Browsing by Subject "vastuullisuus"

Tämän maisterintutkielman tutkimuskohteena ovat yritysten sidosryhmien yrityksiin kohdistuvat odotukset sekä yritysten odotustenhallinta, eli yritysten kyky ymmärtää ja analysoida sidosryhmien odotuksia. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia odotuksia yritykset tunnistavat sidosryhmien kohdistavan yrityksiin ja miten odotustenhallinta voi asettua osaksi yritysmainetta. Tutkimuksen kohteena on lisäksi se, millaisia keinoja yrityksillä on sidosryhmien odotusten tunnistamiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu odotusten ja odotustenhallinnan, maineen sekä sidosryhmien käsitteiden määrittelystä. Teoriaosuus havainnollistaa odotustenhallinnan, maineen ja sidosryhmien välistä yhteyttä yritysten näkökulmasta. Tutkimuksen menetelmänä toimii puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin vuoden 2023 helmi-maaliskuussa viidelle sidosryhmien ja maineen parissa toimivalle viestinnän ammattilaiselle, jotka edustivat eri toimialoilla toimivia suuria ja keskisuuria yrityksiä. Aineiston analyysin metodina toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimustulokset osoittavat, että yrityksissä tunnistetaan sidosryhmien odottavat yrityksiltä kasvavassa määrin yritystoiminnan kokonaisvaltaista vastuullisuutta, jota sidosryhmät arvioivat yritystoiminnan eettisyyden, läpinäkyvyyden ja luotettavuuden näkökulmista. Yritysten toimesta tapahtuva sidosryhmien odotusten tunnistaminen pohjautuu tutkimuksen perusteella yrityksen vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa. Tutkimuksen perusteella yrityksen laajentuneeseen sidosryhmäymmärrykseen perustuva odotustenhallinta voi tukea yrityksen maineen rakentamista, ylläpitoa ja viestintää strategisella ja operatiivisella tasolla. Operatiivista tasoa edustavat tutkimuksessa odotustenhallintaan perustuvat yritysmainetta tukevat toiminnot. Strategista tasoa edustaa tutkielmassa analyysin lopputulema, särkymättömän yritysmaineen ideaali, joka on tutkimuksen pohjalta laadittu odotustenhallintaan perustuva maineen tavoitemalli. Tutkimus osoittaa, että yritykset voivat odotustenhallinnan avulla pyrkiä lujittamaan mainettaan sekä nykyhetkessä että tulevaisuutta ennakoiden.

Kiinnostus ruokatuotantoketjun läpinäkyvyyteen, ruoan turvallisuuteen, ruokavalintojen ympäristövaikutuksiin, raaka-aineiden alkuperään sekä eläinten hyvinvointiin on lisännyt julkista keskustelua elintarvikeketjun vastuullisuudesta 2000-luvulla. Samaan aikaan private label -tuotteiden myynti on Suomessa lähes kaksinkertaistunut vuosien 2009 ja 2012 välillä. Tämä tutkielma käsittelee kuluttajien vastuullisuusmielikuvia Pirkka-, Rainbow-, Eldorado-, Euroshopper- ja X-tra -tuotemerkeistä sekä vastuullisuusmielikuvien vaikutuksia ostopäätöksiin. Tutkimuksessa haastatellaan kuuttatoista eri-ikäistä kuluttajaa pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu vastuullisuusmielikuvan rakentumisesta, kuluttajien mielikuvista vastuullisuuden kentistä, vastuullisuudesta osana ostopäätöstä sekä esteistä vastuulliselle kulutukselle. Tutkimuksen perusteella vastuullisuusmielikuvat eri private label -tuotemerkeistä vaihtelevat suuresti. Pirkka- ja Raibnow- private label -tuotemerkit nähdään vastuullisuusmielikuvissa vastuullisempina kuin Eldorado, Euroshopper ja X-tra. Tutkimuksen mukaan tähän vaikuttavat haastateltavien tuotemerkki-informaatio, -kokemukset sekä puhtaat mielikuvat ja uskomukset. Vastuullisuusmielikuvien vaikutus ostopäätöksiin on alhainen tutkimukseen osallistuneilla kuluttajilla. Vastuullisuusmielikuvat eivät pelaa suurta roolia kuluttajien ostopäätöksissä, koska he perustavat ostopäätöksensä perinteisten kriteerien varaan, kuten omiin tarpeisiin ja mieltymyksiin sekä elintarvikkeiden hintaan ja laatuun. Vastuullinen kuluttaminen on heidän mielikuvissaan liian kallista ja hankalaa sekä sen vaikutusmahdollisuudet nähdään ristiriitaisina.

