Browsing by Subject "yläkoulu"

Metsä on kautta aikojen ollut tärkeä suomalaisille, joten jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään. Metsäsuhde voi perustua erilaisiin asenteisiin tai kokemuksiin ja se voi muuttua ajan kuluessa. Ympärillä olevien aikuisten sekä lapsille tarjottavien kokemusten on todettu vaikuttavan vahvasti lasten metsäsuhteeseen. Kouluilla on siis suuri rooli lasten metsäsuhteen rakentumisessa. Nykylasten moniarvoinen metsäsuhde on tärkeä tulevaisuuden kannalta, sillä metsään kohdistuu nykyaikana suuri käyttöpaine, joka herättää kysymyksiä metsän käytöstä. Lapset päättävät tulevaisuudessa, miten metsää käytetään ja miksi, joten heillä tulisi olla perustietoa metsästä ja yleisesti luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Näiden seikkojen takia tämä tutkimus keskittyy kuvaamaan metsäopetuksen toteutusta peruskoulun luokilla 7-9 biologian opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää yläkoulun biologian opettajaa, joiden vastausten pohjalta laadittiin kyselylomake. Kyselylomake jaettiin opettajien suosimissa ryhmissä sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse muutamille opettajille. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin tekstianalyysillä ja kyselyn tuloksia jakaumien sekä taulukoiden avulla. Kyselyn tuloksia ei analysoitu tilastollisin menetelmin, koska vastauksia tuli niin pieni määrä. Tutkimuksen haastatteluiden ja kyselyn tulokset mukailivat toisiaan. Metsäopetus tapahtuu lähinnä kahdeksannen luokan biologian oppiaineessa. Metsäaiheita opetetaan metsässä joskus, mutta opetusta haluttaisiin järjestää enemmän metsässä. Ulkona opettamiseen vaikuttaa ainakin koulun etäisyys metsästä, aikarajoitteet, lukujärjestyksen joustamattomuus sekä rahoituksen puute. Samat rajoittavat tekijät nousivat esille myös metsätapahtumiin osallistumisessa sekä oman metsäpäivän järjestämisessä. Mikäli metsätapahtumiin pystyy osallistumaan, niiltä toivottiin elämyksellisyyttä ja toiminnallisuutta. Tulokset osoittavat, että metsäopetuksen keskeisiä teemoja ovat lajintunnistus, metsän ekosysteemi, metsätyypit sekä kasvupaikkatekijät. Metsäteollisuuden ja metsätalouden aiheet jätetään vähemmälle huomiolle, mikäli kohdataan aikarajoitteita. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä metsäalan asiantuntijoita hyödynnetään harvoin, mutta monipuolista asiantuntijuutta kuitenkin kaivattiin, erityisesti metsätalouden ja metsien kestävän käytön, metsäteollisuuden ja sen tuotteiden, riistanhoidon, biotalouden ja kiertotalouden osa-alueisiin. Asiantuntijoita ei käytetä, koska aikaa ei ole tarpeeksi, koska ammattilaisia ei löydetä tai koska hyöty on koettu liian pieneksi. Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa on lähinnä yhdistys- ja järjestöpainotteista, mutta myös metsäalan yrityksiä käytetään jonkin verran. Yhteistyö keskittyi lähinnä Metsävisaan, vierailijaluentoihin sekä erilaisiin metsäpäiviin tai tapahtumiin. Koulun ulkopuoliselta yhteistyöltä toivottiin pääasiassa vierailuja yrityksiin sekä metsään. Opettajat pitivät yleisesti metsäopetusta tärkeänä, mutta nykyisen metsäopetuksen ei koettu tukevan moniarvoisen metsäsuhteen rakentamista kovinkaan hyvin. Uuden opetussuunnitelman mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia koettiin kuitenkin voivan hyödyntää metsäopetuksessa hyvin. Ainerajoja ylittävää opetusta ei kuitenkaan ole hyödynnetty kovinkaan paljon, vaikka suurin osa haluaisi hyödyntää sitä enemmän. Tutkimustuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkitsevinä johtuen pienestä otoskoosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että nykyisessä metsäopetuksessa on puutteita, joita korjaamalla monipuolisemman metsäsuhteen rakentaminen yläkoulussa voisi olla mahdollista.

