Browsing by Subject "vapaa-aika"

Sosiaalinen media on tullut osaksi työelämää. Sosiaalisen median myötä yritykset ovat tulleet lähemmäksi asiakkaitaan ja asiakkaat lähemmäs yrityksiä. Sosiaalinen media mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan viestintään, markkinointiin, rekrytointiin ja ylipäätään tehokkaampaan ja intensiivisempään vuorovaikutukseen. Sosiaalinen media mahdollistaa kommunikaation niin lokaalisti kuin globaalisti mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Niin paljon kuin sosiaalinen media mahdollistaakin, sen voidaan myös samalla nähdä vaativan. Sosiaalisen median kautta oletetaan olevan tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Sosiaalista mediaa ja sen suhdetta yritysten toimintaan, juuri markkinatalouden näkökulmasta on tutkittu, mutta se, mitä sosiaalinen media tekee yrityksen sisällä, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sosiaalinen media yrityksen sisäisessä käytössä, viestinnällisenä kanavana, mahdollistaa nopean kommunikaation ja madaltaa kynnystä yhteydenpidolle läpi organisaation. Mutta miten tämä vaikuttaa työhyvinvointiin? Kuinka sosiaalisen median ajalla pystytään tekemään selkeä raja siitä, milloin ollaan töissä ja milloin vapaa-ajalla? Muuttaako sosiaalinen media yrityksen hierarkiaa? Miten työn tekeminen ja tekemisen tavat muuttuvat sosiaalisen median käyttöönoton myötä? Pro gradu-tutkielmani kytkeytyy näiden kysymysten pohtimiseen. Tutkielma lähtee liikkeelle sosiaalisen median määrittelystä, sillä sosiaalinen media ymmärretään hyvin monella eri tavalla. Sosiaalisen median rinnalle olennaisiksi käsitteiksi nousevat työhyvinvointi ja vapaa-aika, työn tekeminen ja tekemisen tavat sekä hierarkia. Näiden käsitteiden määrittelyjen kautta paneudutaan aineiston analyysissa sosiaalisen median käyttöön viestintätoimisto Milttonilla. Milttonilla toteutetut haastattelut toimivat tutkielman aineistona. Haastattelukysymykset liittyivät sosiaalisen median käyttöön sisäisen viestinnän välineenä. Tutkielman teoreettinen pohja rakentuu yllä mainittujen käsitteiden määrittelylle. Käsitteiden määrittelyjen kautta on pyritty ymmärtämään aineistoa ja sitä kautta rakentamaan eheä analyysi. Analyysin tekemiseen on käytetty sisällönanalyysia, sillä sisällönanalyysi on toimiva menetelmä silloin, kun tutkimuksessa täytyy turvautua tulkinnallisuuteen. Sisällönanalyysin avulla pystytään analysoimaan kvalitatiivisesti hankittua aineistoa systemaattisesti. Tutkimuksen kannalta olennaisten käsitteiden, ja niiden määrittelyn kautta, on pyritty muodostamaan kuvaus tutkimuskohteesta. Aineisto, tutkielman tekemiseksi, kerättiin haastatteluin viestintätoimisto Milttonilla. Miltton valiutui tutkittavaksi organisaatioksi sen takia, että viestintätoimistot käyttävät sosiaalista mediaa enemmän, suhteessa muihin aloihin. Aineistoa lähdettiin analysoimaan teemoittelun kautta. Teemoittelun avulla aineistosta pystyttiin nostamaan esille tutkielman kannalta relevantit asiat. Teemoittelu auttoi rakentamaan tutkimuskysymysten alle tarkasteluluokat, joiden kautta kerättyä aineistoa tiivistettiin, purettiin osiin ja analysoitiin. Tutkielman tarkoituksena on kuvata sosiaalisen median käyttöä sisäisen viestinnän kanavana ja keinona, sekä pyrkiä ymmärtämään siihen liittyvää toimintaa, ja näin ollen antamaan eheä ja mielekäs tulkinta sosiaalisen median käytöstä sisäisen viestinnän kanavana. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa on ollut: miten sosiaalinen media vaikuttaa työn tekemiseen/tekemisen tapoihin? Ja miten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa työn hierarkiaan sekä työn ja vapaa-ajan suhteeseen? Keskeisinä tuloksina tutkielmasta käy ilmi, että sosiaalinen media muuttaa työn tekemistä ja tekemisen tapoja. Sosiaalisesta mediaa sisäisen viestinnän välineenä kuvataan tehokkaaksi, nopeaksi ja helpoksi. Sosiaalinen media madaltaa yrityksen hierarkiatasoa, sillä sosiaalisen median kanavissa kaikki ovat samanlaisia ja samanarvoisia. Tämän voidaan nähdä lisäävän tasa-arvoa yrityksen sisällä. Sosiaalinen media voi vaikuttaa työn ja vapaa-ajan suhteeseen. Toisaalta tämä nähdään kuuluvan osaksi työnkuvaa, ja toisaalta nähdään, että työntekijöiden tulisi itse osata kontrolloida sosiaalisen median käyttöä, työhön liittyvissä asioissa, vapaa-ajalla. Sosiaalisen median käyttöön liittyen olisi tarve yrityksen sisäiselle ohjeistukselle, sekä