done on the gendered stereotypes present in the Disney Princess films.
  • Krupa, Weronika (2023)
    This thesis approaches the topic of homophobia and anti-LGBT rhetoric in the official statements released by the Polish Roman Catholic Church and its officials. It undertakes an extensive study of propaganda and rhetoric analysis to visualise the propagandistic nature of the PRCC’s stance on the LGBT+ community. The core of this thesis examination is the 2020 “The Position of the Polish Bishops’ Conference” which addressed the matter of LGBT+ people in contrast with the religious dogma of the Polish Roman Catholic Church. The 27-page-long document is analysed based on various theoretical approaches, such as the model for propaganda analysis by Jowett & O’Donnell or the list of propaganda devices proposed by the Carolina K-12 group. These factors enable this thesis to determine the propagandistic character of the statement. Furthermore, this project utilises the theoretical approach to the study of homophobia in Poland by attaching the anti-LGBT language used by the PRCC to the theory of the East/West Divide presented by Agnès Chetaille. This paper follows the distinction between the Western and Eastern European stances on LGBT+ rights made by Chetaille and recognises the identity-forming role of homophobia in modern Poland. Through its examination of both the abovementioned theory and the extensive analysis of “The Position of the Polish Bishops’ Conference regarding LGBT+”, this thesis pictures various groups of propaganda devices visible in the statement and proves its propagandistic nature. Moreover, through the careful inspection of the other instances of PRCC officials utilising the aforementioned anti-LGBT+ rhetoric, and by connecting the homophobic propaganda displayed by the Church to Chetaille’s theory of the East/West Divide, this paper shows that through a top-down approach, homophobia enters both the public and private sphere of life in Poland, thus transforming the Polish identity and attaching it closely to ideals such as tradition, religion and heteronormativity
  • Krupa, Weronika (2023)
    This thesis approaches the topic of homophobia and anti-LGBT rhetoric in the official statements released by the Polish Roman Catholic Church and its officials. It undertakes an extensive study of propaganda and rhetoric analysis to visualise the propagandistic nature of the PRCC’s stance on the LGBT+ community. The core of this thesis examination is the 2020 “The Position of the Polish Bishops’ Conference” which addressed the matter of LGBT+ people in contrast with the religious dogma of the Polish Roman Catholic Church. The 27-page-long document is analysed based on various theoretical approaches, such as the model for propaganda analysis by Jowett & O’Donnell or the list of propaganda devices proposed by the Carolina K-12 group. These factors enable this thesis to determine the propagandistic character of the statement. Furthermore, this project utilises the theoretical approach to the study of homophobia in Poland by attaching the anti-LGBT language used by the PRCC to the theory of the East/West Divide presented by Agnès Chetaille. This paper follows the distinction between the Western and Eastern European stances on LGBT+ rights made by Chetaille and recognises the identity-forming role of homophobia in modern Poland. Through its examination of both the abovementioned theory and the extensive analysis of “The Position of the Polish Bishops’ Conference regarding LGBT+”, this thesis pictures various groups of propaganda devices visible in the statement and proves its propagandistic nature. Moreover, through the careful inspection of the other instances of PRCC officials utilising the aforementioned anti-LGBT+ rhetoric, and by connecting the homophobic propaganda displayed by the Church to Chetaille’s theory of the East/West Divide, this paper shows that through a top-down approach, homophobia enters both the public and private sphere of life in Poland, thus transforming the Polish identity and attaching it closely to ideals such as tradition, religion and heteronormativity
