Browsing by Subject "hallinta"
Now showing items 41-53 of 53
-
(2021)Sote-uudistuksen hallintaa tutkittiin tässä tutkimuksessa analysoimalla valtion ja kuntien näkökulmaeroja dokumenteista sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksia rajoittavan lain valmisteluaineistosta. Hallinnan teorian näkökulmasta monitoimijaisen interaktiivisen hallinnan (Torfing ym. 2012, s. 3) keskeinen haaste liittyy jaetun hallinnan kohteen keskeneräisyyteen ja kilpaileviin hallinnan pyrkimyksiin (Jessop 2018). Tutkimustehtäväksi asetettiin kysymys: Millaisia johtopäätöksiä sote-uudistuksen hallinnasta voidaan tehdä analysoimalla valtion ja kuntien kilpailevia hallinnan kohteita ja niihin sisältyviä näkökulmaeroja? Tutkimusongelmia asetettiin kolme, joilla tunnistettiin hallinnan kohteet ja rationaaliset perustelut (Gjaltema, Biesbroek & Termeer 2020a; 2020b), kilpailevat hallinnan kohteet sekä niihin sisältyvät näkökulmaerot. Tutkimusaineiston muodosti dokumentit (25), joita olivat pääministeri Juha Sipälän hallitusohjelma-asiakirja, hallituksen esitys laiksi kuntien sote-palvelujen kokonaisulkoistusten määräaikaiseksi rajoittamiseksi sekä kuntien lausunnot (23) em. lain valmisteluun. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan sote-uudistus oli asiakirjoissa osittain yhteinen hallinnan kohde valtiolle ja kunnille. Sote-uudistus oli kunnille myös torjuttu hallinnan kohde, johon liittyi vastustamisen rationaalisia perusteluja. Lisäksi aineistosta tunnistettiin kuntien hallinnan kohteita, jotka olivat sote-uudistukselle kilpailevia. Kunnat perustelivat niitä lainsäädännön noudattamisen vaatimuksilla, kehittämisen tarpeisiin vastaamisella sekä sote-uudistuksen vastustamisella. Sote-uudistukselle hallintaan liittyvät näkökulmaerot valtion ja kuntien välillä asiakirjoissa perustuivat hallinnan toimijuuden sosio-spatiaaliseen eriytymisen sekä hallinnan keinojen yhteensovittamisen aiheuttamiin ristiriitoihin.
-
(2012)An interdisciplinary research project The conservation of the native breeds for the social welfare and rural entrepreneurship – the background for the economical, social and cultural activities was carried out in MTT Agrifood Research Finland during the years 2004-2006. The research was done in collaboration with MTT Agrifood Research Finland, TTS Work Efficiency Institute, persons having native breeds and experts in the field of native breeds. The research was one part of Biodiversity and Monitoring Programme MOSSE partially funded by the Ministry of Agriculture and Forestry. One dimension of the research was to examine the socio-cultural meaning of native breeds in productisation. The aim was to find out the social and cultural meanings of native breeds among breeders, consumers and citizens and to define the essential meanings and their dimensions relating to native breeds. Answers for the research questions were searched for example by the theme interview done for eight breeders of Finncattle and Finnsheep. Resting on material of the theme interview I have researched in this Master´s thesis, what kind of policy measures would be the most functional ones so that breeders would keep native breeds also in the future and even have more of them. I have examined these policy measures by using farmer typology, considering challenges and opportunities arousing from keeping native breeds and the dimensions of utilizing native breeds. With the help of farmer typology were found out those policy measures, targets and need for policy measures important for each farmer type for example in the situation where a breeder wanted to start with upgrading of native breed products in his farm. Examining policy measures by using challenges and opportunities of keeping native breeds and by the dimensions of utilizing native breeds, did highlight the need not only for diversified policy measures but also for collaboration between administrative and social sectors and participation of breeders when planning policy measures for the conservation of native breeds. This arises from the diverse field of keeping native breeds: native breeds are utilized in traditional agricultural production and in a hobby oriented way when living in the countryside as well. Farmers, other entrepreneurs, private persons, school farms, prison farms and other breeders do have a key position in conservation work of native breeds. They in practice do take care of breeding of these animals and maintaining live gene banks. In addition to functional policy measures, we need management of diversity of indigenous breeds based on breeders´ views and actors committed to the work.
