Browsing by Subject "työelämä"

Käännösala digitalisoituu ja kääntäjän työtä helpottavat työkalut kehittyvät jatkuvasti. Kääntäjän rooli ja työn painopiste on lisäksi muuttumassa. Esimerkiksi käännösten jälkieditointi, käännöstöiden hallinnointi, laadunvalvonta ja alihankkijoiden ohjeistaminen korostuvat tulevaisuudessa. Kääntäjän ammattitaitoon kuuluu myös yhä enemmän erilaisten käännöstyökalujen ja -teknologian hallinta. Kääntäjän on kyettävä seuraamaan ja olemaan mukana alan kehityksessä. Tämä pro gradu -tutkielma kuuluu kääntämisen sosiologian alaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu myös sosiaalipsykologian, sosiologian ja aikuiskasvatustieteen rajapinnalle. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka kääntäjät itse näkevät oman ammatillisen identiteettinsä ja kehittymismahdollisuutensa työelämän murroksen keskellä vuonna 2018. Identiteettitutkimusta on viime aikoina tehty runsaasti eri tieteenaloilla, ja tutkimuksen runsautta perustellaan esimerkiksi yhteiskunnan muuttuvilla ja katoavilla rakenteilla. Kääntäjän identiteetti globaalissa maailmassa ansaitsee myös tulla tutkituksi. Identiteetti voidaan jakaa persoonalliseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Ammatillinen identiteetti rakentuu persoonallisen ja sosiaalisen identiteetin välisestä suhteesta, joka voi vaihdella esimerkiksi työtilanteen mukaan. Tutkimuksen teoreettisessa osassa luodaan katsaus käännösalaan, erilaisiin identiteettiteorioihin ja kääntämisen sosiologiaan. Työn empiirisen osuuden aineistonkeruumenetelmänä käytetään internetissä täytettävää verkkolomaketta. Kyselylomake oli avoinna 17.5.2018-31.5.2018 välisen ajan kaikille internet-linkin tietäville. Saate tutkimukseen julkaistiin kahdessa kääntäjille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 86 kappaletta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että vastaajista yli puolet on pohtinut omaa ammatillista identiteettiään. Identiteetin pohdinnan laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi arvostuksen puute, huoli toimeentulosta, alan muutokset ja konekäännösten yleistyminen. Edellä mainituissa seikoissa voi olla vaikutusta myös kääntäjän työmotivaatioon. Suurin osa vastaajista kokee kuitenkin voivansa työskennellä omien eettisten arvojensa mukaisesti, mikä kuitenkin joidenkin vastaajien kohdalla on edellyttänyt esimerkiksi kieltäytymistä tarjotusta työstä. Suurin osa vastaajista pitää käännösteknologian kehitystä mahdollisuutena. Käännösteknologian kehitys yhdistetään joissain vastauksissa jälkieditoinnin lisääntymiseen. Jälkieditointiin suhtautuminen on joidenkin vastausten osalta kuitenkin negatiivissävytteistä; jälkieditointityötä saatetaan pitää ”pakkona”. Kääntäjien olisi kuitenkin pyrittävä osallistumaan käännösteknologian kehitykseen ja ohjaamaan sitä. Kääntäjien ominaisuuksista tärkeinä teemoina korostuvat ammattikompetenssit ja taustakompetensseina esimerkiksi työhyvinvointi. Kompetenssien osalta vastauksissa esiintyy perinteisiä kääntäjien osaamisvaatimuksia, kuten esimerkiksi kieliosaaminen, tiedonhakutaidot, tarkkuus, huolellisuus, lähdekritiikki ja yleissivistys. Taustakompetenssit kattavat seuraavia osa-alueita: omien rajojen tunnistaminen, itsetuntemus, kärsivällisyys, paineensieto, joustavuus, asiakaspalvelutaidot, uteliaisuus, verkostoituminen, yhteistyökyky, keskittymiskyky, omanarvontunto, ammattiylpeys ja halu tehdä kääntäjän työtä. Internetissä toimivia vertaisverkostoja tärkeänä piti yli 90 prosenttia vastaajista. Kuitenkin harvempi ottaa aktiivisesti osaa keskusteluihin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kääntäjien identiteettiä, asemaa ja statusta olisi työn muutosten keskellä tutkittava myös jatkossa. Tieteellisten tutkimustulosten avulla olisi ehkä mahdollista kehittää alan arvostusta, säätelyä ja palkkausta. Internet-linkin avoimuuden johdosta tutkimuksen luotettavuutta heikentää kuitenkin esimerkiksi se, että teoriassa on mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä, että sama vastaaja on voinut vastata useamman kerran kyselyyn.