Goals. This research try to sort out which factors influencing women’s ethical food consumption. In addition I also want to sort out how to increase ethical consumption. On the grounds of former research, Finnish people trust on domestic food. They also want pure and safe food. Ethical consumers think environment, human and animal rights over when they are doing their choices. Consumers are interested of organic food but they don’t buy it as much. On the grounds of former research, price is important choosing factor. This research tries to find out method, how to increase ethical consumption. Research questions were: 1. which factors influencing women’s ethical food consumption? 2. How to increase ethical consumption? Methods. Research carried out by electronic form in May 2019. There were 22 responders. Analysis was content analyses. Results and conclusions. According to results, price and manner of production affected to women’s ethical consumption. Responders favoured domestic food products. They wanted to support producers and environmentally friendly products. Judging from this research, that consumer education and reasonable prices are good ways to increase ethical consumption.

Tässä tutkielmassa on tutkittu aihemallinnuksen avulla, mitä sosiaalisen median alustoilla keskustellaan vastuulliseen vaatetukseen liittyen. Tutkielmassa on myös selvitetty, miten hyvin aihemallinnus sopii someaineiston analyysiin ja onko keskusteluissa havaittavissa muutokseen tähtääviä monitasoisia näkökulmia. Aiheiden tarkastelua varten monitasoisen muutoksen mallista (MLP) ja sosiaalisten käytäntöjen teoriasta (SPT) on rakennettu tulkinnallinen kehikko MLP-SPT, joka toimi tutkielman heuristisena työkaluna aihemallinnuksen aiheiden luokittelussa. Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan tarkastella monimutkaista muodin systeemiä ja siinä ilmeneviä muutoksia. Sosiaalisten käytäntöjen teorian avulla voidaan tutkia miten ihmiset toteuttavat erilaisia rutinoituneita toimia arjessaan. Tässä tutkielmassa sosiaalisten käytäntöjen teoriasta on otettu huomioon riittävyyteen tähtäävät vaatetuskäytännöt. MLP-SPT-kehikon avulla on tutkittu miten ihmiset kommentoivat muodin järjestelmää, kritisoivat sitä ja puhuvat riittävyysorientoituneista käytännöistä. Kehikon avulla on myös tutkittu miten keskustelijat tuovat esiin muita monitasoisen muutoksen mallin tasoja, eli niche-tason innovaatioita ja ulkoiseen toimintaympäristöön liittyviä näkökulmia. Tutkielmassa aineistosta tehtiin 20 aiheen malli, josta 14 aihetta liittyi johonkin MLP-SPT-teoriakehikon osaan. Suurin osa aiheista käsitteli riittävyyteen tähtääviä vaatetuskäytäntöjä (6 aihetta). 3 aihetta käsitteli MLP:n järjestelmätasoa, 3 aihetta niche-tason innovaatioita ja 2 aihetta ulkoista toimintaympäristöä. Tulkintakehikko osoittautui hyväksi apuvälineeksi aiheiden tarkasteluun, ja kommentit käsittelivät monitasoisen muutoksen malliin ja käytäntöihin liittyviä sisältöjä. Etenkin kommentoijat kritisoivat muodin systeemiä ja siihen liittyviä epäkohtia, sekä puhuivat vaatteisiin liittyvistä ominaisuuksista. Aiheissa voitiin myös nähdä muutokseen tähtäävä näkökulma ja mallinnus toimi hyvin aineiston sisällön luokitteluun ja tiivistämiseen.