-
(2018)In this MA dissertation I’m going to examine the discursive formation of social exclusion from the specific aspect of social governance. Social exclusion has been a main concern in welfare policy in Finland and Europe in recent decades. The social construction of exclusion is reconstructed in daily practices in politics, media and everyday speech. Despite the numerous areas of discussion there is a great consensus in public opinion regarding who the socially excluded are and why it is especially important to form resistance to their exclusion. Discourses regarding the uncontrollability of social exclusion have managed to divert the focus away from exclusion, which hides the modes social exclusion is operating in as an instrument of social governance. The aim of this dissertation is to critically examine the discursive formation of social exclusion, and to show how the concept is connected to social governance. For research methodology I have used genealogy and critical reading of governance, as well as the idea of discursive formation of truth systems. This dissertation mainly uses analysis based on literature, but also utilises the extracts of policy documents to support its arguments. In this research I have separated the governance of social exclusion into four sections. I review each theme in their own chapters, where I discuss how the theme is formed and how it became a part of the discursive formation of social exclusion. The first theme discusses how social exclusion is a way of moral and normative governance, while the second area explores the dimension of financial-rational governance. The third section considers social exclusion as a reflection of changing citizenship, as well as ideologically degrading the welfare state. The fourth theme discusses management of mental states as a form of exclusion governance, and where interventionist projects have a primary role. Critical examination of social exclusion is important as discursive formation and knowledge systems are used in many ways to legitimize displacing practices and unequal policies. By critically examining the certainty of social exclusion we can become aware of how positions of the socially excluded are formed through variated discourses legitimizing truth systems. The conclusion of my paper suggests that political discussion needs new openings and contemporary perspectives to question the prevailing way of rationalization.
-
(2022)This master’s thesis examines the role of health technology as part of biopolitical governance and the emergence of self-tracking as a tool of biopolitical control at a time when the development of technology and its ability to measure diverse information about the human body appears to be still accelerating. The fact that self-tracking devices are becoming smaller and less noticeable seems to be making it easier and more effortless to implement them into one’s life. The aim of this thesis is to increase the understanding about how significant factor health technology seems to be in the transmission of biopolitics to the lives of citizens. The hypothesis for the thesis is that the self-tracking that is happening through health technological devices is part of the strategies of states biopolitics and is used as a tool for remote control of citizens’ lives and bodies. The theoretical framework is based on Michel Foucault’s work that has led to the birth and definitions of the concepts governance and governmentality as well as to the birth of the modern concept of biopolitics. It was important to pay attention to the fundamentalities and development of the modern governmentalities and especially to the key elements of the neoliberal one. The theoretical framework of the thesis also included the definition of the term self-tracking, focusing especially on its emergence and nature in relation to modern society. In addition to this, the idea of a more responsible person created by health consciousness also served as a theoretical starting point for the thesis. Research material for the thesis included Finnish state social and health policy documents and interviews done with individuals that were using a health technological device. The aim of the analysis of the documents was to outline the Finnish state's goals in managing the population and the expectations placed on its citizens. The aim of the interviews was to increase understanding of the impact of self-tracking on the lives of individuals and whether factors in the use of the device reflected to the factors in state’s biopolitical goals and societal norms. The interviews followed the style of a semi-structured thematic interview, and the analyses of the material were performed according to the data-driven analysis models of the qualitative research methods. Based on the analysis of the Finnish state's social and health policy documents, state wants citizens to participate more in society. They are also expected to maintain their well-being and develop their skills in working life for being able to pursue longer careers during their lifetimes. Citizens are expected to take more responsibility for their own lives and to be more resilient to changes in working life. The Finnish state recognizes a healthier, well-being citizen as a more efficient member of society. All interviewees’ understanding and awareness of their health and well-being appeared to have improved as a result of self-tracking. The increase in health consciousness was supported by changes in the use of the device during the years of use. The usefulness and harmfulness of self-tracking, depending on whether the use is on a healthy or toxic basis, was also a strong emerging theme. Among the interviewees' ways of living and acting, the factors of the Finnish state's goals for governing the population could be found. Through the results of the thesis, a self-tracking individual can be seen in many ways as an individual resembling an ideal, neoliberal citizen. This was supported by the observation considering all interviewees about how they have become more aware of their own health and the functions of their bodies by measuring themselves, possessing more power to take care of their health through self-tracking. Perspectives on healthy and toxic self-tracking also described the potential of self-tracking on harnessing individuals to control themselves and to be more responsible. The ease in use of the devices also seemed to play a key role in how well biopolitical goals reached an individual’s life. In addition, the status symbolism formed by the physical nature of the devices also seemed to affect to the reach of biopolitical governing. From the point of view of the state's biopolitical goals, a self-tracking individual could be seen as a more ideal neoliberal citizen particularly in terms of the impact of increased health consciousness and responsibility.
