Browsing by Subject "ympäristökasvatus"

This research will study commercial field students' relationship with nature and how it affects their sense of responsibility. The aim is to find out what the students' relationship with nature is like, whether it has a connection to a sense of responsibility and whether the background factors have an effect on the relationship with nature. The issue is topical, as life on Earth is threatened by many environmental problems, such as climate change, the loss of biodiversity and the over-consumption of natural resources. As a result of urbanization, people can somehow become estranged from nature. We need more information about the background factors of our relationship with nature and the connection with a sense of responsibility. Maybe that will help us to maintain our relationship with nature and take responsibility for our environment. Based on previous research, it seems that the more distant a person experiences nature, the less he appreciates it and wants to take care of its well-being. The relationship with nature is always a subjective experience; an individual experiences his relationship with nature differently depending on the experiences, feelings and attitudes towards being in nature and towards it.In the study, I used the Nature Relatedness (NR) Scale to measure the nature relationship. Responsibility refers to a person's responsibility for the effects of his or her actions on, for example, the environment and society. This study focuses on a sense of responsibility; how a person feels responsible. The sense of responsibility was measured with the Responsibility scale (RS). The study was carried out in collaboration with the Ruralia Institute of the University of Helsinki. The data was collected in the autumn 2020. Students were told that the purpose of the survey was to research their relationship with nature and their views on the use of state hiking areas and national parks. Data was collected from 246 Finnish business schools students with the electronic survey. In the analysis of the data, the average sum variables were created from the responses of the survey in order to obtain figures describing the nature relatedness and responsibility for each respondent. The correlation between the nature relatedness and the sense of responsibility was then examined using linear regression. Background variable analyzes were performed using the Mann-Whitney U test and cross-tabulation. The study found a positive correlation between the nature relatedness and the sense of responsibility, making students with a stronger nature relatedness also feel more responsible. Background variable studies revealed that women have a slightly better level of nature relatedness than men. In addition, respondents born before the 1990s were found to have a higher level of nature relatedness. However due to the small number of respondents in older age groups, no more precise conclusions could be drawn. The results are similar to those obtained in previous environmental studies. Although a correlation was found between the nature relatedness and the sense of responsibility, the sense of responsibility does not necessarily tell anything about responsible behavior. New ways should be found to explore the connection bet-ween the sense of responsibility and behavior towards nature. More information would also be needed on how various background factors, such as childhood residence, will affect on the relationship with nature. As people's relationships with nature develops throughout life, information on the cause-and-effect relationship between nature relatedness and responsibility could be used even more in the environmental education of not only children but also adults, too.

This Master's study is to determine the Helsinki Region Environmental Services twin school program's impact in the participating schools. The program will be carry out by the Helsinki Metropolitan Area Recycling Centre Environmental School Path and its objective is primarily the reduction of waste at school, but also the students' homes. The most important means of promoting the objective of schools are created with students and teachers, environmental groups, as well as for teachers to share materials and practical support. Previous studies have shown that environmental programs can have an impact on the people involved in the activities and attitudes. Purpose of the study is to find out whether the twin school program effective way to promote environmentally-friendly activities. The research questions were: 1. How does the sponsoring school program will be shown under the school's waste management, to sustainable development, sorting and energy saving measures? 2. Does it have any impact on own and family activities or environmental attitudes. 3 How do attitudes explaining their own and family activities. 4. How can the school explain the co-operation of school environmental actions. The study defendants were eight comprehensive school involved the twin school program during the academic year 2013-2014. This study was un-equivalents of the groups completed layout with repeated measures (Non-Equivalent Groups Design), in which the test group is participating 5-6 graders. A control group of schools operating in the environmental groups the students. Research assumption was that the twin school program effects are significantly higher in members of the schools environmental than in other students' The data were collected in the first measurement in the autumn of 2013, when respondents were 475 | 80, and the second time in the spring of 2014 respondents 416 | 61. Methods were quantitative analysis. Changes were analyzed for paired t-tests and repeated measures analysis of variance. The attitudes and behavior of the co-operation of the school contact was analyzed by regression analysis and Confirmatory factor analysis suggested created by structural equation models. The results showed that in general the significant change had occurred in the school activities of sustainable development, while their own families and sustainable development in the project change was negative. Environmental group membership was positive, but not statistically significant effect. Between boys and girls had a different response to intervention. Girls' results in decreased across the board, while the boys went up. The differences in attitudes were also significant that environmental negligence is more typical for boys. Attitudes related to the behavior of the way that care about the attitudes towards the environment to explain the increase in environmentally responsible behavior and the environment, while indifferent to the environmental measures decrease. Another interesting result is that the indifferent attitudes are more significant environmentally responsible activities explaining, albeit negative. Although the school environmental activities and the magnitude of the differences, both in schools and in which co-operation is high, the environmental action parameters to be measured are higher. Knowledge of the program a different impact on girls and boys, boys' higher environmental negligence and environmental impact of the school's co-responsible actions to help develop the twin school program teaching and planning.

