Browsing by Subject "suhtautuminen"

Tutkielma tarkastelee Rion olympialaisten 2016 urheilu-uutisointia evaluaation näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista evaluaatiota eli arviointia urheilu-uutisissa esiintyy: millä tavoin mies- ja naisurheilijoihin suhtaudutaan mediassa, miten heitä ja heidän suorituksiaan kuvaillaan ja arvioidaan, ja millaisten verbien kanssa sukupuolet esiintyvät subjektin paikalla. Analyysi keskittyy erityisesti kahteen yksilöurheilulajiin, tennikseen ja ratsastukseen, jotta on mahdollista vertailla, onko uutisissa käytetty kieli ja urheilijoiden kuvaukset erilaisia lajissa, jossa mies- ja naisurheilijoilla on omat sarjansa, verrattuna lajiin, jossa he kilpailevat yhdessä toisiaan vastaan. Sukupuolittunut kielenkäyttö ja naisurheilijoita trivialisoivat narratiivit ovat olleet keskeinen teema urheilusosiologiassa 2000-luvun alusta lähtien, ja aihe on edelleen ajankohtainen tasa-arvon puhututtaessa yhteiskunnan eri kentillä. Kielitieteen piirissä se on kuitenkin saanut huomattavasti vähemmän huomiota, joten tämä tutkielma pyrkii tuomaan aiheeseen erilaista näkökulmaa. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa genreanalyysiin sekä sukupuolta ja kieltä tutkiviin teorioihin. Genreanalyysin käsitteiden kautta pyrin muodostamaan kuvan urheilu-uutisista genrenä sekä tarkastelemaan tennis- ja ratsastusuutisointia osana tätä laajempaa genreä. Sukupuolen ja kielen teorioita hyödynnän tutkiessani naisurheilijoiden mediarepresentaatioita ja urheilu-uutisoinnissa vallitsevia sukupuolittuneita käytäntöjä. Sovellan tutkimuksessa systeemis-funktionaalisen kieliteorian pohjalta kehitettyä suhtautumisen teoriaa (Martin ja White, Appraisal theory) painottaen erityisesti sen asennoitumisen ja asteittaisuuden kategorioita. Näiden työkalujen avulla tarkastelen, onko median suhtautumisessa mies- ja naisurheilijoihin selkeitä eroja, ja esitetäänkö naisurheilija miesurheilijaa useammin negatiivissävytteisesti. Tutkimuksen materiaali koostuu 40:stä tennis- ja ratsastusuutisesta, jotka on julkaistu The Guardian- ja Daily Mail -lehtien urheilu- ja uutisosioissa Rion olympialaisten 2016 aikana. Analysoitavat artikkelit valittiin 219 hakutuloksen joukosta ositetulla otannalla niin, että molemmista lehdistä analyysiin valikoitui 10 tennisuutista ja 10 ratsastusuutista. Analyysi on kaksiosainen: ensimmäinen osa keskittyy analysoimaan tennis- ja ratsastusuutisointia osana urheilu-uutisgenreä, ja toinen syventyy tutkimaan sukupuolten representaatioita urheilumediassa. Analyysissä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen menetelmä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tennis- ja ratsastusuutisoinnissa esiintyvän evaluaation tyyli ja määrä heijastelevat sekä uutisgenrelle ominaista toistoa että urheilu-uutisille tyypillistä värikästä kielenkäyttöä ja korostettuja ilmauksia. Yllättävänä voidaan pitää adjektiivien verrattain vähäistä määrää urheilijoiden kuvailussa verrattuna substantiiveihin, mutta aineiston perusteella substantiivikin voi toimia suhtautumisen paljastavana kuvainnollisena määritteenä. Tutkimustulokset mies- ja naisurheilijoiden kuvailun tyylistä ja sävystä viittaavat positiiviseen muutokseen urheilumedian asenteissa naisurheilijoita kohtaan. Kuvaukset olivat samankaltaisia molemmissa lajeissa ja asettivat mies- ja naisurheilijat samanarvoiseen asemaan. Verbien käyttö vahvisti osaltaan vaikutelmaa sukupuolten tasapuolistuneesta kohtelusta mediassa. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään, onko tämänkaltainen kehitys havaittavissa urheilumediassa laajemminkin, vai vallitsevatko sukupuolittuneet narratiivit edelleen tietyissä lajeissa ja maissa.

