Browsing by Subject "kotitalous"

Maailmanlaajuisesti jopa puolet ihmisten käyttöön tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi jossain elintarvikeketjun vaiheessa, mikä on taloudellisesti tehotonta sekä ympäristöllisestä että sosiaalisesta näkökulmasta kestämätöntä. Merkittävä osa hävikistä syntyy kotitalouksissa, minkä vuoksi ruokahävikin vähentämisen on nähty olevan yksittäisten kuluttajien ja kotitalouksien vastuulla. Monissa tutkimuksissa on keskitytty ruokahävikin määrän ja koostumuksen mittaamiseen melko yksilölähtöisistä näkökulmista, joten ymmärrys ympäröivien rakenteiden vaikutuksesta kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrään on jäänyt heikoksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ruokahävikin syntymistä arkisten käytäntöjen ristipaineessa ja pyritään ymmärtämään, kuinka kuluttajat tunnistavat ja tulkitsevat kotitaloudessaan syntyvää ruokahävikkiä. Aihetta lähestytään laadullisella tutkimusotteella. Aineisto koostuu kahdentoista kotitalouden pitämistä ruoka- ja hävikkipäiväkirjoista, heidän kanssaan toteutetuista haastatteluista sekä valokuvista, joita tutkimukseen osallistuneet kuluttajat ovat ottaneet poisheittämästään ruoasta. Aineiston analyysissä on hyödynnetty teemoittelua. Tutkimuksen mukaan kuluttajat tunnistavat vastuunsa ruokahävikin vähentämisessä. He suhtautuvat kielteisesti syömäkelpoisen ruoan poisheittämiseen ja kokevat sen olevan ennen kaikkea turhaa. Samalla kotitaloudessa syntyvän ruokahävikin määrän tunnistaminen on kuluttajille vaikeaa. He tulkitsevat ruoan poisheittämisen olevan poikkeuksellista tai harvinaislaatuista heidän taloudessaan, vaikka päiväkirjamerkinnät osoittavat, että tutkimusviikon aikana jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa kotitaloudessa päädyttiin heittämään ruokaa pois. Perustellessa ruokahävikin syntymistä kuluttajien puheessa toistuvat kuvaukset eli selonteot liittyvät huolenpitoon lähimmäisistä ja terveydestä, ruoan unohtumiseen ja piiloutumiseen kaappien perälle sekä elämän ennakoimattomuuteen. Nämä arkiset käytännöt vaikuttavat usein epäsuorasti ruokahävikin syntymiseen, minkä vuoksi ruokahävikin vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden saavuttaminen vaatii arjen rakenteiden ymmärtämistä.

Maapalloon kohdistuu monia erilaisia ympäristöuhkia. Uhkia pienentääkseen Euroopan unionin yhtenä tavoitteena on ohjata jäsenmaitaan kiertotalouteen ja lisätä syntyvien jätteiden kuten pakkausten kierrätystä. Suomalaisten nykyisillä pakkausten kierrätysmäärillä ei vielä ylletä Suomen omiin eikä Euroopan unionin tavoitteisiin. Kierrätystä tulee siten lisätä. Tämä tutkielma pyrkii ymmärtämään kotitalouksien pakkausten kierrätyskäytänteitä. Tutkielman tavoitteena on etsiä käytänteitä, jotka estävät tai mahdollistavat pakkausten kierrättämistä kotitalouksissa. Kierrättämistä on aiemmin tutkittu melko yksilölähtöisesti, joten tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään käytäntöteoriaa. Käytäntöteorian mukaan ihmisten käyttäytymistä eivät ohjaa vain yksilön valinnat vaan myös historiallisesti rakentuneet sosiaaliset käytännöt. Pakkausten kierrättämistä ei ole aiemmin tutkittu käytäntöteoreettisesta näkökulmasta, joten tutkielmassa pyritään myös vastaamaan siihen, miten käytäntöteoriaa voidaan soveltaa pakkausten kierrätyksen tutkimiseen. Olen tutkinut aihetta etnografisin menetelmin. Aineistoni koostuu 14 virikkeellisestä teemahaastattelusta, haastateltavien ottamista valokuvista kotitaloudessa tyhjentyneistä pakkauksista ja haastattelijan ottamista valokuvista haastateltavien kierrätystiloista kotona sekä taloyhtiössä. Analyysissa on hyödynnetty temaattista analyysia. Tutkimuksen mukaan pakkausten kierrätys kotitalouksissa tapahtuu rutinoituneesti. Kierrätystä ei siten juuri mietitä, vaan se tapahtuu muiden arjen kotitöiden ohella. Jotkin kierrätykseen liittyvät käytänteet tekevät pakkausjätteen heittämisen sekajätteeseen helpoksi. Pakkausten kierrättämistä estävät tai mahdollistavat materiaaliosaaminen, aikaan sekä paikkaan liittyvät ongelmat ja merkitykset. Materiaaliosaaminen tarkoittaa pakkausten ominaisuuksia, omaa sekä tarjolla olevaa tietoa ja osaamista. Aikaan ja paikkaan liittyvät ongelmat taas tarkoittavat kierrätysastioita sekä tilan puutetta, pakkausjätteen määrää sekä likaisuutta, hektisyyttä ja elämäntilannetta. Merkitykset syntyvät ympäristöarvoista, halusta noudattaa normeja ja taloudellisista syistä. Tutkin kierrätyskäytänteitä kolmen elementin – materiaalien, kompetenssien ja merkitysten – avulla. Nämä elementit eivät riitä kierrätyksen tutkimiseen, sillä lisäksi ajalla ja sen puutteen synnyttämillä tunteilla on vaikutusta kierrätykseen. Käytäntöteoria soveltuu pakkausten tutkimiseen, kun ottaa huomioon, että käytänteen ajallisuus mahdollistaa sen rikkomisen.

