Browsing by Subject "hyvinvointi"

Goals. The aim of this thesis was to find out how practicing mental health skills impacts on students’ experience of their well-being and mental health skills. Mental health skills include socioemotional skills, resilience, coping skills, self-esteem, recognizing and using strengths together with everyday wellness skills. Previous research has shown that mental health promotion programs have succeed to promote students’ well-being and mental health skills for example, peer relationships, self-esteem as well as resilience and coping skills. However, these mental health promotion programs have also shown uneven effect on students’ well-being. In some cases, only part of the students participated in the program reports the positive effect or there is no reported effect at all. Methods. This study is a quantitative master’s thesis. The research data was collected in one primary school in Uusimaa in Finland. The data consists of survey results that were collected during the school year of 2021-2022 from 229 primary students. The students practiced mental health skills with “The Mental Health Skills Badge” -learning and teaching module during one school year. Students estimated their well-being and mental health skills before (in August) (N=229) and after (in May) (N=203) the practicing. The survey was conducted by Webropol survey tool. The data was analyzed by IMB SPSS Statistics 27-program. The analysis method of the study was a t-test. The differences between the students’ initial and final measurements were also investigated by comparing the deviations of the answers. Results and conclusions. The results of the study showed that practicing mental health skills during one school year does not have impact on students’ well-being or mental health skills. These results show that promoting students’ well-being and mental health skills is a very challenging task. In the future, Finnish basic education should pay attention to teaching mental health issues systematically and effectively. These findings also show that when introducing a new set of teaching and learning materials, attention should be paid to its complete implementation.

Tavoitteet. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millä tavalla alan kirjallisuudessa ja - blogeissa kerrotaan positiivisen pedagogiikan mahdollisuuksista vaikuttaa pienten lasten syrjäytymiseen. Ohjaavana ajatuksena on positiivisen pedagogiikan kautta yksilön hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaukseni aiheen pohjalta lähdin orientoitumaan lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, blogeja, aiempaa kurssimateriaalia, sekä somen lähteitä. Aineisto rajautui teoksiin, joissa esiintyy syrjäytymiseen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, syrjäytymisen ehkäisy ja siihen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, positiivinen psykologia lapsuudessa ja sen vaikutukset kehitykseen, sekä positiivinen pedagogiikka syrjäytymisen näkö-kulmasta. Tulokset ja johtopäätökset Positiivinen pedagogiikka korostaa vuorovaikutuksen roolia lasten oppimisessa. Tutkimuksen mukaan lasten tunteiden säätely perustuu onnistumisen kokemuksiin aikuisen tuella. Kirjallisuuden kautta kävi ilmi stressin vaikuttavuus haitallisesti pienten lasten aivojen kehitykseen, ja se, kuinka turvallinen ympäristö on tässä keskeinen tekijä. Positiivisen pedagogiikan keinot voivat ehkäistä syrjäytymistä keskittymällä aikuisen tukemiseen tunteiden säätelyssä ja tarjoamalla systemaattista harjoittelua tunnetaitojen kehittämiseen varhaislapsuudessa. Lisäksi on tarpeen jatkaa tutkimusta ja kehittää käytännön toimen-piteitä syrjäytymisriskissä olevien lasten tukemiseksi.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvoinnin tekijöitä käsitöissä. Taustaoletuksena on, että käsityöt vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin. Tutkimus on toteutettu Pölläsen (2017) teorialla, joka perustuu käsitöissä hyvinvoinnin tekijöihin kehossa, materiaaleissa ja välineissä, ajattelun ja tunteiden hallinnassa, tietojen ja taitojen kehittymisessä sekä sosiaalisissa ja kulttuurisissa tekijöissä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan käsitöiden tekeminen rentouttaa ja auttaa käsittelemään elämässä olevia stressaavia asioita tai tapahtumia. Käsitöiden tekemisen avulla koetaan nautintoa, parannetaan tekijöiden itseluottamusta, tuodaan esille omaa persoonallisuutta ja mielipiteitä. Käsitöiden avulla tunnetaan elämänhallinnan tunteita, kun käsitellään materiaaleja, laitteita ja tehdään eri tekniikoita. Käsityöt auttavat luomaan yhteenkuuluvuuden tunteita läheisten ihmisten välillä tehtyjen tuotteiden kautta. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityönopettaja opiskelijaa, joilla on tietoa ja kokemusta käsitöiden tekemisestä. