Browsing by Subject "identiteetti"

Finnish elementary students’ mathematics performance is well above average in international comparison, but research shows that it is declining. Also, students’ motivation is not as strong as could be expected according to their performance. We used the person-centred approach to investigate Finnish third-, fourth-, and fifth-grade students’ mathematics motivation profiles. In addition, we explored differences between the motivation profiles regarding students’ mathematics identity, performance, and their parents’ mathematics-related attitudes Participants were 304 Southern Finnish third-, fourth-, and fifth-grade students from five separate schools and their parents/guardians (N=241). The surveys were conducted during spring of 2021 in the pilot stage of an international research project focusing on students’ mathematical motivation. Analysis was conducted with Mplus. Motivation profiles were derived by a latent profile analysis (LPA), additional analysis used bch and r3step methods and crosstabulation (spss). Analysis revealed three distinct types of math-related motivation profiles: highly motivated, non motivated and indifferent. Further investigation of the profiles showed that students’ higher mathematics identity is represented strongly in highly motivated group, as are students’ mathematics performance scores. Parents’ self-reported perceived low mathematics competence is highly represented in those students belonging to the non motivated profile. The article: ” Examining motivation profile differences across students' mathematics identity, performance, and parents’ attitudes” is planned to be published in the LUMAT-journal.

The thesis examines families living in the neighborhood of Kallio in Helsinki. The research focus is on housing as a choice. The idea to investigate this group rose from the media-hyped phenomenon of Kallio becoming more popular among families with children. It attracted the researcher´s interest since until now Kallio had been primarily pictured as the notorious, former worker´s and bohemian´s neighborhood. The primary research questions are: Why do some families reside in Kallio? Is it a choice and how is this choice made? The additional questions are: What characterizes these families and how do they identify themselves with Kallio as a neighborhood? The primary material consists of interviews with local parents. The material consists of ten 1-1,5 h semi-structured interviews and six ad hoc interviews (duration 10-20 min.) Ad hoc-interviews were conducted in communal three parks: in Linjan puisto, Kirkkopuisto and Brahen puisto.The study area is limited to include the sub-districts of Linjat, Torkkelinmäki and Harju. General observation and taking photographs were conducted on this area. Different social scientists, such as Anthony Giddens, characterize the contemporary society as dispersed and fragmented in terms of lifestyles and institutions. Socio-cultural differentiation is a central phenomenon of the postmodern society. Lifestyle choice has become central to the constitution of self-identity. People choose different lifestyles; some families choose an urban lifestyle. Housing research in Finland has largely focused on the housing wishes, 'stated preferences'. Housing choices have mainly been explained from a microeconomic or environmental angle, often aiming at high level of generalization. The context where choices are made often receives less emphasis. The actual choices, 'revealed preferences', have been studied less. In this thesis I argue that choices are composed of wishes, needs and constraints. Interviews and qualitative analysis methods are suitable for this research which aims to look at the qualitative changes in housing choice. The research confirmed that the thematic interview method is a useful way to clarify housing choice as a process. Results are presented by themes: 1) social class, 2) housing situation and background, 3) conceptions of places, 4) housing wishes, 5) self-identity, 6) choice, and 7) urban lifestyle. The results indicate that the families had clearly made a lifestyle choice to live in Kallio. Urban environment was a central wish. The constraints families face were often economic, and the needs were associated with the daily routines, such as connections to public transportation, hobbies, kindergartens, schools and jobs. Families often divided their housing wishes to two groups: dreams and realistic possibilities. Both of these were often located in an urban environment. The central choice for all the families seemed to be an urban lifestyle but their self-identities varied. For all of them urban lifestyle meant enjoying life and living in an exciting environment. Their self-identities were described with three different groups: life-style urbans, suburbans and gentrifiers. The life-style urbans identified themselves to Kallio as it is now, as a socially and culturally multifaceted area. The suburbans were not sure if they identify to Kallio, and they considered moving out. The gentrifiers identified to the aesthetic features of Kallio, and hoped that Kallio would become tidier. The context of choice provides more detailed and realistic information for urban planners and policy makers on how families want to live. Context of choice is important because it is based on the everyday context, and not on unreliable dreams. Literature and the background of this study support the viewpoint that the housing wishes (stated preferences) are completely different than the housing choice (revealed preferences).