-
(2020)Suomessa valtiolla on jo pitkään ollut merkittävä rooli omistajana useissa yhtiöissä, mutta omistajaohjauksessa on säännöllisesti ilmennyt haasteita. Viime aikoina on esiintynyt useita tapauksia, joissa valtion, hallituksen, yritysjohdon tai muiden osakkeenomistajien näkemykset ovat olleet ristiriitaisia. Rinteen hallitus erosi Postin omistajaohjauksen takia ja Sipilän hallitus perusti valtion kehitysyhtiö Vaken, mutta ajautui vaikeuksiin Fennovoiman ja Terrafamen kanssa. Kataisen hallitus taas, Fortumin kansallisesti strategisesta asemasta huolimatta, mahdollisti sähköverkkojen yksityistämisen. Kun omistajaohjauksen ongelmia syntyy riippumatta hallituksen koalitioista ja suhdannevaihtelusta, on luontevaa kysyä, johtuvatko ongelmat valtionyhtiöiden ohjauksen fundamenteista. Valtion omistusohjauksen ja sen lopputulosten välisiä ongelmia ei kuitenkaan voida selittää kattavasti tutkimatta ensin valtion omistajaohjausta ja sen keinoja määritteleviä reunaehtoja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtion omistajaohjauksen edellytyksiä sekä niiden mahdollisesti aiheuttamia ristiriitoja. Muutos hallinnosta hallintaan on aiheuttanut päällekkäisyyksiä ja roolien sekoittumista julkishallinnon organisoimisessa, mikä on haastanut etenkin ohjaamisen, hallinnan ja vastuun periaatteita. Valtion rooli on muuttunut ohjaavammaksi, mikä on koskenut myös sen yritysomistuksia. Tämä kehitys on muuttanut valtionyhtiöiden ohjauksen ja sen vastuun merkitystä muun muassa osakkeenomistajien ja sidosryhmien sekä päämies-agentti-suhteiden osalta. Tutkimus tarkastelee valtion omistajaohjauksen reunaehtoja sekä niiden mahdollisesti aiheuttamia ristiriitoja. Se, miten lainsäädäntö, politiikka ja hyvä hallintotapa lähestyvät valtionyhtiöiden ohjausta ja sen vastuuta vaikuttaa siihen, missä määrin valtio voi ohjata omistamiaan yrityksiään. Tutkielmassa tätä analysoidaan vertaamalla lakia valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta (1368/2007), valtion omistajapolitiikkaa koskevia valtioneuvoston periaatepäätöksiä ja OECD:n hyvän hallintotavan periaatteita, jotka valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön mukaan määrittävät omistajaohjausta. Näitä muuttujia analysoidaan laadullisilla sisältöanalyysin menetelmillä hyödyntäen samalla aiempaa tutkimusta. Tutkielma ei keskity siihen, missä määrin omistajaohjaus on ongelmallista, vaan pikemminkin valtion omistajaohjauksen fundamentteihin, jotka määrittävät käytettävissä olevat keinot. Analyysia seuraa arvio sen tuloksista sekä johtopäätöksistä, joita voidaan tai ei voida tehdä tuloksen perusteella. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen keinot ovat yksiselitteisiä ja määräytyvät omistusosuuden mukaan. Valtion sisäiset omistajaohjauksen päämies-agentti-suhteet kuitenkin asettavat huomattavia haasteita omistajavallan päätöksille ja täytäntöönpanolle. Omistajaohjauksen vastuun osalta valtionyhtiöiden osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta ei ilmene poikkeavuuksia. Valtion rooli sekä osakkeenomistajana että sidosryhmänä taas vaikuttaa ristiriitaiselta suhteessa muiden osakkeenomistajien intresseihin. Lopuksi näitä johtopäätöksiä tarkastellaan aiemman tutkimuksen ja valossa ja pohditaan mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.
