Browsing by Subject "seksuaalikasvatus"

Pro gradu -tutkielmassani kuvaan seksuaalikasvatusta peruskoulun yläkouluikäisten oppikirjoissa vuosina 1972–2013. Tavoitteenani on tehdä seksuaalisuuden normeja näkyviksi, sekä tarkastella normaalin ja epänormaalin välisen rajanvedon historiallisuutta ja muuttuvaista luonnetta. Tässä tarkoituksessa olen pyrkinyt erottamaan ajallisten jaotteluiden sisällä esiintyvät keskeisimmät seksuaalisuuden diskurssit ja niiden rakentaman kehityskaaren. Aineistona käytän peruskoulun oppikirjoja. Oppiainekohtaisen rajauksen sijaan olen pyrkinyt pitämään tarkasteluni mahdollisimman laajana ja analysoinut uskonnon, uskonnon historian ja siveysopin, elämänkatsomustiedon, biologian, terveystiedon sekä kansalaistiedon oppikirjoja. Näin ollen aineisto noudattaa tarkastellun ajanjakson aikana muuttuvia painopisteitä myös tästä näkökulmasta. Oppikirjat sisältävät erilaisia seksuaalisuuden diskursseja, joista olennaisimmiksi olen nostanut kristillisen moraalin, sekulaarin, perhekasvatuksellisen, biologisen, terveydellisen sekä seksuaaliterveydellisen diskurssin. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Michel Foucault’n ja Nikolas Rosen ajatuksille vallasta, sisäistetyistä normeista ja subjektiksi tulemisen ehdoista ja edellytyksistä. Näin ollen kyse on väistämättä myös valtaan liittyvistä kysymyksistä. Tutkielmani kysymyksenasettelun kannalta olennaisinta on strategisesti integroiva valta, tuottava valta. Kysymys ei ole siitä, kenellä on valtaa, vaan siitä, miten valtasuhde muovaa ja muotoilee subjektin. Subjekti on kiinnittynyt olosuhteisiin, joissa se syntyy. Oletus vallasta, joka tukahduttaa ”aidon” subjektin on siis strategisesti integroivan vallan näkökulmasta mieletön; subjekti ei edellä valtaa, sillä vallan ulkopuolta ei ole. Rose on jatkanut Foucault’n viitoittamalla tiellä ja tarkastellut subjektiviteettia suhteessa vapauttamisen pedagogiikkaan. Keskeiseksi teesiksi erottunut velvollisuus tulla vapaaksi on keskeisessä asemassa tarkastelemassani aihepiirissä, seksuaalikasvatuksen normeissa. Analyysini perusteella oppikirjat asettavat murrosiän seksuaalisen heräämisen alkupisteeksi. Oppikirjojen mukaan lapsuus ja lapsuudenperhe ovat myöhemmän seksuaalisen kehityksen taustatekijöitä. Oppikirjojen ymmärryksen mukaan murrosikä on merkinnyt nuoren kasvua sukupuoliseksi olennoksi ja tämän sukupuolisuuden myötä on herännyt myös nuoren seksuaalinen halu. Sukupuolisuus ja seksuaalisuus kietoutuvat aineistossa yhteen erottamattomalla tavalla; seksuaaliseksi kasvaminen on sukupuoleen kasvamista. Usein tämä pelkistyy myös kaksijakoisen sukupuolikäsityksen korostamiseksi, jossa sukupuoliero ja sukupuolten vastakkaisuus selittävät heteroseksuaalisen halun heräämistä. Sukupuolieroon perustuvan heteroseksuaalisen halun kuvaaminen on yksi selitys sille, miksi ei-heteroseksuaalisuus rajataan toistuvasti oppikirjoissa seksuaalisen kehityskaaren ulkopuolelle. Kehityskaari kulkee ihastumisesta rakastumiseen ja seurustelusta avioliittoon sekä perheen perustamiseen. Seksuaalinen kehityskaari ja seksuaalisuuden diskurssit kokevat suuren muutoksen, kun seksuaalikasvatuksesta tulee osa terveystiedon oppiainetta. Seksuaaliterveydellinen diskurssi läpäisee seksuaalikasvatuksen, ja muut diskurssit jäävät toissijaisiksi. Kutsun tätä seksuaalikasvatuksen suureksi murrokseksi, sillä se merkitsee tarkastellun ajanjakson olennaisinta irtiottoa aikaisempaan sekä uudenlaisen seksuaalisuuden subjektin muotoutumista. Seksuaalisuudesta tulee uudella tavalla osa itsensä etsimistä, minuutta ja persoonallisuutta. Seksuaalikasvatuksen kiellot muuttuvat sisäisen pohdiskelun ja valintojen tekemisen