Browsing by Subject "sisällönanalyysi"

Pro gradu -tutkimuksessani perehdyin siihen, kuinka Euroopan yhdentymisprosessi esitetään suomalaisissa 14–18 –vuotiaille suunnatuissa historian oppikirjoissa 60-luvulta nykypäivään. Tutkielmani on yhteydessä kansainväliseen COST-hankkeeseen (COST Action IS 1205; Social psychological dynamics of historical representations in enlarged European Union), minkä kautta työn tavoitteet sekä keräämäni aineiston ja sen analyysin kriteerit olivat melko pitkälle määriteltyjä. Työssäni keskeisin teoreettinen viitekehys on Moscovicin (1961) sosiaalisten representaatioiden teoria, joka korostaa sosiaalisten suhteiden, kommunikaation sekä yhteiskunnallisen näkökulman merkitystä erilaisten ilmiöiden ymmärtämisessä. Sosiaalisia representaatioita voi kuvailla sosiaalisesti rakennetuksi yhteiseksi arkitiedoksi, jota tarvitsemme tulkitaksemme maailmaa ja toimiaksemme siinä. Tutkimukseni aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin, sisällönanalyysia, narratiivisia ja retorisia menetelmiä apuna käyttäen. Sisällönanalyysin avulla tutkin kirjoissa esiintyviä teemoja kahdesta eri näkökulmasta: eurooppalaisesta ja kansallisesta. Apuna analyysissa käytin laadullisen aineiston analyysin tarkoitettua ATLAS.ti-tietokoneohjelmaa. Narratiivisten analyysimenetelmien avulla analysoin tekstin toimijoita sekä niihin liitettyjä sisäisen tilan ilmauksia. Lisäksi tarkastelin oppikirjoissa käytettyjä retorisia keinoja. Sisällönanalyysin perusteella Euroopan yhdentyminen näyttäytyy kirjoissa toisaalta kansallista identiteettiä uhkaavana, sekä ristiriitojen lähteenä, toisaalta sen nähdään tuovan uusia mahdollisuuksia talouden kautta ja olevan myös turvallisuutta lisäävä tekijä. Narratiivinen analyysi osoitti, että Euroopan yhdentymisen toimijoina ovat etenkin kansainväliset instituutiot ja valtiot. Tämän lisäksi erityisesti suomalaisiin toimijoihin liitetään kirjoissa sisäisen tilan ilmauksia, mikä on tapa vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Retorisesta analyysista kävi ilmi, että kirjoissa käytettyjä kielellisen vakuuttamisen keinoja ovat esimerkiksi passiivin käyttö, määrällistäminen ja ääri-ilmaisujen käyttö. Lisäksi tekstin tuottajan ja vastaanottajan suhde muodostuu Dillonin (1986) termein impersoonalliseksi, etäiseksi, ylemmyyttä korostavaksi sekä epäsuoraksi ja muodolliseksi. Edellä mainittujen keinojen käyttö saattaa tekstin lukijan, oppikirjojen kontekstissa siis oppilaan, kohdalla vaikeuttaa tiedon kyseenalaistamista ja sen konstruktiivisen luonteen ymmärtämistä.