-
(2022)Tiivistelmä - Referat – Abstract In this thesis, I examine the governance of children and families through early childhood education. In recent decades, early childhood education and childhood have received much international and research attention. With the emphasis on national competitiveness, investing in the early years of a child has begun to be seen as relevant from the perspective of investing in the future. Early childhood education practices have taken on new forms in an era of accountability, where new governance practices have taken over in the areas where they are not suitable from an ethical point of view. I’m Intrested in what tasks are defined for early childhood education in the early childhood education guidance documents and what assumptions about the child and childhood are produced in the early childhood education guidance documents. In reviewing my questions, I pay attention to how the tasks and assumptions are justified. The perspective of the study is determined by social change and the neoliberal ethos, which together form the framework and provide the discourses from which the child and family draw when outlining the possibilities and limitations of their lives. I limited my research material to two guidance documents on early childhood education, one of which is a national document obliging early childhood education and the other an international OEDC publication. I read my material using critical and power-recognizing readings that emerge from the way feminist poststructuralist research looks at knowledge. I have been inspired by Foucault’s analysis of power and research of governmentality. I used the concepts of power, governance, and subjectification to outline the discourse of early childhood education guidance documents. The tasks defined for early childhood education in the early childhood education guidance documents appear to be in response to intensifying international competition and change. Individual competence and self-responsibility have become key qualities to be supported in early childhood education and will also legitimize themselves as a promise of a better future. The results are partly inconsistent with the value base defined for early childhood education, where childhood is seen as an absolute value. At the end of my thesis, I suggest that a critical review of the ideals and elements of a dignified human life is needed, and I ask whether the transition from an enhanced childhood to a free, dignified, and humane childhood could be possible.
-
(2022)Tiivistelmä - Referat – Abstract In this thesis, I examine the governance of children and families through early childhood education. In recent decades, early childhood education and childhood have received much international and research attention. With the emphasis on national competitiveness, investing in the early years of a child has begun to be seen as relevant from the perspective of investing in the future. Early childhood education practices have taken on new forms in an era of accountability, where new governance practices have taken over in the areas where they are not suitable from an ethical point of view. I’m Intrested in what tasks are defined for early childhood education in the early childhood education guidance documents and what assumptions about the child and childhood are produced in the early childhood education guidance documents. In reviewing my questions, I pay attention to how the tasks and assumptions are justified. The perspective of the study is determined by social change and the neoliberal ethos, which together form the framework and provide the discourses from which the child and family draw when outlining the possibilities and limitations of their lives. I limited my research material to two guidance documents on early childhood education, one of which is a national document obliging early childhood education and the other an international OEDC publication. I read my material using critical and power-recognizing readings that emerge from the way feminist poststructuralist research looks at knowledge. I have been inspired by Foucault’s analysis of power and research of governmentality. I used the concepts of power, governance, and subjectification to outline the discourse of early childhood education guidance documents. The tasks defined for early childhood education in the early childhood education guidance documents appear to be in response to intensifying international competition and change. Individual competence and self-responsibility have become key qualities to be supported in early childhood education and will also legitimize themselves as a promise of a better future. The results are partly inconsistent with the value base defined for early childhood education, where childhood is seen as an absolute value. At the end of my thesis, I suggest that a critical review of the ideals and elements of a dignified human life is needed, and I ask whether the transition from an enhanced childhood to a free, dignified, and humane childhood could be possible.