  • Hemmilä, Annika (2017)
    Åbo Tidning var den enda existerande tidningen som publicerades i Finland under 1808–1809 års kriget mellan Sverige och Ryssland. Det så kallade finska kriget var en del av Napoleonkriget (1803–1815), som sträckte sig runtom i hela Europa. Villkoren för freden i Tilsit 1807 blev avgörande för Sveriges och Finlands framtid. Ett av dessa villkor var att under fransk ledning tvinga Portugal, Danmark-Norge och Sverige till kontinentalblockad mot Storbritannien. Sverige var motvilligt att stöda handelsblockaden vilket inte lämnade några andra möjligheter för Ryssland än att anfalla Finland. I denna avhandling har informationsspridningen under finska kriget undersöks. Källmaterialet utgörs av alla de 204 nummer av Åbo Tidning som utkom under krigsåren. Åbo Tidnings roll som informationsspridare var komplicerad på grund av att den officiella tidningen fanns i Stockholm. Tidningens skribenter uppskattade högt upplysningstänkandet och i ledning av Frans Mikael Franzén verkade den främst som medelklassens språkrör. Eftersom tidningen plötsligt började att utge nyheter ur en rysk synvinkel är det väsentligt att redogöra för hur den ryska krigsledningen försökte övertyga läsarna. I avhandlingen klarläggs de samtida informationskanalernas roll före, under och efter den ryska invasionen. Avhandlingens forskningsfråga är att undersöka vilka retoriska strategier den ryska krigsledningen använde för att övertala det finska folket och hur de utnyttjade Åbo Tidning för detta ändamål. Som teoretisk referensram har använts olika teorier om retorik och propaganda. Harold D. Lasswells kommunikationsmodell har tillämpats för att analysera tidningen i sin helhet. Retoriken i tidningsnotiserna och kungörelserna som publicerades på order av den ryska krigsledningen har analyserats närmare. Dessutom speglas retoriken i tidningstexterna mot tidigare forskning. I början av 1800-talet levde den klassiska vältalighetskonsten i Sverige och Ryssland. Retoriken byggde på berömda talares beprövade praxis. Tolkningen av tidningstexterna visar likheter mellan den ryska retoriken och de tidigare regenterna som styrde Sverige och Ryssland. Begrepp, som användes även av både Katarina II och Gustav III återkommer i Åbo Tidning. ”Det allmänna lugnet och säkerheten”, ”det sannskyldiga bästa” och ”aktning och god ordning” var eftersträvade mål för de upplysta despoterna. Den egna godheten och den faderliga kärleken framhävs i samband med att motståndaren svartmålas och kritiseras. Åbo Tidning innehöll endast lite information om själva krigshändelserna. Ockupationen leddes av den ryska överbefälhavaren Wilhelm Friedrich Buxhoevden, som redan från början hade ett tätt samarbete med landshövdingarna och speciellt Åbo landshövding Knut von Troil. Han hade en central roll mellan den ryska överbefälhavaren och den lokala tidningen. Många centrala händelser hade uteslutits, men detta orsakades högst sannolikt inte av redaktionens dåliga öga för nyheter utan snarare av en känsla för situationen. Att utelämna vissa saker kan vara en medveten strategi. En närmare analys av texterna visar att den ryska krigsledningen använde de samtida övertygelsemedlen både när de informerade om praktiska saker och krigshändelser.
  • Hemmilä, Annika (2017)