Farmasian ammattilaiset ovat lääkealan asiantuntijoita, joilta vaaditaan uudenlaista osaamista muun muassa teknologiakehityksen myötä. Nykypäivän asiantuntijuus edellyttää alakohtaisen eli sisällöllisen osaamisen lisäksi geneerisiä eli yleisiä taitoja ja ammatti-identiteetin muodostumista. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä taitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja kommunikointitaitoja. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan käsitystä omasta työminästä, jonka avulla omaa roolia ja työnkuvaa järkeistetään. Näiden elementtien muodostamaa osaamisen kokonaisuutta kutsutaan kompetenssiksi. Asiantuntijoilta vaadittavan osaamisen muutos on ohjannut yliopistoja vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Helsingin yliopistossa toteutettiin Iso Pyörä -koulutusuudistus, jossa koulutusohjelmia uudistettiin komeptenssilähtöisesti. Kaikkiin koulutusohjelmiin ja opintojaksoihin lisättiin osaamistavoitteet, jotka opiskelijoiden tulisi saavuttaa valmistumiseensa mennessä. Osaamistavoitteiden täyttymistä edistää esimerkiksi portfoliotyöskentely, minkä avulla opiskelijat pääsevät hyödyntämään ja kehittämään reflektiotaitojaan. Opiskelijat voivat tuoda opetuksen kehittämiseen aivan uudenlaista näkökulmaa avatessaan käsityksiään esimerkiksi hyvistä opetusmenetelmistä, mitkä ovat auttaneet heitä saavuttamaan laaditut osaamistavoitteet. Toisaalta opiskelijoiden näkökulmasta saadaan tietoa, mikä osaaminen voidaan kokea puutteelliseksi, jolloin opetuksen kehittäminen on mahdollista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden käsityksiä omasta osaamisestaan ja ammatti-identiteetistään sekä millä tasoilla opiskelijat reflektoivat osaamistaan. Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2017 kolmannen vuosikurssin kandiportfolion loppureflektioesseet käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Esseissä opiskelijat reflektoivat osaamistaan suhteessa farmaseutin tutkinnolle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja pohtivat omaa ammatti-identiteettiään. Tulosten mukaan opiskelijat saavuttivat monipuolista osaamista lääkkeiden ja lääkehoitojen näkökulmasta sekä kehittivät geneerisiä taitojaan. Puutteellisesti hallittiin useimmiten kielitaito sekä yrityksen ja yhteiskunnan taloudelliset periaatteet. Opiskelijoiden mukaan farmaseutin ammatti-identiteettiä määrittelevät erityisesti lääkeosaaminen ja terveydenhuolto sekä ammatin arvostaminen. Opiskelijoiden pohtimat valmiudet mukailivat osaamistavoitteita. Opiskelijat osasivat arvioida omaa osaamistaan ja nostaa esille vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Opetussuunnitelmaan on onnistuttu sisällyttämään geneeristen taitojen opetus, sillä opiskelijat kokivat saavuttaneensa näitä taitoja pääasiassa hyvin. Opetusta tulisi kehittää kielitaidon ja liiketalouden kohdalla, sillä nämä koettiin usein puutteellisesti hallituksi. Ammatti-identiteettikäsitykset mukailivat kirjallisuutta, sillä muissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia.

Tutkielmani käsittelee suomalaisen 1970-luvun ääniteteollisuuden, Finnhits-albumien ja suomalaisten käännöskappaleiden transnationaalisuutta. Selvitän, mitkä kansainväliset ilmiöt ja ideat ilmenevät Finnhits-albumeissa, ja miten näitä ilmiöitä ja ideoita muokattiin suomalaisen ääniteteollisuuden käytäntöihin ja populaarimusiikin tuotantoon. Tarkastelen ääniteteollisuuden ylirajaista toimintaa analysoimalla aineistoa, joka koostuu kymmenestä Finnlevyn 1970-luvulla julkaisemasta Finnhits-albumista ja kolmen ääniteteollisuuden toimijan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joita käsittelen sisällönanalyysin menetelmällä. Haastatteluissa käsitellyt teemat – Finnhits-albumit, käännöskappaleet, kustannustoiminta sekä haastateltavien rooli ääniteteollisuuden toiminnassa – nivoutuvat toisiinsa, sillä