Browsing by Subject "uskontopsykologia"

Tiivistelmä Referat Tässä tutkielmassa tavoitteenani on selvittää erilaisten roolien merkitystä bibliodraamassa, mitä voidaan pitää yhtenä toiminnallisen draaman muotona. Bibliodraamassa on tarkoitus erilaisten toiminnallisten ja kehollisten roolityöskentelyjen kautta tutkia Raamattua, mutta samalla siinä korostuvat roolien kautta saadut henkilökohtaiset kokemukset. Bibliodraamassa Raamatun rooleihin eläytyminen voi olla hyvin tunteisiin vetoavaa ja parhaillaan voimaannuttavaa toimintaa, joka tarjoaa yksilölle keinoja ymmärtää itseään, toisia ihmisiä ja laajemmin koko kulttuuriympäristöä ja yhteiskuntaa. Raamatun tekstien kautta bibliodraamassa ollaan myös tekemisissä omien hengellisten kysymysten kanssa. Roolin käsitettä tarkastelen uskonto- ja sosiaalipsykologian näkökulmasta ja teoreettisena viitekehyksenä käytän erityisesti Jakob Morenon ja Robert Landyn rooliteorioita, jotka auttavat tutkimani ilmiön hahmottamisessa. Olen tehnyt tämän tutkimuksen etnografisena kenttätyönä, missä tutkimuskenttänäni toimii Järvenpään Seurakuntaopiston bibliodraamaohjaajakoulutuksen syksyllä 2018 aloittanut koulutusryhmä. Tutkimuksen aineiston olen kerännyt syksyllä 2018 ja keväällä 2019 pidettyjen viiden lähiopetusjakson aikana. Pääasiallisena menetelmänä olen käyttänyt osallistuvaa havainnointia. Lisäksi olen täydentänyt oman havainnointini pohjalta muodostunutta aineistoa neljän koulutukseen osallistuneen haastattelulla. Tutkijana olen ollut osa tutkimaani sosiaalista yhteisöä ja yhdeksi keskeiseksi havainnointikohteeksi muodostui minä itse ja omat kokemukseni roolityöskentelyjen aikana, missä korostuu tutkielman autoetnografinen luonne. Tutkielman aineiston olen analysoinut laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä teemoitellen. Olen jaotellut aineistossa ilmenneet erilaiset roolit Morenon rooliteorian mukaan somaattisiksi, psykologisiksi, sosiaalisiksi ja transsendenttisiksi rooleiksi. Roolien merkityksiä olen tarkastellut henkilökohtaisella tasolla, sosiaalisten suhteiden tasolla sekä yhteiskunnallisella ja eettisellä tasolla. Landyn rooliteorian yksityiskohtainen roolien taksonomia on auttanut hahmottamaan sitä, miten tietyn roolin valitseminen, rooliin meneminen ja vastarooliin vaihtaminen draamassa tapahtuu. Tutkimusaineiston perusteella bibliodraamassa erilaisten roolien kautta on mahdollista oppia ymmärtämään erilaisia ajatuksia ja näkökulmia, kehittää oma näkökulma draamassa käsiteltävään teemaan ja löytää yhteys omiin henkilökohtaisiin psykosomaattisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin rooleihin. Yksittäiset kokemukset rooleissa eivät sinänsä ole kovin merkittäviä, vaan merkittävää on se, miten kokemuksiin suhtaudutaan, miten niitä käsitellään ja mitä niistä opitaan. Jokainen suhteuttaa oman kokemuksensa myös aikaisempiin kokemuksiinsa ja siihen, mikä on omassa elämässä ja yhteiskunnassa on sillä hetkellä ajankohtaista.