    Åbo Tidning var den enda existerande tidningen som publicerades i Finland under 1808–1809 års kriget mellan Sverige och Ryssland. Det så kallade finska kriget var en del av Napoleonkriget (1803–1815), som sträckte sig runtom i hela Europa. Villkoren för freden i Tilsit 1807 blev avgörande för Sveriges och Finlands framtid. Ett av dessa villkor var att under fransk ledning tvinga Portugal, Danmark-Norge och Sverige till kontinentalblockad mot Storbritannien. Sverige var motvilligt att stöda handelsblockaden vilket inte lämnade några andra möjligheter för Ryssland än att anfalla Finland. I denna avhandling har informationsspridningen under finska kriget undersöks. Källmaterialet utgörs av alla de 204 nummer av Åbo Tidning som utkom under krigsåren. Åbo Tidnings roll som informationsspridare var komplicerad på grund av att den officiella tidningen fanns i Stockholm. Tidningens skribenter uppskattade högt upplysningstänkandet och i ledning av Frans Mikael Franzén verkade den främst som medelklassens språkrör. Eftersom tidningen plötsligt började att utge nyheter ur en rysk synvinkel är det väsentligt att redogöra för hur den ryska krigsledningen försökte övertyga läsarna. I avhandlingen klarläggs de samtida informationskanalernas roll före, under och efter den ryska invasionen. Avhandlingens forskningsfråga är att undersöka vilka retoriska strategier den ryska krigsledningen använde för att övertala det finska folket och hur de utnyttjade Åbo Tidning för detta ändamål. Som teoretisk referensram har använts olika teorier om retorik och propaganda. Harold D. Lasswells kommunikationsmodell har tillämpats för att analysera tidningen i sin helhet. Retoriken i tidningsnotiserna och kungörelserna som publicerades på order av den ryska krigsledningen har analyserats närmare. Dessutom speglas retoriken i tidningstexterna mot tidigare forskning. I början av 1800-talet levde den klassiska vältalighetskonsten i Sverige och Ryssland. Retoriken byggde på berömda talares beprövade praxis. Tolkningen av tidningstexterna visar likheter mellan den ryska retoriken och de tidigare regenterna som styrde Sverige och Ryssland. Begrepp, som användes även av både Katarina II och Gustav III återkommer i Åbo Tidning. ”Det allmänna lugnet och säkerheten”, ”det sannskyldiga bästa” och ”aktning och god ordning” var eftersträvade mål för de upplysta despoterna. Den egna godheten och den faderliga kärleken framhävs i samband med att motståndaren svartmålas och kritiseras. Åbo Tidning innehöll endast lite information om själva krigshändelserna. Ockupationen leddes av den ryska överbefälhavaren Wilhelm Friedrich Buxhoevden, som redan från början hade ett tätt samarbete med landshövdingarna och speciellt Åbo landshövding Knut von Troil. Han hade en central roll mellan den ryska överbefälhavaren och den lokala tidningen. Många centrala händelser hade uteslutits, men detta orsakades högst sannolikt inte av redaktionens dåliga öga för nyheter utan snarare av en känsla för situationen. Att utelämna vissa saker kan vara en medveten strategi. En närmare analys av texterna visar att den ryska krigsledningen använde de samtida övertygelsemedlen både när de informerade om praktiska saker och krigshändelser.
  • Tirroniemi, Matias (2023)
    Vuodesta 2016 lähtien monissa länsimaissa on käyty vilkasta yhteiskunnallista keskustelua Venäjän valtion vaalivaikuttamisesta. Venäjän valtioon kytkeytyviä tahojen on usein nähty pyrkineen vaikuttamaan vaalien lopputuloksiin. Yksi Venäjän vaikuttamispyrkimysten pääkohteista on vaikuttanut olevan Yhdysvaltain presidentinvaalit. Venäjä onkin asettautunut vahvaan vastakkainasetteluun Yhdysvaltojen kanssa ulkopoliittisissa asiakirjoissaan ja retoriikassaan jo noin 16 vuoden ajan. Näitä taustoja vasten tämän maisterintutkielman tavoitteena on osallistua tutkimuksen keinoin keskusteluun vaalivaikuttamisesta Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Julkisuusdiplomatia ja ulkomaille suuntautuva propaganda ovat usean tutkimuksen mukaan Venäjän ulkopolitiikan työkaluja, joilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan toisiin valtioihin varsinkin niiden kansalaisten kautta. Tutkielman aineiston lähde Russia Today (RT) on yksi merkittävin Venäjän valtioon kytkeytyvä ja ulkomaisille yleisöille suunnattu media. Tutkielman aineisto koostuu RT:n englanninkielisillä verkkosivuilla Yhdysvaltain presidentinvaalien demokraattien esivaalien aikaan 1.2.