When moving to a new dwelling, residents try to make it a home or feel like one. This is done by customizing the space, getting used to it and the surroundings, decorating the apartment with their own things and finally by living there alone or with others. The result of this process is called feeling of home. Home making as is home and family in general is considered feminine. However, men also move and make homes, either alone or with someone else. In this study I look at the formation of the home and the feeling of home of men, as well as their roles at home when they move to live with their companion. I tell three different stories about moving in together: a couple moves into a new dwelling, a man moves into a woman's home and a woman moves into a man's home. The study is narrative in material and in analysis. The narrative analysis is made applying a model by Heikkinen (2018), in which a new wholesome narrative is constructed from fragmented material. The material consisted of three stories of heterosexual couples moving in together, presented in an audiovisual form on Muuttopäiväkirjat -reality show on Finnish public media service Yle. In the analysis I formed new narratives from the short scenes scattered between episodes, describing the formation of home from the man's point of view. I review these narratives comparing them to the theoretical background formed on home, relationship and the role of men, among other things. The results are narratives that construct social knowledge. They are based on my interpretation of the moves presented in the reality-tv series. The narratives are perspective-widening analysis rather than the truth about the moves presented in the series. The narratives I have formed tell about three different situations in which a man’s position in their home and relationship is formed in different ways: 1. A young couple’s expectations of home do not match each other 2. A man’s feeling of home gets broken and rebuild as a woman moves to his home 3. The man moves in with the woman and finds a home from the family

Objectives. People are considering more and more the consequences of their choices and everyone’s decisions are motivated by different values and attitudes. Individuals have the easiest chance to influence on food waste in households by their own choices and behavior. When food ends up as waste, the environmental impact of its ingredients’ producing, and processing have been generated for nothing. The previous research show, that the formation of food waste is mostly influenced by the lack of planning when buying groceries, busy everyday life, the difficult predictability of children’s eating and plate leftovers on top of spoilage of food. The aim of this study is to examine how the parents of families with children see food waste as part of sustainable housekeeping, and how their everyday choices have impact on their household’s food waste. Methods. Qualitative methods were used in the research and the data were gathered with semi-structured theme interviews. Seven parents of families with children were interviewed. The data were qualitatively analyzed into themes by combining reduced expressions into categories and further into larger themes. Six themes were found, and the data were analyzed abductively. Results and conclusions. The interviewees felt, that the amount of food waste in their households was not plentiful and their stance on food waste was negative. Reducing and preventing food waste was being paid attention to by planning and taking care of preservation of food. However, it was not possible to prevent food waste completely, because there were hustle and unexpected things in the families’ everyday life and children’s eating frequently resulted in food waste. In terms of consumption choices there were differences between the interviewees and different values influenced on consuming.

The aim of this study is to identify the thoughts of upper comprehensive school students on home economics education with a plant-based emphasis and how the environmental and health perspectives structure in their perceptions when talking of plant-based food. In addition, other related factors on vegetables and plant-based food are studied, which can influence the perceptions of the youth. In this study, plant-based diet is examined in a broader perspective than nutrition and environment only. Therefore this study can increase understanding and offer teachers better pedagogical methods in implementing home economics education with more plant-based emphasis. This is a qualitative research, and the data collection was executed in upper comprehensive school in the metropolitan area in the end of autumn 2019. A total of 39 youngsters participated the study, of which 17 were 7th graders and 22 8th graders. The data consisted of short narratives, written by the youngsters, using the method of empathy-based stories. The data were analysed using qualitative content analysis. Three repeating themes were observed in the narratives as influences on the thoughts on home economics education with a plant-based emphasis; factors generally relating to vegetables and plant-based food, factors relating to change and factors relating to wellness. Health and environmental perspectives were visible in the narratives, while considering good and bad sides of home economics education with a plant-based emphasis. In the narratives, social relations and their significance were mostly seen in the description of interactions and atmosphere of the class, as well as the need to be heard. In the narratives of the youngsters, most of the negative reactions towards home economics education with a plant-based emphasis, were taste, habits and different nutrition claims. The factors behind the positive reactions were environmental benefits, health improving influences, and the opportunity to learn to prepare tasty plant-based food. The results of this research imply that home economics education has possibilities in creating positive plant-based food experiences and thus, changing the negative perceptions regarding plant-based emphasis during the home econmics lessons.

