Browsing by Subject "suunnittelu"
Now showing items 21-24 of 24
-
(2022)Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita toteuttamaan kokonainen käsityöprosessi, joka sisältää tuotteen tai teoksen itsenäisen tai yhteisöllisen suunnittelun, tuotteen valmistuksen sekä oman tai yhteisen prosessin arvioinnin (POPS, 2014). Käsityön oppiaineessa opetus on painottunut tuotteen valmistukseen, minkä vuoksi tuotteen suunnitteluprosessin opettaminen koetaan usein haastavaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Ymmärrys siitä, miten suunnitteluprosessia voi opettaa ja miten oppimistehtävät vaikuttavat suunnittelutaitojen kehittymiseen, auttaa opettamaan suunnittelua käsityön oppiaineessa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen etsittiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla tietokannoista. Aineistoksi valittiin kahdeksan artikkelia. Saatua aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta ilmiöt pystyttiin kuvailemaan ja ymmärtämään. Aineistosta etsittiin suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Aineistosta analysoitiin viisi suunnittelun opettamisen tapaa: kokemuksellinen oppiminen, konseptisuunnittelu, Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti sekä Design Thinking. Suunnittelun opettamisen tavoille yhteistä oli yhteisöllisyys. Kaikki suunnittelun opettamisen tavat sisälsivät yhteisöllisyyttä, mutta sen osuus eri tapojen välillä vaihteli. Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti ja Design Thinking sopivat ongelmanratkaisuun perustuvan suunnittelun opettamisen tavoiksi, kun puolestaan kokemuksellinen oppiminen ja konseptisuunnittelu toimivat parhaiten suunnitteluprojekteissa, joiden tarkoituksena on luoda jotain uutta. Suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä analysointiin aineistosta kuusi: avoimuus, aitous, selkeä rakenne, motivoivuus, vaihtelevien ideointitapojen käyttäminen sekä monipuolisten materiaalien tarjoaminen.
-
(2019)The Finnish curriculum encourages schools to include interaction between students in teaching and emphasizes the importance of design and ideation as a part of the handicraft projects. Interaction skills, ideation and design are important 21st century skills that the cur- rent primary school students will need in their working lives. Co-design is defined as a process of design and ideation done in cooperation with others, and it is an activity that combines the most remarkable 21st century skills. The aim of this study is to examine how the students experience the co-design in the context of handicrafts. The previous research has shown that outsourcing of thoughts, further developments and technical design can be challenging for the students. Therefore it is interesting to study the possibilities and challenges of co-design in the context of primary school. The material for the case study was collected in Viikki normal school during the autumn of 2019. A group of 8-graders were selected discretionary as the examinees, for the reason that they studied co-design as part of their handicraft studies. Students answered in three (3) dif- ferent questionnaires about co-design during their study module. The questionnaires were implemented with Google Forms. 16 students took part in the study. The methodology of the study was material-based analysis, where the answers were classified by similarities. This study shows that the definition of co-design is challenging for students to understand in the context of handicraft even though they have practised co-design in other school subjects. In accordance with contradictory expectations towards co-design, students had both positive and negative feelings that affected working. Students felt that cooperation went mainly well, even though it was also the area with the biggest challenges. According to this study co- design is act of multidimensional action where the key points to success are cooperation bet- ween group members, students attitudes and motivation. The challenges of co-design lie in how to make cooperation work properly and how to share resbonsibility between all the group members equally.
-
(2020)Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2014) velvoittavat toiminnan suunnittelua ennen toiminnan toteutusta sekä toiminnan arviointia toteutuksen jälkeen. Lasten tulee saada varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kokemuksia ohjatusta liikunnasta vapaamuotoisen liikunnan lisäksi. Ohjatun liikunnan avulla voidaan edistää Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (OPH, 2016) täyttymistä päivittäin jokaisen lapsen osalta. Suositusten mukaan lasten tulisi olla vauhdikkaasti fyysisesti aktiivisia yhden tunnin ja kevyesti aktiivisia kahden tunnin ajan päivässä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksia ohjatun liikunnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksien pohjalta, miten ohjattua liikuntaa suunnitellaan ja millä tavoin sitä toteutetaan sekä arvioidaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka koostui avoimista ja monivalintakysymyksistä. Kyselylomake julkaistiin verkkokyselynä sosiaalisen median keskusteluryhmässä. Keskusteluryhmä, jossa kyselylomakkeen linkki julkaistiin, oli suunnattu kaikille varhaiskasvatuksessa työskenteleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 67 varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa työskentelevää henkilöä eri ammattiryhmistä. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Sisällönanalyysin avulla aineistosta kerättiin tutkimuksen kannalta olennaisimmat tiedot. Tutkimus osoitti, että ohjattua liikuntaa suunniteltiin, mutta suunnitteluun käytettäviä välineitä hyödynnettiin vaihtelevasti. Liikuntaa ohjattiin enemmän varhaiskasvatusyksikön sisä- ja ulkotiloissa kuin yksikön lähiympäristöissä. Liikunnan ohjaaminen oli vähäistä ja epäsäännöllistä. Eri ympäristöissä ohjattua liikuntaa arviointiin toteutukseen nähden runsaasti. Arvioinnissa hyödynnettiin monia erilaisia arviointikaavakkeita.
-
Varhaiskasvatuksen opettajat tavoitteellisen liikunnan suunnittelijoina, toteuttajina ja arvioijina (2021)Tavoitteet. Liikunnallinen lapsuus edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua ja terveyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että alle kouluikäisistä lapsista vain 10–20 % saavuttaa normaalia kehitystä, kasvua, hyvinvointia ja terveyttä edellyttävän ja nykysuositusten mukaisen päivittäisen vähintään kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden määrän. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, 2016, s. 16.) Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita sitä, millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat liikuntaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada konkreettinen käsitys siitä, miten suunnittelu ja arviointi tapahtuu sekä millä tavoin liikuntaa toteutetaan. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston analyysi eteni käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa tarkastelin kolmea ilmiötä, jotka olivat liikunnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Luokittelin jokaisen ilmiön erikseen muodostaen ala- ja yläluokkia sekä yhden kokoavan pääluokan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat liikuntakasvatusta monipuolisesti varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä eri liikuntasisältöjä hyödyntäen. Liikuntakasvatus ilmeni tavoitteellisena toimintana, jossa ympäristöllä sekä aikuisen aktiivisuudella oli keskeinen rooli. Varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat ohjattua liikuntaa aktiivisemmin sisällä kuin ulkona. Liikunnan toteuttamisen haasteena koettiin puutteelliset ja rajalliset välineet. Liikunnan suunnittelua toteutettiin yhdessä tiimin kanssa, mutta päävastuu pedagogisesta toiminnasta oli opettajilla. Suunnittelua ohjasi varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet, jotka toimivat eri suunnitelmien tukena. Liikunnan arviointi koettiin oman toiminnan reflektointina. Arviointimenetelminä käytettiin kirjaamista ja havainnointia. Tuokioiden aikana lasten palaute oli avainasemassa, jotta opettajat saivat tietoa lasten kokemuksista.
Now showing items 21-24 of 24