-
(2011)Kun synnytyksessä mikään ei suju suunnitelmien mukaan, mistä oikeastaan on kysymys? Kenellä on valta synnytyksessä ja miten se jaetaan? Pro gradu -työssäni yritän ratkaista tätä oman pettymykseni herättämää kysymystä Michel Foucauln valtakäsityksien avulla. Työlleni erityisen tärkeitä ovat ranskalaisfilosofin teoriat vallan osapuolten välisistä kamppailuista, vallan ja tiedon suhteesta sekä vallasta mahdollisuuksien hallintana. Foucaultsta inspiroituneilta hallinnan analyytikoilta Nikolas Roselta ja Mitchell Deanilta saan käytännön apua analyysin tekemiseen aineistolähtöisen tulkinnan keinoin. Heidän neuvostaan keskityn miten-kysymyksiin sekä sanoihin asioiden mahdollistajana. Aineistonani käytän erään aktiivisuutta ja luottamuksellisuutta vaalivan keskustelupalstan Synnyttäjän oikeudet -aiheista keskustelua. Analyysin alku nosti keskustelusta kolme selkeää tapaa synnytyksen ja vallan hahmottamiseen: luonnon ja synnyttäjän voimia korostavan, taisteluasennetta kannattavan sekä sopuisaa, tyydyttävää elämystä toivovan. Tämä on kuitenkin vasta johtolanka, jonka seuraamisessa tarvitsen tutkimuskirjallisuutta sekä teoreettisen viitekehyksen tukea. Tärkeimpiä hyödyntämiäni tekstejä ovat Foucaultn The Subject and Power (2000a) ja Truth and Power (2000b) sekä synnyttämisen mahdollisuuksia pohtivat teokset, kuten Johanna Ruusuvuoren Synnyttämisen suuntia (1992) ja Robbie Davis-Floydin ja Carolyn Sargentin toimittama Childbirth and Authoritative Knowledge (1997). Teorian, tutkimustulosten ja aineistoni perusteella väitän, että synnytyksen ja vallan suhteessa on kysymys auktoriteetin ja itsehallinnan erilaisista kohtaamistavoista. Tiedon ja vallan järkähtämätön suhde on pönkittänyt synnytyssalin auktoriteeteille tukevan aseman, jota ei helposti heiluteta. Yrittää silti voi ja pitääkin, ainakin keskustelijoideni mielestä. Naiset synnyttävät uusia kansalaisia lääketieteen valvonnassa, mutta he tekevät sen omillakin ehdoillaan, omien tavoitteidensa toteuttamiseksi. Verkon kautta synnytyksen vaihtoehdot ovat levinneet ja jättäneet jälkensä myös perinteisen synnytyskulttuurin pintaan. Yksien totuudet ovat kuitenkin toisten totuuksia arvokkaampia, kuten Tammisaaren synnytysosaston sulkeminen osoittaa.
-
(2013)Tutkimuksessa tarkastellaan vakauden ja demokratian ulottuvuuksia G20:n tuottamassa globaalin valuuttajärjestelmän hallinnassa. Tutkimuksen tavoitteena on myös määrittää järjestelmän nykytila ja siihen johtanut historiallinen kehitys, jonka osalta tarkastellaan järjestelmän muutokseen johtaneita murrosvaiheita klassisen kultakannan synnystä Bretton Woods -järjestelmän romahdukseen. Teoreettisena lähtökohtana on jälkikeynesläisen viitekehys, jolloin valtioiden merkitys globaalin valuuttajärjestelmän toimijoina painottuu ja talous nähdään velkavetoisena sekä syklisesti kriistytyvänä. Globaalia valuuttajärjestelmää ei ole mahdollista tarkastella irrallaan globaalista rahoitusjärjestelmästä järjestelmien keskinäisriippuvuuden johdosta. Rahoituksen merkitys valuuttajärjestelmään ilmenee globaalien pääomanliikkeiden ja globaalien epätasapainojen kautta. Hallinnan demokraattisuutta tarkastellaan vastuuvelvollisuuden, julkisuuden ja deliberaation kautta. Tutkimuksen aineistona toimivat G20 valtionpäämiesten kokousten sekä G20 valtiovarainministerien ja keskuspankkiirien kokousten julkilausumat. Analyysimenetelmänä toimii teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten G20 tavoittelee globaalin valuuttajärjestelmän vakautta 2. Mitä seurauksia vakauden tavoittelulla on hallinnan demokraattisuuden kannalta? Analyysissä pyritään myös löytämään G20:n määrittely vakaudelle sekä tarkastellaan hallinnan julkisen ulottuvuuden ilmentymiä. Valuuttajärjestelmän hallinnassa painottuu vakauden tavoittelu, mutta vakauden määritelmä jää epämääräiseksi. Hintavakautta korostetaan poikkeuksetta, samoin kilpailullisista devalvaatioista pidättymistä sekä globaalien epätasapainojen epävakauttavaa vaikutusta. Epäsuhteet valuuttakursseissa pyritään käsittelemään koordinaation avulla ja kehittyviä maita käsketään muuttamaan valuuttakurssijärjestelmiään joustavammiksi ja markkinaperusteisiksi. Pääomanliikkeiden epävakauttava vaikutus tunnistetaan, mutta pääomanliikkeiden rajoittamista ei nähdä tarpeelliseksi. Kanavat vastuuvelvollisuuden toteutumiselle jäävät riittämättömiksi, mutta dialogin ja läpinäkyvyyden parantamisen myötä hallinnan julkinen ulottuvuus saa tukea. Vakauden varjolla voidaan joissain tapauksissa estää demokraattisten muutosvoimien toiminta vetoamalla muutoksen mahdolliseen epävakauttavaan vaikutukseen. Vain sellainen muutos, joka ei sisällä uhkaa vakaudelle nähdään oikeutettuna.
-
(2017)Tutkielman tavoitteena on tarkastella yksityisiä vakuutusyhtiöitä Suomessa valtion ulkopuolisina hallintainstituutioina ja ymmärtää yksityisen vakuuttamisen merkitystä sosiaalivakuutuksen rinnalla. Vakuuttamista ei ole Suomessa tutkittu valtion ulkopuolisen hallinnan näkökulmasta, joten tutkielma tarjoaa uuden tavan tarkastella vakuuttamisen kenttää. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään Ericsonin, Doylen ja Deanin (2003) teoksessaan Insurance as Governance esille tuomia näkökulmia siitä, miksi vakuutusyhtiöitä tulisi tarkastella valtion ulkopuolisina hallintainstituutioina. Tutkielmaa varten on haastateltu vakuutusalan pitkäaikaisia asiantuntijoita. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina ja aineiston analyysissa on hyödynnetty teorialähtöistä teemaattista analyysia. Analyysivaiheessa aineistoa on tarkasteltu teoriasta johdetuista teemoista käsin ja teemoja on muokattu Suomen kontekstiin sopiviksi. Analyysin perusteella aineistosta on löydettävissä teorian mukaisia syitä sille, miksi vakuutusyhtiötä on perusteltua tarkastella hallintainstituutioina. Suomen vakuutusmallin erityispiirteiden vuoksi teoriassa määriteltyjä syitä sovellettiin Suomen kontekstiin ja syyt saivat alkuperäisestä teoriasta poikkeavia painoarvoja. Analyysissa esiin nostettiin myös alkuperäisestä teoriasta poikkeava teema, joka käsittelee hyvinvointivaltion tulevaisuutta, sillä teema esiintyi vahvasti aineistossa. Tutkielman perusteella vakuutusyhtiöt käyttävät myös Suomessa valtion ulkopuolista hallintavaltaa toiminnassaan koko vakuutusprosessin ajan. Tämän vuoksi Suomessa yksityisiä vakuutusyhtiöitä on perusteltua tarkastella valtion ulkopuolisina hallintainstituutioina. Lisäksi tutkielman perusteella tulevaisuudessa hyvinvointivaltion palveluiden tarjontaan on odotettavissa muutoksia, mikä saattaa osaltaan mahdollistaa jonkin toisen rinnakkaisen järjestelmän kasvun. Tutkielman laadullisen luonteen vuoksi tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkielma toimii avauksena hallinnan näkökulman tarjoamista mahdollisuuksista vakuuttamisen tutkimuksessa.