–4.3.2020 julkaistuista 139 tekstistä. Aineiston analyysiin käytettiin kehysanalyysiä, jota sovellettiin presidentinvaaliehdokkaiden mukaan teemoiteltuun aineistoon. Kehysanalyysissä pyrittiin tiivistämään eri presidentinvaaliehdokkaisiin liittyviä yleisimpiä kuvaus- ja tulkintatapoja eli kehyksiä. Tutkielman tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) miten RT kehystää Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaat ja 2) miten RT:n kehystys asettuu suhteessa julkisuusdiplomatiaan ja propagandaan. Kehysanalyysin tuloksissa erottuu selkeimmin demokraattiehdokas Bernie Sandersin suuri esiintyvyys aineistossa sekä Sandersin ja muista demokraattiehdokkaista ja heidän tukijoistaan koostuvan joukon välille rakennettu jyrkkä vastakkainasettelu. Sanders on aineiston eniten kehystetty ehdokas. Sanders kehystetään vastapuoleksi demokraattijoukolle, jonka RT kuvaa ”demokraattieliittinä”. Niin kutsuttu demokraattieliitti yhdistetään RT:n kehystyksissä järjestelmällisesti vaalivilppiin, likaiseen poliittiseen peliin ja lukuisiin muihin negatiivisiin määreisiin. Tutkielman keskeisin johtopäätös on, että RT pyrki edistämään Bernie Sandersin valintaa demokraattien presidentinvaaliehdokkaaksi aineistoon sisältyvissä mediateksteissä. Sanders-kehys poikkesi vahvasti sisällöltään muiden demokraattiehdokkaiden kehyksistä. Sanders kuvattiin demokraattieliitin kohtuuttomien hyökkäysten uhrina ja kansasta välittävänä ehdokkaana. Muiden demokraattiehdokkaiden kuvaus sen sijaan säännönmukaisesti jopa pilkallista ja mustamaalaavaa. Donald Trump toimi RT:n rakentamissa kehyksissä lähinnä ”demokraattieliitin” kritisoinnin, pilkan ja mustamaalauksen eräänlaisena vahvistajana ja oikeuttajana. Aineistoni perusteella propagandan käsite soveltuu julkisuusdiplomatiaa paremmin RT:n teoretisoimiseen, vaikkakin propagandan käsitteeseen ja määrittelyyn sisältyy tutkimusmielessä haasteita. Julkisuusdiplomatia ei näytä erityisen soveltuvalta RT:n toiminnan määrittelyyn ainakaan aineistoni osalta, sillä se mielletään useimmiten sen harjoittajavaltion pyrkimykseksi brändätä oma maakuvansa myönteisemmäksi ja siihen lasketaan kirjallisuudessa harvemmin toisen valtion negatiiviseen valoon saattamista.
  • Tirroniemi, Matias (2023)
    Vuodesta 2016 lähtien monissa länsimaissa on käyty vilkasta yhteiskunnallista keskustelua Venäjän valtion vaalivaikuttamisesta. Venäjän valtioon kytkeytyviä tahojen on usein nähty pyrkineen vaikuttamaan vaalien lopputuloksiin. Yksi Venäjän vaikuttamispyrkimysten pääkohteista on vaikuttanut olevan Yhdysvaltain presidentinvaalit. Venäjä onkin asettautunut vahvaan vastakkainasetteluun Yhdysvaltojen kanssa ulkopoliittisissa asiakirjoissaan ja retoriikassaan jo noin 16 vuoden ajan. Näitä taustoja vasten tämän maisterintutkielman tavoitteena on osallistua tutkimuksen keinoin keskusteluun vaalivaikuttamisesta Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Julkisuusdiplomatia ja ulkomaille suuntautuva propaganda ovat usean tutkimuksen mukaan Venäjän ulkopolitiikan työkaluja, joilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan toisiin valtioihin varsinkin niiden kansalaisten kautta. Tutkielman aineiston lähde Russia Today (RT) on yksi merkittävin Venäjän valtioon kytkeytyvä ja ulkomaisille yleisöille suunnattu media. Tutkielman aineisto koostuu RT:n englanninkielisillä verkkosivuilla Yhdysvaltain presidentinvaalien demokraattien esivaalien aikaan 1.2.