Browsing by Subject "yhteisö"

Aim of the study. Community is a very important topic of discussion. For example, in the schools of Porvoo, community well-being was broad theme of the 2021–2022 semester. The importance of community has been underlined during the coronavirus pandemic, when traditional community means, for example events, have had to be avoided. Previous research has been done relatively little concerning school’s communal operational culture. The aim of this study was to find out what the principals think about community means at schools, how the communal operational culture of the schools appear and how the coronavirus pandemic has affected the sense of community in schools. Methods. The research was implemented by interviewing principals of the Finnish language elementary schools in Porvoo. Six very different types of schools were selected for the study in terms of location, size, and student material. Semi-structured interviews were implemented using a remote connection. The interview focused on three themes: principals´ views on community, the school´s communal operational culture and the school´s community during the coronavirus pandemic. The research material was analysed by using phenomenography analysis. In phonomyography research the analysis is based on the search for meanings and thereby the formation of categories. Results and conclusion. Working together, good cooperation and feeling good in the community were emphasized in describing the community. The principals mentioned cooperation, student participation, common rules and goals and openness as structures that promote community. Community as a value appeared on the background of the school´s operating methods, and community as goal emerged from the values. Communal activities were, for example, common events, trips, and activities. Professional interaction was mainly promoted during the common planning time. The principal´s role from the point of view of community was to be its leader or enabler. The principal also had to be interested in the subject, open minded and appreciative. The cooperation of the school community was aspired promoting, for example, shared leadership. The coronavirus pandemic had no positive effects on community, but it emphasized the value of community and improved teaches´ ICT skills.

Tutkielmassa tarkastelen, kuinka kulttuurien ja katsomusten tasa-arvo rakentuu peruskoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Yhteiskunnan moninaistuminen on näkynyt koulutuspoliittisissa ratkaisuissa. Yksi esimerkki tästä on vuonna 2015 voimaan tullut laki, joka edellyttää kaikilta peruskouluilta toiminnallista tasa-arvo suunnitelmaa. Tämän lisäksi kaikilla oppilaitoksilla on oltava suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhteiskunnan moninaistumisesta huolimatta koulujen ympäristöt sekä oppilaiden taustat ovat todellisuudessa hyvin vaihtelevia. Tämän olen ryhmitellyt suunnitelmia alueellisesti perehtyen siihen, onko kulttuurillisen ja katsomusten tasa-arvon rakentumisessa havaittavissa merkittäviä alueellisia eroja. Tutkielmani pohjaa sosiaalisen konstruktionismin näkemykseen, että todellisuus kohdataan aina jostakin näkökulmasta merkityksellistettynä. Kielen merkitys todellisuuden luomisessa ja muokkaamisessa on siis oleellinen. Tämän vuoksi analysoin aineistoa diskurssianalyysin avulla. Tutkielma on laadullinen ja analyysi perustuu aineistosta nousseisiin näkökulmiin, teemoihin sekä tekstien retorisuuteen. Aikaisempi tutkimus on käsitellyt koulutukseen liittyvää tasa-arvoa laajasti keskittyen etenkin