Objectives. The main task of the study was to find out what kind of pedagogical knowledge, methods, practices and models does a teacher take advantage of when building a class into a well-functioning group. This study investigated primary school teachers' use of pedagogical theories and practices in creating a communal and supportive classroom atmosphere. The research problem was formulated into two research questions: What kind of pedagogical knowledge does a teacher use in grouping a class? What kind of methods, practices and models does a teacher use in building a cooperative attitude in a class and a safe and posi-tive learning atmosphere? Methods. The research strategy was based on a qualitative study. The data collection strat-egy was based on reminiscence and reports methods. The data was collection by requesting essays from experienced teachers. The call for essays was published in the Teacher-journal and in Facebook. Also other methods were used in the data collection. Eight essays were received. The teaching experience of the surveyed teachers ranged from 3 to 38 years. The teachers were all women and they lived in different parts of Finland. The essays were analyzed through a data based content method in which the results were constructed based on the essays. The data was grouped and classified into themes and the results were reported based on the research questions and the used theory. Results and conclusions. The essays revealed the teachers’ pedagogical knowledge and common methods in creating a class into a well-functioning group. The key concepts of teacher's pedagogical knowing were e.g. encouragement, positive feedback, building trust, teacher’s own role, enticing students into trying, and noticing an individual student as a per-son. The used methods were e.g. common rules, responsibility and involvement of students, cooperation in the class, emphasizing belonging into a group and active participation. Group formation of a class was considered as an important part in teachers’ work. However, not all teachers in the teacher profession see the class formation process so important.

Osallistumisen kulttuurissa oppiminen tapahtuu toistamalla ja harjoittelemalla auktoriteetin suojissa, jolloin auktoriteetti määrittelee mitkä kulttuurin ominaisuudet ovat merkityksellisiä. Osallistujat sosiaalistetaan kulttuuriin ja oppija toimii passiivisena vastaanottajana, jolloin oppijan omaehtoinen luovuus tapahtuu määritellyn kulttuurin puitteissa toistavana luovana tuottamisena. Osallisuuden kulttuurissa taas oppijat etsivät itse kulttuurisia ominaisuuksia, jotka ovat heidän mielestään merkityksellisiä. Osallisina he oppivat määrittelemään ja soveltamaan, ja osallinen tuottaa uutta luovaa toimintaa määritelmiensä mukaan ja vastaa niiden seurauksista. Osallisuus vaatii toimijalta vastuullisuutta ja oman toiminnan arvioimista eettisesti. Osallisuuden kulttuurin näkökulmasta yksilöllisen ilmaisun ja mediatuottamisen sijaan tulisi tarkastella yhteisöllistä osallistumista ja miten kulttuuriin osallistutaan. Tutkielmassa selvitetään millainen nuorten aikuisten sisällöntuottajien polku on ollut osallistumisesta osallisuuteen. Työn tarkoituksena on tarkastella millaisia määritelmiä sisällöntuottajat ovat määritelleet osallistumiselleen ja miten he vastaavat niiden seurauksista omilla valinnoillaan ja osallistumisellaan. Tutkielman aineistona toimii neljä haastattelua sekä yksi haastateltavan tuottama YouTube-video, jossa haastateltava jatkaa haastattelussa käytyä keskustelua videon muodossa seuraajilleen. Haastateltavat toimivat usealla digitaalisella alustalla tuottaen monen muotoista sisältöä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysina, jonka avulla muodostettiin tiivistetty sanallinen kuvaus osallisuuden kulttuurista haastateltavien näkökulmasta. Tulosten mukaan oman mielekkään tekemisen löytäminen ja tietoisuus yleisöstä, seuraajista, motivoi sisällöntuottajia kehittämään ja jatkamaan sisällön tuottamista. Seuraajat sekä muut vertaiset ovat keskeisiä myös osaamisen kehittymisessä. Osaamisen kehittyminen tarkoittaa niin itsenäistä tiedollista ja taidollista oppimista sisällöntuotannosta kuin oman vaikutuksen ja roolin tiedostamista. Oman vaikutuksen ja roolin tiedostaminen tarkoittaa oman osallistumisen ja sisällön vaikutuksen huomioimista itsensä, yhteisöjen ja läheisten sekä laajempien yhteisöjen näkökulmasta, ja valintojen tekemistä, joilla vastataan oman