ohjeita tai tukea omien hyvien työtapojen löytämiselle. Sosiaalinen media voidaan nähdä vaikuttavan negatiivisesti, työn tekemistä keskeyttävänä tekijänä. Kuitenkin samalla arvostetaan sitä, että sosiaalinen media mahdollistaa tehokkaan tiedonkulun, tiedon jakamisen ja tiedon etsimisen. Sekä luo uudella tavalla joustavuutta ja läpinäkyvyyttä yrityksen toimintaan. Tiimityöskentely ja yhteydenpito on helpompaa, kun työskentelyyn ei liity paikkasidonnaisuutta. Ongelmallista on kuitenkin sosiaalisen median kanavien moninaisuus, ja tästä aiheutuva tiedon kertyminen, jolloin olennainen tieto ei välttämättä saavuta kaikkia. Laadullisena tutkimuksena tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia organisaatioita.

Tutkielman kohteena on Lohjalla sijaitsevassa tanssi- ja tapahtumakeskus Tanhuhovissa, 1970-luvun lopulta 2000-luvun puoliväliin asti, toiminut ikärajaton nuorisodisko. Tutkielmassa tarkastelen Tanhuhovin discoa muisteltuna paikkana kysyen, minkälaisia käsityksiä ja merkityksiä siihen muistelussa liitettiin ja minkälaisia diskoillat muistelujen mukaan olivat. Diskoiltoja tarkastelen erityisesti illan kulkuun liittyvien tilallisten sosiaalisten suhteiden, toimintojen sekä käytäntöjen kautta niin muistelun henkilökohtaisella kuin yhteisölliselläkin tasolla. Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, miten nuoruus muistetun ajankohtana merkityksellistää muisteltua ja minkälaisia käsityksiä nuoruudesta muistelu heijastelee. Tutkielman aineisto muodostuu 24 kyselyvastauksesta, jotka koostin teemamuotoisena internetlomakekyselynä vuoden 2015 talvella ja syksyllä. Vastaajista 15 on naisia ja loput seitsemän miehiä, ja heidän syntymävuotensa vaihtelevat vuosien 1964 ja 1987 välillä. Vastaukset kattavat ajanjakson 1970-luvun lopusta 2000-luvun puoliväliin. Suurin osa vastaajista vietti Tanhuhovin discossa aikaa 3–5 vuoden mittaisella ajanjaksolla 14–17-vuotiaina. Tutkielman teoreettinen näkökulma paikantuu hermeneuttiseen tutkimustraditioon sitoutuvaan ymmärtävään muistitietotutkimukseen, ja tulkitsen aineistoa kirjoittamalla kerrottuna muisteluna. Muistelun lisäksi tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat muisto, paikka, väljät ja tiukat tilat sekä nuoruus. Aineiston analyysimetodina käytän kontekstuaalista lähilukua. Tanhuhovin disco, muistin paikkana, johdatti vastaajat muistelemaan nuoruusvuosiensa juhlintaa. Diskoiltoihin ja -vuosiin liittynyt muistelu oli monitasoista, ja siihen kietoutui niin henkilökohtaisia ja yksityisiä kuin yleisiä ja kollektiivisiakin aineksia. Diskoillat olivat kokonaisuuksia, jotka sisälsivät useita tilallisia ja toiminnallisia elementtejä. Tanhuhovin disco käsitettiin nuorten keskinäisen vapaa-ajan ja vuorovaikutuksen, uusien kokemusten, sukupuolisten suhteiden mahdollisuuksien sekä hauskanpidon ja juhlimisen paikaksi. Nämä ulottuvuudet konkretisoituivat muisteluissa monin eri tavoin, ja usein illan elementit saivat myös tilallisesti eriytyneen muodon. Muistelijoiden keskuudessa vallitsi melko yhdenmukainen käsitys diskoiltojen elementeistä ja tilojen luonteesta, mutta muistelijat muodostivat erilaisia suhteita näihin paikkoihin ja niiden tilallisuuksiin. Disko tarjosi tarttumapintaa monenlaisille kokemuksille ja paikkasuhteille. Diskoympäristö miellettiin myös tärkeäksi paikaksi nuoruuden kokeilujen ja aikuiskulttuurin muotojen harjoittelujen kannalta, ja sen katsottiin olevan näiden kokeilujen suhteen riittävän vapaa, mutta samalla turvallinen ympäristö. Muistelijat piirsivät nuorista kuvaa omaa tilaa tarvitsevina ja itsenäisinä toimijoina, mutta toisaalta myös huolenpitoa kaipaavina. Diskokokemusten mieltäminen harjoitteluiksi ja kokeiluiksi, korosti muutosta menneisyyden nuoruuden ja nykyisen aikuisuuden välillä kytkien ne samalla kuitenkin yhteen. Tanhuhovin disco symbolisoi muistelijoille juhlivaa nuoruutta, ja diskovuodet merkitsivät monelle tärkeää elämänvaihetta, joka tarjosi välineitä ja kokemuksia kasvulle ja minäksi tulemiselle.