sukupuolten tasa-arvoon, katsomusaineiden opetukseen ja kielellistenratkaisujen merkitykseen. Tutkielmani liittyy keskusteluun samojen käsitteiden ja lähtökohtien kautta, mutta keskittyy tapoihin, joilla kulttuurinen ja katsomusten tasa-arvo rakentuu vielä varsin uusissa suunnitelma teksteissä. Aineistosta esiin nousevat syrjinnän, katsomusten ja etnisyyden, sekä katsomusaineiden ja käytäntöjen diskurssit, joiden kautta kulttuurien ja katsomusten tasa-arvoa rakennetaan. Näkökulma on usein yksilössä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Alueelliset erot eivät muodostu aineistossa merkittäviksi. Alueellisten erojen tarkastelemiseksi tutkimusta olisi merkittävää tehdä laajalla aineistolla ja yhdistää tutkimukseen tarkkaa tietoa koulujen konteksteista.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen vuosina 1904–1915 syntyneiden aviottomien lasten ja heidän äitiensä asemaa Kymintehtaan paperitehdasyhdyskunnassa. Kymintehdas edusti aikanaan perinteistä metsäteollisuudesta elävää tehdasyhdyskuntaa, jonka väestö kasvoi pääosin lähiseudulta alueelle muuttaneista työntekijöistä ja heidän perheistään. Selvitän tutkimuksessa aviottomien lasten ja heidän äitiensä määrää sekä taustoja. Tarkastelen myös lapsille annettuja nimiä verraten niitä ajan yleisiin nimenantoperusteisiin. Äitien ja lasten tukiverkostoja hahmotan kummien ja asumisjärjestelyjen pohjalta. Käsittelen myös yhteisön ja seurakunnan roolia sekä äitien avioitumismahdollisuuksia aviottoman lapsen syntymän jälkeen. Avioton raskaus herätti häpeän ja epävarmuuden lisäksi myös huolta taloudellisesta toimeentulosta, mikä saattoi äärimmäisissä tapauksissa johtaa köyhäinhoidon piiriin joutumiseen. Tarkastelen tutkimuksessani rasittivatko Kymintehtaan aviottomat lapset äiteineen Valkealan kunnan köyhäinhoitoa 1900-luvun alkupuolella. Työnteko oli usein ainoa keino selviytyä taloudellisesti joutumatta yhteisön rasitteeksi, mutta tällöin ongelmaksi muodostui lapsenhoito. Mikäli äiti ja lapsi eivät taloudellisten syiden tai yhteisön suhtautumisen vuoksi löytäneet paikkaansa Kymintehtaalla, ainoana vaihtoehtona oli muutto muualle. Lähdeaineistona käytän Valkealan seurakunnan arkistolähteitä sekä Viipurin läänin henkikirjoja. Myös köyhäinhoitoon liittyvät asiakirjat muodostavat keskeisen osan tutkimustani. Graduni tulos on, että ainakaan Kymintehtaalla teollistuminen ei rappeuttanut työväestön moraalia. Kymintehtaalla syntyi aviottomia lapsia maan keskivertoa vähemmän ja heidän äitiensä taustat olivat moninaiset. Synnyttäjien keski-ikä oli kohtalaisen korkea ja monilla oli lapsia jo entuudestaan. Näin ollen naiset olivat pääsääntöisesti tietoisia avioliiton ulkopuolisen suhteen mahdollisista seuraamuksista. Lapsille annetut etunimet eivät suoranaisesti vihjanneet lapsen aviottomasta syntyperästä. Lasten ja äitien tukiverkostot olivat aineistoni pohjalta usein hyvät. Kummit edustivat suurelta osin äitien omaa sosiaalista asemaa ja asumisjärjestelyistä päätellen monilla äideillä oli perheen tuki taustalla. Useat äidit myös avioituivat lapsen syntymän jälkeen. Vain harvat muuttivat pois Kymintehtaalta vuoteen 1915 mennessä. Äitien suhde seurakuntaan oli vielä kohtalaisen vahva, mikä kertoo asenteiden pysyvyydestä. Köyhäinhoidon näkökulmasta Kymintehtaan aviottomat lapset tai äidit eivät olleet suuri rasite paikallisyhteisölle. Tutkimukseni vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että aviottomilla lapsilla ja heidän äideillään oli usein perheen tai yhteisön tuki taustalla. Aviottoman lapsen synnyttäminen ei pääsääntöisesti sulkenut äitejä yhteisön ulkopuolelle.