Finnhits-albumien kaltaisten kokoelma-albumien idea ja uudenlaiset markkinointi- ja myyntikeinot omaksuttiin ulkomailta. Finnhits-albumeilla on useita käännöskappaleita, joiden alkuperäisversiot olivat kansainvälisesti tunnettuja kappaleita. Alkuperäiskappaleiden alikustannusoikeuksien hankkiminen ulkomaisilta kustantamoilta mahdollisti käännöskappaleiden tekemisen. Haastateltavat vaikuttivat toiminnallaan 1970-luvun Finnhits-albumien ideointiin ja tuotantoon. Tulkitsen aineistoa transnationalismin käsitteen avulla. Käsite viittaa kanssakäymisiin, jotka linkittävät ihmisiä, instituutioita ja ideoita kansallisvaltioiden rajojen yli. Hyödynnän myös laajempaa ylirajaisuuden käsitettä kuvaillessani aineistossa ilmenevää kansallisempaa levy-yhtiöiden ja kustantamoiden sekä paikallisempaa suomalaisten eri levy-yhtiöiden välistä toimintaa. Yhdistän transnationalismin käsitteeseen ajatuksen haastateltavista portinvartijoina ja kulttuurin välittäjinä, eli yleisemmin ääniteteollisuuden toimijoina. Haastateltavat vaikuttivat kansainvälisen ääniteteollisuuden ideoiden omaksumiseen Finnhits-albumien teossa, levittämisessä ja markkinoinnissa sekä käännöskappaleiden kustantamisessa, tuotannossa ja julkaisussa. Aineiston analyysi osoittaa, että kansainvälisen ääniteteollisuuden kehitys 1970-luvulla vaikutti myös Suomeen. Finnhits-albumit ovat osa populaarimusiikin yhteistä transnationaalia historiaa. Haastateltavat ääniteteollisuuden toimijoina omaksuivat kansainvälisiä ideoita, joita hyödynnettiin Finnhits-albumien tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä. Haastateltavat huomioivat ulkomaiset vaikutteet, mutta suomalaiset kuulijat eivät välttämättä tiedostaneet ideoiden alkuperää tai välittäneet siitä, jolloin käännöskappaleet saatettiin mieltää suomalaisiksi kappaleiksi. Finnhits-albumeissa ei myöskään korostettu käännöskappaleiden alkuperää, mikä ilmenee jo Finnhits-albumien kansien alaotsikosta: ”Suomen suursuosikit samalla levyllä”.

Tutkielman aiheena on sukupuoliroolit 2000-luvulla julkaistuissa suomalaisissa saksan kielen lukion oppikirjoissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka paljon nais- ja miespuolisia hahmoja kirjoissa esiintyy, miten eri sukupuolten edustajat esitetään oppikirjoissa ja ovatko oppikirjojen välittämät nais- ja mieskuvat stereotyyppisiä. Tutkielma pohjautuu sukupuolen tutkimuksen ja feministisen kielitieteen teorioille. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan sukupuolta suomalaisessa koulujärjestelmässä, oppikirjoissa ja lukion opetussuunnitelmissa sekä aiempia tutkimuksia sukupuolesta saksan kielen oppikirjoissa. Tasa-arvo ja sukupuoliroolien monipuoliset kuvaukset nousevat teoriapohjassa oppikirjojen tärkeäksi tavoitteeksi. Tasa-arvon ja sukupuolten moninaisuuden tavoite korostuu myös lukion opetussuunnitelmassa. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta 2000-luvulla julkaistusta lukiolaisille suunnatusta suomalaisesta saksan oppikirjasta. Tutkielmassa analysoidaan yhteensä 49 oppikirjatekstiä. Tutkielman keskeisenä tutkimusmetodina on aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja tutkimusmateriaalin analysoinnissa hyödynnetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Määrällisessä analyysissä kiinnitetään huomiota nais- ja miespuolisten hahmojen määrään niin oppikirjateksteissä kuin -kuvissakin. Michelin (1986) analyysimallia mukaillen laadullinen analyysi keskittyy tarkastelemaan hahmojen kuvauksia ja ominaisuuksia seuraavan luokittelun pohjalta: 1) koulutus ja ammatti, 2) harrastukset ja vapaa-aika sekä 3) perhe ja suhteet. Tutkimustulokset osoittavat, että miespuolisten hahmojen määrä on niin teksteissä kuin kuvissakin jonkin verran naispuolisten hahmojen lukumäärää suurempi. Muiden sukupuolten edustajia ei oppikirjoissa esiinny. Miespuoliset hahmot ovat naispuolisia useammin pääroolissa ja heitä