Browsing by Subject "puhuttelu"

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Helsingin ja Tallinnan satamien matkustajaterminaalien lähtöselvitysvirkailijoiden puhutteluun liittyviä asenteita. Vaikka viron ja suomen kielessä on samankaltaisuuksia, niissä on myös paljon eroja. Yksi sellainen myös maallikoiden keskuudessa keskustelua herättävä kielen ilmiö on puhuttelu. Tutkimuksessa pyritään selvittämään erityisesti sitä, miten lähtöselvitysvirkailijat luulevat puhuttelevansa asiakkaitaan. Kansanlingvistisen asennetutkimuksen lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään sosiolingvististä variaationanalyysiä, jonka keskeinen lähtökohta on se, että ihmisten kielelliset valinnat riippuvat kielenulkoisista taustamuuttujista. Tutkimuksen pääaineiston muodostavat asiakaspalvelijoiden täyttämät kyselylomakkeet, jotka on kerätty kolmesta eri varustamosta sekä Helsingistä että Tallinnasta. Aineisto koostuu yhteensä 44 paperilomakkeesta (22 Helsingistä ja 22 Tallinnasta). Tutkimuksessa on yhdistetty discourse-completion test -menetelmä ja hypoteettisten asiakkaiden kuvat. Kyselylomakkeessa virkailijoita pyydettiin vastamaan kuvien perusteella, mitä he sanoisivat asiakkaille kuvitteellisissa tilanteissa. Kyselylomakkeiden tukena on käytetty autenttisessa satamaympäristössä tehtyjä etnografisia havaintoja ja kolmen lähtöselvitysvirkailijan teemahaastatteluja. Aineiston tarkastelu osoittaa, että Helsingissä ja Tallinnassa lähtöselvitysvirkailijoiden puhuttelukäytänteet eroavat suuresti toisistaan. Tallinnan virkailijat teitittelevät viroksi melkein poikkeuksetta kaikkia asiakkaita, mutta suomeksi he sinuttelevat sen sijaan enemmän kuin Helsingissä työskentelevät virkailijat. Suomessa puhuttelumuodon valintaan näyttää vaikuttavan eniten asiakkaan ikä, virossa puolestaan ihmisten välinen tuttavuusaste ja institutionaaliset puitteet. Tutkimustulokset osoittavat myös käytetyn menetelmän toimivuuden erityisesti kontrastiivisessa puhuttelututkimuksessa. Kyseistä tutkimusta on mahdollista käyttää jatkossa laajempien puhuttelututkimusten esitutkimuksena ja verrata sen tuloksia autenttisiin puhuttelukäytänteisiin. Tutkimusta voivat hyödyntää erityisesti tutkimuksen kohteena olevat asiakaspalvelijat ja heidän kouluttajansa, mutta myös kaikki muut henkilöt, jotka käyttävät arjessaan ja asioinneissaan molempia kieliä

Tässä tutkimuksessa selvitetään kahdeksan ranskalaisen TED Talk -puhujan kielellisiä keinoja puhutella yleisöään persoonapronominien vous, nous ja on avulla. Lisäksi tutkimuksessa havainnoidaan multimodaalisen diskurssianalyysin avulla puhutteluun liittyviä eleitä, ja tutkitaan, löytyykö puhuttelun ja eleiden väliltä suhdetta. TED Talkkeja on tutkittu verrattain vähän, ja aiemmissa tutkimuksissa on analysoitu vain englanninkielistä aineistoa. Lisäksi aikaisempia tutkimuksia syvennetään multimodaalisen diskurssianalyysin avulla. Tutkimuksen hypoteesina on, että puhujat puhuttelevat ja viittaavat yleisöön persoonapronominien vous, nous ja on avulla sekä käyttävät sen yhteydessä eleitä. Aineistoon valittiin kahdeksan ranskankielistä TED Talk -puhetta, joista puolet puheenpitäjistä olivat naisia ja puolet miehiä. Puheiden aiheet käsittelivät samankaltaisia teemoja kuten politiikkaa, tasa- arvoa ja demokratiaa. Tutkimusmenetelmä oli sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Jokainen puhe litteroitiin niistä hetkistä, joissa puhujat käyttivät tutkittuja persoonapronomineja. Tämän jälkeen persoonapronominit analysoitiin kontekstia tarkastellen, jonka jälkeen ne jaoteltiin eri kategorioihin. Kategoriat, joihin yleisöön viitattiin, olivat kollektiivinen vous sekä inklusiiviset nous ja on. Eleiden analysointia varten TED Talk -puheet tutkittiin niistä tilanteista, joissa puhuttelua esiintyi. Myös eleiden määrä laskettiin ja löydettiin kaksi eletyyppiä: deiktisiä ja ikonisia eleitä. Analyysin avulla pystyttiin havainnoimaan mahdollista suhdetta puhuttelun ja eleiden välillä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jokainen kahdeksasta puhujasta käytti on pronominia. Seitsemän heistä puhuttelivat yleisöään nous ja vous persoonapronominin avulla. Sen lisäksi he käyttivät suurimmaksi osaksi deiktisiä eleitä samanaikaisesti puhuttelun yhteydessä. Vous ja on pronominien yhteydessä, deiktiset eleet kohdistuivat pelkästään yleisöön, kun taas nous yhteydessä puhujien eleet kohdistuivat myös heitä itseään kohti. Vous pronominin yhteydessä löydettiin myös yksi ikonisen eleen piirre, kun taas nous pronominin kolme sekä kymmenen ikonista elettä. Eleitä esiintyi noin joka toisen kerran puhuttelun yhteydessä persoonapronominien käytössä. Tämän tutkimuksen valossa voidaan todeta, että eleiden ja puhuttelun väliltä löytyi yhteys.