Group building creates new possibilities to improve the quality of living and everyday life of individual inhabitants. It adds the competition to the housebuilding and promotes communal operation. The communal living is seen as one alternative because there is an increasing interest in communities. The aim of the study was to clear the ways of action of cohousing projects and their creation process at the planning stage and building stage of projects. The research subjects were two separate cohousing projects in which the building was carried out as non-profit group building. Group building means that the future inhabitants design their private apartments and the common premises, and function as constructors themselves. In the described projects the communal living is carried out with the Nordic model of communal living which is determined by common operation, common premises and the communal organization. The study describes the ways of action of the two projects starting with the planning stage of the block of flats and ending with the beginning of the building. Furthermore, the study examines factors, wishes and expectations affecting the choice of communal living, forming of the community and the creation of communal ways of action. The head concepts of the study are community, sense of communality, confidence, social capital and living. The material consisted of ten (10) theme interviews. The participants in the study represented the future inhabitants from both cohousing projects. The material was collected in spring and autumn 2018 and the results were described with the help of qualitative research methods. It was possible to find features of the case study also in this study. A theme interview was used as an interview method and the results were analyzed by utilizing a content analysis. Social, communal, ecological and economic factors affected the choice of communal living. The choice based on a natural desire to share the life with other people. The creation process of the communal living was determined by the common goals of which the building of the house was the most important. The sense of communality was not left to chance or randomness, but it was consciously built in the ways of action and in the jointly planned premises. Getting acquainted with each other, meeting practices, decision-making process, hearing different point of views and the possibilities to influence the operation were some of the ways of action. The inhabitants hoped that communal living would create safety and versatility of the social life as well as make every-day life easier through neighbourly help, planning and spontaneous doing together and also through shearing information and commodities. It was generally hoped that communal living and group building as a method of construction would become more common on the housing market.

Laihduttamiseen ja painonhallintaan on tarjolla lukuisia eri keinoja, menetelmiä ja apuvälineitä. Myös internetissä voi nykypäivänä laihduttaa ja hallita painoaan. Internetin ilmaiset ja maksulliset painonhallintapalvelut tarjoavatkin kuluttajille monenlaisia palveluja. Tutkimuksessa tarkastellaan internetin painonhallintapalvelujen antamia lupauksia, mielikuvia sekä palvelujen asettamia ehtoja käytölle eli käyttäjän vastuuta onnistumisesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös palvelun maksullisuuden vaikutusta lupausten antamiselle. Lisäksi tutkimus käsittelee palvelujen internetsivuilla olevia onnistumiskertomuksia ja sitä kuinka kertomusten kautta suostutellaan. Tutkielman laadullinen aineisto koostuu yhdeksän internetin painonhallintapalvelun sivus-toista. Tutkielmassa tarkastellaan sivustojen mainos- ja mediatekstiä. Aineiston analyysi-menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä sisällönerittelyä. Internetin painonhallintapalvelujen antamat lupaukset liittyvät palvelujen ominaisuuksiin sekä ohjelmien tarjoamiin palveluihin. Lupauksia esiintyi huomattavasti enemmän maksul-listen palveluiden sivuilla. Palvelujen ominaisuuksiin liittyviä lupauksia olivat tehokas, helppo ja onnistumisen mahdollistava. Painonhallintaohjelmien tarjoamiin palveluihin liit-tyviä lupauksia olivat puolestaan tuen, tiedon ja opastamisen antaminen sekä ohjelmien erilaisten työkalujen tarjoaminen. Käyttäjän vastuulle jäi omien tavoitteiden asettaminen, ohjeiden noudattaminen sekä mittaaminen ja raportointi. Palvelujen käyttäjien kokemuksiin perustuvissa onnistumiskertomuksissa luodaan mielikuvia menestyjistä ja onnistujista, jotka suostuttelevat uusia palvelunkäyttäjiä. Kertomuksissa korostetaan tuen ja tiedon saamista osana onnistumista sekä uusien elämäntapojen elinikäistä oppimista. Onnistumisen seurauksena ulkonäöllisten tekijöiden ja uusien, pienempien vaatteiden merkitystä tuotiin runsaasti esille. Nykypäivän internetin painonhallintapalvelut tarjoavat kätevän apuvälineen laihduttamiseen ja painonhallintaan. Tarjolla on monia ilmaisia ja maksullisia palveluja. Palvelujen käyttämiseksi tarvitaan lähinnä toimiva internetyhteys sekä käyttäjän omaa aktiivisuutta. Internetin painonhallintapalvelut korostavat uusien elinikäisten elämäntapojen oppimista, jotka saavutetaan tarjoamalla ravitsemuksellista, liikunnallista sekä henkistä tietoa. Tämän uuden elämäntavan saavuttaminen eli onnistuminen tehdään helpoksi, tehokkaaksi ja mahdolliseksi – ainakin mainosmielessä.

Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos – Institution – Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä – Författare – Author Varila Essi Anna Elina Työn nimi – Arbetets titel – Title Perheiden kokemuksellinen yhteisöllisyys SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksissa Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiaalityö Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year Syyskuu 2018 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 98 sivua + 7 liitettä Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämän pro gradu –tutkielman aiheena ovat perheiden yhteisöllisyyden kokemukset SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksissa. Yhteisöissä muodostuva yhteisöllisyys lisää yhteisön jäsenten hyvinvointia. Yhteisöllisyyden edistäminen on ajankohtainen aihe lastensuojelussa, jossa tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa perheyhteisöjen merkitys lasten hyvinvoinnille tunnistetaan. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena toteutettava perhekuntoutus on tavoitteellista toimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa perheyhteisöjen hyvinvoinnin ja toimivuuden tukeminen. Tutkimus on teoreettis-metodologiselta viitekehykseltään fenomenologinen. Tutkimustehtävänä on tuoda esiin se, onko SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksissa perheiden näkökulmasta kokemuksellista yhteisöllisyyttä ja jos on, niin millaisia ilmenemisen muotoja se perhekuntoutuksissa saa. Tutkielmaa ohjaava tutkimuskysymys on seuraava: Millaisia kokemuksia SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksien perheillä on perhekuntoutuksen yhteisöllisyydestä? Tutkimuksen aineisto on kerätty marraskuussa 2017 haastattelemalla kahdeksaa perhettä kahdessa eri SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksessa. Haastatteluihin osallistui 15 ihmistä; kuusi lasta ja yhdeksän aikuista. Aineisto on analysoitu Juha Perttulan fenomenologisella metodilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että SOS-Lapsikylän kaksi perhekuntoutusta pitävät sisällään monenlaisia yhteisöjä. Perhekuntoutuksien asiakasperheet ovat osallisina omissa perheyhteisöissään, perheiden ja työntekijöiden muodostamissa yhteisöissä, asiakasperheiden muodostamissa yhteisöissä sekä molempien perhekuntoutuksien laajemmissa yhteisöissä, jotka pitävät sisällään näiden perhekuntoutuksien pienemmät yhteisöt. Yhteisöjen rajat ovat osin liukuvia. Tulosten perusteella perhekuntoutuksissa ilmenee kokemuksellista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys perhekuntoutuksien yhteisöissä merkitsee vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä, luottamuksellisia ja vastavuoroisia ihmissuhteita, vertaisuuden kokemuksia, auttamista ja tukemista sekä asioiden yhdessä jakamista. Yhteisöllisyyteen liittyvät myös perhekuntoutuksien yhteisöjen yhteisesti jakama arvopohja, perhekuntoutusjaksolle yhdessä asetetut tavoitteet ja perhekuntoutuksissa vallitsevat jaetut normit. Yhteisöllisyyden rakentumiseen vaikuttavat lisäksi yhteisöjen jäsenten sitoutuminen toimintaan sekä asiakasperheiden kuntoutumisjaksojen ajallinen pituus. Yhteisöllisyyden muodostuminen vaatii tuekseen sopivat tilalliset puitteet. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää perhekuntoutuksien toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä SOS-Lapsikylässä. Tulosten perusteella yhteisöllisyys voi parhaimmillaan tukea perheyhteisöjen yhteisöllistä hyvinvointia ja kuntoutumisprosessia, ja näin se saattaa osaltaan olla edistämässä perhekuntoutuksien työskentelyn vaikuttavuutta. Yhteisöllisyys ulottuvuutena on kannattavaa huomioida perhekuntoutuksien toimintaan liittyvässä päätöksenteossa. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Yhteisöllisyys, yhteisö, perhekuntoutus