In the spring of 2020, following the recommendation of working remotely issued by the Finnish government, about one million office workers moved to work in their homes. This resulted in uncertainty about the availability of lunch food during the working day. The social and nutri tious respite from the working day had disappeared from the daily rhythm. The dissertation examines how the lunching of office workers has changed with the Covid-19 pandemic. The phenomenon is studied as a combination of work and home functions in the same space with a home economics research approach. The workplace restaurants prepare and serve lunches in accordance with the nutrition recommendations of the State Nutrition Advisory Board. Eat ing in them has made it possible to eat according to the plate pattern on weekdays and to maintain a regular meal rhythm. Research questions are 1. What factors are related to the nutritional quality of lunch for people who are working remotely? 2. What factors have an impact on the social side of an individual’s lunch eating during remote work? The research material has been collected as an electronic survey, which included structured as well as open-ended questions (n = 130). In addition, the lunch meal pictures sent by the respondents (n = 72) were compared with the recommendation made by the State Nutrition Advisory Board in 2014 about the plate model. Dialog thematization and comparative photo analysis were used as methods of analysis of the research results. In addition, lunch meals were described by using an application derived from the Engeström´s (1990) operating sys tem model. The study made it visually visible what is eaten on remote workdays. With the shift to remote working, the changes have focused on where work is done and how lunch is implemented. Working remotely is associated with one-sided dieting and maintaining a meal rhythm can be challenging. While working remotely eating is most often done alone, which shortens lunch breaks. Combining work and eating lunch is common. There is a need for separate nutritional recommendations for lunch when people are working remotely, and the promotion of healthy eating habits should be integrated into companies' occupational well-being measures.

Kotityöt ovat yksi arkeen ja arjen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kotitöiden vaikutukset voivat näyttäytyä niin yleisenä viihtyvyytenä kuin perheen sisäisenä tyytyväisyytenä ja ajoittain ne on mielletty jopa negatiivisiksi pakollisiksi toimiksi. Aiemmat tutkimukset osoittavat kotitöiden jakautumisen taustalla vallitsevat epätasa-arvon kokemukset , jotka näyttäytyvät perheissä etenkin äitien kohdalla liiallisena kuormituksena. Vaikka kotitöiden kuormittavuus on tiedostettu jo pitkään, ei konkreettisia muutoksia näytä juuri syntyneen, jonka vuoksi kotitöiden jakautumisen taustalla vaikuttavia syitä tulee tutkia. Tässä tutkielmassa selvitetään syitä vanhempien välisen kotitöiden jakautumisen taustalla lapsiperheissä. Tutkielman tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla muodostettiin kuvailevat tulokset tutkittavasta ilmiöstä. Kirjallisuusaineiston valintaa ohjasi eksplisiittinen aineistonvalinta, jossa käsiteltävälle aineistolle asetettiin tietyt sisäänottokriteerit. Kirjallisuusaineisto hankittiin Helkasta sekä Google Scholarista. Lopulliseen kirjallisuusaineistoon ja syvempään tarkasteluun valittiin kriteerit täyttävät kuusi (6) julkaisua, joista suurin osa oli suomenkielisiä. Valittujen tutkimusten tuloksista muodostettiin kuvaileva synteesi, jonka avulla vastattiin asetettuun tutkimuskysymykseen. Kotityöt ovat edelleen jakautuneet hyvin selkeästi feminiinisiksi ja maskuliinisiksi miellettyihin töihin. Kotitöiden jakautumisen taustalla vaikuttivat muutos perheestä lapsiperheeksi, stereotyyppiset sukupuoliroolit, ansiotyöt ja -tulot, olemassa olevat resurssit, sekä käytettävissä oleva aika. Merkittävimpänä kotityönjakoa selittävänä tekijänä näyttäytyi sukupuoli ja siihen liitetyt sukupuolistereotypiat. Miehet nähtiin usein perheen elättäjinä, kun taas äidit kantoivat suurempaa vastuuta kotitöistä. Kokonaistyöaikaa tarkastellessa äidin työmäärä oli suurempi verrattuna isään. Tasaisempaa kotityönjakoa näyttää edistävän naisen ansiotyössä käynti, parisuhteessa vallitseva tasa-arvo sekä uusien sukupolvien asennemuutokset koskien sukupuolirooleja. Vallitsevat arvot eivät näyttäydy suorasti tasaisempana kotitöiden jakautumisena, jonka vuoksi todelliseen muutokseen tarvitaan konkreettisia tekoja.