-
(2012)Tutkielman tarkoituksena on selvittää Valko-Venäjällä toimivan ulkomaisen yritystoiminnan kokemuksia ja näkemyksiä Valko-Venäjän nykyhallintokulttuurin piirteistä. Tutkielmassa pyritään saamaan vastausta siihen, onko Valko-Venäjällä nähtävissä merkkejä länsimaalaisista institutionalisoituneista rationaalisen hallinnon normeista ja arvomaailmasta, kuten hyvä hallinnan (good governance) periaatteista, jotka viitekehyksenä käytetyn kulttuuri-institutionalistisen teorian perusteella leviävät aaltomaisesti globaalissa maailmassa muun muassa ylikansallisten organisaatioiden ja muiden valtioiden taholta. Tässä tutkielmassa tarkasteluun valitut hyvän hallinnan piirteet ovat oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, byrokratian laatu ja yksityisen sektorin asema ja korruption kitkeminen, jotka muodostivat rungon teemahaastatteluille, joita toteutettiin niin Suomessa kuin Valko-Venäjällä kaiken kaikkiaan kaksitoista kappaletta. Olettamuksena oli, että hyvän hallinnan periaatteiden suodattumista löytyisi yksityisen sektorin asemasta. Vaikka maan talouden yksityistämisprosessi on ollut hidasta ja marginaalista, Valko-Venäjä on myöntänyt tarvitsevansa ulkomaisia investointeja maan taloutensa pyörittämiseksi. Näin ollen premissinä teoriasta on, että Valko-Venäjän hallinnolla on tarvetta legitimoida toimintaansa kansanvälisen yhteisön keskuudessa siinä määri, että ulkomaisten yritysten kiinnostus maata kohtaan säilyisi kohtalaisena. Tutkimus on lähtökohdiltaan laadullinen tapaustutkimus, johon kerättyä haastatteluaineistoa on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkielman keskeisinä tuloksina kerätyn aineiston perusteella on, että Valko-Venäjällä on vain vähän merkkejä globaalien institutionalisoituneiden hallinnon normien ja arvomaailman sopeuttamisesta tarkasteltujen hyvän hallinnan piirteiden kontekstissa. Ulkomaisen yritystoiminnan asema yksityisellä sektorilla on suhteellisen hyvä ja liiketoimintaa on mahdollista harjoittaa ilman sekaantumista korruptioon, mikä koettiin Valko-Venäjän vahvuutena muiden Itä-Euroopan maiden kontekstissa. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ei Valko-Venäjällä toteudu ja byrokratian laadussa on vaatimatonta rationaalisuutta. Päätelminä on, että Valko-Venäjän vallanpitäjien keskuudessa esiintyy kuitenkin suhteellista tarvetta legitimoida maata kansainvälisten toimijoiden vaatimien standardien mukaisesti siinä määrin, että yhteistyö ja kiinnostus maata kohtaa, ulkomaisten investointien muodossa, säilyisi kohtalaisena. Tämä johtuu aineiston perusteella tehdyn tulkinnan mukaan siitä, että Valko-Venäjä tarvitsee kipeästi ulkomaista pääomaa avustamaan maan talouden pyörittämistä ja siitä, että ulkomainen yritystoiminta onkin useimmissa tapauksissa otettu vieraanvaraisesti vastaan. Valtion suojellessa omia intressialojaan, ei toiminnan legitimaatiosta tosin välitetä aina edes ulkomaisen yritystoiminnan silmissä. Tästä esimerkkinä muun muassa maan presidentin sanelemat ukaasit, jotka ovat koskettaneet myös ulkomaista yritystoimintaa. Valko-Venäjän kehityksen painopistettä on vaikea osoittaa. Maata ei voi kutsua vanhan neuvostoaikaisen hallintokulttuurin ja uuden läntisiin arvoihin perustuvan kulttuurin vedenjakajaksi, koska maassa ei ole nähtävissä tarpeeksi piirteitä globaalien institutionaalisten hallinnon arvomaailman ja mallien sopeuttamisesta. Päinvastoin maan autoritaarisen hallitsijan osalta sopeuttaminen lakeihin on usein seremoniallista.