käsitellään monipuolisemmin. Teksteissä esiintyy huomattavasti enemmän miespuolisiin hahmoihin liitettyjä ammatteja. Miespuolisten hahmojen ammatit ovat myös useammin akateemista koulutusta vaativia ja yhteiskunnallisesti arvostetumpia. Myös miespuolisia ei-fiktiivisiä kuuluisia henkilöitä esiintyy oppikirjoissa enemmän kuin naispuolisia. Sekä mies- että naispuolisilla hahmoilla on monipuolisia harrastuksia ja heidät esitetään yleisesti aktiivisina nuorina. Sekä nais- että miespuolisilla hahmoilla on stereotyyppiseksi laskettavia harrastuksia, mutta myös perinteisiä sukupuolirooleja rikkovia. Miespuolisten hahmojen harrastukset ovat kuitenkin useammin jännittävämpiä ja vaarallisempia kuin naispuolisten ja naispuoliset hahmot esitetään vuorostaan usein vaateostoksilla ja juoruilemassa ystävien kanssa. Oppikirjoissa kuvatut perheet ovat ydinperheitä, joissa äiti huolehtii lapsista ja kotitaloudesta ja isä sen sijaan keskittyy uraansa ja tukee perhettään taloudellisesti. Oppikirjoissa kuvaillut suhteet ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta heteronormatiivisia. Analyysitulosten perusteella voidaan todeta, että oppikirjojen välittämät kuvat mies- ja naispuolisista hahmoista sekä uusintavat että rikkovat stereotypioita ja perinteisiä sukupuolirooleja. Suurin osa hahmoista esitettiin sukupuolelleen stereotyyppisellä tavalla, mutta joukossa oli myös hahmoja, joiden toiminta selvästi poikkeaa perinteisistä sukupuolirooleista. Oppikirjojen tekstit ja kuvat voivat tarjota opettajille keinon käsitellä sukupuolirooleja monipuolisesti ja kriittisesti osana opetusta.

Tarkastelen tässä tutkielmassa hiilijalanjälkitestien ja hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävien kokeilujen kehittäjien näkemyksiä parhaista tavoista suomalaisten ohjaamiseen kestävämpiä elämäntapoja kohti. Etsin tutkielmassa vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Minkälaisiin käsityksiin kuluttajista hiilijalanjälkitestit ja hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvät kokeilut perustuvat? 2. Millä tavoilla testin kehittäjien mielestä kuluttajia voi parhaiten ohjata kohti kestävämpiä elämäntapoja? Perustan tutkielman vihreän kuluttajuuden käsitteeseen sekä aiempaan hiilijalanjälkitesteistä ja ruohonjuuritason kokeiluista, erityisesti energiakokeiluista ja älykkäistä sähköverkoista tehtyyn tutkimukseen. Hiilijalanjälkitestien kehittäjiä on tutkittu vähän, mutta energiakokeilujen yhteydessä kehittäjien näkemyksiä kokeilujen osallistujista on tutkittu enemmän. Käytän tutkielmassa asiantuntijahaastattelujen vastauksista tehtyä sisällönanalyysia. Haastattelut on tehty talven 2018-2019 aikana. Tuloksena oli, että parhaita keinoja ohjaamisessa olivat henkilökohtainen apu asiantuntijoiden sekä vertaisryhmien muodossa, erilaisten elämänvalintojen ja -tilanteiden kuten asuinpaikan tai rahatilanteen tunnistaminen ja huomioiminen, erilaisten kulutusvalintojen suhteellisten vaikutusten vertailu ja vaikutuksista viestiminen sekä kestävien elämäntapojen hyväksyttävyyden lisääminen niiden trendikkyyttä kasvattamalla. Ohjausvastuun koetaan olevan ennen kaikkea julkisella sektorilla ja yrityksillä, mutta yksityishenkilöillä on vastuu vaatia uudenlaisia ratkaisuja.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka suomalainen historiankirjoitus esittää kansallista menneisyyttä kuvituksensa kautta. Tutkimuksessa selvitetään millaisilla kuvilla historiaa esitetään, millaisia merkityksiä kuvat sisältävät ja millaisiksi narratiiveiksi eli tarinoiksi kuvalliset merkitykset rakentuvat. Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostuu Maurice Halbwachsin (1950) esittämästä kollektiivisen muistin teoriasta, jonka mukaan käsitys historiasta muokkautuu yhteisön kulloisenkin yhteiskunnallis-kulttuurisen tilanteen luomien tarpeiden mukaiseksi. Nykypäivän lisäksi historia sisältää aina orientoitumisen ryhmän tulevaisuuteen. Historiakäsityksiä tuottava kollektiivinen muisteleminen toimii ryhmäläisten sosiaalisen identiteetin vahvistajana. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään Serge Moscovicin (1961) sosiaalisten representaatioiden teoriaa, joka kuvaa arkitiedon sosiaalista muodostumisprosessia. Kolmas teoreettinen väline on narratiivisuus, ajatus siitä, että tiedon muodostuminen ja kommunikointi perustuu tarinallisille rakenteille. Tutkimusaineisto koostuu kolmen 2000-luvulla julkaistun historiateoksen kuvituksesta. Tutkimuksen menetelmällinen osuus sisältää kolme vaihetta. Ensimmäiseksi kuvat (N=541) analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Toiseksi kirjojen kansikuvat (N=4) analysoitiin Erwin Panofskyn (1955) ikonografis-ikonologisen kuva-analyysin avulla. Kolmanneksi sisällönanalyysin ja kuva-analyysin tulokset analysoitiin Jovchelovitchin (2012) historiarepresentaation ytimen narratiivista järjestymistä koskevan mallin mukaan. Tutkimuksen päätulosten mukaan Suomen kansallisen historian tärkeimmät sisällöt muodostuvat politiikasta, kulttuurista (taide, tiede ja urheilu) sekä sodasta. Esimerkiksi kansainvälisyyden, uskonnon tai vähemmistöjen rooli jää historiarepresentaatiossa marginaaliseksi. Maantieteellisesti historia on hyvin Etelä-Suomi- ja Helsinki-keskeistä. Yksittäisistä ajanjaksoista sisällissota ja talvisota ovat kuvatuimpia. Yksittäisillä historian henkilöillä on tärkeä rooli historian tarinassa. Useimmin kuvattu henkilö on Urho Kekkonen. Ajallisesti 1900-luvun ensimmäisen puolen historia korostuu aikaisemman ja myöhemmän historian kustannuksella. Vaikka historian kuvitus voi näyttää objektiivisuuteen pyrkivältä, osoittaa tutkimus, että tietyt teemat ovat hegemonisia ja toisilla ilmiöillä ei ole kansallisessa historiassa lainkaan sijaan. Samalla kuvitus kuitenkin ilmentää historiaa koskevan representaation monitulkintaisuutta, kognitiivista polyfaasiaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia erityyppisille ja ristiriitaisille historian tulkinnoille.

The purpose of this research is to deepen the understanding of the culture of the veil among Somali women in Finland. The research deals with ethnicity, identity, easing the immigrant's readjustment with the help of one's own culture, and the connection between the religion of Islam and the veil. The veil will be studied from both the historical and religious point of view. The research will also familiarize the reader with the dress code for women in the Koran. The empirical part of the research is carried out as a qualitative study with the help of content analysis, with emphasis in phenomenology. The aim of the phenomenological research method is to reach a person's experience world, and to search for common contents from individual experiences. The material for this study has been collected by interviewing ten Somali women. Some of the women wear veils, some do not. It can be said, on the ground of this research, that the decision about taking on the veil is made by the women themselves. The main cause for wearing the veil is to indicate religiousness. As other motives we can see a search for security, enhancing of solidarity, individual interpretation of the instructions of the religion, covering the ethnic dress while outside, protecting men from the beauty of women, and wearing the veil in the mosque or while praying. As a latent motive we can point out the resisting of Western culture. Not wearing the veil can be justified by the women's need for independence, the veil being unpractical, the want of modernity, the alternation of different ways of dressing, the adaptation of the new culture, abandoning one's own culture, and abandoning the external emphasizing of the religion. Also the veil is not part of the Somali culture; it is a habit adapted from elsewhere.