Positive deviance is a theoretical behavioural approach. It reviews the impact of education and problem solving through individual activity. Positive deviance as an approach has been involved in larger amount in the development of workplace and organization development. For the educational field the linkage is rather new and additional research was needed. This study does not focus on education as a whole but more specifically the learning process. This is due to the active characteristics of a learning process. Learning is a continuous activity and cannot be bound to certain structures and contexts only. This study wanted to bring knowledge for to support the design of education and teaching processes. The study aimed to place positive deviance to the framework of the radical educational theories. In addition to similarities clear differences were expected to be found between the theories chosen to the comparison. However, the expectation was that positive deviance can be seen as a separated radical educational approach. By reviewing a case example this study aimed to define whether positive deviance can be seen as a new type of approach, answering the current demands set on the education sector. The study was based on written materials and combined phenomenological basis with classifying text analysis. The concept of positive deviance was first defined based on earlier studies focusing on its theoretical background. After concept definition the study compared the positive deviance approach with theories of anarchist pedagogy, pedagogy of the oppressed, swarm intelligence and expansive learning. The comparison was done by using a comparison framework, structured specifically for this purpose. The following seven factors were used as the basis for the framework: activating effect, departure from norms of a referent group, intentionality of behavior, voluntary characteristics of action, individual activity, community activity, and aim to make a positive impact in the society. In order to define the applicability of positive deviance to the education sector, the functionality of the approach was described through a case study executed in Argentina in early 2000s. The study showed that positive deviance is not identical with the studied radical theories. The terminology differed somewhat between the chosen theoretical approaches. However, this did not have a significant effect on the overall comparison results. In this study the review of the case study did not give a full picture on the applicability of positive deviance to the educational field. The results of the case study, however, showed a possibility for the applicability of the approach, as long as the context factors are properly taken into account.

John Dewey (1859-1952) oli yhdysvaltalainen filosofi, pedagogi ja julkinen keskustelija, jonka ajattelu on merkittävästi vaikuttanut pragmatismina tunnetun filosofisen suuntauksen kehittymiseen. Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Devveyn poliittista filosofiaa ja ajattelua. Tarkoituksena on selvitellä, millaista on Devveyn poliittinen filosofia ja voiko hänen pragmatistinen poliittinen filosofiansa tarjota jotain mielenkiintoista myös tämän päivän poliittisen filosofian kentälle. Tutkielmassa tarkastellaan Devveyn esittämää kritiikkiä klassista liberalismia ja individualismia kohtaan, Devveyn omaa poliittisen filosofian projektia sekä sen kohtaama kritiikkiä ja arvioidaan Devveyn poliittista filosofiaa yleisesti. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa Devveyn käsitykset yksilöstä, valtiosta, demokratiasta, vallasta ja tiedosta. Ensisijaisena lähteenä tutkielmassa on Devveyn koottujen teosten sarja vuosilta 1882-1953, ennen kaikkea 1920-30-lukujen tuotanto. Lisäksi lähteenä on useita tuoreita artikkeleita sekä kommentaareja. Keskeisin löytö tutkielmassa on, että Devveyn poliittisen filosofian oleellinen piirre on 'anti-essentialismi', eli huomion siirtäminen pois jostain oletetuista yksilöiden ja ryhmien olemuksista tai sisäisestä luonnosta niiden välisiin suhteisiin ja näiden ilmauksiin. Tähän liittyen Devveyn poliittisen filosofian keskeiseksi lähtökohdaksi osoittautuu perinteisen yksilö-yhteisö jaottelun kyseenalaistaminen. Tutkielma tarjoaa laajan katsauksen Devveyn poliittiseen ajatteluun sekä pragmatistiseen poliittiseen filosofiaan.