The purpose of this research is to examine the experiences and views of university students on the working life competence. The purpose is to clarify what kind of working life competence can students get in their study programme. Furthermore, it is intended to survey what kind of working life competence the students experience that they are needing and what kind of development proposals they have. The students´ views are compared with earlier studies and definitions of the general working life competence. Finally new development lines are thought about to the contents and realisation of the training programme so that studies could offer the necessary lunches to the working life. The study was carried out as a qualitative study. Theme interviews of three university students were used of the material of the study. All the interviewees are students of the Master of Arts stage from the same training programme. All the interviewees had different experiences of the studying through practical training as well as exchange studying. The collected material was analysed on a content analysis. On the basis of the research results the students experienced that they had got a swarm of different working life competence of their studies. They believed that they will need and make use of these skills in the working life in different assignments. On the other hand, the students also experienced that they don´t get all usefull working life competence of the content of their study programme. The students would have wanted more teaching about performance skills and the IT skills in their studies. Furthermore, the students would want more work orientation and practice vicinity to their studies. On the basis of the research results working life cooperation should be added to academic education. Also teaching should be developed in a direction which would prepare students to the future working life.

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee monikielisyyttä ja kielellisiä asenteita monikansallisella työpaikalla. Tutkimus on toteutettu arvioimalla Wolt-yrityksen työntekijöiden asennoitumista englannin kielen käyttöön työpaikalla. Työntekijöiden kieliasenteiden lisäksi työ tutkii koodinvaihdon funktioita, esiintyvyyttä ja mielekkyyttä työpaikalla. Työ käsittelee kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys kartoittaa sitä, miten koodinvaihto vaikuttaa Woltin työntekijöiden kieliasenteisiin monikansallisella työpaikalla, jossa englantia käytetään virallisena työkielenä. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee sitä, miten englannin käyttö virallisena työkielenä vaikuttaa niiden työntekijöiden työpanokseen, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään. Merkittävimmät tutkimuksessa sovelletut teoriat liittyvät sosiolingvistiikkaan. Tutkielma nojaa Lewisin (1975) kieliasenteelliseen jaotteluun ja Giles & Ogayn (2007) teoriaan kommunikatiivisesta mukautumisesta. Tutkimuksen kannalta olennaisimmat ulottuvuudet Lewisin (1975) teoriassa ovat yleinen hyväksyntä, joka viittaa yksinkertaisesti kielenpuhujan yleiseen suhtautumiseen kieleen – pitääkö hän kielestä ja kokeeko hän sen itselleen arvokkaana. Lisäksi Lewisin (1975) teoria soveltuu tutkielmaan taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksen kautta. Taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksellisyys voidaan nähdä työntekijän halukkuutena suoriutua työtehtävistä tietyllä kielellä mahdollisimman hyvin ja oppia kieltä saavuttaakseen taloudellista hyötyä, kuten palkkaa tai parempia työtehtäviä. Giles & Ogayn (2007) kommunikatiivisen mukautumisen teorian mukaan kielenkäyttäjät aktiivisesti pyrkivät keskustelussa samalle tasolle muiden keskusteluun osaa ottavien kanssa. Koodinvaihto voidaan todeta osaksi kommunikatiivista mukautumista. Koodinvaihdon lisäksi kommunikatiiviseen mukautumiseen katsotaan kuuluvaksi kielenkäyttäjän sanavalintojen, eleiden ja sisältöjen mukauttaminen niin, että kommunikaatiosta tulee mahdollisimman tasavertaista ja yksinkertaista. Tutkimukseen otti osaa kymmenen Woltin työntekijää Tanskasta, Georgiasta, Norjasta, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jonka lisäksi dataa kerättiin taustatietolomakkeella. Tutkimukseen osallistuvat työntekijät eivät puhu suomea tai englantia äidinkielenään ja heillä on erilaisia toimenkuvia Woltilla. Taustatietolomakkeella kerättiin tietoa tutkimukseen osallistuvien työtekijöiden kielitaustasta, toimenkuvasta Woltilla ja alustavista näkemyksistä koskien englannin kielen käyttöä Woltilla. Tutkimuksessa