The goal of this bachelor's thesis is to gain new information on primary school life stance educator's views on assessment. Life stance education assessment has been a neglected research topic. Previous research has shown that the subject is stil not fully equal compared to older school subjects. The reason I chose this topic for my masters's thesis is to increase the knowledge on life stance education assessment and teaching. The research task of this thesis is to sort out and analyse the life stance education assessment and teaching views of four teachers. The research questions of this thesis were "What areas of learning the interviewed teachers stressed in their teaching of life stance education?" "What were the most important assessed objectives in life stance education according to the interviewed teachers?", "How the interviewed teachers assess the learning of life stance education?" and "What challenging factors on their teaching and assessment of life stance education have the teacher's faced?" This thesis was a qualitative case study, in which four life stance educators were interviewed. Teachers were from the Greater Helsinki area and the interviews were semi-structured theme interviews. Research material, which was gathered by interviewing research subjects, was analysed with theory-guided content analysis and data based content analysis. There were three frameworks for analysis, one built from National core curriculum's concept of learning and the other was life stance education's assessment criteria for sixth graders. Third framework was based on literature of assessment. From the results of this master's thesis can be deduced that the size of the class and prior experience in teaching life stance education affect both the teachers' concept of learning and the objectives they stressed in their teaching. Life stance education was considered an under-appreciated school subject and the interviewed teachers lacked resources. Teachers used both formative and summative styles of assessment and size of the class was a factor in the assessment too. The practical benefits of this research might be in the extra knowledge gained for teaching of life stance education and its assessment.

Tiivistelmä Tiedekunta: Teologinen tiedekunta Koulutusohjelma: Käytännöllinen teologia Opintosuunta: Uskonnonpedagogiikka Tekijä: Susanna Böhling Työn nimi: Hyväksyvä tunnustaminen Kristillisten koulujen opetussuunnitelmissa Työn laji: Maisteritutkielma Kuukausi ja vuosi: Helmikuu 2022 Sivumäärä: 45 Avainsanat: Kristillinen koulu, opetussuunnitelma, tunnustus, identiteetti, sisällönanalyysi Ohjaaja tai ohjaajat: Tapani Innanen, Pietari Hannikainen Säilytyspaikka: Helsingin Yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Tutkimuksen tehtävänä on selvittää miten hyväksyvän tunnustamisen teorian mukaiset ulottuvuudet rakkaus, kunnioitus ja arvostus näkyvät kristillisten koulujen opetussuunnitelmissa. Lisäksi halusin selvittää, miten koulujen kristinuskoon liittyvät merkitykset ilmenevät hyväksyvän tunnustamisen ulottuvuuksien yhteydessä. Vastauksia näihin kysymyksiin pyritään löytämään analysoimalla kahta kristillisen koulun opetussuunnitelmaa ja poimimalla sieltä ilmauksia, jotka edustavat hyväksyvän tunnustamisen ulottuvuuksia. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Axel Honnethin (1995) hyväksyvän tunnustamisen teorian mukaiset kolme ulottuvuutta, rakkaus, kunnioitus ja arvostus. Hyväksyvä tunnustaminen pohjautuu filosofiaan siitä, että identiteetti muodostuu dialogissa toisten kanssa. Valitsin teorian tutkimukseen, koska hyväksyvään tunnustamiseen liittyy piirteitä, jotka ovat mielestäni saman suuntaisia kristillisen ihmiskäsityksen kanssa. Tästä syystä koen teorian sopivana tähän tutkimukseen. Hyväksyvä tunnustaminen on tunnustettavan positiivisten luonteenpiirteiden vahvistamista. Rakkauden ulottuvuudella vahvistetaan itsetuntoa, kunnioituksen ulottuvuudella tasa-arvoa ja arvostuksen ulottuvuudella omanarvontuntoa. Hyväksyvän tunnustamisen päämäärä on henkilön hyvinvoinnin lisääminen. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta kristillisen koulun opetussuunnitelmasta vuodelta 2016. Tutkimukseen käytetty aineisto on rajattu opetussuunnitelmien yleisiin osiin. Tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksesta ilmenee, että hyväksyvän tunnustamisen mukaisia ilmaisuja löytyi runsaasti. Eniten niitä oli arvostuksen ulottuvuudessa. Myös kristinuskoon liittyvää merkitystä ilmauksista löytyi paljon, erityisesti rakkaus ja arvostus ulottuvuuksissa. Rakkauden ulottuvuudessa oli prosentuaalisesti eniten kristinuskoon liittyvää merkitystä sisältäviä ilmaisuja. Koulukohtaiset erot eivät olleet suuria. Rakkauden ulottuvuudessa keskeiseksi asiaksi nousi oppilaan kokemus siitä, että hänet on tultu kohdatuksi, kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi sellaisena, kuin on. Välittämisen ilmapiiri, armo ja oppilaan rakkaudellinen ohjaus olivat tässä ulottuvuudessa esiin tulevia asioita. Myös oppilaan itsetunnon rohkaiseva kehittäminen myönteisen palautteen kautta oli keskeinen teema. Kunnioituksen ulottuvuudessa tuloksissa näkyi koulujen halu kasvattaa lapsia ”kunnioituksen kulttuuriin”. Tällä tarkoitettiin tasavertaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo nousivat esiin olennaisina ilmaisuina. Arvostuksen ulottuvuudessa korostui jokaisen ihmisen mittaamaton arvokkuus ja ainutlaatuisuus. Oppilaita opetettiin arvostamaan itseä ja muita. Omanarvontuntoa vahvistettiin eri tavoin, kuten omien vahvuuksien tunnistamisella ja myönteisellä palautteenannolla.

Hyvinvoinnilla on useita eri ulottuvuuksia ja sitä voidaan jaotella sen perusteella, tarkastellaanko hyvinvointia objektiivisesta vai subjektiivisesta näkökulmasta. Maisterintutkielmassa tarkasteltiin työttömien metallimiesten käsityksiä hyvinvoinnista. Tutkielmassa lähestyttiin työttömien hyvinvointia itseohjautuvuusteorian näkökulmasta. Tutkielman tutkimuskysymys on, millä tavalla työttömät jäsentävät ja tulkitsevat hyvinvointia ja kuinka itseohjautuvuusteorian mukaiset ulottuvuudet näkyvät työttömien käsityksissä hyvinvoinnista. Tutkielmassa käytettävä haastatteluaineisto on saatu yhteiskunnallisesta tietoarkisto Ailasta. Aineistoa on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla voidaan tarkastella aineistoa jonkin jo olemassa olevan teorian tai mallin mukaisesti. Metallimiesten haastatteluista nousi esiin itseohjautuvuusteorian kolme eri ulottuvuutta. Metallimiesten puheissa korostui erityisesti yhteisöllisyyden, itsenäisyyden sekä pystyvyyden tunteiden merkitys hyvinvoinnille työttömyysaikana. Itseohjautuvuusteorian mukaisten ulottuvuuksien lisäksi esiin nousi päihteettömyyden, terveyden ja säännöllisen arjen merkitys hyvinvoinnille. Haastateltavat työttömät toivat laajasti esiin subjektiivisia näkemyksiään siitä, mitkä asiat ovat olennaisia hyvinvoinnin kannalta. Tutkielman tuloksista on pääteltävissä, että työttömien hyvinvointikäsitykset ovat moniulotteisia ja osittain sidoksissa itseohjautuvuusteorian mukaiseen kolmeen psykologiseen perustarpeeseen. Työttömien hyvinvointi on kuitenkin moniulotteinen kokonaisuus, joka vaatii edelleen lisää tutkimusta.