Solving global environmental issues requires extensive international cooperation. The United Nations (UN) Environment Conferences have paved the way for international cooperation, by forming agreements on the environment and climate, and the implementation of the measures required by them. Underlying this is sustainable development, a key concept led by the UN. Adherence to the principles of sustainable development aims to ensure the survival of our planet for future generations. The UN implements the principle through international climate agreements. Actions for the environment require knowledge of environmental issues, solutions and opportunities how to contribute. And that requires environmental education. Environmental education plays a key role in learning about the environment and adhering to the principles of sustainable development. The responsibility for sustainable development belongs to everyone and environmental education plays an important role in it in schools. The aim of my master's thesis is to examine global environmental issues and their solutions. I researched what kind of perceptions of global environmental issues and visions of the future the students of the online school had in 2009. In addition, I compare the students' visions of possible solutions with the views of environmental education experts. The material was collected from the international online school for environmental education and sustainable development, Environment Online - ENO in 2009. The study is based on a qualitative survey. The results of the online survey (N = 153) are divided into themed categories based on the responses on environmental issues and solutions. The answers have been compared with the themes that emerged from the expert survey (N = 5). Pupils' perceptions of environmental issues focus on climate change. The solution possibilities reflect the strong environmental education of the Environment Online - ENO: action for the environment, political decisions and environmental education. As an interesting result of the expert survey, I highlight the opportunities brought by technology in environmental education and the development of young people's opportunities for influence. As a case of this study, Environment Online - ENO has shown how important information and communication technology is in international environmental education.

Aims. Sustainable development has become the most important theme in the development co-operation in the 21st century. Sustainable development is pursued by environmental education among other things. This research rose from the discussion about the meaning of environmental education in developing countries and especially the effect it might have in the environment and society. Nepal and one of its rural private schools was selected as a research object. The themes and questions of the research are: 1. Conceptions of the immediate environment of students and teachers: What does immediate environment mean according to the students and teachers? 2. Students' most important acts in the environment: What kind of effect do the students think they can have on the environment in their everyday life? 3. Teachers' opinions, experiences and methods in environmental education: What do teachers think should be taught to the students in environmental education? What are the teachers actually teaching? What kind of methods are the teachers using while teaching environmental education? Researching the conceptions of immediate environment and acts in the environment gives information about the students' and teachers' relation with the nature in their everyday life and the baseline from which environmental education will be implemented from. Teachers' opinions, experiences and methods in environmental education provide information on the current implementation of the environmental education. Methods. Ethnography was selected as a research method. Before collecting the actual data, a pre-study was conducted. The aim of the pre-study was to specify the research themes and practice the cross-cultural interview as a research method. The actual data was collected in the last week of January 2010 in Dhangadhi, Nepal. The data included twenty-two drawings and captions from the students and one group interview with the teachers. The data was analyzed with brief quantitative analysis and full analysis was done with a qualitative method called content analysis. Results and conclusions. Teachers' and student's conceptions of immediate environment differ from each other. Students saw the immediate environment from the scientific approach while the teachers thought it was more social conception. The interface was found in their own personal environment. This interface is a good baseline for environmental