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, johon tutkimuksen vastaajat pääsivät vastaamaan anonyymisti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta selvisi, että käsityönopettaja opiskelijat käyttävät eri aistejaan käsitöiden tekemisessä havaitsemaan käytettäviä materiaaleja, miltä ne tuoksuvat tai tuntuvat iholla. Meditatiivisen tilan he saavuttavat rytmin tai toistuvan liikkeen avulla, jota tapahtuu neuloessa. Materiaalien eri värit tai kuviot ja välineiden avulla kokeiltavat erilaiset tekniikat toimivat inspiraatioina käsitöiden tekemiseen. Ajattelun ja tunteiden hallinnassa käsityöt auttavat rauhoittumaan ja käsittelemään vaikeita tai haastavia tilanteita helpommin, sillä käsitöiden tekeminen auttaa ajatuksia kulkemaan selkeämmin ja ajattelun prosessi helpottuu. Henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kehittyminen näkyi heillä vaikeampien tai haastavampien tuotteiden tekemisenä, koska heidän visuaalinen ja tekninen osaamisensa sekä ongelmaratkaisukykynsä ovat kehittyneet tehtyjen käsitöiden mukana. Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vastauksissa käsitöitä oli opittu joltain tai nähty jonkun tekevän niitä, joka oli innostanut käsitöiden tekemiseen. Opitut tiedot ja taidot välittyvät heidän tekemissään töissä, joihin saattaa liittyy muistoja, jotka välittyvät ja näkyvät heidän tekemissään tuotteissa.

Hyvinvoinnilla on useita eri ulottuvuuksia ja sitä voidaan jaotella sen perusteella, tarkastellaanko hyvinvointia objektiivisesta vai subjektiivisesta näkökulmasta. Maisterintutkielmassa tarkasteltiin työttömien metallimiesten käsityksiä hyvinvoinnista. Tutkielmassa lähestyttiin työttömien hyvinvointia itseohjautuvuusteorian näkökulmasta. Tutkielman tutkimuskysymys on, millä tavalla työttömät jäsentävät ja tulkitsevat hyvinvointia ja kuinka itseohjautuvuusteorian mukaiset ulottuvuudet näkyvät työttömien käsityksissä hyvinvoinnista. Tutkielmassa käytettävä haastatteluaineisto on saatu yhteiskunnallisesta tietoarkisto Ailasta. Aineistoa on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla voidaan tarkastella aineistoa jonkin jo olemassa olevan teorian tai mallin mukaisesti. Metallimiesten haastatteluista nousi esiin itseohjautuvuusteorian kolme eri ulottuvuutta. Metallimiesten puheissa korostui erityisesti yhteisöllisyyden, itsenäisyyden sekä pystyvyyden tunteiden merkitys hyvinvoinnille työttömyysaikana. Itseohjautuvuusteorian mukaisten ulottuvuuksien lisäksi esiin nousi päihteettömyyden, terveyden ja säännöllisen arjen merkitys hyvinvoinnille. Haastateltavat työttömät toivat laajasti esiin subjektiivisia näkemyksiään siitä, mitkä asiat ovat olennaisia hyvinvoinnin kannalta. Tutkielman tuloksista on pääteltävissä, että työttömien hyvinvointikäsitykset ovat moniulotteisia ja osittain sidoksissa itseohjautuvuusteorian mukaiseen kolmeen psykologiseen perustarpeeseen. Työttömien hyvinvointi on kuitenkin moniulotteinen kokonaisuus, joka vaatii edelleen lisää tutkimusta.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The goal of this study was to research the nature experiences of children going to kindergarten and pre-school, as well as the environmental educators’ thoughts about children’s nature experiences. The focus is on the nature experiences, which according to the educators, have a positive effect on the well-being of the children and their learning in nature. The aim of this study was also to research how the children’s participation can be seen in the environmental education. The previous research has shown that the nature is a varied learning environment that offers lots of possibilities for learning and that activities in nature and children’s participation have a positive effect on the well-being. For this study I interviewed seven 4-6 years old children going to a nature kindergarten and three experts in environmental education. The experts had lot of experience of the nature activities with children. The themed interviews with the experts were arranged individually whilst the children were interviewed in two separate groups. The qualitative data from the interviews was analysed using the theming method of the theory-based content analysis. This study sees the regular, unhurried, time spent in the nature as an important facilitator of experiences of well-being and learning. According to the environmental educators, building a relationship to nature has an important role in the environmental education of the children under school age. The nature as a learning environment offered ample possibilities to different activities as well as varied sensory and motor experiences. Observing and studying the nature were seen as important ways of learning. The participation of the children was seen as beneficial for well-being and learning. The children had biggest possibilities for influencing, when they were playing. Also the child-oriented approach, children’s participation and playing were seen as important factors in environmental education. As a conclusion, the nature seems to have positive effects on the well-being and learning experiences of the children. The child’s own participation has an important role in the nature education of the children.