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan fitnesskilpailijoiden ylläpitämiä blogeja. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia aineiston fitnessblogit ovat, millaisia merkityksiä fitnesskilpailijat liittävät kehoon blogipäivityksissään sekä miten fitnessbloggaajat rakentavat identiteettejään blogeissa. Fitnessblogeja ei ole Suomessa toistaiseksi viestinnän näkökulmasta tutkittu. Fitness on kuitenkin muotoutunut osaksi populaarikulttuuria ja se saa eri medioissa paljon huomiota. Tutkimus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun fitnessistä laihuuden ihannoinnin, lihavuuden negatiivisen jäsennyksen sekä liikunnan terveysvaikutusten näkökulmista. Tutkimus on verkkoviestinnän tutkimusta. Fitnessblogeja tutkitaan fitnessin, terveysviestinnän ja kuluttajakulttuurin konteksteissa diskurssianalyysin keinoin. Viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisesti. Tutkimusaineisto perustuu harkinnanvaraiseen näytteeseen ja se koostuu viiden eri fitnessbloggaajan 27:stä blogipäivityksestä. Tutkimusaineistoon valitut blogikirjoitukset on julkaistu 12.11.2013–23.12.2016 välisenä aikana. Analyysin perusteella aineiston fitnessblogeista löytyy muotiblogeille tyypillisiä piirteitä. Keskeisiä ovat myös fitnessiin elämäntyylinä läheisesti liittyvät esitykset ruokavaliosta, kehosta ja identiteetin rakentamisesta. Aineiston fitnessblogit jäsennetään elämäntyyli-blogeiksi. Kyse ei vaikuta olevan pelkästään fitnessistä, vaan laajemmin elämäntyyliin liittyvistä esityksistä. Aineiston fitnessblogit vaikuttavat toimivan projektin parempi minä -areenana. Analyysin perusteella kysymykseen, miten fitnessbloggaajat rakentavat blogeissa identiteettejään, nimetään diskursseiksi uuden normin rakentajat ja nöyrät itsensä ylittäjät. Identiteettejä rakennetaan vahvasti uuden normin hyväksymisen -diskurssissa, jossa voimakkaasti ja toistuvasti muuttuva keho halutaan hyväksyttävän ”normaaliksi” myös muiden silmissä. Syömättömyys jäsennetään osaksi terveellistä elämäntapaa. Identiteettejä rakennetaan myös nöyrän itsensä ylittämisen -diskurssissa, jossa fitnesskilpailijat taistelevat aikaa, kiirettä ja nälkää vastaan. Tutkimuskysymykseen, millaisia merkityksiä fitnessbloggaajat liittävät kehoon, diskursseiksi muodostuvat voimaantuneet, rikkinäisen koneen vangit ja riittämätön keho. Fitnessbloggaajat ovat analyysin perusteella tulkittuna voimaantuneita. He pitävät elämäntapaansa terveyttä edistävänä. Rikkinäisen koneen vangit -diskurssissa fitnesskilpailijat käyvät ankaraa taistoa itsensä kanssa tilanteissa, joissa keho ei toimi halutunlaisesti. Fitnessbloggaajien esityksistä tulee vaikutelma riittämättömistä kehoista, jotka ovat jatkuvan arvostelun kohteena. Ideaalikeho näyttää tarkoittavan kilpailuissa esiteltävää kehoa, josta luopuminen on kilpailupäivän jälkeen hankalaa. Johtopäätöksenä todetaan, että mediassa on tärkeää tuoda esille myös vaihtoehtoisia tapoja jäsentää kehoja. Etenkin laihuuden ihannointiin ja jäsentämiseen tavoittelun arvoisena ideaalina tarjotaan tilalle riittävän hyvän -paradigman omaksumista.

Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään Suomeen muuttaneiden italialaisten ruokatottumuksia ja niiden muuttumista Suomessa asuttuna aikana. Ruokatottumukset ovat tapoja ja toimintaa ruoan ympärillä, mihin lukeutuvat esimerkiksi raaka-aineiden valinta, ruo-anvalmistus ja ateriointi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä haastateltavien ruokatottumukset ovat muuttuneet, mistä ruokatottumuksista he ovat pitäneet kiinni ja mitkä tekijät selittävät näitä muutoksia ja muuttumattomuutta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Suomessa asuvaa italia-laista. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina maaliskuussa 2020. Kerätty haas-tatteluaineisto analysoitiin teemoittamalla. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltujen ruokatottumukset olivat muuttuneet Suomessa asuttuna aikana. Muutoksia oli tapahtunut etenkin käytetyissä raaka-aineissa, valmistetuissa ruoissa, aikataulussa, perinteissä sekä sosiaalisissa suhteissa ruokatottumusten ympärillä. Vahvimmin muutoksia selittivät raaka-aineiden saatavuus, laatu ja hinta sekä muuttuneet perhesuhteet. Syyt muuttumattomuuden taustalla liittyivät etenkin makuun, tottumuksiin ja muistoihin, perinteisiin sekä ruokatottumuksiin kohdistuviin asenteisiin.

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Monika Fagerholmin kaksoisromaania Amerikkalainen tyttö (2004) ja Säihkenäyttämö (2009) metafyysisenä salapoliisikertomuksena. Teoskokonaisuutta ei voida luokitella perinteiseksi rikosromaaniksi. Genren määrittämisen ongelmallisuus tarjoaa lähtökohdan tarkastella kohderomaaneja erityislaatuisena rikosromaanina. Metafyysisen rikoskirjallisuuden taustalla vaikuttavasta kirjallisuuden postmodernismista muodostuu tutkielmalle laajempi teoreettinen viitekehys. Metafyysisinä salapoliisikertomuksina luettaville teoksille on ominaista, että ne pyrkivät horjuttamaan, purkamaan tai parodioimaan perinteisen salapoliisikirjallisuuden kaavaa. Rikostutkinta laajenee koskemaan todellisuutta, jossa mikään ei ole varmaa, yksiselitteistä tai selkeärajaista. Tutkielma selvittelee myös teosten suhdetta klassiseen ja kovaksikeitettyyn salapoliisitarinaan. Olennaisia kysymyksiä ovat, millä tavoin teoskokonaisuus käyttää hyväkseen perinteisen salapoliisikertomuksen konventioita, kuinka se suhtautuu niihin ja millä tavoin tämä tulee esille. Tehtyjen havaintojen pohjalta esitetään ihmisen identiteettiä ja todellisuuden luonnetta koskevia tulkintoja. Tutkielma perustuu tekstilähtöiseen lähilukuun. Amerikkalainen tyttö ja Säihkenäyttämö muuntelevat rikoskirjallisuusgenren tuottamia lajipiirteitä. Romaani hyödyntää kerronnassaan rikosfiktion tuottamaa, toiston kautta vakiintunutta ja yleisesti tunnistettavaa kulttuurista kuvastoa. Konventioiden varioinnin tuloksena syntyy uudenlaista tekstiä, joka samalla säilyttää yhteyden perinteisen salapoliisikertomuksen lajiin. Romaanipari toteuttaa pääosin metafyysisen salapoliisikertomuksen lajipiirteitä, mutta joissakin tapauksissa käsittelee niitä myös poikkeavasti. Metafyysisen genren mukaisesti rikosmysteerin selvittäminen kääntyy etsivän oman identiteetin pohdinnaksi. Etsivän, uhrin ja rikollisen rooleissa tapahtuu sekoittumista. Vihjeitä on runsaasti, mutta ne eivät mitenkään edesauta rikoksen selviämistä. Rikoksen tutkiminen epäonnistuu rationaalisen ajattelutavan puuttumisen ja tietoon perustuvan rikostutkimuksen keinojen toimimattomuuden vuoksi. Selkeän ja yksiselitteisen päätännön puuttuminen tärkeimpänä metafyysisen salapoliisikertomuksen lajipiirteenä toteutuu. Fiktion ja todellisuuden välistä rajaa tarkastellaan tekemällä se näkyväksi sekä pohditaan myös näiden suhdetta totuuteen. Reaalitodellisuuden ja fiktion sisäisen todellisuuden välille syntyy monimerkityksellisiä analogioita, jonka seurauksena eri todellisuuksien väliset rajat sortuvat ja ylittyvät. Metafyysiselle salapoliisikertomukselle ominaisesti todellisuus hahmottuu hämäränä ja ristiriitaisena. Yksilön minuuden määrittämisessä ja todellisuuden hahmottamisessa kielellä on keskeinen asema. Kielen merkitys ihmisen identiteetin ilmaisijana ja ulkoisen todellisuuden kuvaajana osoittautuu problemaattiseksi.

Matteo Ricci (1552-1610) oli jesuiittapappi, joka toimi lähetystyössä Kiinan alueella. Hän kehitti työssään kulttuurisen sopeutumisen (akkulturaatio) strategioita, joiden kautta pyrki tuomaan kristinuskoa kulttuurisesti ymmärrettäväksi, hyväksyttäväksi ja relevantiksi aikansa kiinalaisille. Riccin identiteetin ja akkulturaatioprosessin tarkastelun lähteinä käytän hänen henkilökohtaisia ja virallisia kirjeitään. Niiden lähiluennan avulla seuraan hänen omaa kuvaustaan sekä itsestään että ympäristöstään, eli hänen identifikaatiotaan. Tutkielma seuraa kirjeitä kronologisesti niiden lähetyspaikkojen mukaan ryhmiteltynä. Riccin kirjelmöinti alkoi Macaosta vuonna 1583. Tuolloin hän oli identiteetiltään selkeästi italialainen ja eurooppalainen jesuiitta, ja koki olevansa Kiinassa. Macaosta Manner-Kiinaan lähdön yhteydessä samana vuonna Ricci vaihtoi asunsa buddhalaisen munkin asuun hänen opettajansa ehdotuksesta. Hän ei kuitenkaan pitänyt sen mukanaan tuomaa buddhalaista identifikaatiota sopivana ja vaihtoi asunsa konfutselaisen oppineen asuun Nanchangiin saapuessaan vuonna 1595 omasta aloitteestaan. Ricci piti konfutselaista kontekstia sopivampana, jopa antiikin filosofiaan verrattavana maaperänä, jolle kristinusko voitaisiin istuttaa helpommin. Ricci koki jo Macaossa olevansa Kiinassa, mutta Kiina siirtyi kauemmaksi. Se oli aina jossain edempänä, enemmän Manner-Kiinassa. Todelliseksi Kiinaksi Riccille tuli Beijing, jonne hän saapui vuonna 1602 Siellä hänen kiinalainen identiteettinsä oli vahvimmillaan sekä oman identifikaation että yhteisön hyväksynnän näkökulmasta. Yksi keskeisistä löydöksistä onkin paikan ja siirtymisen vaikutus Riccin identiteettiin. Riccin identiteetin kehittymisen kannalta keskeiseksi löydäkseksi nousee omaksutun perheen rooli: jesuiittasääntökunta muodostui hänen vahvimmaksi identifikaatiokseen, mikä joustavuutensa vuoksi mahdollisti rinnakkaisidentiteettien rakentamisen. Ricci pyrki riisumaan länsimaalaisuuden piirteitä kristinuskosta korvaten niitä kiinalaisen kulttuurin aspekteilla. Tässä prosessissa hän perehtyi kiinalaiseen kieleen ja kulttuuriin siten, että hän tietyiltä identiteettinsä aspekteilta tuli kiinalaiseksi. Riccin identiteetit olivat limittäisiä: hän oli länsimaalaisille länsimaalainen ja kiinalaisille kiinalainen. Hän oli kulttuurienvälinen tulkki, joka pystyi hyödyntämään usean kulttuurin tuntemusta lähetystyössään.

Metallimusiikin ympärille on kerääntynyt maailmanlaajuinen yhteisö, jonka sisällä vallitsee vahva identiteetin tunne. Tutkielmani pyrkii selvittämään, millainen tämä identiteetti on sekä miten se rakennetaan ja välitetään kuulijalle metallikappaleiden sanoituksien välityksellä. Tutkimus käsittelee ”metallista kertovia metallikappaleita” (Metal Songs about Metal), joiden sanoitusten aiheena on metallimusiikki tai -kulttuuri itse ja joissa metalliyhteisön arvot ja identiteetti ovat selkeämmin esillä kuin muissa kappaleissa. Tutkielman analyysi jakautuu genreanalyyttiseen ja diskurssianalyyttiseen osaan. Genreanalyysin tarkoituksena on määrittää metallista kertovat metallikappaleet omaksi diskurssigenrekseen Swalesin (1990) määrittelyn mukaan. Osana tätä prosessia myös metalliyhteisön todetaan täyttävän diskurssiyhteisön kriteerit, koska Swalesin teorian mukaan diskurssigenren taustalla on aina jokin sitä keskinäisessä viestinnässään käyttävä yhteisö. Tutkimuksen diskurssianalyyttinen puolisko analysoi kappaleiden sanoituksia ideologisen diskurssianalyysin ja asenneanalyysin keinoin. Se pohjautuu pääasiassa van Dijkin (1995) kuvaukseen piilevistä ideologioista (underlying ideologies) ja Englebretsonin (2007) esittämiin ajatuksiin asenteellisen kielenkäytön (stancetaking) esiintymismuodoista. Aineistonani toimivat viidenkymmenen metallikappaleen sanoitukset, joita analysoidaan kvalitatiivisen lähilukumetodin kautta tarkastelemalla tiettyjä kielellisiä elementtejä. Genremääritys tapahtuu vertaamalla aineiston ja metalliyhteisön yleisiä piirteitä Swalesin genremalliin. Aineistoa tarkastellaan pääasiassa sanoitusten toimijoiden, sisä- ja ulkoryhmien asemoinnin sekä kappaleissa esitettyjen asenteiden ja ideologioiden näkökulmista. Tutkimus osoittaa, että metallista kertovat metallikappaleet voidaan luokitella omaksi diskurssigenrekseen, jonka pääasiallinen viestinnällinen tarkoitus on rakentaa metalli-identiteettiä ja välittää sitä kappaleen kuulijalle. Sanoituksissa tämä ilmenee on metallimusiikin ja -yhteisön ylistävänä kuvailuna sekä ulkoryhmien eli ”toisten” (Others) asemointina metallin vastustajiksi ja vihollisiksi. Sanoituksissa esiintyy tyypillisesti asetelma, jossa kappaleen puhuja on esittävän yhtyeen laulaja, joka puhuttelee yleisöään kannustavasti tai kuvitteellista ”toista” vihamielisesti. Nämä kielelliset keinot paitsi luovat kuvaa metalliyhteisöstä ja sen identiteetistä, myös ottavat kuulijan osaksi yhteisöä. Metalliyhteisöä määrittäviksi piirteiksi esitetään ylpeys ja periksiantamattomuus, yhteisöllisyys, metallimusiikin ja sen historian arvostaminen, hedonistinen elämäntapa sekä autenttisuus. Tätä identiteettiä välitetään kuulijalle inklusiivisella kielenkäytöllä, samastuttavalla kerronnalla ja suoralla puhuttelulla.

The purpose of this research is to deepen the understanding of the culture of the veil among Somali women in Finland. The research deals with ethnicity, identity, easing the immigrant's readjustment with the help of one's own culture, and the connection between the religion of Islam and the veil. The veil will be studied from both the historical and religious point of view. The research will also familiarize the reader with the dress code for women in the Koran. The empirical part of the research is carried out as a qualitative study with the help of content analysis, with emphasis in phenomenology. The aim of the phenomenological research method is to reach a person's experience world, and to search for common contents from individual experiences. The material for this study has been collected by interviewing ten Somali women. Some of the women wear veils, some do not. It can be said, on the ground of this research, that the decision about taking on the veil is made by the women themselves. The main cause for wearing the veil is to indicate religiousness. As other motives we can see a search for security, enhancing of solidarity, individual interpretation of the instructions of the religion, covering the ethnic dress while outside, protecting men from the beauty of women, and wearing the veil in the mosque or while praying. As a latent motive we can point out the resisting of Western culture. Not wearing the veil can be justified by the women's need for independence, the veil being unpractical, the want of modernity, the alternation of different ways of dressing, the adaptation of the new culture, abandoning one's own culture, and abandoning the external emphasizing of the religion. Also the veil is not part of the Somali culture; it is a habit adapted from elsewhere.

Tiivistelmä Tiedekunta: Teologinen tiedekunta Koulutusohjelma: Käytännöllinen teologia Opintosuunta: Uskonnonpedagogiikka Tekijä: Susanna Böhling Työn nimi: Hyväksyvä tunnustaminen Kristillisten koulujen opetussuunnitelmissa Työn laji: Maisteritutkielma Kuukausi ja vuosi: Helmikuu 2022 Sivumäärä: 45 Avainsanat: Kristillinen koulu, opetussuunnitelma, tunnustus, identiteetti, sisällönanalyysi Ohjaaja tai ohjaajat: Tapani Innanen, Pietari Hannikainen Säilytyspaikka: Helsingin Yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Tutkimuksen tehtävänä on selvittää miten hyväksyvän tunnustamisen teorian mukaiset ulottuvuudet rakkaus, kunnioitus ja arvostus näkyvät kristillisten koulujen opetussuunnitelmissa. Lisäksi halusin selvittää, miten koulujen kristinuskoon liittyvät merkitykset ilmenevät hyväksyvän tunnustamisen ulottuvuuksien yhteydessä. Vastauksia näihin kysymyksiin pyritään löytämään analysoimalla kahta kristillisen koulun opetussuunnitelmaa ja poimimalla sieltä ilmauksia, jotka edustavat hyväksyvän tunnustamisen ulottuvuuksia. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Axel Honnethin (1995) hyväksyvän tunnustamisen teorian mukaiset kolme ulottuvuutta, rakkaus, kunnioitus ja arvostus. Hyväksyvä tunnustaminen pohjautuu filosofiaan siitä, että identiteetti muodostuu dialogissa toisten kanssa. Valitsin teorian tutkimukseen, koska hyväksyvään tunnustamiseen liittyy piirteitä, jotka ovat mielestäni saman suuntaisia kristillisen ihmiskäsityksen kanssa. Tästä syystä koen teorian sopivana tähän tutkimukseen. Hyväksyvä tunnustaminen on tunnustettavan positiivisten luonteenpiirteiden vahvistamista. Rakkauden ulottuvuudella vahvistetaan itsetuntoa, kunnioituksen ulottuvuudella tasa-arvoa ja arvostuksen ulottuvuudella omanarvontuntoa. Hyväksyvän tunnustamisen päämäärä on henkilön hyvinvoinnin lisääminen. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta kristillisen koulun opetussuunnitelmasta vuodelta 2016. Tutkimukseen käytetty aineisto on rajattu opetussuunnitelmien yleisiin osiin. Tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksesta ilmenee, että hyväksyvän tunnustamisen mukaisia ilmaisuja löytyi runsaasti. Eniten niitä oli arvostuksen ulottuvuudessa. Myös kristinuskoon liittyvää merkitystä ilmauksista löytyi paljon, erityisesti rakkaus ja arvostus ulottuvuuksissa. Rakkauden ulottuvuudessa oli prosentuaalisesti eniten kristinuskoon liittyvää merkitystä sisältäviä ilmaisuja. Koulukohtaiset erot eivät olleet suuria. Rakkauden ulottuvuudessa keskeiseksi asiaksi nousi oppilaan kokemus siitä, että hänet on tultu kohdatuksi, kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi sellaisena, kuin on. Välittämisen ilmapiiri, armo ja oppilaan rakkaudellinen ohjaus olivat tässä ulottuvuudessa esiin tulevia asioita. Myös oppilaan itsetunnon rohkaiseva kehittäminen myönteisen palautteen kautta oli keskeinen teema. Kunnioituksen ulottuvuudessa tuloksissa näkyi koulujen halu kasvattaa lapsia ”kunnioituksen kulttuuriin”. Tällä tarkoitettiin tasavertaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo nousivat esiin olennaisina ilmaisuina. Arvostuksen ulottuvuudessa korostui jokaisen ihmisen mittaamaton arvokkuus ja ainutlaatuisuus. Oppilaita opetettiin arvostamaan itseä ja muita. Omanarvontuntoa vahvistettiin eri tavoin, kuten omien vahvuuksien tunnistamisella ja myönteisellä palautteenannolla.

Objectives: Happiness is considered to be a major life goal. Moreover, experienced happiness has a positive influence on many life domains. Psychological factors, such as personality and identity, seem to be significant components in human well-being and happiness. Identity diffusion has been linked to several adverse phenomena, such as mental disorders. The aim of the current study was to investigate the relationship between identity diffusion and experienced happiness as well as their prevalence at the population level. In addition, this study aimed to examine whether the possible relationship between identity diffusion and experienced happiness persists when the effects of demographic factors and psychiatric disorders are controlled. Methods: The current study utilized a comprehensive English cross-sectional data set. The study sample consisted of 6,058 participants, of which 58 % were women. The relationship between identity diffusion and experienced happiness was examined by using logistic regression analysis. Controlled variables were demographic factors, borderline personality disorder, conduct disorder, and common mental disorders. Results and Conclusions: Greater levels of identity diffusion were associated with lower levels of experienced happiness. Common mental disorders partly explained the association, especially in the presence of severe identity diffusion, also known as identity disturbance. As much as 23 % of the population had experienced symptoms related to identity diffusion, and 2 % of them filled the criteria for identity disturbance. Identity diffusion and related identity disturbance are not only associated with psychiatric symptoms, but they are also associated with lower levels of experienced happiness. Using early interventions and addressing support actions to promote healthy identity development may contribute to individual’s emotional well-being and prevent later psychiatric symptoms.