Browsing by Subject "työkuormitus"

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata ja tuottaa tietoa työssä koetun oikeudenmukaisuuden kokemuksista asiantuntijatyössä. Työssä koettu oikeudenmukaisuus liittyy jaon, päätöksenteon ja kohtelun reiluuteen organisaatioissa, ja lisäksi sen katsotaan kuuluvan osaksi psykososiaalisia työoloja. Oikeudenmukaisuuden ongelmat voivat altistaa työntekijöitä haitalliselle psykososiaaliselle kuormitukselle, jonka kokeminen on yleistä etenkin vaativassa asiantuntijatyössä. Oikeudenmukaisuuden kokemusten tukeminen on työn henkisen kuormittavuuden hallitsemiseksi tärkeää, sillä psykososiaalisella kuormituksella on monia vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Koska työssä koettua oikeudenmukaisuutta on aikaisemmin tutkittu pääosin kvantitatiivisin menetelmin, haluttiin tässä tutkielmassa antaa tilaa asiantuntijoiden omille näkemyksille aiheesta. Tutkielmassa tarkasteltiin, millaisia kokemuksia opetus- ja teknologia-alojen asiantuntijoilla on työssä koetun oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Lisäksi tutkielmassa kartoitettiin, millaisia työssä koettuun oikeudenmukaisuuteen liittyviä psykososiaaliselta työkuormitukselta suojaavia ja toisaalta kuormitukselle altistavia tekijöitä näiden asiantuntijoiden työssä esiintyy. Tutkielmassa käytetty aineisto hankittiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi yhdeksän opetus- ja teknologia-alan asiantuntijaa. Aineisto analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, ja tuloksia peilattiin sekä työssä koetun oikeudenmukaisuuden että psykososiaalisten työolojen teoriaan. Opetus- ja teknologia-alan asiantuntijat kokivat oikeudenmukaisuuden eri muotojen toteutuvan työssään melko hyvin, mutta sekä jaon, päätöksenteon että kohtelun oikeudenmukaisuudessa oli molemmilla aloilla myös parannettavaa. Esihenkilöasemassa työskentelevät asiantuntijat arvioivat oikeudenmukaisuuden toteutuvan hieman paremmin verrattuna muiden asiantuntijoiden näkemyksiin. Molemmilla aloilla esiintyi samankaltaisia oikeudenmukaisuuteen liittyviä psykososiaaliselta kuormitukselta suojaavia ja sille altistavia tekijöitä, mutta myös asiantuntijatöiden luonteista johtuvia eroja näiden tekijöiden suhteen oli havaittavissa. Tulokset näyttivät työssä koetun oikeudenmukaisuuden ja muiden psykososiaalisten työolojen olevan osittain päällekkäisiä. Lisäksi tulokset osoittivat asiantuntijoiden hahmottavan työssä koettua oikeudenmukaisuutta joiltakin osin eri tavoin kuin se työssä koetun oikeudenmukaisuuden teoriassa luokitellaan. Oikeudenmukaisuuteen liittyvien psykososiaalisten tekijöiden tunnistaminen ja kuormitustekijöihin puuttuminen on tärkeää, jotta työssä jaksamista ja työkykyä voitaisiin tukea organisaatioissa entistä paremmin. Ymmärrystä aiheesta olisi kannattavaa edistää esimerkiksi organisaatioiden johtoa ja esihenkilöitä kouluttamalla, sillä oikeudenmukaisuuteen liittyvät parannukset voivat tarjota vaikuttavia sekä kustannuksiltaan maltillisia ratkaisuja työhyvinvoinnin tukemiseksi.

Varhaiskasvatushenkilöstö on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja heidän työhönsä luodaan paineita ja odotuksia monelta eri taholta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää varhais-kasvatushenkilöstön työstressitekijöitä. Tutkimuskysymykseni olivat 1) Miten työstressi muo-toutuu ja 2) Mitkä kuormitustekijät aiheuttavat työstressiä varhaiskasvatushenkilöstölle. Aihetta lähestyttiin ensin tarkastelemalla työstressiä ja työstressitutkimusta yleisellä tasolla. Työstressi on laaja käsite ja siihen liitetään yleensä kolme käsitettä: stressitekijät, stressireak-tiot sekä yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Stressitekijöitä ovat mm. psykososiaa-liset, fyysiset ja yksilölliset kuormitustekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvattajien työstressiä erityisesti psykososiaalisten stressitekijöiden näkökulmasta. Työelämän psyko-sosiaaliset stressitekijät sisältyvät työn sisältöön ja työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Esimerkiksi kiire, epäselvä työnkuva, organisaatiomuutokset, palkkaus ja vuorovaikutussuh-teet ajatellaan kuuluvan psykososiaalisiin stressitekijöihin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin aihepiiristä löytyviä artikkeleita, tutkimuksia ja kirjoja. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia analysoimalla ja yhdistelemällä eri aineistoja. Tutkimukset osoittavat, että henkilöstö- ja aikaresurssit ovat merkittävä stressitekijä varhais-kasvattajille. Kiire aiheuttaa tunneuupumusta varhaiskasvattajille, kun pedagogista työtä ei pystytä tekemään tarpeeksi hyvin. Lisäksi palkkaus ja alan heikko arvostus kuormittavat työntekijöitä.