Tutkielma käsittelee pienituloisuudessa elävien kuvailuja hyvinvoinnistaan ja sen rajoituksista. Tutkielmassa tarkastellaan, miten köyhyys näyttäytyy arkielämää määrittelevänä kontekstina yksilöiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään, millaisia sisältöjä köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneet henkilöt tuovat esiin hyvinvointiaan edistävinä ja tukevina sekä rajoittavina kokonaisuuksina. Tutkimus paikantuu kvalitatiivisen köyhyys- ja hyvinvointitutkimuksen kentälle ja hyvinvointia lähestytään kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Metodina tutkielmassa on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkielman aineistona on Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä –kirjoituskilpailun vuonna 2012 kerätty seuranta-aineisto. Aineisto on analyysissa rajattu kahteen pääteemaan 1. hyvinvointia rajoittavat ja 2. hyvinvointia tukevat ja edistävät sisällöt. Näihin teemoihin sijoittuvat sisällöt muodostavat kokonaisuuden, joka käsittää 358 aineisto-otetta. Tekstinkäsittelyohjelmaan vietynä aineisto-otteiden kokonaisuus on noin 69 liuskaa. Kahden pääteeman sisälle on muodostettu alateemoja linkittämällä yhteen toisiinsa liittyviä ja samankaltaisia asiakokonaisuuksia. Aineiston valossa voidaan todeta, että köyhyys rajoittaa yksilöiden hyvinvointia. Köyhyys luo elämäntilanteena kontekstin, jossa yksilön hyvinvointia rajoittavat erilaiset taloudellisesta niukkuudesta aiheutuvat kuormitustekijät. Rajoittaviksi tekijöiksi tutkielmassa on yksilöity sairastaminen, elintason alhaisuus ja kuluttamisen rajoitukset, velkaantuminen ja velkakierteet, sosiaalinen syrjintä ja ulkopuolisuus sekä henkinen kuormitus. Hyvinvointia rajoittavat asiat konkretisoituvat ihmisten arkielämässä ja kokemuksissa kaikilla hyvinvoinnin tasoilla. Pienituloisuudella voi siis olla seurauksia yksilöiden aineelliselle, sosiaaliselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Kirjoituskilpailuun osallistuneet henkilöt kuvailivat myös hyvinvointiaan edistäviä ja tukevia seikkoja. Hyvinvointia tukevat ja edistävät toimivat sosiaaliset suhteet ja lähiverkostot sekä onnistunut yhteistyö palvelujärjestelmän tahojen kanssa. Hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta osallisuuden ja tasavertaisuuden kokemukset ovat kirjoittajille merkityksellisiä. Sosiaalinen hyväksyntä sekä kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, niin omissa lähiverkostoissa kuin palvelujärjestelmässä, näyttäytyivät tärkeinä hyvinvointia ja osallisuutta edistävinä seikkoina. Mielekäs ja merkityksellinen tekeminen sekä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen mahdollisuus tukevat itsetuntoa ja antavat onnistumisen kokemuksia. Aineellista tukea kirjoittajat saavat lähiverkostoltaan, seurakunnalta sekä sosiaalitoimesta. Toimeentulotuki näyttäytyi kirjoittajille viimesijaisena tukimuotona. Kaikenlainen toiminnallisuus rytmittää arkea ja antaa elämälle sisältöä. Uskonto on tärkeä voimavara erityisesti toivon ja turvallisuuden tunteen näkökulmasta. Luontoon mennään levähtämään, rauhoittumaan ja eheytymään. Oman arvomaailman ja positiivisen elämänasenteen merkitys köyhyydessä pärjäämiselle on ratkaisevaa. Taloudellinen niukkuus ei yksinään määritä ja ohjaa yksilön koettua hyvinvointia ja elämääntyytyväisyyttä. Köyhyydestä voi kuitenkin seurata esteitä yksilöiden valinnan- sekä toimintamahdollisuuksien ja osallisuuden näkökulmasta. Kirjoittajat kertovat huonoista, lannistavista ja epäonnistuneista avunsaamisen sekä –hakemisen kokemuksista, jotka kuvailevat pienituloisen henkilön eriarvoisuutta palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun tulisi olla kaikille yhteiskunnan jäsenille sama riippumatta taloudellisesta statuksesta. Empaattinen ja hyväksyvä lähestymistapa luo pohjan toimivalle vuorovaikutukselle yksilön ja asiantuntijan kohtaamisessa. Julkinen keskustelu köyhyydestä koetaan yksipuolisena, leimaavana ja normittavana. Keskustelua tulisi monipuolistaa ja laajentaa käsitystä köyhyydestä elämäntilanteena. Tässä tehtävässä pienituloisten omat kokemukset ovat avainasemassa.