Microbiology is included in the subject of biology in lower secondary school as part of the National Core Curriculum for Basic Education (POPS). Microbiology teaching has traditionally relied on inquiry-based methods and practical work, where inquiry is highlighted in POPS. In this study, a survey of teachers investigated microbiology teaching and inquiry-based methods in lower secondary school. The study focused on these areas: 1. What groups of microbes are mentioned and in what biological contexts? 2. What methods are used in teaching microbiology? 3. How much are inquiry-based methods used and does the amount vary regionally? 4. What type of inquiry-based teaching is used? and 5. What are the potential limitations in delivering inquiry-based teaching? The data were collected by an online survey for biology teachers in lower secondary schools around Finland and 36 responses were received. The data were analyzed mainly by qualitative content analysis which was supported by quantitative and regional analysis. According to the results, the coverage of microbial diversity is wide in biology teaching but Archea may receive less attention. Microbiology is taught well in many biological contexts but least in the context of evolution and development of life. The teaching methods are diverse, and many different practical activities are carried out. Inquiry-based methods were utilized by 97.2% of teachers and the amount does not vary regionally. Structured inquiry is used the most in microbiology teaching and the majority of the teachers found inquiry-based methods valuable. The amount of inquiry is limited by a lack of time, size and heterogeneity of the student groups, lack of equipment and workspace. The results indicated that the teaching of microbiology in lower secondary school is diverse and inquiry-based methods are common, but limitations were expressed. Solutions in response to these concerns could be, for instance, virtual activities, improved learning materials and more collaboration between universities and schools which is now poor. There are so far no other published studies about this in Finland. In the future, it would be interesting to study further how inquiry-based methods and the teacher’s self-efficacy and own training in these areas affect the outcomes of microbiology education. Such research could then be used to improve teacher education to address the limitations presented in this thesis.

Goals. The aim of this study was to investigate how problematic use of digital technology is associated with school well-being and general psychological well-being of middle school students. The data was collected as part of the Bridging the Gaps research project, which examines students' diverse learning habits, use of digital technology, and well-being. The study examined associations between problematic use of digital technology and three dimensions of well-being: school engagement, school burnout, and depressive symptoms. Previous research has shown that there is a link between school burnout and depressive symptoms, but no similar link has been found with school engagement. The purpose of this study is to complement and strengthen previous knowledge of the phenomenon and contribute to the ongoing discussion about the terminology and methods in this rapidly changing research field. Methods. The data for the study was collected from comprehensive schools in Helsinki in the autumn of 2019. The participants (N=674, 55.9 % girls, 41.5 % boys, 2.2 % other, 0.3 % missing) were seventh graders. Associations between problematic use of digital technology, school engagement and burnout, and depressive symptoms were examined using linear regression analysis. Gender differences were further investigated using variance analysis. Results and Conclusions. In this study, problematic use of digital technology was statistically significantly associated with all dimensions examined. The association to school-engagement was negative. There were no gender differences in academic motivation, however, the link between school burnout and depressive symptoms was stronger among girls compared to boys. The results support previous research concerning the associations between problematic use of digital technology and well-being of young people. In the future, more diverse and conceptually consistent research on this topic is needed.

The aim of this study was to find out whether grit and physical activity have connections to academic achievement and whether gender is relevant in these contexts. Previous studies have shown that grit and physical activity are associated with better school performance. However, the relationships between the two have not yet been studied very extensively. Studying and exercising both require grit to succeed. The core of grit is persistent practice and maintaining goals (Duckworth et. al., 2007). It is possible to practice such skills through exercise. The aim is to examine whether grit or physical activity can increase academic achievement in adolescents as individual factors or by acting together. The data was part of the Mind the gap -project funded by the Academy of Finland. The data was collected in the 7th grade (n = 1310) in 2014 and in the 3rd grade of high school (n = 751) in 2019. Respondents filled questionnaires that included a GRIT-S- scale to determine grit and a separate question about physical activity. In addition, ninth grade grades and high school diploma grades obtained from the official register of the City of Helsinki and the Matriculation Examination Board, were used to measure academic achievement. The relationships between physical activity, grit, and academic achievement were examined by linear regression analysis. In addition, interaction terms were included in the regression analysis to examine the interactions between different factors. The results of the study showed that physical activity and grit together did not explain academic achievement. However, these factors were associated with academic achievement when examined separately. There were differences in results between ninth graders and high school students. Grit was a factor that influenced academic achievement in both high school students and ninth graders. Physical activity did not explain academic achievement as much as expected. Physical activity explained academic achievement poorly in ninth graders and in high school women. As for the case of high school men, physical activity was associated with lower grades. In conclusion developing grit could lead to better academic achievement.

