Browsing by Subject "uutiset"

Tämän tutkielman tavoitteena on uutisten kautta tehty ruokatrendin kuvaaminen ja sen kehityksen seuranta. Esimerkkitapaukseksi on otettu vähähiilihydraattinen ruokavalio karppaus ja sen uutisointi valituissa medioissa. Tutkimuksessa etsitään vastausta tutkimuskysymykseen, miten nämä uutiset käsittelevät ruokatrendiä sen elinkaaren aikana. Alaongelmiksi määriteltiin, uutisten vaikutus ruokatrendiin ja miksi yritysten olisi niin tärkeä yrittää tunnistaa ruokatrendejä. Näihin kolmeen tutkimuskysymykseen saatiin tutkielman teorian ja aineiston avulla vastaukset. Teoriassa avattiin trendin ja median käsitteitä. Aluksi selvitettiin, mikä on trendi ja miten se leviää ympäristössään. Tämän jälkeen siirryttiin avaamaan sitä, miksi trendien ennakointi on niin tärkeää liiketoiminnan kannalta. Teorian media osuudessa pyrittiin saamaan selville, miten media toimii mielipiteiden muokkaajana ja vaikuttaa toiminnallaan trendeihin. Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineisto ensin kvantifioitiin. Tämän jälkeen aineisto käsiteltiin myös kvalitatiivisesti, jotta se saatiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Aineistona toimi Helsingin Sanomien ja YLE:n Internet-sivuilla tapahtunut uutisointi vuosina 2010–2013. Aineistoon kertyi 168 kappaletta uutisia karppauksesta ja siihen liittyen. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että karppaus on ainakin enemmän kuin villitys, koska se ehti vaikuttaa niin moneen ihmiseen ja niin laajasti ympäristöönsä tämän neljän seuranta vuotensa aikana. Teoriaosassa villityksen ja trendin eroksi määritellään se, että villitys vaikuttaa vain muutamiin ihmisiin lyhyessä ajassa, kun trendi vaikuttaa moniin ihmisiin pidemmällä aikavälillä. Voidaan myös todeta, että tutkimuksen yksi tärkeimmistä tuloksista oli se huomio, kuinka laaja-alainen ja vahva trendi karppaus loppujen lopuksi oli. Aineiston uutisista välittyi hyvin se, miten trendi ehti vaikuttaa elinkaarensa aikana ympäristöönsä varsin laajasti. Karppaus ehti vaikuttaa niin talouteen, kansanterveyteen ja ympäristöön. Tutkimuksessa saatiin myös tukea ennakko-oletukselle trendien ennustamisen ja seuraamisen vaikeudesta, mutta myös sen tärkeydestä yritykselle. Yritysten olisi hyvin tärkeä yrittää ennakoida tai edes puskuroida tulevia trendejä. Yllätetyksi tuleminen on hyvin vaarallista. Trendien oikea aikainen valjastaminen voi olla yritykselle hyvin menestyksekästä ja siihen tulisi pyrkiä.

Median tarjoamien uskontoon liittyvien uutisten tutkiminen on uskontotieteellisesti ajankohtainen tutkimuskohde, sillä vaikka uskonnollinen aktiivisuus on vähentynyt, uskontojen näkyvyys mediassa on kasvanut. Tämän tutkielman aiheena ovat uskonnot televisiouutisissa TV1-kanavalla. Tutkin siis sitä, millainen uskonnollisuus on esillä tv-uutisissa, mistä uskonnoista puhutaan ja millä tavalla – millaisen uskonnollisen maiseman tv-uutiset piirtävät. Tutkimuksen keskeisenä metodina käytän sisällönanalyysia. Lähestyn aihetta poikkitieteellisesti ja lainaan aineksia ja käsitteistöä uskontotieteen lisäksi muun muassa mediatutkimuksen alalta, sillä tutkimusaihe käsittelee keskeisesti sekä uskontoja että mediaa. Tarkemman analyysin kautta avaan myös tapoja, joilla audiovisuaalinen uskontouutinen rakentaa mielikuvaa uskonnosta. En kuitenkaan keskity tutkimuksessani pelkästään perinteisiin uskontotraditioihin, vaan laajennan uskonnon käsitettä kattamaan myös kansanomaisen uskonnollisuuden ja uskontokritiikin aiheet. Käyttämällä tällaista kolmijakomallia aineistosta on mahdollista saada esiin myös muita kuin vakiintuneisiin uskontoperinteisiin liittyviä uutisia. Tulosten vertailukohtana toimii lehtiuutisoinnista tehdyt tutkimukset, sillä vertailukelpoista tutkimusta tv-uutisista ei ole tehty. Näin tutkimukseni omalta osaltaan täydentää kuvaa suomalaisesta mediasta uskonnollisen maiseman tuottajana. Aineistoni kattaa kaikki vuoden 2019 aikana Yleisradion TV1-kanavalla klo 20.30 lähetetyt uutislähetykset, joissa on käsitelty uskontoihin liittyviä aiheita. Yksittäisiä uutisjuttuja aineistossa on 205 kappaletta. Uskontoviitteet esiintyvät aineistoni perusteella useimmiten jutuissa, jotka käsittelevät ensisijaisesti jotakin muuta kuin uskonnollista sisältöä, mutta uskonnolla saattaa olla merkittävä rooli esimerkiksi toiminnan motivoijana tai kulttuurisena taustana. Tällaiset uutisjutut kattavat noin 90 % kaikista aineistooni kuuluvista uutisista. Eniten viittauksia löytyy islamiin (124 kpl) ja kristinuskoon (52 kpl) liittyen, ne kattavat noin 86 prosenttia koko aineistosta. Viittaukset muihin maailmanuskontoihin jäävät uutisissa vähäisiksi, luonnonuskontoja tai ateismia ei käsitellä uutisissa lainkaan. Sekä juutalaisuutta että uskontokriittisiä aiheita käsittelevät uutiset kattavat kumpikin 4 % aineistosta, kansanomaiseen uskonnollisuuteen liittyviä aiheita löytyy 3 %. Uskontojen osuus on jokapäiväisen tv-uutisoinnin kannalta merkittävä: uskonto on jollakin tavalla mukana – toimijana tai taustavaikuttajana – yli joka kolmannessa uutislähetyksessä. Keskimäärin joka neljännessä uutislähetyksessä käsitellään uutista, johon liittyy islam. Vuoden suurinta uskontoon liittyvää narratiivia hallitsevat Syyrian sotaan, jihadistiseen Isis-liikkeeseen ja al-Holin pakolaisleiriin liittyvät uutiset. Myös muut radikaali-islamistiset järjestöt ja terrori-iskut nousevat uutisissa esiin. TV1:n pääuutislähetyksissä uskontoja ei kuitenkaan käsitellä erityisen kriittisesti: vaikka aineistoon kuuluvien uutisjuttujen pääaiheista 75 % on kielteisiä, vain hieman yli puolet uutisista käsittelee uskontoa sävyltään kielteisesti. Myönteisiä uskontouutiset ovat etenkin kotimaan uutisissa, joiden joukossa kielteiset uutisjutut liittyvät lähinnä vain islamiin. Kansanomaiseen uskonnollisuuteen liittyvät aiheet esimerkiksi esitellään kotimaan uutisissa myönteisissä, harrastuksiin ja taiteeseen liittyvissä konteksteissa. Uskontoperinteisiin liittyvät erot piirtyvät selvästi esiin uutisaiheiden käsittelytavoissa: uskonnollinen maisema on jakautunut eikä valtavirran uskonnollisuudelle ole uutisissa tilaa. Valtaosa ulkomaan uutisista yhdistää islamin väkivaltaan ja radikaali-islamistisiin liikkeisiin. Muista tutkimuksista poiketen tv-uutiset kytkevät islamin väkivaltaan ja rikoksiin osin myös kotimaan uutisissa. Kristinuskolla, etenkin Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla, sen sijaan on tv-uutisissa vahva asema, ja varaa jopa neuvotella uutisten sisällöistä.

Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on uutiset ja tiedon sirkulaatio sosiaalisen ja perinteisen median välillä verkostoyhteiskunnassa. Kysymys uutisten olemuksesta ei kosketa vain journalismia vaan laajemmin yhteiskuntaa. Tutkielman tavoitteena on pohtia uutisen määritelmää ja tarkastella uutisjournalismin kytkeytymistä sirkulaation ilmiöön muun muassa valtakunnallisen journalisminkentän muutoksia havainnollistamalla. Tutkielma kytkeytyy voimakkaasti 2000-luvun länsimaiseen verkostoyhteiskuntaan, jossa tieto ja uutiset ovat mobiiliteknologian myötä käden ulottuvilla kaikkina valveillaolon hetkinä. Parhaimmillaan tämä tutkielma kuvaa ja selittää uuden virtuaalisen elämän yhtä ulottuvuutta, tiedon sosiaalista kiertämistä ja jakamista verkostoyhteiskunnassa. Tämä tutkielma on pääasiassa teoreettinen katsaus. Uutisiin, tietoon ja uutistuotantoon liittyviä teoreettisia havaintoja täydennetään esimerkkiluontoisella tapaustutkimuksella, joka keskittyy Facebook-nimisen sosiaalisen median uudistukseen talvella 2011. Aineisto sisältää sekä Facebookissa käytyjä keskusteluja että Helsingin Sanomien ja Iltalehden verkkosivuilla julkaistuja artikkeleita uudistukseen liittyen. Analyysia ohjaavat pragmaattisen tietoteorian lähtökohdat. Sisällön- ja prosessianalyysin laadullisia tutkimusperinteitä yhdistämällä tuodaan näkyväksi sirkulaation piirteitä, jotka ovat olleet aiemmin näkymättömissä. Verkostoyhteiskunnassa korostuvat uutisten uutuuden hetkellisyys ja uutisen määritelmän henkilökohtaisuus, mutta toisaalta merkitysten syntyminen verkostoissa. Tiedon ja uutisten sekä sosiaalisen ja perinteisen median rajapinnat ovat hälvenneet. Sosiaalisen median käyttäjistä, yleisöstä osa näyttäytyy aktiivisina toimijoina, jotka jakavat kuulemiaan ja löytämiään tietoja sekä näkemyksiään. Aktiivisten toimijoiden toiminnan pohjalta ei voida kuitenkaan arvioida passiivisten toimintaa tai syitä. Erilaisten mediaympäristöjen hyödyntäminen uutistyössä ja uutisten toistaminen ovat voimistaneet sirkulaation ilmiötä. Sirkulaatiolla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia muun muassa journalistien tiedonhankintaan ja perinteisen median sisältöihin ja tapoihin käsitellä uutistapahtumia. Verkostoyhteiskunnassa toimittajan ja yleisön roolit sekoittuvat, ja tieto sirkuloi nopeasti alustalta toiselle, lähteeltä toiselle. Uutisen määritelmä on sosiaalisesti konstruoitunut, ja kuvaa omaa aikaansa. Uutisissa voidaan nähdä syntyneen jako niin sanottuihin hitaisiin ja nopeisiin, lyhyisiin uutisiin.