Suurin osa kulutuksen ympäristövaikutuksista tulee kolmelta osa-alueelta: asumisesta, liikkumisesta ja ruokailusta. Ruokailun merkitys suomalaisen kuluttajan ympäristövaikutuksissa on keskeinen, sillä reilu kolmasosa suomalaisen kuluttajan kaikista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruuasta. Mahdollisuuksia pienentää ruokailun ympäristövaikutuksia pohdittiin ympäristöministeriön järjestämissä Suomen Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistamisprosessiin liittyvissä asiantuntijatyöpajoissa. Tämän tutkimuksen taustalla on työpajoissa syntynyt ehdotus siitä, että ruokailun ympäristövaikutukset huomioitaisiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lautasmallissa. Raaka-ainevalinnat ovat ratkaisevassa roolissa ruokailun ympäristövaikutusten muodostumisessa, sillä raaka-aineet ovat aterioiden tärkeimmät kuormituslähteet. Ravitsemussuosituksista tutun lautasmallin mukaisen aterian eri osien sisällä voidaan tehdä ympäristömyötäisiä ruokavalintoja ilman, että aterian ravintoarvo tai tasapaino kärsii. Tässä tutkimuksessa ympäristömyötäisiä ruokavalintoja tarkastellaan kuluttajan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia käsityksiä kuluttajilla on ympäristömyötäisistä ruokavalinnoista ja miten kuluttajat suhtautuvat ympäristölautasmalleihin, jotka ottavat huomioon ravinnon terveysvaikutusten ohella myös ruuan ympäristövaikutukset. Tutkimuskysymysten avulla pyritään muodostamaan käsitys myös siitä, voisivatko ympäristölautasmallit edistää ympäristömyötäisten ruokavalintojen toteutumista tavallisen kuluttajan arkielämässä. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnalle suuntaa antavaa tietoa siitä, minkälaisia ennakkokäsityksiä kuluttajilla on ympäristömyötäiseen ruokavalioon liittyen ja, minkälaisia näkemyksiä ruokavalintojen ympäristövaikutusten huomioiminen lautasmalleissa herättää kuluttajissa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuluttajia kolmessa ryhmähaastattelussa. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua. Haastateltavat suhtautuivat ympäristömyötäisiin ruokavalintoihin ja ympäristölautasmalleihin varsin myönteisesti, mutta ympäristömyötäiset ruokavalinnat herättivät myös ristiriitaisuuden ja hämmennyksen tunteita. Vanhemmat ja nuoremmat kuluttajat myös hahmottivat ympäristömyötäiset ruokavalinnat jossain määrin eri tavoin. Haastateltavat kokivat kuluttajien ruokavalinnat merkityksellisiksi ruokailuun liittyvien ympäristövaikutusten pienentämisessä, mutta tunsivat erilaisten tekijöiden ohjaavan ja rajoittavan valintoja. Haastatteluaineiston perusteella voidaan muodostaa käsitys toimintaympäristöstä, jossa erilaiset rakenteet luovat puitteet kuluttajien käyttäytymiselle. Ympäristölautasmallit koettiin hyväksi keinoksi lisätä kuluttajien tietoisuutta ruokavalintojen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja muiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä. Ympäristömyötäisten ruokavalintojen yleistymistä ei kuitenkaan voida jättää yksinomaan kuluttajien valintojen varaan, vaan yhteiskunnan eri tahojen muodostama tukiverkosto ympäristölautasmalleille koettiin esisijaisen tärkeäksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ympäristölautasmallien suunnitteluprosessissa sekä muissa yhteyksissä, joissa kehitetään keinoja viestiä ruokavalintojen ympäristövaikutuksista kuluttajille.