osallistumisensa seurauksista. Osallisuus digitaalisessa kulttuurissa on yhteisöllistä osallistumista, jossa oppimisyhteisö tukee osallistumista tiedon ja osaamisen vastavuoroisella jakamisella ja tuottamisella sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja mediatuotannon yhdistämistä vaikuttamisen tunteen tuovan yleisön edessä. Vastuulliseen ja eettiseen toimintaan digitaalisessa osallisuuden kulttuurissa ei riitä vain pääsy digitaalisuuden pariin motivaation, fyysisen ja materiaalisen pääsyn, taitojen ja käytön kautta, vaan tarvitaan myös sosiaalisia taitoja ja eettistä ajattelua. Eettisen ja vastuullisen osallisuuden tulisi huomioida osallistumisen vaikutuksia osalliseen, yhteisöihin ja yhteiskuntaan.

Responsible investing is a topical subject in financial markets. When both environmental and societal concerns are increasing with population growth and growing demand for scarce resources, interest towards responsibility and sustainability matters have become global. This has created new investment markets of responsible investing. The aim of this thesis is to form a comprehensive analysis of the performance of responsible investments compared to non-responsible investments. The thesis analyses the financial performance, the performance under uncertainty and the volatility of responsible investments. The empirical studies are utilised in the analysis. The thesis also aims to form an understanding of the possible sources and explanations of economics for financially profitable performance of responsible investments by introducing and applying theories of economics and academic studies. The thesis creates a theoretical framework for the research question analysis, with Markowitz’s (1952) modern portfolio theory. The theory indicates that by limiting the investment possibilities to cover the preference of responsible investing, an investor faces a constraint. Since opportunities of diversification decrease, responsible investing portfolios cannot be diversified as normal portfolios and responsible investing portfolios are not considered optimal. The theory indicates that responsible investment portfolios yield a worse expected return with the same risk or higher risk with same expected return compared with the optimal portfolios. When analysing the financial performance of responsible investments, the empirical evidence shows that the positive environmental, social governance (ESG) – corporate financial performance (CFP) correlation is higher than the negative ESG–CFP correlation. In addition, when comparing the performance of responsible indices and traditional indices, there are no significant differences in the gross returns or Sharpe ratios. When analysing the performance under uncertainty, companies with high corporate social responsibility (CSR) ratings compared to companies with low CSR ratings, ratings had four to seven percent higher stock returns during the financial crisis period of 2008–2009. In addition, when analysing volatility, the conclusion is that higher ESG rating correlated with lower volatility and the relationship is stronger when market volatility was high. The empirical evidence shows that responsible investing appears to be financially profitable and a rational investing strategy since it does not impose opportunity costs for an investor. In fact, responsible investing can result in good risk-management of a portfolio and yield even better profit expectations than a non-responsible investing strategy. These findings challenge the modern portfolio theory’s indications. Explanations for the research question of why responsible investments perform well, are diverse. When applying the theories of economics, responsibility can be seen as signaling and to bring a competitive advantage for companies that integrate responsibility into the business models. A competitive advantage can occur through lower costs, easier access to capital and through differentiation. The academic studies also recognize the connection between responsibility and trustworthiness as distinct. In addition, responsibility can be seen as anticipating and managing of risks when it comes to possible changes in the institutional environment, for example, in legislation or in regulation framework. Furthermore, an altruistic way of behaviour can be identified among consumers and overall there exists a significant demand for responsibility and responsible products and businesses.

