Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "tekstintutkimus"

Sort by: Order: Results:

  • Seppä, Anni (2021)
    Tarkastelen tutkielmassani vanhemmuusdiskursseja Helsingin Sanomien teksteissä syksyllä 2020. Laajan toimittaja- ja lukijajoukkonsa ansiosta HS:lla on valtaa vaikuttaa lukijoidensa mielikuviin vanhemmuudesta ja luoda samalla niitä tapoja, joilla vanhemmuudesta mediassa puhutaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla vanhemmuudesta puhutaan Helsingin Sanomissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Millaisia vanhemmuuteen liittyviä diskursseja aineistossa on? 2. Millaisin kielellisin keinoin näitä diskursseja rakennetaan? Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat diskurssintutkimuksessa, jonka näkökulmasta tutkimuskysymyksiä tarkastellaan. Diskurssin käsitteen osalta olen hyödyntänyt tutkielmassa erityisesti Pietikäisen ja Mäntysen ajatuksia. Tutkimukseni aineisto koostuu yhdeksästä Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.9.2020–26.10.2020 välillä julkaistusta tekstistä. Olen kerännyt aineiston juttujen julkaisuajankohdan jälkeen HS:n omaa asiasanahakua käyttäen. Käyttämäni asiasanat olivat vanhemmuus, äitiys ja isyys. Jutuista kolme on kotimaan uutisia, kolme asiantuntijahaastatteluita ja kolme featuretyyppisiä perheosaston juttuja. Aineiston valinnassa ja rajauksessa olen pyrkinyt systemaattisuuteen ja monipuolisuuteen. Aineistosta erottuu kolme erilaista diskurssia, jotka olen nimennyt vanhempi osana yhteiskuntaa -diskurssiksi, kasvatusdiskurssiksi ja vanhemmuus kokemuksena -diskurssiksi. Vanhempi osana yhteiskuntaa -diskurssissa vanhemmuus merkityksellistetään ensisijaisesti yhteiskunnalliseksi ilmiöksi. Kasvatusdiskurssissa vanhemmuutta käsitellään kasvatuksen näkökulmasta. Vanhemmuus kokemuksena -diskurssissa vanhemmuus mielletään kokemukselliseksi ilmiöksi.
  • Seppä, Anni (2021)
    Tarkastelen tutkielmassani vanhemmuusdiskursseja Helsingin Sanomien teksteissä syksyllä 2020. Laajan toimittaja- ja lukijajoukkonsa ansiosta HS:lla on valtaa vaikuttaa lukijoidensa mielikuviin vanhemmuudesta ja luoda samalla niitä tapoja, joilla vanhemmuudesta mediassa puhutaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla vanhemmuudesta puhutaan Helsingin Sanomissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Millaisia vanhemmuuteen liittyviä diskursseja aineistossa on? 2. Millaisin kielellisin keinoin näitä diskursseja rakennetaan? Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat diskurssintutkimuksessa, jonka näkökulmasta tutkimuskysymyksiä tarkastellaan. Diskurssin käsitteen osalta olen hyödyntänyt tutkielmassa erityisesti Pietikäisen ja Mäntysen ajatuksia. Tutkimukseni aineisto koostuu yhdeksästä Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.9.2020–26.10.2020 välillä julkaistusta tekstistä. Olen kerännyt aineiston juttujen julkaisuajankohdan jälkeen HS:n omaa asiasanahakua käyttäen. Käyttämäni asiasanat olivat vanhemmuus, äitiys ja isyys. Jutuista kolme on kotimaan uutisia, kolme asiantuntijahaastatteluita ja kolme featuretyyppisiä perheosaston juttuja. Aineiston valinnassa ja rajauksessa olen pyrkinyt systemaattisuuteen ja monipuolisuuteen. Aineistosta erottuu kolme erilaista diskurssia, jotka olen nimennyt vanhempi osana yhteiskuntaa -diskurssiksi, kasvatusdiskurssiksi ja vanhemmuus kokemuksena -diskurssiksi. Vanhempi osana yhteiskuntaa -diskurssissa vanhemmuus merkityksellistetään ensisijaisesti yhteiskunnalliseksi ilmiöksi. Kasvatusdiskurssissa vanhemmuutta käsitellään kasvatuksen näkökulmasta. Vanhemmuus kokemuksena -diskurssissa vanhemmuus mielletään kokemukselliseksi ilmiöksi.