arvioidaan Woltin työntekijöiden asenteita englannin kielen käyttöä kohtaan pääasiallisesti kuitenkin haastattelukysymysten kautta. Haastatteluissa kerätty data selventää muun muassa työntekijöiden suhtautumista englannin kielen käyttöön virallisena työkielenä, koodinvaihdon kommunikatiivisesta funktiosta ja yrityksenlaajuisen kommunikaation toimivuudesta. Analysoimalla haastattelutuloksia käy ilmi, että valtaosa työntekijöistä Woltilla kokee koodinvaihdon keskeisenä osana työntekoa monikielellisellä työpaikalla. Haastattelutulokset osoittavat, että enemmistö Woltin työntekijöistä on melko tyytyväisiä kommunikaation nykyiseen tilaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että Woltin työntekijöiden työpanos ei ole sidottu kieleen, jota he työssään käyttävät. Haastattelujen pohjalta on kuitenkin havaittavissa myös kielteisempiä lähestymistapoja monikielisyyteen työpaikalla. Työntekijät mainitsevat muiden kieli-ideologisten seikkojen ohella suhtautuvansa kriittisesti esimerkiksi kielten sekoittumiseen ja oman äidinkielen ”likaantumiseen” koodinvaihdon myötä. Haastattelutuloksien perusteella voidaan esittää myös konkreettisia kehitysehdotuksia liittyen kielikäytäntöihin Woltilla. Työntekijät nostivat esille esimerkiksi mahdollisuuden osallistua yrityksen tarjoamille englannin kielen oppitunneille. Lisäksi työntekijät tähdentävät läpinäkyvyyden ja selkeyden merkitystä yrityksenlaajuisessa kommunikaatiossa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien akkulturaatioasenteita työpaikalla, sekä kantaväestön näkemyksiä maahanmuuttajien akkulturaatioasenteista. Lisäksi tavoitteena oli tutkia löytyykö akkulturaatioasenteiden ja hyvinvoinnin väliltä yhteyksiä. Tutkimuksessa eroteltiin akkulturaatiostrategiat kahteen osa-alueeseen: käytännössä toteutettuihin ja ideaalisina pidettyihin. Näin ollen tutkimusasetelma mahdollisti vertailun sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön näkemysten välillä, että ideaalin ja käytännön välillä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Työterveyslaitoksen 'Monikulttuuriset työyhteisöt' –nimikkeen alla vuosina 2006-2007 eräässä kuljetusalan yrityksessä kerättyä aineistoa. Tutkimusjoukko piti sisällään 369 henkilöä: 186 kantaväestön edustajaa ja 183 maahanmuuttajaa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin SPSS 18.0 for Windows-ohjelmaa. Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajien käytännön ja ideaalisten akkulturaatiostrategioiden välillä ei ole eroa, mutta kantaväestön näkemyksissä ideaali ja käytäntö eroaa selvästi. Suurin ero on assimilaation – sulautumisen – kohdalla. Kuusi prosenttia kantaväestön edustajista katsoo maahanmuuttajien sulautuneen työpaikalle, mutta lähes joka kolmas toivoisi, että maahanmuuttajat sulautuisivat työpaikalle. Ero on lähes viisinkertainen. Vertailtaessa maahanmuuttajien ja kantaväestön edustajien näkemyksiä maahanmuuttajien käytännössä toteutuneita akkulturaatiostrategioita suurin ero on separaation – vain lähtömaan kulttuurisissa tavoissa pitäytymisen – kohdalla. Vain joka kymmenes maahanmuuttajista näkee separoituneensa, mutta joka neljäs kantaväestön edustaja näkee, että työpaikan maahanmuuttajat ovat separoituneet, eli toimivat vain oman lähtömaansa kulttuurin tavoin, eivätkä ole omaksuneet suomalaisia kulttuurisia tapoja. Vertailtaessa maahanmuuttajien ja kantaväestön näkemyksiä ideaalisista akkulturaatiostrategioista näkyvin ero on assimilaation – sulautumisen – kohdalla. Maahanmuuttajista assimilaatiota pitää parhaana – toivottavimpana – vaihtoehtona vain joka kymmenes; kun taas kantaväestön edustajista noin joka kolmas toivoo, että maahanmuuttajat assimiloituisivat, eli toimisivat vain suomalaisten tapojen mukaan. Käytännössä omaksuttujen akkulturaatiostrategioiden ja hyvinvoinnin (työpaikalla) väliltä ei yhteyksiä löytynyt, mutta ideaalisina pidettyjen akkulturaatiostrategioiden ja hyvinvoinnin väliltä maahanmuuttajien kohdalla yhteys löytyi. Ne maahanmuuttajat, jotka pitävät separaatiota – lähtömaan kulttuurisissa tavoissa pitäytymistä – parhaana akkulturaatiostrategiana, voivat huonommin kuin muut. Ero on yli seitsenkertainen. Hyvinvoinnin ja maahanmuuttajan lähtömaan väliltä löytyi myös yhteys luokitellessa maahanmuuttajat Euroopan sisä- ja ulkopuolelta tulleisiin: Euroopan ulkopuolelta tulleet voivat paremmin kuin sisäpuolelta tulleet.