Tässä tutkielmassa tarkastelen Mixed Finns -yhteisön antirasistista aktivismia ja monikulttuurisen suomalaisen identiteetin rakentamista. Aineistoni koostuu Mixed: Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä -tietokirjasta ja kymmenosaisesta MIKS PODI -podcastsarjasta. Mixed Finns -yhteisö pyrkii toiminnallaan edistämään tietoisuutta rasismin ja antirasismin teemoista sekä laajentamaan kuvaa suomalaisuudesta. Tarkastelen aineistoani teemoittelun ja kontekstualisoivan kulttuurianalyysin keinoin. Rasismi näyttäytyy tutkimuksessani kokonaisvaltaisena ja monipaikkaisena prosessina, joka määrittää suomalaista yhteiskuntaa. Rakenteissa piilevä rasismi tuottaa monikulttuurisille suomalaisille toiseuden ja ristiriitaisuuden tunteita. Tutkielmassani tarkastelen, kuinka niin kutsuttu ”mixed-suomalaisuus” toimii vaihtoehtoisena kuulumisen ja samastumisen paikkana. Monikulttuurista suomalaista yhteisöä rakennetaan vaihtoehtoisen historiallisen kerronnan sekä kuvittelun avulla. Nostan tutkielmassani esiin dekoloniaalin tiedontuotannon keinoja sekä tapoja kirjoittaa esiin kätkettyjä historioita. Tarkastelen ”mixed-suomalaista” identiteettiä valtautumisen, strategisen essentialismin ja nimeämisen politiikan valossa. Näen kollektiiviseen marginaali-identiteettiin paikantuvan erityistä tietoa ja ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Se tarjoaa linssin, jonka läpi tarkastella suomalaista yhteiskuntaa. Tutkielmassa nostan esiin asiantuntijuuden, oppimisen ja tiedon merkityksen antirasistisessa työssä. Marginaalinen yhteisöllisyys muodostuu jaetuille kokemuksille sekä yhteisille tavoitteille ja ideologioille. Ne ovat myös pohjana liittolaisuudelle muiden aktivististen toimijoiden kesken. Tunnistan ruumiillisuudella olevan olennainen merkitys rasismin kokemusten sekä jaetun tiedon ja yhteisöllisyyden rakentumisessa. Tulkitsen aktivismia, rasismin kokemuksia ja yhteisön rakentamista affektiivisuuden valossa. Käsittelen työssä myötätuntoa, hoivaa, toivoa ja utopistista tulevaisuudenkuvittelua antirasistisen aktivismin keinoina. Nämä pehmeäksi vastarinnaksi nimeämäni mekanismit ovat tiiviisti yhteydessä tunteisiin sekä niiden ruumiilliseen ulottuvuuteen. Tulkitsen näiden kumuloituvien strategioiden olevan vaihtoehto suoralle toiminnalle ja voimankäytölle. Näen, että Mixed Finns haastaa toiminnallaan perinteistä käsitystä poliittisesta vastarinnasta ja käytettävissä olevista vaikuttamisen keinoista.