–4.3.2020 julkaistuista 139 tekstistä. Aineiston analyysiin käytettiin kehysanalyysiä, jota sovellettiin presidentinvaaliehdokkaiden mukaan teemoiteltuun aineistoon. Kehysanalyysissä pyrittiin tiivistämään eri presidentinvaaliehdokkaisiin liittyviä yleisimpiä kuvaus- ja tulkintatapoja eli kehyksiä. Tutkielman tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) miten RT kehystää Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaat ja 2) miten RT:n kehystys asettuu suhteessa julkisuusdiplomatiaan ja propagandaan. Kehysanalyysin tuloksissa erottuu selkeimmin demokraattiehdokas Bernie Sandersin suuri esiintyvyys aineistossa sekä Sandersin ja muista demokraattiehdokkaista ja heidän tukijoistaan koostuvan joukon välille rakennettu jyrkkä vastakkainasettelu. Sanders on aineiston eniten kehystetty ehdokas. Sanders kehystetään vastapuoleksi demokraattijoukolle, jonka RT kuvaa ”demokraattieliittinä”. Niin kutsuttu demokraattieliitti yhdistetään RT:n kehystyksissä järjestelmällisesti vaalivilppiin, likaiseen poliittiseen peliin ja lukuisiin muihin negatiivisiin määreisiin. Tutkielman keskeisin johtopäätös on, että RT pyrki edistämään Bernie Sandersin valintaa demokraattien presidentinvaaliehdokkaaksi aineistoon sisältyvissä mediateksteissä. Sanders-kehys poikkesi vahvasti sisällöltään muiden demokraattiehdokkaiden kehyksistä. Sanders kuvattiin demokraattieliitin kohtuuttomien hyökkäysten uhrina ja kansasta välittävänä ehdokkaana. Muiden demokraattiehdokkaiden kuvaus sen sijaan säännönmukaisesti jopa pilkallista ja mustamaalaavaa. Donald Trump toimi RT:n rakentamissa kehyksissä lähinnä ”demokraattieliitin” kritisoinnin, pilkan ja mustamaalauksen eräänlaisena vahvistajana ja oikeuttajana. Aineistoni perusteella propagandan käsite soveltuu julkisuusdiplomatiaa paremmin RT:n teoretisoimiseen, vaikkakin propagandan käsitteeseen ja määrittelyyn sisältyy tutkimusmielessä haasteita. Julkisuusdiplomatia ei näytä erityisen soveltuvalta RT:n toiminnan määrittelyyn ainakaan aineistoni osalta, sillä se mielletään useimmiten sen harjoittajavaltion pyrkimykseksi brändätä oma maakuvansa myönteisemmäksi ja siihen lasketaan kirjallisuudessa harvemmin toisen valtion negatiiviseen valoon saattamista.
  • Rönnqvist, Alfons (2021)
    I denna avhandling undersöks innehållet i den sovjetiska propagandatidningen Sotilaan Ääni som spreds till de finska soldaterna under fortsättningskriget. Sammanlagt publicerades 297 nummer av tidningen under åren 1941–1944. Redaktionen låg i Belomorsk, vid Vita havets kust, och bestod av finska kommunister som flytt till Sovjetunionen efter inbördeskriget 1918 och under 1930-talet då anti-kommunistiska attityder dominerade i Finland. Som tidningens chefredaktör fungerade Tuure Lehén, bäst känd från sin post som Terijokiregeringens inrikesminister. Syftet med avhandlingen är att presentera och analysera det sovjetiska propagandabudskapet, och hur dess målsättningar och strategier tog sig uttryck i Sotilaan Ääni. I avhandlingen utreds på vilka sätt aktörerna bakom Sotilaan Ääni ville manipulera den finska soldaten och vilka slags reaktioner de eftersträvade. I andra hand undersöks vad tidningens redaktion gjorde för att budskapet skulle få önskad effekt. Avhandlingen avgränsas till hela den tiden då tidningen utgavs, det vill säga 1941–1944. En återkommande del av tidningen är vissa propagandateman, som hade ett på förhand bestämt syfte och en viss effekt som skribenten ville uppnå hos mottagaren. De fyra vanligaste teman är uppmuntran till flykt, uppmuntran till angrepp mot tyska soldater, skapandet av inbördes konflikt mellan finska soldater samt försök att minska den finska ledningens anseende bland soldaterna. Jag har behandlat de här fyra teman skilt i var sitt delkapitel och avhandlingen är till sin karaktär en tematisk innehållsanalys. I undersökningen lyfts upp berättelser, argument, beskrivningar och retoriska drag som används i tidningen för att nå fram till den finska soldaten. I avhandlingen framgår det hur man i Sotilaan Ääni försökte manipulera den finska soldaten på ett flertal olika sätt, för att åstadkomma önskvärda attityder och handlingar. I första hand genom att vädja till soldatens känslor. I avhandlingen presenteras propaganda från andra världskriget som till sina metoder, tillvägagångssätt och målsättningar påminner om innehållet i Sotilaan Ääni, med syfte att lyfta fram tidningens innehåll i ett bredare perspektiv.
  • Rönnqvist, Alfons (2021)
    I denna avhandling undersöks innehållet i den sovjetiska propagandatidningen Sotilaan Ääni som spreds till de finska soldaterna under fortsättningskriget. Sammanlagt publicerades 297 nummer av tidningen under åren 1941–1944. Redaktionen låg i Belomorsk, vid Vita havets kust, och bestod av finska kommunister som flytt till Sovjetunionen efter inbördeskriget 1918 och under 1930-talet då anti-kommunistiska attityder dominerade i Finland. Som tidningens chefredaktör fungerade Tuure Lehén, bäst känd från sin post som Terijokiregeringens inrikesminister. Syftet med avhandlingen är att presentera och analysera det sovjetiska propagandabudskapet, och hur dess målsättningar och strategier tog sig uttryck i Sotilaan Ääni. I avhandlingen utreds på vilka sätt aktörerna bakom Sotilaan Ääni ville manipulera den finska soldaten och vilka slags reaktioner de eftersträvade. I andra hand undersöks vad tidningens redaktion gjorde för att budskapet skulle få önskad effekt. Avhandlingen avgränsas till hela den tiden då tidningen utgavs, det vill säga 1941–1944. En återkommande del av tidningen är vissa propagandateman, som hade ett på förhand bestämt syfte och en viss effekt som skribenten ville uppnå hos mottagaren. De fyra vanligaste teman är uppmuntran till flykt, uppmuntran till angrepp mot tyska soldater, skapandet av inbördes konflikt mellan finska soldater samt försök att minska den finska ledningens anseende bland soldaterna. Jag har behandlat de här fyra teman skilt i var sitt delkapitel och avhandlingen är till sin karaktär en tematisk innehållsanalys. I undersökningen lyfts upp berättelser, argument, beskrivningar och retoriska drag som används i tidningen för att nå fram till den finska soldaten. I avhandlingen framgår det hur man i Sotilaan Ääni försökte manipulera den finska soldaten på ett flertal olika sätt, för att åstadkomma önskvärda attityder och handlingar. I första hand genom att vädja till soldatens känslor. I avhandlingen presenteras propaganda från andra världskriget som till sina metoder, tillvägagångssätt och målsättningar påminner om innehållet i Sotilaan Ääni, med syfte att lyfta fram tidningens innehåll i ett bredare perspektiv.
  • Maukonen, Vilma (2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Tarkastelen pro gradu-tutkielmassani EU:n ulkoasiainhallinnon ja Venäjän ulkoministeriön strategista viestintää ja strategisia narratiiveja disinformaatioon ja propagandaan liittyvistä uhkakuvista. Pyrin vastaamaan kysymykseen siitä, millaisia uhkakuvia disinformaatioon ja propagandaan liitetään Venäjän ja EU:n näkökulmasta strategisilla narratiiveilla, miten ne vertautuvat toisiinsa, ja miten toimijat siten rakentavat maailmankuvaansa. Pyrin myös vastaamaan kysymykseen siitä, onko kyseinen strategisten narratiivien kehikko toimiva tapa tutkia tällaista uhkakuviin liittyvää kysymyksenasettelua. Tutkielmani teoreettisen kehyksen muodostaa sosiaalinen konstruktivismi yhdessä strategisten narratiivien kategorioiden kanssa. Sosiaalisessa konstruktivismissa toimijoiden identiteetit ja käsityksen uhkakuvista rakentuvat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa suhteessa vallitsevaan maailmanpoliittiseen systeemiin. Strategisten narratiivien refleksiivinen ymmärrystapa vuorostaan perustuu konstruktivismiin. Strategisten narratiivien systeemi- identiteetti- ja asianarratiivien kategoriat pyrkivät kukin kuvailemaan tiettyä käsitystä toimijan maailmankuvasta ja ne näyttäytyvät