Aims. Pupils with special education needs (SEN) often experience challenges in social relationships and in executive functions, and their perceptions of their own abilities may be distorted. The well-being effects of art and physical education for pupils with SEN have been studied, for example, in music and visual arts, but very little, if any, research has been done on the well-being effects of crafts for the pupils with SEN. However, the studies that have been done also support the well-being effects of crafts for students who need special support, and for this reason the subject should be investigated. The aim of the study was to find out how the well-being effects of crafts are manifested in the teaching of crafts to pupils who need special support. The study describes the well-being effects of crafts for students who need special support and considers how the well-being effects could be increased. Methods. The research material was collected by observing the Explore and Code course of the first grade of the special education school in January and February 2022 for a total of six lessons. Research permission was obtained from nine students out of ten. After the observation, in May 2022, a semi-structured interview lasting about 50 minutes was conducted with the special class teacher of the observed class. Theory-based analysis was chosen as the analysis method of the study. Results and conclusions. Three well-being effects of craft emerged from the research, which were materiality, experiences of success and social well-being, which was divided into community, the development of co-operation and modeling. In order for crafts to increase well-being, the materials had to be available, and the activity had to be of a level enabling success. Sharing the achievements of one's group was important to the students, and it increased the sense of community. However, the co-operation required the help of a teacher or special needs assistant from time to time, but the development of student-led co-operation was also noticeable. Modeling, on the other hand, was related to strengthening the feeling of belonging to a group, but at the same time, the role of insecurities related to one's own abilities was considered. By taking the research results into account, when teaching crafts to students who need special support or planning interventions that increase well-being, the well-being of the children and young people belonging to the target group can be increased.

Aims of the Study. This Study's Aim was to find out the factors that influence Well-Being in the storycrafted stories of Finnish and Palestinian Children. In the past ten years the research of Children's Well-Being has partly developed to a more childperspective direction. Children have slowly started moving from being objects to active subjects and becoming experts of their own Well-Being. This sort of expertese and respect of Childrens own visions has been the Aim also in this Study. In the present Study the focus is on both the resources and suppressors of the Well-Being as well as the similarities and differences between the stories of the Children from two Nationalities. Awareness of the factors influencing Children's Well-Being can on it's part help the Adults working with Children to pay more attention to the things that are meaningful for Children. Methods. The Research Data was given as a ready collected data from the research project Children tell about their Well-Being – Who listens? (projectnumber 1134911), that was funded by Academy of Finland. The research consortium was a collaboration between the Universities of Helsinki and Oulu. In the University of Helsinki it was led by professor Liisa Karlsson. The Finnish stories were retrieved from the Finnish Social Sciences data archive. These stories were collected between the years 1996-2001. The Palestinian data was gathered in Lebanon among the Palestinian refugees between the years 2006-2012. Altogether the datas consist of 81 stories, of which 42 are from Finns and 39 are from Palestinians.Children in both datas were 2-12 years old. In the review of the stories the wellfare theory by Erik Allardt(1976), a Finnish sociologist, was used as a guideline. The resources and suppressors of Well-Being were monitored through Allardt's dimensions of wellfare; material conditions (having), social relationships (loving) and the societal level (being). In the analysingprocess quatifying and contets specification were used. Results and conclusions. The resources of Well-Being in the stories from both datas were home, the satisfaction of basic needs, happiness, play, peer relationships, family and the possibility to influence in their own matters. In addition to these, in the stories of the Palestinians feeling secure and the possibility to influence thorough dance were also regarded as resources. In Finnish stories also autonomous adventures with peers were labelled as resources. Suppressors for Well-Being in the stories of both datas were shortcomings of material conditions, fear and shortcomings of the possibilities to influence own matters. Suppressors in the stories of Palestinians were also the lack of peer relationships, impossibility to play or to attend school, loss of close-ones and the unsaturation of basic needs. Additional suppressors in the stories of the Finns were difficulties in play and being left alone. In the stories of Palestinian Children one can find the experiences and consequences of War from the Child's point of view. In the stories of Finnish Children material conditions and possibilities of influencing own matters were better than in the Palestinian stories. Finnish stories revealed also challenges in peer relationships. As a conclusion from the stories of the Children peer relationships, play, family, satisfaction of basic needs and the possibility to influence ones own matters appear to be meaningful for the Well-Being of Children from both countries.