Tekijä/Författare – Author Kokkola, Susanna Mari-Anne Työn nimi / Arbetets titel – Title Sosiaalityön metodikiista yhteisöteoreettisessa valossa Oppiaine /Läroämne – Subject Sosiaalityö Työn laji/Arbetets art – Level Maisterintutkielma Aika/Datum – Month and year 25052019 Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages 57 Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkimuksessa tutkitaan suomalaisen sosiaalityön metodikiistaa yhteisöteoreettisessa valossa. Metodikiistassa oli kysymys uuden menetelmän etsimisestä ja juurruttamisesta sosiaalihuoltoon, ammatillisen metodin puuttuessa silloisesta 1950-luvun sosiaalityöstä. Tutkin metodikiistaa sosiaaliantropologisesta näkökulmasta, yhteisön symbolisen rakentumisen kautta. Tutkimuksessa sivutaan myös sosiologian klassikoita, koska he ovat luoneet pohjaa myöhemmälle yhteisöllisyyttä koskevalle sosiaalitieteelliselle tutkimukselle. Metodikiista liittyy aikalaiskontekstiinsa ja siinä tapahtuneisiin sosiaalityön rakentumiseen ja prosesseihin. Tutkimus on teoreettinen sisältäen tietyn empirian. Tutkimusmetodina on teoreettinen argumentointi. Keskeisin käyttämäni tutkija on Anthony P. Cohen ja hänen tulkintansa yhteisön symbolisesta rakentumisesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Mirja Satkan tulkinnasta metodikiistasta ja siihen liittyvistä aineistoista. Tarkastelen, millaisia yhteisöjä metodikiistasta löytyy? Mitkä ovat niiden yhtäläisyydet ja erot? Yhteisöllisyyden ja rajan kautta haen vastausta siihen, mitä metodikiista oli? Miksi aikalaistoimijat eivät kokeneet olevansa saman alan edustajia? Metodikiistassa ilmeni kaksi yhteisöä: casework-yhteisö ja huoltotyön yhteisö, jotka pyrkivät kehittämään sosiaalityötä ei-materiaalisen avustamisen suuntaan. Menetelmäuudistuksen tarkoitus oli asiakkaan yksilöllisen valinnan mahdollistaminen sosiaalityössä. Yhteisöjen rakennetta ulkokohtaisesti tarkastellen yhteisöt näyttäytyivät symbolisina asiayhteisöinä – yhteisöllisen dynamiikan paljastaessa niistä merkityksellisen ulottuvuuden. Yhteisöissä sallittiin yksittäisten jäsenten vapaus, mikä ilmeni mielipiteen ilmaisun vapautena ja ammatillisena substanssina. Diagnostisen caseworkin kannattajat loivat uuden yhteisön, joka rikkoi sosiaalihuollon valtavirran normia edistämällä yksilöllisyyden huomioonottavaa caseworkia, ja siinä naiset asettivat itsensä asiantuntija-asemaan. Huoltotyön yhteisö edusti sosiaalityön valtavirtaa: yhteisö vahvisti symbolista pohjaansa sen rajojen hämärtyessä riitein, jotka symboloivat yhteisön arvoja ja käsityksiä hyvästä huoltajasta. Huoltotyön yhteisö muovasi uudelleen yhteisönsä rajaa sosiaalisen vaihdon seurauksena, nostamalla saksalais-sveitsiläisen perhehuollon menetelmän kehityksen keulakuvakseen. Kiistassa tapahtui normien rikkomista kirjoituksin, jotka sisälsivät sosiaalityön ammatillisuuden itsensä vähättelyä. Normien rikkominen oli osa laajemmin jäsentynyttä sosiaalista dynamiikkaa. Yhteisöt erottautuivat suhtautumisessaan ammatillisuuteen. Ne omasivat erilaiset traditiot, yhteisöllisen dynamiikan ja symbolisen todellisuuden. Metodikiistassa ”taistelu” oli symbolista: siinä kamppailivat enemmän asiat kuin ihmiset. Siinä tapahtunut symbolinen kumoutuminen normeja kyseenalaistamalla ei järkyttänyt vallitsevaa sosiaalista struktuuria. Pohjimmaltaan yhteisöjen välinen taistelu oli riitti, tarkoituksenaan vähentää jännitteitä vaihtoehtokulttuurin ja valtakulttuurin välillä. Sallimalla vaihtoehtoisuutta, vallitseva sosiaalihuollon systeemi pystyi uusintamaan itsensä, koska liiallinen hierarkia olisi aiheuttanut vastarintaa. Sosiaalista vaihtoa ei tapahtunut aidosti, koska caseworkia ei otettu sosiaalihuoltajien opetusohjelmaan. Kiistassa oli kysymys vallitsevan sosiaalisen järjestyksen säilyttämisestä sosiaalihuollossa. Yhteisöjen muutos on hidas ja prosessin omainen, mikä on osaltaan vaikuttanut ammatilliseen kehitykseen. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Yhteisöllisyys, sosiaaliset suhteet, asiantuntijuus, oppihistoria, sosiaalityö Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information