tutkimuksessani uhkakuviin liittyvän strategisen viestinnän tutkimisen keinona. Tutkimusaineistoni koostuu EU:n ulkoasiainhallinnon ja Venäjän ulkoministeriön verkkosivujen englanninkielistä materiaalista, jossa esiintyy sana ”propaganda” tai ”disinformaatio”. Aineistoa on täydennetty kummankin toimielimen aihetta käsittelevillä politiikkaohjausdokumenteilla. Aineistorajaus alkaa vuoden 2014 alusta ja loppuu vuoden 2019 toukokuuhun ja Euroopan parlamentin vaaleihin. Aineiston analyysissa ja järjestelyssä on käytetty apuna sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena todetaan, että Venäjän luomia uhkakuvia pystyi parhaiten kuvaamaan identiteettinarratiiveilla, kun taas EU:n kohdalla asianarratiivit tuottivat mielekkäämpiä tuloksia. Systeeminarratiiveissa kummatkin toimijat viestivät ymmärrystään propaganda- ja informaatiosodan uhasta, mutta myös eroja oli havaittavissa. Strategiset narratiivit vastasivat uhkakuvia käsittelevään tutkimuskysymykseen vaihtelevasti ja kategorioiden toimivuus riippui toimijan viestinnän luonteesta. Johtopäätöksenä Venäjän maailmankuva heijastelee tutkimuksen pohjalta näkemystä moninapaisesta maailmasta, jota uhkaa ensisijaisesti USA. Venäjä itse ei ole tässä maailmankuvassa uhka, mutta Venäjän uhasta viestiminen nimetään propagandaksi. EU:n vastaavassa maailmankuvassa käsitteisiin liittyviä toimijoita ja uhkakuvan lähteitä on monia niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Venäjä nähdään suurimpana uhkana hajautetusti paitsi jäsenmaiden sisäisille poliittisille prosesseille ja demokraattisille vaaleille, myös EU:n lähialueille. Yhteistyötä pyritään tekemään uhkien torjumiseksi useilla asiapainotteisilla ratkaisuilla läpi julkisen ja yksityisen sektorin.
  • Guilford, Andrew Collin (2023)
    One of the most prolific and effective weapons employed by the Kremlin today is its powerful and far-reaching propaganda machine. It is well known that the propaganda continuing to emanate from Moscow has been remarkably successful at keeping support high for a war effort that continues to come at a tremendous cost. The aim of this thesis is to analyze the ideological foundations that lie at the heart of this propagandist narrative, and to explore their origins. I argue that this modern propaganda actually has its roots in Slavophile and Eurasianist writings from the 19th-20th Century, and most significantly from two writers, Ivan Ilyin and Lev Gumilev. The theories of these two prominent Russian thinkers largely serve as the ideological backing Russia requires to legitimize its invasion of Ukraine within its own borders. This thesis will employ discourse analysis, analyzing everything from speeches to Russian National Security Strategies, and going as far back as Russian President Vladimir Putin’s unprecedented 2007 speech before the Munich Security Conference. My aim is to demonstrate how the Kremlin’s propaganda machine selectively employs and weaponizes this antiquated rhetoric to justify Russian strategic aggression. The hope is that this thesis provides a better understanding of the propaganda that Russians are subjected to on a daily basis. A more thorough understanding of others can be obtained through a better understanding of the current cultural and political environment that people find themselves immersed in. Hopefully, this knowledge will one day improve people’s tolerance and assist in the process of finding diplomatic solutions and other viable alternatives to war.