Tutkielmassa tarkastellaan Viking Lineen liitettyjä sosiaalisia representaatioita yritysmielikuvien ja yritysvastuullisuuskäsitysten kautta. Tutkielman teoreettinen näkökulma on sosiaalipsykologinen, koska yritysmielikuvia ja vastuullisuustulkintoja lähestytään sosiaalisten representaatioiden teorian viitekehyksestä. Sosiaalisten representaatioiden teorian avulla ihmiset tekevät yhdessä uusista asioista itselleen ymmärrettävämpiä ankkuroimalla ne johonkin itselleen jo tuttuun asiaan ja käsittämällä asiaa siten arkiajattelun kautta. Sosiaalisia representaatioita muodostetaan etenkin sellaisista sosiaalisesti relevanteista asioista, joilla on jokin tarkoitus tai merkitys ihmisten elämässä. Teorian luonut Serge Moscovici määritteli sosiaaliset representaatiot arvojen, ideoiden ja käytäntöjen järjestelmäksi, jolla on kaksi erilaista toimintamuotoa. Ensinnäkin sosiaaliset representaatiot luovat järjestystä, jonka avulla mahdollistuu yksilöiden orientoituminen sosiaaliseen ja materiaaliseen maailmaan. Toisaalta sosiaaliset representaatiot mahdollistavat yhteisön jäsenten keskinäisen kommunikaation tarjoamalla koodistot sosiaalisen vaihdon luokitteluun ja nimeämiseen. Tutkielman aihe liittyy ajankohtaiseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun yritysmielikuvista ja ennen kaikkea yritysvastuullisuudesta. Yritysvastuullisuuden voidaan sanoa olevan 2010- luvun trendi, joka ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, yritysvastuullisuudesta on tulossa kiinteä osa yritysten luontaisia ja arkipäiväisiä toimintatapoja. Yritysvastuullisuuden voidaan katsoa koostuvan kolmesta päävastuusta: ympäristövastuusta, sosiaalisesta vastuusta ja taloudellisesta vastuusta. Näiden päävastuiden alle sijoittuu puolestaan satoja pienempiä vastuullisuuden osa-alueita konkreettisine vastuullisuustekoineen. Vastuullisesti toimimalla yritykset voivat saavuttaa esimerkiksi sitoutuneita asiakkaita, vahvistaa brändi- ja markkina-arvoa sekä saavuttaa taloudellista lisäarvoa yritykselle. Asiakkaat näkevät yritysvastuullisuuden enenevissä määrin erottautumistekijäksi yritysten välillä haluten mahdollisuuksien mukaan käyttää vastuullisesti toimivien yritysten tuotteita ja palveluita. Viking Line toteuttaa vastuullisuutta monipuolisesti aina itse suunnittelemistaan maailman ilmastoviisaimmiksi kutsutuista uusista risteilyaluksista, ruokahävikin minimoimiseen ja opiskelijoiden työharjoittelun mahdollistamiseen. Tutkielman aineistona käytettiin kymmenen (10) Viking Linen risteilymatkustajan haastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina strukturoidun haastattelulomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja analyysi pyrki vastaamaan tutkimuskysymyksien kautta siihen, mihin Viking Line ankkuroidaan, miten Viking Line objektivoidaan ja tekevätkö ihmiset Viking Linea ymmärrettäväksi myös vastuullisuuden kautta. Tutkielman tulosten mukaan Viking Line näyttäytyy risteilyasiakkaille ennen kaikkea tuttuna ja turvallisena toimijana risteilymatkustamisen kontekstista. Turvallisuus näyttäytyy turvallisien alusten ja ammattitaitoisen merenkulun sekä avoimen viestinnän kautta. Näin ollen turvallisuuden voidaan katsoa kuuluvan osaltaan yritysvastuullisuuteen. Sen sijaan