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The consumption of snacks has increased during the last few years. Nowadays more common to replace complete meals with different kinds of snacks. This study examines what kinds of criteria do families with children have towards consuming snacks and how the healthiness of different snacks is taken into consideration. The study reflects on how families with children experience healthy eating and how bread is involved in their snack culture. The purpose of the study is to find out what kinds of snacks are consumed in families with children during their leisure time and to clarify what kind of requirements the families have towards the snacks their children are consuming. The research data was collected via a closed online group discussion combined with an online enquiry that were issued in a social network service Facebook. The group discussion and the online enquiry both had 10 parent participants. The research data was supported by a commercial consumer survey about the consumption of bread in families with children. The data gathered from the group discussion and the online enquiry were divided into three major themes that are healthiness, choosing a snack and foodscape. These themes were chosen in order to support the study questions. The primary method of analysis in this study is material-based content analysis, even though quantitative methods were utilized in the online enquiry. Snack practices during the free time of families with children were based on many food choices and foodscape factors, especially cost, taste and healthiness. Snacks were consumed at least three times per week, typically on a daily basis. Snacks were purchased usually from a supermarket and eaten at home. Bread was the most popular snack in families with children and bread was experienced to be healthy because of its richness in fibre. Families with children are hoping to find more options in snacks intended and designed for children that would be healthy as well. As a conclusion, healthiness was a desirable quality for snacks in families with children. The results of this study are aligned with previous studies related to snacks. In the future research could be made about how gender affects children’s and adolescents’ eating habits.

Tutkielma tarkastelee vapaa-aikaan ja matkailuun liittyviä maisemia, niiden merkityksellisyyttä ja kokemuksellisuutta sosiaali- ja kulttuuriantropologisesta perspektiivistä pohjautuen erityisesti fenomenologiseen tieteenfilosofiaan. Tutkielmassa etsitään vastauksia kysymyksiin siitä, millaisia merkityksiä vapaa-ajalla ja matkailulla on, millä tavoin vapaa-aika ja matkailu ovat osa ihmisten elämää ja kokemuksia, sekä millaista monimerkityksellisyyttä maisemaan liittyy vapaa-ajan ja matkailun kontekstissa. Tutkielmassa tarkastellaan näitä teemoja vapaa-ajan asumisesta tunnetun Asikkalan kunnan kontekstissa. Tutkielman aineisto koostuu 13 haastattelusta, jotka sisältävät niin Asikkalan vakituisten asukkaiden kuin vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoidenkin haastatteluja. Aineistoon kuuluu myös havainnointipäiväkirja kenttätyöjaksolta (kesä-syksy 2020) sekä erilaisia kirjallisia aineistoja, kuten matkailuesitteitä, kunnan pöytäkirjoja sekä kaavoitusraportteja. Aineisto on analysoitu käyttäen hermeneuttisen kehän analyysitapaa. Tutkielma avaa erilaisia näkymiä vapaa-ajan ja matkailun laajalle kentälle. Se esittää, että matkailu ja maisema ovat tärkeitä kuntapoliittisia välineitä elinvoiman rakentamiseksi, mutta tavat rakentaa elinvoimaa eivät välttämättä huomioi ihmisten subjektiivisia kokemuksia maisemasta. Elinvoima näyttäytyy myös ihmiskeskeisenä konseptina, vaikka monilajinen maisema luo pohjan elinvoiman kasvattamiselle Asikkalassa. Toisaalta tutkielma näyttää, miten muuten elämä on nivoutunut ja miten sitä nivotaan osaksi vapaa-ajalle ja matkailulle tärkeitä maisemia Asikkalassa. Se kuvailee ihmisten kohtaamista maisemassa ja kokemuksellista vuorovaikutusta solmukohdissa ja poluilla. Maiseman ja tilan ei kuitenkaan tuskin koskaan voida sanoa olevan täysin harmonisia, vaan ne ovat täynnä monimerkityksellisyyttä, erilaisia identiteettejä ja ristiriitoja. Matkailu ja kauniit maisemat voivat kuntapoliittisessa kontekstissa merkitä markkinarakoa tai luoda vetovoimaa elinvoiman kasvattamiseksi. Maisemassa syntyvien kokemuksien tutkiminen on tärkeää moninaisuuden havaitsemiseksi. Kun maisemasta tai tilasta tehdään paikkaa, siihen liittyvä moninaisuus ja monilajisuus voidaan päätyä kieltämään tai jättämään huomiotta, argumentoidessa oman poliittisen näkökulman tai identiteetin puolesta. Erilaiset elämäntavat, -rytmit ja -linjat kohtaavat joka tapauksessa maisemassa vuorovaikuttaen, tiivistyen ja aiheuttaen ajoittain ristiriitoja.