education. The most important acts in the environment for the students were protection towards the environment. The students saw their possibilities to have an influence in the environment through the school. A connection between the school and acting in the environment was evident. In the teachers' opinions and experiences of environmental education, environmental problems and the importance of teaching attitudes and values were found. No logic thematic entities were discovered but the teachers did use different kinds of methods in their teaching. Achieving the international aims for environmental education was very challenging in the research school because of the teachers' lack of information and skills to teach the subject. The context where the school works was also challenging.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen 2010-luvun lastenkirjallisuuden tapaa kuvata luontoa sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Tutkimuksen tausta-ajatuksena oli kuvakirjojen hyödyntäminen lasten positiivisen luontosuhteen rakentamisessa sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ympäristökasvatuksessa. Lastenkirjojen luontoa on tutkittu ilmastonmuutoksen näkökulmasta, mutta tutkimusta lastenkirjoista luontosuhteen rakentamisen välineenä ei ole löydettävissä. Tutkimuksellani pyrin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiini: Millaisena luonto kuvataan lastenkirjallisuudessa? Millainen on ihmisen ja luonnon suhde lastenkirjoissa? Tämän laadullisen tutkimukseni aineisto koostui kolmesta 2010-luvulla julkaistusta kotimaisesta lasten kuvakirjasta: Lapsen oma metsäkirja, Olga Orava ja metsän salaisuus ja Touhu löytää metsän. Aineistoni kirjat valitsin Helsingin kaupunginkirjaston tarjonnasta kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin henkilökunnan avulla. Analysointimetodina käytin lähilukemista, jonka toteuttamiseksi jaoin kuvakirjojen tarkastelun seuraaviin teemoihin: kieli, ääni, kertoja, toimijat, tarina, luonnon kuvaus, kuvitus, teksti ja kuvitus. Analysointi kohdistui sekä lastenkirjojen tekstiin että kuvitukseen. Tulokset osoittivat, että lasten kuvakirjat tarjoavat Suomen luonnosta hyvin monipuolista asiatietoa. Metsät kuvattiin kirjoissa mielenkiintoisina, lämminhenkisinä ja houkuttelevina paikkoina. Ihminen ymmärsi tarinoissa luonnon merkityksen ja pyrki yhteyteen luonnon kanssa, mutta ei näyttäytynyt osana luontoa. Saamieni tulosten perusteella näkisin kuvakirjojen soveltuvan hyvin ympäristökasvatuksen tueksi. Kirjojen monipuolisen tiedollisen sisällön avulla on helpompi lähestyä luontoa. Tiedon lisääntyessä kasvaa ymmärrys luonnon merkityksestä, ja tiedon kautta on luontosuhteen rakentaminen helpompaa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatusikäisten lasten näkemyksiä ekologisesta kestävyydestä. Lasten näkemyksillä ekologisesta kestävyydestä on suuri merkitys tulevaisuuden kannalta. Näkemykset ja ajatukset, joita lapsilla on antavat merkityksellistä tietoa siitä, toteutetaanko ympäristökasvatusta varhaiskasvatuksen kentällä niin, että se vastaa Varhaiskasvatussuunnitelman (2022) tavoitteisiin. On todettu, että ympäristökasvatuksen tulisi luoda lapsille toiveikkuuden tunnetta ja uskoa omaan pystyvyyteensä. Samalla kuitenkin lasten tulisi tiedostaa maapallon hyvinvoinnin tämänhetkinen tilanne. Tämän tutkimuksen avulla tarkastellaan ekologisen kestävyyden toimia lasten silmin. Tavoitteena on laajentaa käsitystä siitä, miten varhaiskasvatuksessa toteutettava ympäristökasvatus ja erityisesti ekologisen kestävyyden aihepiirit aidosti vaikuttavat lapsiin. Tutkimusaineisto kerättiin luontopainoitteisesta varhaiskasvatusyksiköstä joulukuussa 2022. Tutkimukseen osallistui seitsemän 5-vuotiasta lasta. Aineisto kerättiin ennalta suunnitellulla osallistavalla havainnoinnilla. Osallistava havainnointi videoitiin, jonka jälkeen se litteroitiin. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä, jossa aineistosta nousseet tutkimuksen kannalta merkitykselliset tiedot jaettiin erilaisiin teemoihin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistuvalla lapsiryhmällä oli myönteinen suhtautuminen ekologisen kestävyyden aihepiireihin. Lapsilla oli vahva ja myönteinen luontosuhde, johon on varmasti vaikuttanut yksikössä toteutettavan ympäristökasvatuksen määrän lisäksi henkilöstön omat arvot ja suhtautuminen. Tutkimustulokset osoittivat, että ryhmän lapset olivat erittäin ympäristötietoisia, sekä he tiedostivat syyt toimiensa pohjalla. Ekologista kestävyyttä edistävistä toimista ryhmälle oli eniten tuttuja ne toimet, joiden toteutuksessa lapset ovat konkreettisesti mukana, kuten kodin kierrätys. Tulokset olivat linjassa aiempaan tutkimukseen siinä, että lasten osallisuus vaikuttaa pitkälti siihen, kuinka merkityksellisinä he asioita pitävät.