analyysistä nousi esiin se kiinnostava seikka, että risteilyasiakkaat eivät juurikaan olleet tietoisia Viking Linen tekemistä monipuolisista vastuullisuusteoista. Tunnistamalla risteilyasiakkaiden tarpeet ja odotukset vastuullisuusviestintään liittyen, yrityksen on mahdollista kehittää esimerkiksi markkinointiviestintäänsä, sillä strategisen vastuullisuusviestinnän avulla yrityksen on mahdollista parantaa markkina-arvoaan entisestään ja samalla saavuttaa taloudellista lisäarvoa.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia elintarviketuotteissa esiintyvien vastuullisuudesta kertovien sertifikaattien vaikutuksia kuluttajien ostokiinnostukseen, vastuullisuudesta kertovien sertifikaattien tuntemista sekä sertifikaattien merkityksen tuntemisen vaikutuksia ostokiinnostukseen. Tutkimuksen kohteena olivat luomutuotannosta kertovat Aurinko-merkki ja Eurolehti-merkki, sekä vastuullisesta kaupankäynnistä kertova Reilu kauppa -merkki. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin kuluttajakäyttäytymistä ja elintarvikkeiden valintaa. Tarkemmin tarkasteltiin sertifikaattien tuntemisen ja sosiodemografisten tekijöiden vaikutuksia elintarviketuotteiden ostokiinnostukseen sekä erilaisia ruoan valinnan teorioita. Lisäksi tarkasteltiin kuluttajien pakkausmerkintöjen lukemista ja pakkausmerkintöjen merkitystä ostokiinnostukseen aiempien tutkimusten avulla. Tutkimus tehtiin tilaustyönä elintarvikealan konsulttiyritys Makery Oy:lle, ja tutkimuksen kyselyosuuden toteutti M3 Research Oy lokakuussa 2016. Kysely oli koko suomen kattava, ja aineisto sisälsi 500 satunnaisesti valitun suomalaisen kuluttajan tiedot. Aineiston analysointiin käytettiin apuna ristiintaulukointia sekä regressioanalyysejä. Tutkimuksen tulosten mukaan luomutuotannosta kertova Aurinko-merkki oli huomattavasti tunnetumpi sertifikaatti kuin EU:n lanseeraama vastaavanlainen Eurolehti-merkki. Vastaajista noin 80 prosenttia tunsi Aurinko-merkin hyvin tai erittäin hyvin, kun taas Eurolehden tunnisti yhteensä vain 40 prosenttia vastaajista. Aurinko-merkillä oli myös huomattavasti positiivisemmat vaikutukset ostokiinnostukseen kuin Eurolehti-merkillä. Mielenkiintoisen tästä havainnosta tekee se, että Aurinko-merkki on poistumassa tuotannosta kokonaan Eurolehti-merkin muuttuessa pakolliseksi kaikissa EU-maissa. Reilu kauppa -merkin tunsi hyvin tai erittäin hyvin noin puolet vastaajista, ja se vaikutti positiivisesti ostokiinnostukseen noin 30 prosentilla vastaajista. Tutkimuksessa on siis havaittavissa, että mitä paremmin kuluttaja tuntee vastuullisuudesta kertovan sertifikaatin, sitä positiivisemmin merkki vaikuttaa elintarvikkeen ostokiinnostukseen. Tutkimuksessa myös taustatekijöiden merkitys korostui. Tutkimuksen mukaan naiset tuntevat vastuullisuudesta kertovat sertifikaatit miehiä paremmin, ja ne vaikuttivat myös miehiä positiivisemmin naisten ostokiinnostukseen. Sukupuolen lisäksi ikä ja koulutustausta olivat merkittäviä tekijöitä eri sertifikaattien tuntemisessa. Vanhemmat ihmiset tunsivat Aurinko-merkin nuoria paremmin, Eurolehti-merkki ja Reilu kauppa -merkki olivat nuorille tutumpia merkkejä. Koulutustaustan osalta korkeampi koulutusaste merkitsi yleisesti parempaa sertifikaattien tuntemusta.

