Browsing by Subject "työmarkkinat"
Now showing items 21-23 of 23
-
(2019)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan työnantajajärjestöjen poliittista edustuksellisuutta. Tutkimuksen tapaustutkimuksena on metsäteollisuuden työnantajien edunvalvontajärjestö Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuus ry:n sisäistä ja ulkoista edustuksellisuutta tarkastellaan funktionaalisen representaation ja edustuksellisten väitteiden näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus ja haastatteluaineisto koostuu Metsäteollisuus ry:n edustajille tehdyistä haastatteluista eli niin kutsutuista eliittihaastatteluista. Tutkimuksen aikaväli kohdistuu Metsäteollisuus ry:n keskusjärjestöeron jälkeiseen aikaan vuosiin 2016-2018. Tutkimuksessa selitetään Metsäteollisuus ry:n poliittisessa edustuksellisuuden muutosta ja miten Metsäteollisuus ry:n edustajat tuottavat järjestön edustuksellisuutta. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan myös kysymykseen, miten Metsäteollisuus ry:n edustuksellisuus on muuttunut. Tutkimuksessa tarkastellaan laajemmin kontekstualisoivan konstruktivismin näkökulmasta työnantajajärjestöjen vaatimusta vahvistaa yhteiskunnallista legitimiteettiään sisäisesti ja ulkoisesti vahvistamalla edustuksellisuuttaan, muun muassa tutkimalla korporatistisen järjestelmän jälkeen työnantajien kollektiivisessa järjestäytymisessä ja elinkeinoelämän edunvalvonnassa tapahtuneita muutoksia. Tutkimusta ohjaa erityisesti tutkimuksen aineiston vertailu Pauli Kettusen (2015) historiallinen analyysiin työnantajien edunvalvontajärjestöistä. Kettunen on käsitellyt työnantajien osapuolen muotoutumista historiallisesti ja työnantajien ja elinkeinoelämän intressien muotoutumista erityisintresseiksi. Metsäteollisuus ry on myös erityisintressiryhmä ja edustusväitteiden avulla tarkastellaan millä tavoin Metsäteollisuus ry tuottaa edustuksellisuuttaan säilyttääkseen läsnäolonsa sellaisissa poliittisen päätöksenteon prosesseissa, joista metsäteollisuuden näkökulma saattaisi jäädä pois. Tähän vaikuttaa erityisesti suoran edustuksellisuuden ja edustuksen kontrollin pirstaloituminen korporatiivisen järjestelmän muuttuessa erityisesti epäsuoraksi asiantuntijavallan käytöksi, joka näkyy globalisaation myötä elinkeinoelämän merkittävänä kaksoisroolina kansainvälisten haasteiden artikuloijana ja kansallisten toimintaympäristön muokkaajana. Tutkimuksen analyysista havaitaan Metsäteollisuus ry:n pyrkivän vahvistamaan niin sisäistä kuin ulkoista edustuksellisuuttaan, jälkimmäisen artikuloinnin ja performoinnin korostuessa edunvalvontatyönä. Tutkimuksessa avataan myös, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia työnantajajärjestöillä on kollektiivisen järjestäytymisen kannalta.
-
(2019)Työvoiman ulkopuolella on suuri joukko osatyökykyisiä, joiden työllistyminen on osoittautunut haasteelliseksi niin työmarkkinoilla vallitsevien asenteiden ja ennakkoluulojen kuin palvelujärjestelmän toimimattomuuden sekä työvoiman tarjontaan liittyvien tekijöiden painottamisen vuoksi. Työvoiman kysyntään liittyvät tekijät ovat jääneet tutkimuksissa vähemmälle huomiolle, jonka johdosta tässä pro gradu -tutkielmassa huomion keskipisteenä ovatkin työvoiman kysyntään liittyvät tekijät eli työnantajat ja heidän näkemykset osatyökykyisten työllisyyskysymyksen ratkaisemiseksi. Työnantajien näkemyksiä tarkastellaan teorialähtöisesti George Akerlofin ja Robert Shillerin viiden taloudellisen perusvaiston kautta, jotka vaikuttavat yritysten taloudellisiin päätöksiin markkinoilla. Markku Lehto on myös kuvannut perusvaistojen avulla osatyökykyisten tilannetta, ja tätä näkemystä hyödynnetään tutkielmassa. Taloudellisten perusvaistojen avulla pyritään ymmärtämään paremmin osatyökykyisten työllistymiseen liittyviä tekijöitä työmarkkinoiden näkökulmasta. Tutkielma koostuu kahdesta eri aineistosta, jotka yhdistettiin ja joita tarkasteltiin yhdessä. Ensimmäinen aineisto koostuu Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa -julkaisun 314 työnantajan avovastauksista kysymykseen: Mitä konkreettisesti pitäisi tehdä, jotta osatyökykyisten työllistyvyyttä yrityksissä voitaisiin edistää? Toinen aineisto muodostuu viidestätoista puhelinhaastattelusta, jotka tehtiin teemahaastatteluina kymenlaaksolaisille työnantajille osana Yhdessä Hyvä OTE -osahanketta. Kumpikin aineisto analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen, jossa teoriapohjana toimi viisi taloudellista perusvaistoa. Vastauksissa oli huomioitavissa, että työnantajat tunsivat epäluottamusta osatyökykyisten työkykyä ja -motivaatiota sekä osaamista kohtaan. Kuitenkin osa työnantajista tunsi luottamusta heitä kohtaan ja kykeni näkemään työkyvyn moninaisuuden. Työnantajien oikeudenmukaisuuskäsitykset näkyivät tutkielman tuloksissa huolena osatyökykyisten toimeentulon riittävyydestä, työnantajien kiinnostuksena osatyökykyisten palkkaamista kohtaan ja osatyökykyisen soveltuvuudesta työyhteisöön. Tästä huolimatta, oikeudenmukaisuuskäsitykset näyttivät toteutuvan käytännön tasolla ennemmin jo olemassa olevien osatyökykyisten työntekijöiden piirissä kuin ulkopuolisten osatyökykyisten kohdalla, ja osa työnantajista ei kokenut osatyökykyisen sopivan työyhteisöön. Puolestaan työnantajien taipumusta moraalittomuuteen, etenkään tukien väärinkäytön kautta, ei ollut havaittavissa aineistosta. Suurinta osaa työnantajista kuitenkin varjostivat erilaiset riskit eli rahailluusion osaoptimointi, jonka vuoksi osatyökykyisten työllistämisestä ei haluttu ottaa vastuuta. Työnantajat kaipasivatkin riskien tueksi kompensaatiota valtiolta. Työnantajien kertomuksia eli näkemyksiä osatyökykyisistä varjostivat paljolti tietämättömyys käytännön asioista sekä kokemusten puute. Vastauksissa oli myös huomioitavissa enemmissä määrin ennakkoluuloja, mutta myös hyviä asenteita osatyökykyisiä kohtaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että joidenkin työnantajien käsitykset osatyökykyisistä muodostuivat tietämyksen, kokemusten ja hyvien asenteiden kautta, ja heillä ilmenee luottamusta ja uskoa osatyökykyisiin. Kuitenkin suurinta osaa työnantajien palkkaamispäätöksistä varjostivat tietämättömyys osatyökykyisistä ja heidän työllistämiseen liittyvistä tekijöistä sekä kokemusten puute. Sen sijaan näiden työnantajien palkkaamispäätöstä ohjaavat enemmän ennakkoluulot, asenteet ja muiden kokemukset. Työnantajien tietämystä ja asenteita tulee parantaa, jotta heidän käsityksensä osatyökykyisistä olisivat positiivisempia, jolloin myös mahdollisesti osatyökykyisiä palkattaisiin enemmän
-
(2023)Tutkielmassa tarkastellaan Suomen työmarkkinoiden kehitystä Varieties of Capitalism (VoC) -näkökulman valossa. Suomen työmarkkinoiden historiallisen kehityksen osalta tarkastelu tehdään laadullisen sisällönanalyysin keinoin. VoC-näkökulman mukaan kapitalistiset markkinataloudet voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan sen perusteella, kuinka yhtiöt tekevät yhteistyötä muiden markkinatoimijoiden kanssa. Nämä kategoriat ovat koordinoinut markkinataloudet (englanniksi: coordinated market economies) ja liberaalit markkinataloudet (englanniksi: liberal market economies). Suomen on tyypillisesti katsottu olevan koordinoitu markkinatalous. Työmarkkinoiden osalta tämä on johtunut esimerkiksi siitä, että Suomessa on ollut keskitetyt työehtosopimusneuvottelut ja korkea palkansaajien järjestäytyneisyys. Suomen työmarkkinoiden kehitystä tarkastellaan 1960-luvulta tähän päivään saakka. Tutkimuksen perusteella Suomen työmarkkinat ovat muuttuneet markkinaliberaalimpaan suuntaan erityisesti 2000-luvulta alkaen. Tällöin Suomessa luovuttiin tulopoliittisista kokonaisratkaisuista ja kolmikantaisista työehtosopimusneuvotteluista. Lisäksi palkansaajien järjestäytymisaste on laskenut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkielmassa tuodaan näin ollen esiin käytännön esimerkki institutionaalisesta muutoksesta, jossa yritykset ovat ajaneet käytäntöjä ja muutoksia, jotka VoC-näkökulman mukaan sopisivat enemminkin liberaaleille markkinatalouksille kuin koordinoiduille markkinatalouksille.
Now showing items 21-23 of 23