alueeksi. Tämä merkitsee pyrkimystä normittomaan seksuaalikasvatukseen. Muutos ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä myös normittomuutta tavoitteleva seksuaalikasvatus rakentaa omat norminsa. Uudenlainen seksuaalisuuden subjekti merkitsee Rosea mukaillen velvollisuutta tulla vapaaksi. Ei-heteroseksuaalisuuden toiseuttaminen ja sukupuolikohtaiset normit eivät myöskään aineistosta katoa, vaikka liikkumavara murroksen myötä lisääntyy. Elämänkaareen liittyvät normit eivät tyystin menetä merkitystään, mutta niiden vapaavalintaisuus korostuu aikaisempaa enemmän. Lisäksi oppikirjoissa nousee esiin etninen toiseuttaminen, sillä liberaali ja vapaa toimija, valintoja tekevä seksuaalisuuden subjekti, kuvataan usein etniseen suomalaisuuteen palautuvana normina, jonka ulkopuolelle suljetaan seksuaalisesti epävapaiksi kuvatut etniset toiset. Voidaankin todeta, että myös normittomuuteen pyrkivä seksuaalikasvatus rakentaa omat norminsa. 2000-luvun tärkeimmät seksuaalikasvatuksen normit liittyvät subjektiin ja toimijaan, ei elämänkaareen.

Objectives. The aim of the study was to find out what kind of perceptions parents have about the sexual and safety skills education offered by the school and what effect they have on their safe use of social media. More and more younger children have their own smartphones. The commonness of smartphones and smart devices means that children may have free access to the Internet and through it to social media. It would be absolutely essential that some party will teach to children how to act on social media. Children should understand dangers of social media, so it will be able to prevent, for example, child abuse and mistreatment in the virtual world. The content and amount of sexual and safety skills education is not defined in the Curriculum for Basic Education (2014), but the implementation of education depends completely about the school and the teacher. Essential questions are do parents know how sexual and safety education is implemented in their children’s school and what contents are conversed on the education. Research methods. The target group here were the parents with a child in primary school (N = 75). The study was carried out as a mixed methods study, where the research data came from both quantitative and qualitative orientation. The data was collected a questionnaire by social media, so the answering based on voluntary. The qualitative section of the data was analyzed using content analysis. The quantitative part of the data was analyzed using the Mann-Whitney U-test and the Kruskal-Wallis’ H-test. Results and conclusions. The results showed that parents are somewhat concerned about children’s use of social media. Parents felt that sexual and safety skills education organized by the school was not enough. The co-operation between the school and the home on issues related to sexual and safety skills education was also dissatisfied, as the parents consider it to be low or non-existent. Parents felt that sexual and safety skills education was important and it should start early enough, even before school age. Parents also felt that having conversation about sexuality and safety skills is easy with their own children even though they didn’t always know how and when things should be discussed. Even though the discussion may seem easy to parents, they think it would be nice to have some additional information on how they can implement sexual and safety skills education themselves at home. Based on the results, it can be concluded that there should be a little more sexual and safety skills education in school so children can prevent dangers on social media.

Seksuaalikasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Näin ollen opettajilla tulee olla selkeä kuva mi-tä seksuaalikasvatus on ja kuinka sitä toteutetaan laadukkaasti. Aihe on ajankohtainen ja sii-hen on selvästi tutkimuksissa toistaiseksi paneuduttu varsin vähän. Tämän tutkimuksen tar-koitus oli luoda kokonaiskuva seksuaalikasvatuksen sisällöistä alakoulussa ja millaisia val-miuksia se luokanopettajalta vaatii. Lisäksi keskeistä oli määritellä mitä seksuaalisuus on. Aiempaa tutkimustietoa tässä kontekstissa löytyi varsin rajallisesti, mikä kertoo tutkimuksen tarpeesta. Seksuaalisuutta on tutkittu paljonkin, mutta alakoulun seksuaalikasvatus on sel-västi kasvatustieteissä vielä varsin marginaali aihe. Tutkimuskysymyksiksi nousi 1) Mitä on seksuaalikasvatus? ja 2) Mitä seksuaalikasvatus vaatii opettajalta? Tämä kirjallisuuskatsaus antoi kuvan seksuaalisuuden monimuotoisuudesta ja siitä mitä seksuaalikasvatus alakoulussa tarkoittaa. Lisäksi se tarjoaa viitteitä niistä haasteista, jotka saattavat tehdä opettajallekin epämukavan olon aiheen edessä. Seksuaalikasvatus vaatii opettajalta vahvaa omaa käyttöteoriaa, uteliaisuutta ja kiinnostusta. Aineisto piirtää selvän kuvan siitä mitä hyvällä seksuaalikasvatuksella tavoitellaan ja mitä se pitää sisällään. Opetta-jat tarvitsevat lisää koulusta ja materiaalia opetustyöstä tueksi.

Objectives. The aim of this thesis is to chart teachers’ views on sex education, the challenges and goals of sex education and to obtain more information about the supply of sex education materials. The objective is to get information about how sex education shows in primary school and what type of teaching material is needed. Through this, the aim is to obtain information on how sex education could be developed. Sex education has been studied quite a lot in the context of upper secondary education, which is why the study focuses on the development of sex education in primary schools. Methods. The study was conducted as a qualitative case study. The case in this study was elementary school sex education. The data was collected through a semi-structured thematic interview. Four primary school teachers were selected for the study who shared their experiences regarding sex education. The interviewees were scouted based on their skills to tell about sex education. The data was collected through a semi-structured thematic interview between July–October 2020. The interview data was transcribed and it was analyzed by content analysis. The aim of the analysis was to summarize the interview data and increase understanding of the case study. Results and conclusions. Teachers defined sex education to be tied to everyday situations and teacher was inevitably seen as a sex educator. Sexuality was determined by a person’s personality, culture and activity, it showed in infatuations and discussions at school. The challenges of sex education were related to resources, the school’s sex education culture, students’ actions and teachers’ own insecurities. Its aim was to provide students with adequate information about sexuality, the ability to apply knowledge and an attitude of tolerance towards diversity. The teachers felt that the curriculum did not provide concreteness for sex education. However, the goals of the curriculum and the goals of sex education were seen to be in line with each other. The teachers experienced that there was not enough material for sex education and that the information was fragmented or surface level. Functional and age-appropriate material was needed for sex education. The conclusion was that lack of knowledge prevents the teacher from implementing sex education and that material is needed for sex education. The research results will be utilized in the development of sexual education material for primary schools.