Vastuullisuudelle ja kestävyystietojen julkistamiselle on asetettu kasvavaa painoarvoa sekä sijoittajien että EU:n lainsäätäjän taholta. Kestävyysriskit ovat olennaisia taloudellisen tuloksen ja pitkän aikavälin arvonluonnin kannalta, joten niiden huomioon ottaminen sijoituspäätöksissä liittyy riskienhallintaan. Kasvavalle joukolle sijoittajia kestävyys-, eli ESG-tekijöiden huomioiminen sijoitusstrategiassa on kuitenkin myös arvovalinta. Vastuullisuustiedon merkitys pörssikurssien kehitykselle on kuitenkin yhä varsin kiistanalainen kysymys. On mahdollista, että sijoittajien ESG-preferensseillä on merkittäväkin vaikutus arvopaperien hintakehitykseen tulevaisuudessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, voisiko ESG-tiedon katsoa olevan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ((EU) 596/2014, MAR) tarkoittaman sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuuden piirissä. Asiaa lähestytään arvopaperimarkkinaoikeudellisen järkevästi toimivan sijoittajan käsitteen kautta. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen, mitä tietoja järkevästi toimivan sijoittajan voidaan katsoa ottavan huomioon sijoituspäätöksiä tehdessään; erityisesti, voidaanko arvopaperin fundamentaaliseen arvoon vaikuttavien tekijöiden lisäksi ottaa huomioon suoraan taloudelliseen tuottoon liittymättömiä tekijöitä, kuten ESG-tietoa. Punninnan kohteena on ennen kaikkea sellainen ESG-tieto, joka potentiaalisesti voisi vaikuttaa arvopaperin hintaan ainoastaan sijoittajien preferenssien kautta. ESG-tietoja leimaa epävarmuus, joten niihin liittyy riski harhaanjohtavuudesta. Liikkeeseenlaskijoita koskevat kestävyystiedot ovat tähän asti olleet laadultaan vaihtelevia ja monilta osin vertailukelvottomia, mikä asettaa haasteita tutkimuskysymyksen mukaiselle arvioinnille. Tietyt ESG-tiedot ovat kuitenkin mitattavissa olevia ja verrattavissa muiden toimijoiden vastaaviin tietoihin, erityisesti lisääntyneiden standardointivaatimusten valossa. Tutkielmassa esitetään tulkinta, että tällaiset tiedot voisivat täyttää sääntelyn edellyttämän riittävän täsmällisyyden ja olennaisuuden vaatimuksen. Tutkielmassa arvioidaan eri näkemyksiä järkevästi toimivasta sijoittajasta. Tutkielmassa esitetään näkemys järkevästi toimivan sijoittajan käsitteen tulkinnasta ja arvio siitä, salliiko MAR ESG-tietojen huomioimisen sisäpiiritiedon määritelmässä, vai pitäisikö sääntely tältä osin muuttaa. Sääntelyä ja eri tulkintaratkaisuja arvioidaan oikeusvarmuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden sääntelystandardien kautta. Tärkeä aihepiiri on myös taloustieteellisen diskurssin asema mahdollisena oikeuslähteenä arvopaperimarkkinaoikeudellisissa tulkinnoissa. Tutkielmassa esitetään johtopäätös, että taloustieteellinen rationaalisuuskäsitys on otettava huomioon järkevästi toimivan sijoittajan standardin tulkinnassa. Tutkielmassa muodostetun kannan mukaan MAR:n sanamuoto ei kuitenkaan edellytä ottamaan huomioon vain arvopaperin fundamentaaliseen arvoon liittyviä tietoja, vaan edellytys kohdistuu nimenomaan arvopaperin hintaan säännellyllä markkinalla, eli pörssikurssiin. Tämän tulkinnan kautta on mahdollista huomioida ESG-tieto ja muu järkevästi toimivan sijoittajan mahdollisesti huomioon ottama ei-taloudellinenkin tieto sisäpiiritiedon määritelmän tulkinnassa.