Palautteenanto on tärkeä ja väistämätön osa yläkoulun englannin kielen opetusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan englantia yläkoulussa opettavien ajatuksia ja käytänteitä palautteenantoon liittyen. Tutkielma käsittelee tapoja, joilla opettajat antavat palautetta oppilaiden teksteistä yläkoulun englanti vieraana kielenä -opetuksessa. Tutkielmassa verrataan viiden opettajan palautteenantostrategioita ja -konventioita. Tavoitteena on selvittää, mitä palautteenantostrategioita opettajat käyttävät ja saada selville, ovatko opettajien uskomukset ja palautteenantokonventiot keskenään yhteneväiset. Tavoitteena on myös saada selville, millaisia eroja palautteenantomenetelmissä ja -tavoissa on eri opettajien välillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu sekä palautteenantoon liittyvistä käsitteistä että useiden eri tutkijoiden näkökulmista palautteenantotapoihin ja niiden hyödyllisyyteen. Tutkielmassa esitellään debattia, jossa tuodaan esille mielipiteitä sekä virheidenkorjaamisen puolesta että virheidenkorjaamista vastaan. Tutkimuksen aineistona ovat englanninopettajien yksilöhaastattelut sekä englanninopettajien korjaamat kirjoitelmat. Haastattelumenetelmänä käytettiin semi-strukturoitua haastattelua. Tutkimuksessa selviää, että opettajat antavat oppilaille palautetta sekä kirjallisesti että suullisesti. Palautteessa opettajat eivät keskity vain kirjallisissa tuotoksissa esiintyviin virheisiin, vaan heidän oppilaille antamansa palaute on monipuolista. Osa opettajista keskittyy enemmän itse virheisiin ja sisältöön, kun taas osa opettajista antaa myös palautetta kirjoitetusta tekstistä kokonaisuutena. Jotta tulosten pohjalta voitaisiin tehdä päätelmiä yleistettävyyden näkökulmasta, tutkimuksen tulisi olla laajempi. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että opettajien oppilaille antama palaute on sekä monipuolista että kannustavaa.

Adults’ experiences with loneliness has been researched quite a lot over the past few decades. At first researchers were only interested in the social side of loneliness. At the early 1970s Robert Weiss started to study the emotional aspect of loneliness, which redefined the way we see and understand the whole phenomenon. For a long time researchers thaught that loneliness only considered adults, that children and adolescents could not recognize or even feel it. Of course it was later discovered that children and adolescents are able to experience feelings of loneliness the same way adults can. Researchers found that even under school-aged children were able to understand the difference between being lonely and being alone, which means you can experience feelings of loneliness no matter your age. The amount of research made about children’s and adolescents loneliness in Finland is relatively small. Still studies about Finnish adolescents and their experiences with loneliness has shown that with loneliness it is possible to end up with different kinds of mental problems and social difficulties. In the worst case the consequences might be severe and long-lasting. This study was made to find new information about the ways Finnish upper comprehensive school pupils experience social and emotional loneliness. Former studies were used to define themes inside both forms of loneliness to give us precise knowledge on the ways adolescents experience loneliness. The research data was collected in collaboration with two Finnish upper comprehensive schools located in two different cities. In total there were 205 pupils whose answers were used in this study. Teachers shared a link to pupils which opened a questionnaire. There were 10 claims concernig social loneliness, 7 concernig emotional loneliness. Pupils had to choose their answer from a four-level Likert scale. The data was studied by using statistically describing analysis. This study showed that compared to young men, young women in Finnish upper comprehensive schools felt more feelings of not belonging to a group and feeling of being rejected by others. The difference was found to be statisticly significanct. Young men reported more emotional loneliness compared to women, especially feelings of not being able to share meaningful things about their life to someone. With this too the difference wes statisticly significanct. The last discovery was that nine graders also felt more feeling of being rejected by others compared to 7th grade pupils.

Purpose: The aim of this bachelor’s thesis was provide an overview of the scientific literature on the eating habits of today’s Finnish upper comprehensive school students and the different aspects that the impact how they choose their food according to research results of the studies published in 2010’s. Methods: To this end, I engaged in a narrative literature review of research published on the topic between the years 2010 and 2019. The final analysis based on 13 different publications. The analysis for the review has made by using the content analysis, where the content has analysed first in to themes which indicates the research questions. After the themes have been analysed, the themes were able to transfer in the final results. Results and conclusions: The Finnish upper comprehensive school students are aware of the fact what are the healthy eating habits or what they should eat in daily basics. The research have shown the problem that the adolescents do not know how to take the healthy choices to practice even if they knew what the healthy eating habits were. The studies have also noticed that eating with the regular meal rhythm is challenging for the Finnish adolescents. Special notice has been made that the adolescents do not eat breakfast or school lunch so often in their daily basics and tehy replace the missing meals with unhealthy snacks. The researchers have also noticed that there is a difference between the genders in the eating habits. It was more likely for the boys to eat against the healthy eating habits and they ate more unhealthy snacks than the girls. According to the researchers results, adolescents from the families with the lower social economical statuses ate more against the healthy eating habits. The researchers have found a connection that the adolescents have common eating habits with their friends and they have similar food choices. The studies have discovered also that the area where the adolescent live and the school is placed, affects to their eating habits and choosing the food. Also, the society have noticed to have an influence to the adolescents eating habits and how they choose their food. The literature review had shown results that research should pay more attention to Finnish adolescents eating habits. All the results from this literature review should not be used without a second and more trustworthy research.