Tutkimuksessa tarkasteltiin syömishäiriön vaikutuksia hengellisyyteen sekä hengellisyyden roolia toipumisprosessissa narratiivisella tutkimusotteella. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millä tavoin syömishäiriöön sairastuneet kuvailevat sairauden vaikuttaneen heidän hengellisyyteensä, sekä millä hengellisyyden kuvaillaan vaikuttaneen toipumisprosessiin. Tutkimusaineisto kerättiin kirjoitus- ja haastattelupyynnöllä. Lopullinen aineisto muodostui seitsemästä haastattelusta ja neljästä kirjoituksesta. Aineiston analyysi toteutettiin holistis-sisällöllisen sekä kategoris-sisällöllisen sisällönanalyysin avulla. Holistis-sisällöllisen analyysin tuloksena tutkimusaineistosta erottautui neljä erilaista kertomusryhmää, joissa tutkittavien hengellinen tausta, hengellisyyden muutokset ja hengellisyyden rooli syömishäiriön toipumisprosessissa näyttäytyivät eri tavoin: 1) Kyseenalaistaneet, 2) Löytäneet, 3) Tasapainottuneet sekä 4) Hämmentyneet. Kyseenalaistaneet eivät pitäneet itseään uskonnollisina, mutta painottivat kuitenkin kristillisten arvojen ja perinteiden tärkeyttä elämän suunnannäyttäjinä. Heidän kohdallaan perinteiseen uskonnollisuuteen liittyvät muistot ja ajatukset joko haittasivat toipumisprosessia, tai niitä ei nähty merkittävänä tekijänä toipumisen kannalta. Syömishäiriön jälkeen perinteistä uskonnollisuutta kyseenalaistettiin entistä enemmän. Löytäneitä yhdisti kielteinen ja lannistava hengellisyys ennen syömishäiriötä ja sen aikana. Lohdullinen ja auttava hengellisyys oli ikään kuin kadoksissa. Pitkään jatkuneen syömishäiriön myötä Löytäneillä alkoi etsinnän vaihe, ja he löysivät ja omaksuivat itselle sopivan hengellisyyden, joka auttoi kohti toipumista. Tasapainottuneet omasivat kristillisen vakaumuksen jo ennen syömishäiriöön sairastumista. Sairauden aikana hengellisyys kuitenkin muuttui vaativaksi, jollain tapaa jopa kaukaiseksi ja tuomitsevaksi, mikä synnytti Tasapainottuneissa epätoivoa. Jonkin aikaa syömishäiriö ja vaativa hengellisyys ruokkivat toisiaan. Lopulta Tasapainottuneiden jumalakuva kuitenkin muuttui läheisemmäksi ja lempeämmäksi. Oman itsen tärkeys ymmärrettiin, ja toipuminen saattoi alkaa. Hämmentyneitä yhdisti myös kristillinen vakaumus. Heillä jumalakuva näyttäytyi hyvin keskeisenä osana hengellisyyttä. Ryhmään kuuluvat eivät olleet toipuneet syömishäiriöstä, ja kokivat sairauden ja hengellisyyden taistelevan paikasta tutkittavien elämässä. Kategoris-sisällöllisen analyysin avulla aineostosta löydettiin toistuvia ja samankaltaisia teemoja, jotka yhdistivät tutkittavien kertomusryhmiä. Yksi kertomusryhmien ylittävä teema oli syyllisyyden ja häpeän tunne, joita monet tutkittavista kokivat sekä syömishäiriöön että hengellisyyteen liittyen. Tutkimuksen valossa voidaan sanoa, että syömishäiriö haastaa pohtimaan elämän syvimpiä tarkoituksia. Syömishäiriöllä on ollut vaikutuksia kaikkien tutkittavien hengellisyyteen. Hengellisyydellä voidaan nähdä olevan myös merkittävä rooli syömishäiriöstä toipumisessa. Tutkimus tarjoaa näkökulmia syömishäiriöön liittyvien tunteiden peilaamisesta hengellisyyteen, sekä hengellisyyteen liittyvien ajatusten roolista syömishäiriössä ja niistä toipumisessa.