Tutkielmani aiheena on sotilaiden välisen puhuttelun kääntäminen yhdysvaltalais-britannialaisessa televisiosarjassa Band of Brothers, joka on esitetty Suomessa nimellä Taistelutoverit. Tutkin puhuttelusubstantiiveja, pronominien ja imperatiivirakenteiden kääntämistä sinutteluna ja teitittelynä sekä puhuttelun kääntämättä jättämistä tapauksissa, joissa puhuttelumuotojen puuttuminen voisi viitata suomalaiselle kielenkäytölle ominaiseen suoran puhuttelun välttämiseen. Olen lähestynyt tutkimusaihetta sotilasinstituution tarkastelun kautta: kyseessä on Erving Goffmanin (1961) määritelmän mukainen totaalinen instituutio, mikä selittää sen ominaispiirteitä, kuten muodollista puhuttelua osana hierarkiaa ja vallankäyttöä pikemminkin kuin sosiaalisena valintana tai kohteliaisuuden merkkinä. Sotilaskielessä substantiivipuhutteluun liittyy käännösongelmia, jotka korostuvat käännöstekstittämisessä, jossa pyritään tiiviiseen ja nopeasti ymmärrettävissä olevaan ilmaisuun. Angloamerikkalaisessa sotilasinstituutiossa, jossa yleisessä käytössä on esimerkiksi yksitavuinen puhuttelusana sir, muodollinen substantiivipuhuttelu on tyypillisesti tiiviimpää kuin suomalaisessa. Epämuodollisessa puhuttelussa on molemmissa instituutioissa enemmän vaihtelua. Koska puhuttelusubstantiivien käyttö on englannissa yleisempää kuin suomessa, erityisesti epämuodolliset puhuttelusanat ovat kuitenkin usein jätettävissä käännöksestä pois. Pronominipuhuttelussa käännösongelman tuottaa se, että englannin puhuttelupronomini you voidaan kääntää joko sinutteluna tai teitittelynä. Käännösongelma on sotilaskielessä pienempi kuin instituution ulkopuolisessa yleiskielessä, jossa odotukset voivat vaihdella, sillä Puolustusvoimissa teitittely on esimiehen ja alaisen välillä muodollisissa tilanteissa yleensä pakollista ja muulloinkin yleistä. Epämuodollisissa yhteyksissä ja toisensa hyvin tuntevien sotilaiden välillä hierarkian ohittavaa sinuttelua kuitenkin esiintyy. Analyysissa tarkastelen puhuttelua sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa televisiosarjan kolmessa jaksossa. Analyysini on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen, ja olen valinnut tarkastelemastani 726 puhuttelua sisältävästä repliikistä lähempään tarkasteluun 37 esimerkkiä. Yleinen kysymys, johon pyrin vastaamaan, on se, onko alkutekstissä esiintyvä puhuttelu käännetty sotilaskielen verrattain hyvin tunteva suomalainen kohdeyleisö huomioon ottaen siten, että käännöksessä säilyy sama uskottavuus, jonka alkuteksti saavuttaa sotilasinstituutiossa käytetyn kielen osalta. Erityistä huomiota kiinnitän merkkeihin suoran puhuttelun välttämisestä käännöksessä passiivi- ja nollapronominirakenteilla. Analyysin perusteella vaikuttaa, että puhuttelumuodot säilytettiin käännöksessä verrattain usein. Substantiivipuhuttelua oli poistettu eniten, ja sen vivahteita oli välitetty sinuttelu- ja teitittelyvalinnoilla. Suoraa puhuttelua ei erityisen selvästi vältelty passiivi- tai nollapersoonarakenteilla, joita oli havaittavissa vain pienehkö määrä; sen sijaan suurin osa käännöksessä vältetystä puhuttelusta selittyi av-kääntämisen ominaispiirteillä ja erityisesti tarpeella tiivistää ruututekstiä. Puhutteluvalinnat olivat yleisesti selitettävissä sotilasinstituution hierarkkisen rakenteen tai puhujan ja puhuteltavan sosiaalisten suhteiden kautta, ja usein merkitystä oli molemmilla. Sotilaspuhuttelu vaikutti yleisesti idiomaattiselta, ja käännösratkaisut noudattivat pitkälti suomalaisessa sotilasinstituutiossa esiintyviä tapoja ja käytäntöjä.