Tavoitteet. Tutkimukseni tavoitteena on tutkia mitä alakoulu ikäisten ulkona oppimisesta tiedetään. Tutkimuksissa on havaittu ulkona opettamisella olevan hyötyjä perinteiseen luokkahuone opetukseen verrattuna. Aiheesta löytyy tutkimuksia eri puolilta maailmaa ja sitä on tutkittu myös Suomessa. Tutkielman tavoitteena on koota yhteen tutkimustietoa alakoulu ikäisten ulkona oppimisesta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten ulkona opettamista on toteutettu? 2. Missä oppiaineissa ulkona opettamista on toteutettu? 3. Miten ulkona opettamista on perusteltu tutkimuksissa? Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Mukaan on otettu seitsemän alakouluikäisten ulkona opettamista käsittelevää tutkimusta Suomesta ja maailmalta. Pääasiassa mukaan valikoituneet tutkimukset käsittelevät luonnonympäristöissä tapahtuvaa opettamista, mutta mukana on myös rakennetun ympäristön hyödyntämistä opetuksessa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusten mukaan ulkona voidaan opettaa kaikkia oppiaineita. Tutkimuksiin osallistuneiden opettajien mukaan kyse ei ole niinkään oppiaineesta vaan enemmän tavasta oppia ja opettaa. Ulkona opettamiseen ei ole olemassa yhtä polkua, vaan sitä voidaan järjestää hyvin monilla tavoilla. Tutkimuksissa ulkona opettamista oli toteutettu hyvin monipuolisesti. Ulkona opettamiseen sopivat tutkimusteen mukaan niin erilaiset projektit, teemapäivät, kuin osana koulun arkea toteutettu ulkona opettaminen. Tutkimuksiin osallistuneet opettajat kokivat ulkona opettamisen sopivan erityisesti oppilaille, joiden on vaikea opiskella perinteisessä luokkahuoneessa. Ulkona opettamisen hyötynä opettajat pitivät sen nivoutumista oppilaiden omaan arkeen ja kokemusmaailmaan. Ulkona opettamisella voidaan tutkimusten mukaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä. Se parantaa oppilaiden sisäistä motivaatiota ja myös oppimistuloksia. Erityisesti heikommin menestyvät oppilaat vaikuttavat hyötyvän ulkona opettamisesta. Ulkona opettaminen vaikuttaa tehokkaimmin juuri huonosti motivoituneiden opiskelumotivaation. Ulkona opettaminen auttaa kehittämään kestävän ympäristösuhteen ja parantaa oppilaiden fyysistä kuntoa. Myös oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyivät ulkona opettaessa.