Ruoantuotanto ja sen kestävyys ovat yhä useammin esillä arkipäivän keskusteluissa, sekä politiikassa ja mediassa. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten tieto siitä mistä ruoka tulee, on vuosien mittaan huonontunut, sillä kaupungistuvassa yhteiskunnassa maatalous ei ole enää osa nykynuoren arkipäivää. Vuonna 2014 tuli kestävän ruoantuotannon opetuksesta ensimmäistä kertaa osa yläkoulun biologian opetussuunnitelmaa; aihetta tulisi näin ollen koulussa opettaa opetussuunnitelman mukaisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yläkoulun biologian opettajat kokevat kestävän ruoantuotannon opetuksen ja mitä haasteita se heille tuottaa. Opettajat saivat myös antaa ehdotuksia opetuksen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena vuonna 2022 yläkoulun 7–9 luokkien biologian opettajille Suomessa. Kyselyyn vastasi 46 opettajaa. Kestävyys ruoantuotannossa miellettiin keskimäärin ensisijaisesti ekologiseksi kysymykseksi, vaikka kestävyyden määritelmä on paljon laajempi. Kyselyyn vastanneiden opettajien mukaan perehdytys aiheeseen omissa opinnoissa oli olematonta tai sitä ei ollut lainkaan. Kestävä ruoantuotanto koetaan kuitenkin tärkeäksi aiheeksi, jota tulisi opettaa peruskoulussa. Kysymys siitä, kuuluuko opintokokonaisuus osaksi biologian opintoja, jakoi mielipiteitä. Opettajat olivat avoimia ja kiinnostuneita maatila- ja asiantuntijavierailujen järjestämisestä paikan päällä tai etänä, sekä kokivat sen hyväksi tavaksi oppia uutta ruoantuotannosta. Kuitenkin niin opetuksessa kuin vierailuissa haasteeksi osoittautuivat vahvasti aikarajoitteet, kustannukset ja aiheen opetuksen hankaluus. Haastavina opetuksen aiheina esille nousivat kotieläintuotanto, kasvintuotanto ja eläinten hyvinvointi. Tutkimuksen mukaan opettajat kaipaavat opetuksen tueksi monenlaista materiaalia. Valmiit oppimiskokonaisuudet antaisivat mahdollisuuden käyttää aikaa opetukseen viisaasti ja myös saatavilla oleva tieto olisi ajankohtaisen tutkitun tiedon mukaista. Hankepohjaista toimintaa kaivataan, jotta hyväksi havaittuja toimintatapoja voitaisiin hyödyntää ympäri Suomen. Oppiainerajat ylittävä yhteistyö kestävän ruoantuotannon ympärillä voisi auttaa nuoria löytämään urapolkuja ruoan ja sen tuotannon parista. Saadaksemme kestävästä ruoantuotannosta kiinnostavan, sekä pysyvämmän osan biologian opintokokonaisuutta, tulee opettajia tukea opetuksessa, sekä luoda heille käyttöön kiinnostavaa materiaalia ja kokonaisuuksia, joista innostuvat niin oppilas kuin opettaja. Näin voimme vaikuttaa tulevaisuuden kuluttajien tietoisuuteen ruoasta ja sen tuotannosta, sekä kannustaa kestäviin valintoihin omassa arjessamme.

Aims. The earlier research indicates that young people are reading less during their spare time. Due to the fact that young people are reading less on their spare time the importance of school is highlighted as a tool to increase the amount of reading. It is important that the teachers are using as inspiring methods as possible when choosing the books to be read. The aim of this study was to find out how the literature was selected in the subject of Finnish language and literature. Furthermore, how the teachers explained their criteria of choosing the book. Methods. The research was conducted as a part of the upper comprehensive school “Lukuklaani-project”. The research material was part of a survey that was directed to upper comprehensive school teachers in spring 2019. The questionnaire comprised of 54 questions, out of two questions were examined in this research. 354 Finnish language and literature teachers had answered the questions. The research was performed by using qualitative methodology and using elements of source-based content analysis. In addition, quantitative methodology was used when presenting the findings in figures. Results and conclusions. This research shows that approx. 75 % of the teachers gave at least some freedom of choice to the students to choose the book. However, almost one quarter of the teachers didn’t let the students to be part of the selection process, instead the teacher selected the book. The selection criteria was argued in many different ways. The most common selection criteria was justified by the wish to examine the book in a specific way. This argument was used by approximately one fifth of the teachers. The most common argument, but only approximately one third, was expressing the view that took into consideration increasing the students reading motivation. Furthermore, the research shows that the teacher should more often consider more thoroughly the selection criteria of books to be read, in order to support the students reading motivation in a better way.