-
(2021)Kansainvälisellä tasolla kaupungit ovat alkaneet kehittää yöaikaista vetovoimaansa, jolla kaupungit houkuttelevat kulttuuria ja lisäävät taloudellista tuotantoa ja kulutusta. Tämä kehityskulku edellyttää kaupunkien hallinnoilta monipuolisten yöaikaisten ilmiöiden ja vaikutusten arviointia. Urbaanin yön määritteleminen ja ymmärtäminen on kuitenkin monimutkaista. Erityisesti päivän ja yön väliseen rajaan tulee kiinnittää huomiota. Yöaikaisia ohjelmia ja toimintoja kehittävät yöpormestarit ovatkin yleistyneet eri puolilla maailmaa. Myös Helsingissä toteutettiin yöluotsi-kokeilu vuosina 2020–2021. Yöaikaisia kaupunkeja käsittelevä tutkimuskirjallisuus on laaja-alaista, mutta se on toisaalta hyvin hajanaista. Yön kannalta onkin haastavaa tutkia yksittäisiä ilmiöitä, koska monet ilmiöt vuorovaikuttavat toistensa kanssa muodostaen sekavan tutkimuskentän. Tässä tutkielmassa yöaikaisen kaupungin hallintaa ja sen mahdollistamista tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi kaupunkeja tarkastellaan laaja-alaisesti yöaikaisten erityispiirteiden kannalta, jotta yöaikaisia kaupunkeja ymmärretään selvemmin. Toisena näkökulmana tarkastellaan liikkumista ja liikennettä yöaikaan urbaaneissa ympäristöissä. Kolmantena näkökulmana tarkastellaan valvonnan merkitystä yöaikaisessa kaupungissa. Tutkielmassa käsitellään yöaikaisen kaupungin kirjallisuutta laaja-alaisesti, minkä lisäksi työssä hyödynnetään myös tutkimushaastatteluja. Tavoitteena on hahmottaa yöaikaisia kaupunkeja ja niihin liittyviä tukevia toimintoja. Yöaikaisen kaupungin hallinnassa tulee huomioida laajoja kokonaisuuksia ja eri toimijoiden muodostamia verkostoja. Yöaikaisesta kaupungista ei ole kuitenkaan helppoa laatia yksiselitteisiä ratkaisuja, koska monilla ratkaisuilla voi olla sekä negatiivisia että positiivia vaikutuksia.
-
(2020)In my master's thesis, I examine entrepreneurship education in the context of neoliberal governmentality. I approach this phenomenon with analytics of power and governmentality developed by Foucault. My goal is to look at what kind of discursive reality is constructed in the entrepreneurship education guides for teachers, what kind of subjectivity is produced in them for students, and how governmentality appears in these, produced subjectivity. Since entrepreneurship education is seen in many studies as part of neoliberal change in education policy, I think it is appropriate to approach the topic through theory of neoliberal government as well. I selected five entrepreneurship education guides for teachers as my research material, one produced by Suomen Yrittäjät, three produced by the YES Network and one produced by the Ministry of Education and Culture. In terms of the nature and topics of my research, I chose critical discourse analysis as my research method, where it felt like a natural choice when I studied the power in discourses and governmentality that they produce. In my research material I searched discourses that were in a hegemonic position and that occur as natural truths. When I had found them, I focused my research in what kind of dominance were inside discourses and what kind of subject positions they constructed for students. I found three dominant discourses, individual, responsibility, and entrepreneurial discourses. The discourses constructed a reality in which students had to be individual and responsible, however, in such a way that individuality and responsibility appeared only as a certain kind of trait that served working life. Entrepreneurship turned out to be a requirement for the whole individual to be certain, both in terms of personality and action. The discourses built an entrepreneurial subjectivity in which students had to be rational, flexible, and moral, allowing them to automatically act correctly toward the market. The reality built by the discourses made these demands appear to the students as their best, in which case they want to implement them, that is, to control themselves. The subjectivity constructed in the entrepreneurship education guides appeared strongly to the neoliberal ideal individual, so entrepreneurship education could be seen as neoliberal governmentality.
Now showing items 41-53 of 53