  • Räsänen, Perttu (2018)
    Tutkielmassa käsitellään terroristijärjestö Islamilaisen valtion propagandaa ja erityisesti internetissä levitettyä Rumiyah-propagandalehteä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Islamilainen valtio esittää propagandassaan erityisesti länsimaat, naisen toimijuuden sekä väkivaltaa suhteessa inhimillisyyteen. Tutkielmassa pohditaan myös, miten toiseuttamisen prosessi näkyy analysoitavissa kategorioissa. Tutkielman metodologisen viitekehyksen muodostaa sisällönerittely- sekä analyysi. Aineistona toimii Rumiyah-propagandalehti, jota on julkaistu 13 numeroa vuosien 2016 ja 2017 välillä. Tutkimus sijoittuu kulttuurisen terrorismintutkimuksen poikkitieteelliselle kentälle. Islamilainen valtio nousi ilmiöksi erityisesti vuosina 2014, jolloin se julistautui kalifaatiksi. Järjestön onnistui luoda itsestään paikallinen, alueellinen ja globaali uhkatekijä. Järjestön saamaan huomioon on ollut vaikuttamassa myös Islamilaisen valtion mediastrategia ja laajalle levinnyt propagandamateriaali. Korkein tuotantoarvoin valmistettu propaganda levisi laajalle, myös ei-arabiankieliselle, yleisölle erityisesti sosiaalisen media välityksellä. Propagandan ja itse järjestön saaman huomioarvon takia on olennaista analysoida propagandajulkaisujen esitystapoja, sillä propagandalla on mahdollista vaikuttaa vastaanottavan yleisön käsityksiin. Tutkimuksen perusteella länsimaat esitetään vääräoppisina ja pahoina paikkoina, joiden strategisella demonisoinnilla, toiseuttamisella, luodaan legitimiteettiä Islamilaiselle valtiolle. Naisen toimijuus esitetään aineistossa normatiivisia ohjeistuksia noudattavana roolina mutta myös toisaalta aktiivisempana subjektina. Molempia esitystapoja kuitenkin lävistää äänetön, toiseutettu esitys naisen toivotusta toimijuudesta, minkä voidaan nähdä olevan Islamilaisen valtion strateginen valinta. Väkivallan eri esittämistavoilla toiseutetaan väkivaltatilanteen kauhua, uhrien inhimillisyyttä sekä näiden puolustuskyvyttömyyttä, minkä viestinnällisyyttä Islamilainen valtio hyödyntää järjestön strategisiin tarpeisiin.
  • Räsänen, Perttu (2018)
    Tutkielmassa käsitellään terroristijärjestö Islamilaisen valtion propagandaa ja erityisesti internetissä levitettyä Rumiyah-propagandalehteä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Islamilainen valtio esittää propagandassaan erityisesti länsimaat, naisen toimijuuden sekä väkivaltaa suhteessa inhimillisyyteen. Tutkielmassa pohditaan myös, miten toiseuttamisen prosessi näkyy analysoitavissa kategorioissa. Tutkielman metodologisen viitekehyksen muodostaa sisällönerittely- sekä analyysi. Aineistona toimii Rumiyah-propagandalehti, jota on julkaistu 13 numeroa vuosien 2016 ja 2017 välillä. Tutkimus sijoittuu kulttuurisen terrorismintutkimuksen poikkitieteelliselle kentälle. Islamilainen valtio nousi ilmiöksi erityisesti vuosina 2014, jolloin se julistautui kalifaatiksi. Järjestön onnistui luoda itsestään paikallinen, alueellinen ja globaali uhkatekijä. Järjestön saamaan huomioon on ollut vaikuttamassa myös Islamilaisen valtion mediastrategia ja laajalle levinnyt propagandamateriaali. Korkein tuotantoarvoin valmistettu propaganda levisi laajalle, myös ei-arabiankieliselle, yleisölle erityisesti sosiaalisen media välityksellä. Propagandan ja itse järjestön saaman huomioarvon takia on olennaista analysoida propagandajulkaisujen esitystapoja, sillä propagandalla on mahdollista vaikuttaa vastaanottavan yleisön käsityksiin. Tutkimuksen perusteella länsimaat esitetään vääräoppisina ja pahoina paikkoina, joiden strategisella demonisoinnilla, toiseuttamisella, luodaan legitimiteettiä Islamilaiselle valtiolle. Naisen toimijuus esitetään aineistossa normatiivisia ohjeistuksia noudattavana roolina mutta myös toisaalta aktiivisempana subjektina. Molempia esitystapoja kuitenkin lävistää äänetön, toiseutettu esitys naisen toivotusta toimijuudesta, minkä voidaan nähdä olevan Islamilaisen valtion strateginen valinta. Väkivallan eri esittämistavoilla toiseutetaan väkivaltatilanteen kauhua, uhrien inhimillisyyttä sekä näiden puolustuskyvyttömyyttä, minkä viestinnällisyyttä Islamilainen valtio hyödyntää järjestön strategisiin tarpeisiin.