This study examines the technique of natural dyeing in the context of the craft teaching. This research explores the natural color chart of Finland’s nature in mordant dyeing of woolen yarns. The objective is to compile a selection of Finnish natural colors and colorants that are suitable and environmentally friendly in mordant dyeing procedure. In this research I explore also the phenomenon of multidisciplinary approach as a teaching method. The study combines a theory of natural dyes together with environmental education, craft design and modern ways of dyeing. The research is based on collection of natural dyed yarn samples and those related notes made by dyer. These woolen yarn samples were dyed in Southern Finland between decades 1970 and 1990 by one enthusiast. In classification of yarn samples I used qualitative methods to observe visual properties of these yarns. After evaluation the research material consisted of N=178 yarn and 20 different quality of woolen yarns. These 20 samples were tested under the microscope and by burning yarn samples to recognize fiber materials without lab circumstances. The color values were measured by spectrophotometer. These CIELAB codes helped me to find various hues for the color palette. With code numbers the use of colors is possible also in the digital environments like computer graphics. The digital use of colors in design is made possible by changing the color map values to RGB and CMYK color codes used by image editing software and printers. These codes enable the use of digital colors in teaching, design and printing. The study combines post-positivistic and qualitative research methods in the theoretical framework. All conclusions of the Finnish natural colors and colorants in this study are applicable only to the used research material and yarns that are researched. The analysis was conducted by one researcher only, which may have affected on the reliability and validity of the study. On a basic level the range of hues in Finnish color chart for woolen yarn contains yellow, red, green, brown and dark shades. Also, rare shades of blue are possible to find and dye with Finnish natural dyes, but those colors are not included in the color chart. I observed that natural dyes are suitable for environmental education when using natural or nontoxic mordant. Introduced color chart is intended to be used in craft teaching when design items and dye yarns for products made by hand. Environmental education and craft design are easy topics to combine with natural dyeing process in craft teaching. Practical activity, sustainable utilization of the surrounding environment, and the experience in engaging and influencing on environmental issues also support the student’s nature relations in the teaching of crafts.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten ilmastokasvatus huomioidaan ympäristökasvatuksessa 1. ja 2. luokalla koulussa. Samalla tutkittiin opettajien kokemuksia, millä tavoin luontoa oppimisympäristönä hyödynnetään alkuopetuksessa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan vuosiluokilla 1. ja 2 ilmastokasvatus on ensisijaisesti arvo-, asenne – ja tunnekasvatusta. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa aikaisempien tutkimusten lisäksi perehdytään Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteisiin. Opetussuunnitelman (2014) tavoitteiden mukaan, opetuksen tulee ohjata oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastokasvatuksen tavoitteita ja toteuttamista alkuopetuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin luontoa oppimisympäristönä hyödynnetään alkuopetuksessa. Opettajan rooli oppimisympäristön kehittäjänä on tärkeätä, kun oppimisympäristöjä tarkastellaan didaktisesta tai pedagogisesta näkökulmasta. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella. Laadullisen tutkimuksen tiedostonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella kolmessa koulussa. Ainestoa kerättiin myös kahdesta Facebookin opettajien ryhmästä. Kahdeksan alkuopetuksen opettajaa vastasi kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin keväällä 2022. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttämällä abduktiivista eli teoriaohjaavaa tutkimustapaa soveltaen fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat toteuttivat ilmastokasvatusta laaja-alaisesti ja luontoa oppimisympäristönä hyödynnettiin opetuksessa. Tutkimusaineiston perusteella arjen teot, osallisuus ja tunteet nousevat tärkeäksi osaksi koulun ilmastokasvatusta. Tutkimusaineistosta nousi esille, että luontoa oppimisympäristönä hyödynnettiin erityisesti äidinkielessä, matematiikassa, liikunnassa ja ympäristökasvatuksessa. Huomioitavaa on luonnon rauhoittava ja oppimista tukeva positiivinen vaikutus.