Väestön ikääntyessä myös muistisairaiden määrä kasvaa tulevina vuosina. Hyvinvointia tukevat lähiympäristöt voivat vaikuttaa positiivisesti iäkkään elämänlaatuun ja terveyteen edistäen pidempää kotona asumista. Muistisairaiden arjen sujuvuutta ja elämäntapojen jatkuvuutta voidaan tukea selkeällä ja helposti hahmotettavalla ympäristöllä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten iäkkäiden asumisen suunnitteluun osallistuvat tahot käsittävät lähiviheralueiden yhteyden asukkaiden hyvinvointiin ja miten hyvinvointia edistävät tekijät tulisivat nykyistä paremmin huomioiduiksi suunnitteluprosessissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastatteluilla ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Haastatteluja tehtiin yhdeksän ja ne toteutettiin yksilö- tai ryhmähaastatteluina. Tutkimuksen tulosten perusteella ihanteellinen lähiviheralue on monipuolinen ja siellä on mahdollisuus kokoontua sekä tavata muita ihmisiä. Pihalla on mahdollista sekä fyysisesti aktiivinen että passiivinen toiminta, ja jokainen voi osallistua haluamallaan tavalla. Esteettömyys on tärkeää niin hoitotyön kuin asukkaiden itsenäisen toiminnan kannalta. Pihan tulisi tarjota erilaisia aistikokemuksia ympärivuotisesti. Suunnitteluprosessin aikana on tärkeää viestiä säännöllisesti sidosryhmille sekä antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun. Hyvinvointia tukeva viherympäristö on käyttäjälleen mieluisa ja monipuolisesti hyödynnettävissä. Pihan ei tarvitse välttämättä olla iso, kunhan se on suunniteltu toimivaksi. Onnistuneessa suunnitteluprosessissa hyödynnetään monialaista yhteistyötä ja osaamista.

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on kasvavissa määrin kiinnostuttu selittämään politiikan muutosta ideoilla. Empiirinen ideatutkimus on kuitenkin vielä kehityksen alla ja ideoiden tutkimiseen on kaivattu uusia tutkimusmenetelmiä. Tässä maisterintutkielmassa selvitetään, miten aihemallinnusta ja kehysanalyysia yhdistävä kehysmallinnus sopii ideoiden tunnistamiseen tekstiaineistosta. Empiirisenä esimerkkinä käytetään hyvinvoinnin ideaa ja tutkimusaineistona eduskunnan täysistuntokeskusteluista poimittua kansanedustajien hyvinvointipuhetta vuosilta 2015–2021. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten kansanedustajat kehystävät hyvinvointia täysistuntopuheissaan? 2) Miten hyvinvoinnin idea määrittyy kansanedustajien puheessa? 3) Miten kehysmallinnus soveltuu ideoiden tunnistamiseen tekstiaineistosta? Kehysmallinnuksella kansanedustajien puheesta tunnistetaan 12 hyvinvoinnin kehystä. Hyvinvoinnin idea määrittyy kansanedustajien puheissa sitä kautta, minkä ryhmien hyvinvoinnista ollaan kiinnostuneita, minkä asioiden katsotaan hyvinvointiin vaikuttavan, millaisiin instituutioihin ja niiden muutoksiin hyvinvointi yhdistetään sekä kenen tietoon ymmärrys hyvinvoinnista perustetaan. Kansanedustajien puheessa hyvinvointia käsitellään itsestään selvänä yhteiskuntapolitiikan päämääränä. Ideateoria ja kehysmallinnus ovat teoreettisesti ja tutkielman empiiristen tulosten perusteella yhteensopivia. Kehysmallinnuksen arvioidaan siten soveltuvan hyvin ideoiden tunnistamiseen tekstiaineistosta.