The aim of this study was to analyze the stories of disabled people, when it comes to their school paths and working life. I wanted to give these adults a voice and to participate in the conversation of disability policy. The ongoing discourse has lately been about the equal rights that disabled people should have within the field of education and working life. I studied the discourses that emerged from the interviewees’ narration, also mirroring these discourses to the results of earlier political studies on disabled people. The aspect of this study is sociocritical given the fact that disability was studied through the hurdles rising from the rooted structures of society. This study focused on questions how well these interviewees have been able to use their self-determination and decide on the matters that touch their own personal lives as well as what kind of experiences of exercise of power they have faced. I interviewed three adults aged 28 to 46. The approach was narrative, the narration focusing on turning points of the interviewees’ lives. The analysis part of the study results is based on critical discourse analysis, as it critically examines the society and its use of power. It became apparent that the education these interviewees have had, was largely determined by third parties instead of interviewees’ own personal choices. The interviewees had experi-enced an additional school year after comprehensive school, after which future studies for the disabled within the field of kitchen, cleaning as well as rehabilitative instruction and guid-ance for the disabled came into play. After graduating each one of the interviewees had tak-en steps towards working life through service centre, and they were involved in rehabilitative work that lasted for many years. The interviewees’ narration introduced a discourse of ”real work” based on which I examined different possibilities for these people to be part of working life. An actual employment offers an employee a far more active role than rehabilitative work. We need more information about disability and to acknowledge the fact that being disabled should by no means be an obstacle for participating in working life. The legislation concern-ing the employment of the disabled should be more precise, so that employers would not be able to take advantage of defects of rehabilitative employment such as not having to give certain rights for the disabled for long-term work.

Aims. The aim of my bachelor thesis was to compile a systematic literature review on the relationship between knowledge management and motivation, and thus to suggest a concept of motivating knowledge management. The challenges of today´s working life are continually one of the biggest challenges facing the organization which knowledge management tries to answer. Knowledge management is management that aims to provide the employees with the necessary knowledge, skills and competence. Knowledge and motivation go hand in hand and motivation and leadership are also linked. My thesis examines motivation through the self-determination theory of Ryan and Deci, which emphasizes individual´s internal and external motivation. Management is brought up through leadership and coaching perspectives, where the connection of motivation and management is highlighted. In my thesis, I look at the relationship between knowledge management and motivation and how these two concepts are intertwined. My research questions are 1) how does the motivation of the employee emerge in the knowledge management, 2) how do managers/supervisors get their employees motivated and 3) what are the challenges in motivating knowledge management? Methods. The study was conducted as a systematic literature review which I collected from the Helka database and based on previous studies. The material was gathered based on both scientific articles and literature. The analysis was carried out as a content analysis where I made notes to the material and strikethroughs. Results and conclusions. The results highlight the link between knowledge management and motivation through a more detailed review. The close relationship between leadership and motivation made motivation more visible also in knowledge management and in the ways of motivating employees the verifying of competence was emphasized. Employee motivation is influenced by the management style, the freedom of employees, and the use of internal and external motivation. Challenges were found in the consideration of external motivation, reward system and management style. There was no prior literature of motivating knowledge management, so the results also highlighted the reasoning behind the new concept.