Tämän tutkielman aiheena on John Deweyn kasvatusfilosofian tulkinta ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan aluksi sitä, miltä osin modernin ympäristökasvatuksen teemat esiintyvät Deweyn kasvatusfilosofiassa. Tämän jälkeen toteutetaan Deweyn kasvatusfilosofian ekologinen rekonstruktio analysoimalla erityisesti siihen sisältyvää taidenäkökulmaa. Lopuksi käsitellään Deweyn kasvatusfilosofian ekologisiin tulkintoihin kohdistettuja kritiikkejä ja vastataan näihin tämän rekonstruktion pohjalta. Tutkielma perustuu Deweyn argumenttien filosofiseen analyysiin sekä hänen kasvatusfilosofiansa ekologisia kytköksiä käsittelevän tutkimuskirjallisuuden tarkasteluun. Tutkielmassa osoitetaan ensinnäkin, miltä osin Dewey käsittelee modernin ympäristökasvatuksen teemoja kasvatusfilosofisessa pääteoksessaan Democracy and Education. Ne näkyvät teoksessa kahdella tapaa. Yhtäältä Dewey esittää ihmisen ja luonnon välisten molemminpuolisten vuorovaikutussuhteiden olevan kasvatuksen tärkein yleinen asiasisältö. Toisaalta Dewey ajattelee kasvatuksen tapahtuvan ensisijaisesti oppijoiden ja heidän kasvatusympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, jossa heidän biofyysinen ja sosiokulttuurinen ympäristönsä toimii kasvattavassa roolissa. Näiden käsitysten perusta löytyy Deweyn transaktionaalisesta naturalismista, jonka mukaan ihminen on osa luontoa ja kulttuurilliset ilmiöt ovat luonnon emergenttejä ominaisuuksia. Toiseksi tutkielmassa argumentoidaan, että Deweyn kasvatusfilosofian ekologinen rekonstruktio voidaan toteuttaa analysoimalla siihen sisältyvää taiteenfilosofista näkökulmaa. Rekonstruktion toisena päälähteenä onkin Deweyn taiteenfilosofinen pääteos Art as Experience. Deweyn mukaan taiteen ensisijainen kasvatuksellinen tarkoitus on arkisten kokemusten merkityksellisyyden ja arvostuksen voimistaminen. Hänen mukaansa taide on kehittynyt ihmisten pyrkimyksistä tavoitella esteettisiä kokemuksia, joille on ominaista erikoislaatuinen eheys, merkityksellisyys ja kokemus itsen ja ympäristön välisestä yhtenäisyydestä ja harmoniasta. Taiteellisessa ilmaisussa ihminen kehittää itsessään viriäviä yllykkeitä, emootioita ja ideoita ympäristön materiaalien työstämisen kautta. Taideteos on ilmaus ihmisen ja tämän ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta parhaimmillaan ja syvimmillään. Se on myös ilmaus kulttuurillisten merkitysten ja arvojen emergoitumisesta ihmisen ja maailman välisessä vuorovaikutuksessa. Kolmanneksi tutkielmassa vastataan Deweyn kasvatusfilosofian ekologisia tulkintoja vastaan esitettyihin kritiikkeihin. Nämä kritiikit kytkeytyvät ympäristökasvatuksen filosofiassa keskeisiin keskusteluihin luonnon olemassaolon tavasta ja ihmisen tiedollisesta suhteesta luontoon sekä kysymykseen ihmisen ja luonnon arvon suhteesta ja luonnon itseisarvosta. Kritiikit voidaan kiteyttää kysymykseen, onko Deweyn filosofia antroposentristista. Tähän näyttäisi viittaavan Deweyn instrumentalismi, tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon kohteet muovautuvat tutkimisen prosessissa. Instrumentalismissa tietoa ei voida saada ”olioista sinänsä”, vaan tutkittavien olioiden ja tutkivien ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Osassa tutkimuskirjallisuutta kritisoidaan Deweyn kasvatusfilosofiaa liiallisesta yhteiskunnallisesta ja tieteellisestä painotuksesta sekä biofyysisen luonnon merkityksen ja arvon häivyttämisestä. Tutkielmassa näihin kritiikkeihin vastataan analysoimalla edellä mainituissa tulkinnoissa sivuutettua yhteyttä Deweyn kasvatusfilosofian ja taiteenfilosofian välillä. Sen kautta voidaan osoittaa, että luonnolla on itseisarvoinen asema Deweyn koko filosofian viitekehyksessä. Luonto ei ole vain välineellinen suhteessa inhimillisiin arvoihin, koska luonto itsessään on se perusta, jolta nämä arvot nousevat ja jonka kanssa vuorovaikutuksessa ne muotoutuvat.