Objectives. Most sex education related studies prior to this study have focused on describing the current sex education situation from different perspectives, often bringing attention to certain problems. The field of sex educational research has been in need of studies that focus on solving those problems. This study aims to find ways to develop school sex education by defining what sex education should be, how the teaching should be organized, and how it could be developed. Methods. The research approach of this study was qualitative. The data was collected by interviewing eight sex education experts from different backgrounds. The experts were selected due to their sex educational experience that varied from scientific research concerning sex education to decades of sex educational teaching experience. The interviews were transcribed and processed using content analysis. The main subject of the analysis was the information from the experts, not so much the experts themselves. Through content analysis the information was brought to a more general level in a more compact and informative form. Results and conclusions. Increasing and developing school sex education was considered important. Experts wanted to improve the quality of sex education by taking sexuality more into account in the everyday life of schools. The basis of sex education was set on the fact that children have a right to good quality sex education and teachers need professional skills to implement this right. The most important goal of sex education is to raise individuals who are satisfied with their lives and allow the same to others. When this goal is fulfilled can sex education generate positive chance in both personal and community level. The results can be applied to the development of school sex education and used by individual teachers, schools, municipalities and national projects.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten seksuaalikasvatusta kuvataan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2022, eli Vasussa, ja millaisia diskursseja kuvaus ilmentää. Tulosten mukaan Vasun seksuaalikasvatuksen kuvauksessa esiintyi eniten vapautunutta ja ennaltaehkäisevää diskurssia mutta myös perusteita konservatiiviselle, riskien minimoimisen ja hyvinvointivaltion diskursseille. Tutkimus on toteutettu dokumenttianalyysina abduktiivisesti. Tutkimusaineisto järjestettiin koodaamalla seksuaalikasvatusta kuvaavia katkelmia valtakunnallisesta Vasusta Atlas.ti-ohjelmalla, ja teemoittelemalla niitä aiemmassa tapaustutkimuksessa esiintyneiden diskurssien alle. Hyväksymiskriteereitä olivat kehon, seksuaalisuuden sekä sukupuolen esiintyminen tekstissä. Hyväksymiskriteereiden määrittämisen jälkeen aineistoksi valikoitui 5 seksuaalikasvatuksen katkelmaa. Tutkimustulokset osoittivat, että seksuaalikasvatuksen kuvaus ja määrittely Vasussa on vähäistä. Seksuaalikasvatusta kuvattiin lähinnä ikätasoisuuden, kehojen kunnioituksen ja ohjaamisen, sukupuolisensitiivisyyden sekä syrjinnän estämisen teemojen kautta. Varhaiskasvatuksen seksuaalikasvatus koostui ympäröivän kontekstin sekä ytimen vuorovaikutuksesta, eli seksuaalikasvatuksen toteutuminen vaati ympärilleen useamman muun osa-alueen toteutumista. Näitä osa-alueita olivat vastuu, oikeudet, laki, kunnioitus, sosiaaliset taidot, sukupuoli, terveys sekä sensitiivisyys. Diskursseja konkretisoi vasun kielelliset valinnat, jotka linkittyivät aiempaan tapaustutkimukseen.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kehityskulkuja Suomessa, Turkissa ja Englannissa on ollut seksuaalikasvatuksen toteutuksen ja sisältöjen suhteen. Tavoitteena oli myös kuvata seksuaalikasvatuksen tilaa nykypäivänä, sekä löytää yhdistäviä tekijöitä maiden tilanteille ja niissä toteutettavalle seksuaalikasvatukselle. 2010-luvulla luodut seksuaalikasvatuksen standardit sekä seksuaalioikeuksien julistukset kertovat aiheen ajankohtaisuudesta. Kyseiset julkaisut ja muut ohjenuorat kannustavat nykypäivän seksuaalikasvatuksen kokonaisvaltaisuuteen ja yksilöiden oikeuksiin keskittymiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittää, onko maissa nykypäivänä toteutettava seksuaalikasvatus luonteeltaan kokonaisvaltaista, mitä sen tulisi WHO:n mukaan olla. Aineisto koottiin erilaisista tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät seksuaalikasvatusta ja seksuaalisuutta. Artikkelit keskittyivät joko Suomen, Turkin ja Englannin kontekstissa tehtyihin tutkimuksiin tai laajemmin Euroopassa toteutettavaan seksuaalikasvatukseen ja sen perustaan. Aineistoksi valikoitui 18 tutkimusartikkelia sekä yksi toimintaohjelma. Tutkielma on tyypiltään kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka on metodisesti narratiivinen. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineisto teemoiteltiin maittain ja tulokset raportoitiin kronologisessa järjestyksessä. Seksuaalikasvatuksen toteutuksessa tapahtui muutoksia 2000-luvulla sekä Suomessa, Turkissa että Englannissa. Maiden kehityskuluille oli yhteistä Kairon konferenssi vuonna 1994, jonka seurauksena lisääntymisterveyden teemat nousivat keskustelunaiheeksi. Seksuaalikasvatuksen sisällöt koulujen opetuksessa vaihtelivat kaikissa kolmessa maassa opetuksen järjestämisvastuiden ja opetettavan sisällön valinnaisuuden vuoksi. Tämä vaikutti kouluissa tapahtuvan opetuksen määrään ja laatuun. Suomessa terveystiedosta tuli oma oppiaineensa 2000-luvun alussa ja seksuaalikasvatus sisällytettiin oppiaineen opetukseen. Englannissa seksuaalikasvatuksesta tuli lain mukaan pakollista ja opetus tuli aloittaa vuoteen 2020 mennessä. Englannissa toteutettavaa seksuaalikasvatusta voi luonnehtia kokonaisvaltaiseksi. Turkissa ei toteuteta nykypäivänä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta. Opetettavia seksuaalikasvatuksen sisältöjä ovat lisääntyminen ja murrosikä, joita opetetaan osana luonnontieteitä biologisesta näkökulmasta. Suomessa 2010-luvulla toteutettua seksuaalikasvatusta luonnehdittiin kokonaisvaltaiseksi. Lähivuosina tehtyä tutkimusta Suomessa toteutettavasta seksuaalikasvatuksesta ei ole löydettävissä, eli on vaikea sanoa, toteutetaanko Suomessa tällä hetkellä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta. Tulokset kertovat siitä, että kaikissa maissa on tilaa kehittää seksuaalikasvatusta. Suomessa toteutettavasta seksuaalikasvatuksesta ei ole löydettävissä lähivuosina tehtyä tutkimusta. Ajankohtaisen tutkimustiedon avulla olisi mahdollista valottaa Suomessa toteutettavan seksuaalikasvatuksen tilaa. Suomessakin seksuaalikasvatusta olisi mahdollista kehittää jo tämänkin tutkielman tulosten perusteella. Seksuaalikasvatuksen sisältöjä ja tavoitteita voisi lisätä opetussuunnitelmaan, jotta opetus olisi johdonmukaista, sekä laadullisesti ja määrällisesti riittävää. Johtopäätösten tekemiseen seksuaalikasvatuksen todellisesta tilasta tarvitaan kuitenkin tarkempaa tutkimustietoa. Englannissa toteutettavassa seksuaalikasvatuksessa tulisi keskittyä enemmän sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, sillä tutkimuksen mukaan opettajia koskevat ohjeet ovat heteronormatiivisia ja sulkevat pois vähemmistöjen edustajia. Seksuaalikasvatuksen sisältöjen laajentaminen esimerkiksi nautintoon olisi mahdollista tämänhetkisen kasvatuksen pohjalta. Turkissa kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen luominen ja toimeenpano vaatisivat yhteiskunnallisia muutoksia ja uutta asennetta seksuaalisuutta kohtaan. Seksuaalioikeuksia edistävää olisi sukupuolten välinen tasa-arvoisuus opetuksen saannin suhteen. Myös oikeus tietoon seksuaalisuudesta olisi merkittävä edistysaskel.

My interest in the subject of this study arose from my own heteronormative school experiences. The aim of the study was to find out, in the light of previous research and curricula published in 1985 and thereafter, how sexual diversity appears as a theme in elementary school. In addition, the aim was to create an understanding of what heteronormativity means and how it manifests in school practices, and to look for the teacher's possibilities to dismantle the predominant heteronormative mindset. This study was conducted as a descriptive literature review and it is set on the field of education theory. Also the feminist studies of gender and sexuality are utilised. The sources of this study are the national core curricula for basic education and Finnish and foreign feminist studies of education theory that discuss gender and sexuality themes in schools. In addition, I will use the information provided by documents on sexuality and sexuality education. My study reveals that the experiences of otherness and externality caused by the heteronormative mindset are maintained at school by subtle practises. These practices include i.a. the naturalization of heterosexuality and the silencing of sexual diversity. Sexuality is strongly linked to the concept of gender. The renewed national core curriculum for basic education 2014 is the first core curriculum to oblige gender sensitive teaching and the appreciation of humane diversity.