Aims. This study investigated what kind of emotions work-life evokes in young adults. The aim of the study was to get a full picture on young adults’ emotions that were focused on their work-life. Theory of psychological construction of emotions and emotions circumplex- model was used as the main theoretical framework. Complexity in the concept of emotions makes it challenging subject to study. Emotions in the area of work-life have been studied in the field of organizational psychology, and in these studies the research has focused on examining emotions connected to work engagement or burnout. However, no previous studies exist concerning young adults’ emotions towards work or work-life. Methods. This study is a part of longitudinal FinEdu (Finnish Educational Transitions) study. Young adults’ emotions were examined with an open question which was presented to the research subjects (N=551). The participants were 27-28 years old young adults. The responses were categorized and merged to the circumplex- model of emotions. Results and conclusions. Thirty emotion categories were formed based on young adults’ responses (e.g. joy, anxiety, hope), and 27 of them ended up to the final analysis and as a part of circumplex- model of emotions. In addition, 4 upper categories formed the circumplex- model, which was further divided into 11 lower categories. Work-life raised more positive activating emotions in young adults’ that any other upper categories. The most common emotions that young adults reported were positive activating emotions, such as general positive emotions, joy and excitement. However, young adults also experienced negative activating emotions, such as stress, anxiety and fear. Concerning deactivating emotions, the most common were tiredness or feelings of burnout/exhaustion. As a conclusion, todays’ work-life raised mostly positive activating emotions, and some negative and/or mixed emotions. Negative and mixed emotions can result from todays’ uncertain and demanding work culture. In the future, organizations should invest to the health and wellbeing of young employees.

Tutkimuksessa käsitellään kahden suomalaisen liikepankin Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin henkilöstölehtien osuutta yrityskulttuurin luojina, tiedonvälittäjinä ja yhteisöjensä kehittäjinä 1940-luvulta aina vuoteen 1984. Lähteenä tässä tutkimuksessa ovat liikepankkien henkilöstölehtien vuosikerrat. Lehdet ovat KOP:n Orava ja SYP:n Yhdysrengas. Henkilöstölehtien vuosikerrat on saatu käyttöön Nordea Bank Oyj:n arkistosta. Pääasiallisesti tutkimusmateriaalia lähestytään narratiivisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään siihen millaisena kertomuksena henkilöstölehdet ilmenevät omassa kulttuurisessa yksikössään eli pankkien henkilöstön viestintävälineinä. Suomalaisen yhteiskunnan muutosta voi seurata henkilöstölehtien sivuilta. Naisten siirtyminen työelämään sekä hyvinvointivaltion rakentuminen ja tasa-arvokehityksen eteneminen on luettavissa näistä lehdistä. Liikepankkien toiminta heijasti ympärillä olevan yhteiskunnan arvomaailmaa. Muutokset molemmissa ovat varsin yhteneväisiä. Missään suurissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä henkilöstölehdet eivät ole toimineet tienraivaajina. Oravan ja Yhdysrenkaan kulta-aika osui 1960- ja 1970-luvun taitteeseen, jolloin lehtien sisältö oli monipuolisinta ja lehdet nostivat esiin yhteiskunnan ja työn muutoksista kertovaa materiaalia. Sekä työntekijän että työnantajan ääni kuului. Aikakausi oli myös liikepankeille yrityksinä kultaaikaa, kun kansainvälinen kauppa kasvoi, suomalaiset vaurastuivat ja pankeilla oli merkittävä asema yhteiskunnallisina vaikuttajina. Nämä kaksi lehteä eivät koskaan tulleet niin tärkeiksi, kuin niiden varhaiset tekijät ajattelivat, mutta lehtinä ne täyttivät oman osansa tiedonjakajina henkilökunnalle.