In the past few decades, free time has increased considerably. And yet leisure has still an ever growing importance for Finnish consumers. Nonetheless, it is not an explicit matter. People experience leisure in different ways. The economic depression has brought forward the leisure practices of unemployed or temporarily laid-off and this is also the basis for my thesis. This thesis is a qualitative research using semi-structured theme-centered interviews to collect the data. Total of 10 consumers, who were or had been laid-off, were interviewed and this data was analyzed using thematic analysis. Temporarily laid-off consumers had three ways of reacting to their status. First group experienced a lot of stress and worry about coping and their future possibilities. Second group, on the other hand, thought of it as an extra holiday during which they could rest and pursue their hobbies. Thirdly, temporal lay-off was seen as a necessary evil: unenjoyable but nonetheless somewhat useful experience. Changes could be observed regarding leisure: daily routines disappeared or changed their importance and social relationships decreased whereas the time with the television increased. This passive leisure showed the importance of activities and being active as a way of coping. Hobbies were an important way to relax and forget. Many temporarily laid-off consumers had problems with their income. Some of them decreased their consumption and begun saving, reconsidering their consumption patterns. On the other hand some turned to impulsive consumption as a means to rebel. As a whole, the shorter the lay-off period, the less it affected consumption. Whichever the case, the changes in consumption during a temporal lay-off had an effect on the surrounding society as well. Leisure, consumption and the reaction to temporal lay-off are strongly linked. Good economical situation is followed by positive reactions and coping as well as active leisure. At the same time positive or negative attitude combined with consumption possibilities have a great effect on leisure activities.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää vapaa-ajan ryhmätoiminnan mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa. Nuoruus on erityinen ajanjakso, johon sisältyy itsenäistymistä, irtaantumista kasvuperheestä ja oman identiteetin etsimistä (Kinnunen, 2011). Vapaa-aika on näiden teemojen kannalta keskeinen toimintakenttä (Tolonen & Määttä, 2011). Erityisesti vapaa-ajan harrastamisessa nähdään valtava potentiaali nykyajan nuorisokysymysten, kuten syrjäytymisen, ratkaisemiseksi (Salasuo & Homi, 2021). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Nuorten Akatemian Mahis-hankkeessa toteutettujen nuorten vapaa-ajan projektien vaikuttavuutta nuorten elämään. Tutkimuksen kohteena on Nuorten Akatemian Mahis-hanke. Mahis on haavoittuvassa asemassa oleville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Aineistona toimii vuosina 2017-2020 toteutuneiden Mahis-projektien loppuraportit. Raportteja saatiin yhteensä 165 kappaletta. Raportit ovat ohjaajien kirjoittamia, ja tutkimuksen näkökulmana onkin ohjaajien näkemykset toiminnan vaikuttavuudesta nuoriin. Tutkimus on toteutettu laadullisena dokumenttianalyysinä. Aineiston luokittelussa ja analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita nuorten hyvinvoinnista ja osallisuudesta ilmiönä, joten siinä on myös osin fenomenologinen tutkimusote. Mahis-projektit näyttäytyivät nuorten elämään positiivisesti vaikuttavina ajanjaksoina. Ohjaajat havaitsivat positiivisia muutoksia neljällä eri osa-alueella, jotka olivat yksilön kasvu, sosiaaliset suhteet, tulevaisuuden suunnitelmat sekä koulunkäyntiin liittyvät muutokset. Eniten havaintoja tehtiin itsenäistymisestä, itsetunnon kasvusta sekä uusien ystävyyssuhteiden syntymisestä. Tulosten perusteella Mahis-toiminnalla pystytään vastaamaan nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeisiin. Mahis-toimintaa tarkasteltiin myös sosiokulttuurisen innostamisen välineenä. Toiminnasta löydettiin kaikki sosiokulttuurisen innostamisen ulottuvuudet: kasvatuksellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus.