Browsing by Subject "kiusaaminen"

Objectives. Previous studies on teachers being cross-peer abused and harassed by students and parents are scarce and mostly all but one is over ten years old. Previous studies point out that students inappropriate behavior was more common than parents inappropriate behavior and most common form of inappropriate behavior was verbal harassment. In addition, studies have shown that inappropriate behavior is more common than systematic bullying and physical violence differs in primary and secondary school. The subject has been studied by Kivivuori, Tuominen and Aromaa (1999), Salmi and Kivivuori (2009), Rantala (Rantala & Keskinen, 2005) as well as by Kauppi and Pörhölä (2010). This thesis investigates comprehensive school headmasters vision of teachers being bullied and harrassed. The aim is to find out how the headmasters experience this phenomenon and how the conflicts are being solved. The theory of conflict management is being used to study this phenomenon. Conflict management has not been previously studied in the school context and therefore the templates applied are originally designed for private sector companies. Methods. The material was collected by semi-structured interviews and there were eight interviewees, all of them were comprehensive schools headmasters in Helsinki. Phenomenography was used as a research orientation and as an analysis method. The analysis of the data was four-step and conformed to Niiko’s (2003) description of phenomenographic analysis. Results and Conclusion. According to the headmasters bullying of teachers was a marginal phenomenon and inappropriate behavior confronted by teachers was more common than systematic bullying. Headmasters thought that situations were a matter of interaction and the causes of bullying and harassment were manifold. Students and parents who were harassing teacher might felt bad and they might had contacts with health care or child welfare. In resolving the situation the headmasters underlined presence of multiple adults, transparence, good interaction and rapid communication. Headmasters saw the teachers primarily as an civil servant and they considered it important that teachers followed the law and other instructions. The headmasters felt that they had not received training for the situations and their functions were guided by previous experience and self-acquired knowledge.

Tutkielmassa tarkastellaan internetissä tai matkapuhelimen välityksellä tapahtuvaa kiusaamista – sähköistä kiusaamista. Perinteinen koulukiusaaminen on saanut rinnalleen sähköisessä maailmassa tapahtuvaa kiusaamista, ja työssä tutkitaan kuinka yleistä sähköiseen kiusaamiseen syyllistyminen on suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa ja mistä ilmiössä on ylipäänsä kyse. Aiheesta on melko vähän kotimaista tutkimusta ja myös kansainvälisessä tutkimuksessa sähköisen kiusaamisen yleisyydestä on hyvin vaihtelevia tuloksia. Tutkielman keskiössä ovat sähköiseen kiusaamiseen syyllistyneet nuoret. Pääasiallinen tutkimuskysymys keskittyy siihen, mitkä tekijät selittävät sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Teoreettinen viitekehys on kriminologinen; työssä käytetään sosiaalisen kontrollin teoriaa ja itsekontrolliteoriaa ja tarkastellaan, voidaanko näillä selittää sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Aineistona on Nuorisorikollisuuskysely 2016, johon on vastannut 6061 yhdeksäsluokkalaista nuorta ympäri Suomen. Kyselyssä kysytään laajasti erilaisista rikollisista ja normienvastaisista teoista ja se on toteutettu säännöllisin väliajoin vuodesta 1995 lähtien. Aineistossa kysytään laajasti myös nuoren perhetaustasta ja luonteenpiirteistä. Vuoden 2016 kyselyssä on ensimmäistä kertaa kysytty sähköiseen kiusaamiseen syyllistymisestä, joten aineiston pohjalta päästään tutkimaan sähköiseen kiusaamiseen syyllistyneitä nuoria ja tarkastelemaan myös heidän taustatekijöitään. Pääasiallisena analyysimetodina on binäärinen logistinen regressioanalyysi. Aineiston pohjalta havaitaan, että yhdeksäsluokkalaisista hieman yli seitsemän prosenttia on kiusannut sähköisesti ja hieman alle seitsemän prosenttia on kiusannut perinteisesti kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana. Näin sähköinen kiusaaminen vaikuttaisi olevan hieman perinteistä koulukiusaamista yleisempää yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Kun tuloksia verrataan vuoden 2012 Nuorisorikollisuuskyselyn tuloksiin, vaikuttaisi siltä, että kiusaaminen kokonaisuudessaan on vähentynyt suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Valtaosa sähköisestä kiusaamisesta tapahtuu sosiaalisen median välityksellä. Sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä selittävät erityisesti matala itsekontrolli, syyllistyminen koulukiusaamiseen sekä päivittäin vietetty pitkä aika internetissä. Nämä kaikki lisäävät sähköisen kiusaamisen riskiä selvästi, vaikka taustatekijöitä on vakioitu. Lisäksi miessukupuoli, heikko koulumenestys ja perheen muita selvästi huonompi tai selvästi parempi taloudellinen tilanne lisäävät sähköiseen kiusaamiseen syyllistymisen riskiä. Aiemman tutkimuksen pohjalta matalalla itsekontrollilla on havaittu yhteys koulukiusaamiseen syyllistymiseen ja yleiseen häiriökäyttäytymiseen. Tutkielman tulosten perusteella matala itsekontrolli selittää myös sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Sen sijaan sosiaalisella kontrollilla ei havaita yhteyttä sähköiseen kiusaamiseen, kun muita tekijöitä huomioidaan. Sähköiseen ja perinteiseen kiusaamiseen syyllistyneiden välillä on vahvaa päällekkäisyyttä, mikä tukee aiempien tutkimusten havaintoja. Kotimaista tutkimusta sähköisestä kiusaamisesta on melko vähän, joten tutkimus täydentää tietoa ilmiöstä, mutta osoittaa myös jatkotutkimuksen tarpeen.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvailla sateenkaarinuorten kokemaa epäasial-lista kohtelua liikuntatilanteissa. Sateenkaarinuorten asemaa liikunnassa ja urheilussa on tut-kittu suhteellisen vähän. Hiljattain saadut tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet seksu-aali- ja sukupuolivähemmistöjen olevan erityisen alttiita epäasialliselle kohtelulle liikuntatilan-teissa. Tämän tutkielman tarkempana tutkimustehtävänä on selvittää sateenkaarinuoriin lii-kuntatilanteissa kohdistuvan epäasiallisen kohtelun muotoja. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin ottaen in-tegroiva katsaus. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui yhdeksästä tutkimuksesta, jotka si-joittuvat julkaisuajankohdaltaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta 2010- ja 2020-luvuille. Tut-kimusaineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti. Epäasiallisen kohtelun muotoja analysoitiin sateenkaarinuorilla olevien kokemusten pohjalta. Aineistosta löydetyistä epäasiallisen kohte-lun muodoista muodostettiin kolme ryhmää sen perusteella, millä tavalla epäasiallinen kohte-lu ilmeni vuorovaikutustilanteissa. Tulokset ja johtopäätökset. Sateenkaarinuorten epäasiallinen kohtelu liikuntatilanteissa sai monia eri muotoja. Tulosten mukaan epäasiallinen kohtelu ilmeni fyysisesti, sanallisesti sekä epäasiallisena suhtautumisena. Tulokset osoittavat, että sateenkaarinuorten asema liikun-nassa on huolestuttava. Sitä tulisi parantaa kiinnittämällä huomiota erityisesti yhdenvertai-sempaan ja asiallisempaan kohteluun. Jotta epäasialliseen kohteluun voidaan puuttua, on olennaista ymmärtää kyseessä olevan laaja ja monimuotoinen ilmiö. Tästä tutkielmasta saa-dut tutkimustulokset auttavat osaltaan epäasiallisen kohtelun ymmärtämistä, erityisesti sen käytännössä ilmenemisen kannalta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa työssään käyttävät ammattilaiset kokevat sen toteutuvan varhaiskasvatuksen arjessa sekä vaikuttavan työyhteisön sekä lasten toimintaan. Tämän lisäksi tarkoitus oli tuoda tietoisuuteen niitä tekijöitä, jotka henkilöstön mielestä vaikeuttavat tai helpottavat suunnitelman toteuttamista. Tutkimuksen aineiston kerääminen tapahtui puolistrukturoituna teemahaastatte-luna. Haastatteluun osallistui neljä varhaiskasvatuksen opettajan toimessa toimivaa työntekijää ja yksi lastenhoitaja. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkittiin ilmiötä edustavaa pientä joukkoa. Aineistoa analysoitiin osittain teorialähtöistä sisällön analyysia ja osittain aineistolähtöistä sisällön analyysia käyttäen. Tutkimustulokset osoittavat, että työntekijöiden kokemuksen mukaan kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa toteutetaan johdonmukaisesti tutkituissa varhaiskasvatusyksiköissä. Haastateltavat kokivat, että suunnitelman toteuttaminen lisäsi työntekijöiden tietoisuutta kiusaamisesta ja sen ehkäisyn keinoista sekä lisäsi lasten turvallisuuden tunnetta. Toteuttamista edistävät tekijät liittyivät haastateltavien mukaan työntekijään itseensä, työyhteisöön sekä suunnitelman toteuttamiseen. Näistä selkeimpänä esille nousi yhteiset ja johdonmukaiset käytänteet suunnitelman toteuttamiseksi. Vaikeuttavista tekijöistä nousi esiin työntekijöihin ja resursseihin liittyviä sekä hallinnollisia tekijöitä, joista erityisesti korostui perehdyttämisen ja suunnitelman ylläpidon puutteellisuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkittuihin yksiköihin on muodostunut yhteiset ja johdonmukaiset käytänteet kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Työntekijöiden kuitenkin kokiessa kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman ylläpidon jäävän puutteelliseksi, olisi tärkeää, että yksiköissä kiinnitetään huomiota suunnitelman ylläpitoon sekä koko työyhteisön sitoutumiseen sen toteuttamiseksi.

Tarkastelen tutkimuksessani henkilöhahmojen välisiä valtasuhteita Mooses Mentulan romaanissa Jääkausi. Teos ei ole nuortenromaani, vaikka kuvaakin koulumaailmaa ja teini-ikäisen tytön suhdetta vertaisryhmäänsä. Toisena päähenkilönä on aikuinen mies, jonka fokalisointi sekä romaanin kieliasu erottavat teoksen tyypillisistä nuortenromaaneista. Keskityn tutkimuksessani teeman tutkimiseen narratologisin käsittein ja sovellan analyysissäni myös sosiaalipsykologiaa. Vallan käsitteen määrittelyssä käytän apuna muun muassa John Galbraithin, Barry Barnesin ja Michel Foucault'n tunnettuja teorioita vallasta. Kiusaamisen ja vallan suhteeseen pureudun erityisesti sosiaalitieteiden kautta. Tutkimuksessani pohdin, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että henkilöhahmolla on valtaa suhteessa toisiin hahmoihin ja miten vallankäyttöä kuvataan. Tutkin, miten valta jakautuu tietyn ryhmän kesken ja miten yksi romaanin kuvaamista tytöistä on onnistunut nousemaan muita korkeammalle arvoasteikossa. Teoksessa kuvataan paljon eläinten luontaista käyttäytymistä ja keskinäisiä valtasuhteita, joten tarkastelen, miten eläinsymboliikka heijastelee vallan teemaa. Valtasuhteet muuttuvat tarinan aikana ja liittyvät kiinteästi henkilöhahmojen identiteettiin ja erilaisiin rooleihin. Erittelen tutkimuksessani vallan käsitettä ja sitä, miten teoksen hahmojen fokalisointi ilmentää erilaisia valtasuhteita. Esitän myös, että yhteisöllä ja vertaisryhmillä on olennainen merkitys yksilön sosiaalisen statuksen ja valtasuhteiden muodostumisessa, ja että ulkonäkö ja seksuaalisuus ovat kiinteässä suhteessa valtaan.

Koulukiusaaminen on kompleksinen ongelma, joka uhkaa oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Koulukiusaamisen tutkimuksen juuret ulottuvat 1960-luvun lopulle Pohjoismaihin. Viimeisen 30:n vuoden aikana koulukiusaamista käsittelevien tutkimusartikkeleiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Pohjoismaisella koulukiusaamistutkimuksen näkökulmilla on ollut merkittävä vaikutus kiusaamisilmiön konstruointiin. Tämän tutkielman tavoitteena on tuoda esille niitä näkökulmia, mistä koulukiusaamista on ymmärretty ja selitetty tutkimuksessa. Vastaan tutkimuskysymykseeni “Mistä näkökulmista koulukiusaamista on tutkittu Pohjoismaissa? kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Aineisto on rajattu vuosina 1970–2020 julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, väitöskirjatutkielmiin, tutkimuskirjallisuuteen, selvityksiin ja hankkeisiin. Aineistossa painottuu psykologian tieteenala, jolla on ollut merkittävä vaikutus ja tukeva jalansija pohjoismaisessa koulukiusaamistutkimuksessa. Esitän myös kritiikkiä kyseistä tutkimuksen kehityssuuntaa kohtaan. Tutkimusaineisto osoittaa, että pohjoismaista koulukiusaamisen tutkimusta on hallinnut psykologian tieteenalalle ominaiset tavat tulkita kiusaamista yksilöihin tiiviisti keskittyvistä näkökulmista, kuten persoonallisuuspiirteiden, yksilöllisten erojen, kiusaamisen laadullisten erojen ja sosiaalisten prosessien kautta. 2000-luvulla koulukiusaamisen tutkimuksessa on hyödynnetty Bronfenbrennerin (1979) sosioekologista viitekehystä, joka pyrkii tarjoamaan aiemmalle koulukiusaamisen tutkimukselle alustan, jossa näkökulmat pystyvät myötäilemään toisiansa ja ratkomaan koulukiusaamisen ongelmaa monitieteellisemmin. Sosioekologisessa viitekehyksessä koulukiusaamisilmiön näkökulmaa voidaan laajentaa. Tällöin katsetta ja vastuuta siirretään pois yksilöstä ja sitä suunnataan kohti rakenteellisempaa ja kriittisempää tarkastelua. Tämän tutkielman valossa näyttää siltä, että kiusaamisen kompleksiseen ongelmaan jonkin näköisen helpotuksen tuo monien näkökulmien yhtäaikainen tarkastelu ja niiden yhteistyö. Väitän, että koulukiusaamistutkimus pystyy hyötymään moninäkökulmaisuudesta, joita tulee tarkastella toisiinsa kietoutuneesti ja poissulkematta.