George Ritzerin McDonaldisaatioteesi voidaan tiivistää kahteen pääajatukseen: pikaruokala on nykyajan ilmentymä Weberin kuvaamasta rationalisoituneesta organisaatiosta ja pikaruokalan toimintaperiaatteet leviävät yhä uusille yhteiskunnan alueille. Ritzerin mukaan pikaruokaloiden neljä tiedostettua toimintaperiaatetta ovat tehokkuus, laskettavuus, ennustettavuus ja kontrolli. Paradoksaalisesti niiden tavoittelusta seuraa usein päinvastaisia lopputuloksia. Tätä Ritzer nimittää irrationaalisuudeksi ja se on viides toimintaperiaate. McDonaldisaatio on pakonomaisesti etenevä prosessi, mutta suhtautuminen siihen vaihtelee hyväksymisestä vastustamiseen. Weberin metaforaa laajentaen eri suhtautumistapoja voidaan nimittää sametti-, kumi- ja rautahäkeiksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan yhteyskeskusten työntekijöiden ja esimiesten kokemuksia omasta työstään McDonaldisaatioteesin valossa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, havaitsevatko he työympäristössään McDonaldisaatiota, eli pikaruokaravintolan viiden toimintaperiaatteen mukaisia vaatimuksia työnantajan taholta, ja miten he näihin vaatimuksiin suhtautuvat. Pyrkimyksenä on siis Ritzerin McDonaldisaatioteesin todistaminen. Tutkielmassa hyödynnettiin Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston kautta hankittua aineistoa. Aineisto sisälsi 59 teemahaastattelua kolmesta eri yhteyskeskuksesta. Aineiston analysointiin käytettiin deduktiivista teemoittelua, jossa teemat nousivat teoriasta. Teemoittelu tehtiin kahteen kertaan: ensimmäisellä kierroksella teemoina toimivat Ritzerin kuvaamat pikaruokaravintolan toimintaperiaatteet ja toisella kierroksella suhtautuminen näihin periaatteisiin. Aineistosta voidaan tunnistaa kaikki Ritzerin kuvaamat pikaruokaravintolan toimintaperiaatteet. Tehokkuuteen pyritään esimerkiksi tietojärjestelmien, työn organisoimisen ja yhteyskeskuksen sijainnin kautta. Laskettavuutta edustaa monessa haastattelussa tulospalkkiojärjestelmä. Ennustettavuudesta puhutaan kahdessa merkityksessä: sekä työpäivän että yksittäisen asiakaskontaktin ennustettavuutena. Kontrollin välineinä käytetään tietojärjestelmiä sekä erilaisia menettelytapoihin liittyviä ratkaisuja. Irrationaalisuuteen viitataan haastatteluissa myös, useimmiten kyseessä on kontrollin vaatimuksesta seuraava tehokkuuden lasku. Myös suhtautumisessa kohdattuun McDonaldisaatioon voidaan tunnistaa kaikki Ritzerin ennustamat häkit; rautahäkki ja kumihäkki jakautuvat edelleen kahteen alatyyppiin. Rautahäkki voi vastustaa McDonaldisaation vaatimuksia joko jättämällä ne noudattamatta tai noudattamalla niitä kirjaimellisesti, irrationaalisista seurauksista huolimatta tai niitä liioitellen. Samaten kumihäkin ristiriitainen suhtautuminen McDonaldisaatioon voi ilmentyä joko McDonaldisaation negatiivisten puolien väheksymisenä tai niiden selittämisenä jonkin ulkopuolisen tekijän kautta. Tulosten perusteella yhteyskeskus vaikuttaa Ritzerin kuvaamalta McDonaldisoituneelta organisaatiolta ja myös sen jäsenten suhtautuminen McDonaldisaatioon näyttäisi olevan sopusoinnussa McDonaldisaatioteesin kanssa. Siten McDonaldisaatiota voidaan pitää toimivana käsitteenä työelämän ja organisaatioiden kuvaukseen.

In knowledge-intensive work, knowing and learning are integrated in numerous ways with other areas of activities. On the other hand, the work itself and workplace learning are multiform phenomena. These factors can manifest themselves as rhetoric tensions, paradoxes or gaps between public discourses, private discussions and empirical experiences of working life. The main focus of the discussions and studies on working life is often directed towards development and learning. Less attention is given to daily mundane activities and routine tasks or problems. This study is stimulated by tensions and gaps between the views of working life expressed in public debate, in the research literature as well as in the empirical experiences of employees. The study focuses on everyday working life practices, in which various phenomena from different theoretical traditions are connected to each other to form heterogeneous configurations. This study applies theoretically open and empirically based approach so that the issues of everyday working life are not shaded under dominant discussions or pre-adopted theoretical frameworks. The aim of this study is to form a conceptual model based on empirical data on what is going on in everyday working life. Classic grounded theory was used as a research method because it is a data-driven approach that produces conceptual knowledge. The data was gathered in open interviews with ten men and women of different ages who represented a variety of professional groups, educational backgrounds and work organisations. The interview data contains information about everyday working life in the form of events, experiences and thoughts such as those told by the workers themselves. The results of the study form an abstract model, which is named border faring theory. This theory is formulated on the basis of empirical data and it explains, by border and related concepts, what is going on in everyday working life. The core concept of the theory is border faring – a process that includes the steps of pressurising the border, activating the border, and manoeuvring on the arena of exposure as well as updating the premises of border faring. The border, in turn, is understood as a setting for the border faring process. The setting includes five discrete but inter-related elements: the area of preconditions, the area of supply and the area between the last remaining areas, called the arena of exposure. These areas are separated by two borders, called the border of preconditions and the border of supply. This view of the border differs from those concerning working life or workplace learning where borders are treated as single entities. The areas of preconditions and supply give border faring premises, which can be divided into themes of valuing, being and state of affairs. The border of preconditions or the border of supply can be activated in two ways: the border is opened in the direction of the arena of exposure or the border is locked. On this basis, the activation can be classified into the principles of border opening, border locking and the principle allowing both opening and locking. The features of the arena of exposure are organised as paired characteristics, and manoeuvrings on the arena of exposure are represented as typology. The aim of border faring is to seek continuity by using, searching, finding, retrieving, providing, fighting, refusing, securing, exchanging and sharing – in other words, by combining in different ways different resources of areas of preconditions and supply in various settings for border faring. In connection with the process of border faring, the setting for it will also change. The desired continuity can be by its nature, stabilising or altering. It seems that working life studies and discussions emphasise the breaking of boundaries instead of stabilising or consolidating them. The border crossings are justified by learning or development needs, even if the crossings can lead as a whole or for the future to negative consequences. Among the studies that utilise the concept of the border, border faring theory advocates the view that borders and border-related activities can be both valuable and problematic. Instruments such as border faring theory are needed for studies on workplace learning and development activities because of their indirect, unforeseen and undesirable effects. The settings of border faring apply to various participants differently, resulting in diverse border activities. Different tactics are used at the arena of exposure and various combinations are implemented, and thus a variety of outcomes are generated in terms of learning and knowledge. So, for all parties, border crossing does not necessarily always mean learning or development in the desired direction. According to border faring theory, borders are crossed for various reasons and common motives or objectives are not always a guarantee of proactivity. Borders are also maintained to ensure learning, development and task performance. Border faring is an approach to cope in everyday working life and it can be applied to the examinations of dynamics and settings of daily practices we well as interactions of working places. The model with two borders illustrates how performance can be easy or laborious, and why changes, development projects or daily routine tasks are sometimes difficult and long-lasting processes. Border faring theory presupposes neither change nor maintenance in advance as desirable for the state of affairs. To working places or communities, the theory provides a starting point for development tasks and activities to enhance reforms and tools to detect and support existing good practices. Border faring theory can be applied in addition to working life to other areas, such as formal education. To scientific research activities, the ideas and concepts of border faring theory can serve as starting points or stimuli to new studies. The concept of the border is a useful tool in working life research and its practical applications, but in the increasingly complex world of working life, the border and border-related activity are understood as a more diverse phenomenon as single borders, their characters and border crossings.