Browsing by Subject "kuluttaja"

Tutkielman aiheena on Unkarin musiikkitallenteiden markkinoiden kehittyminen aikavälillä 2003– 2020. Analysoitu aikaväli kattaa Unkarin musiikkitallenteiden markkinoiden kehittymisen fyysisten tallenteiden dominoimasta markkinasta digitaaliseen, suoratoistopainotteiseen markkinaan, sekä musiikkipiratismin laskun. Tutkielman näkökulma aiheeseen on kuluttajalähtöinen, mitä heijastaa myös tutkielman teoriatausta. Pääasialliset tutkimuskysymykset tutkielmassa ovat, miten Unkarin musiikkitallenteiden markkinat ovat kehittyneet aikavälillä 2003–2020, ja miten tätä kehitystä pystyy selittämään ja mallintamaan. Tutkielmassa on analysoitu laillisten musiikkitallenteiden markkinoiden lisäksi myös musiikkitallenteiden markkinahäiriöitä ja niistä johtuvaa musiikkipiratismia maassa. Tutkimus soveltaa teoriaa innovaatioiden diffuusiosta sekä mikrotaloustieteen teoriaa hyödykkeistä ja kuluttajan valinnasta. Aineistona tutkielman laillisten musiikkitallenteiden analyysiosassa ovat unkarilaisen MAHASZ levytysteollisuusorganisaation fyysisten musiikkitallenteiden myyntiluvut vuosilta 2003–2020 ja digitaalisten musiikkitallenteiden myyntiluvut vuosilta 2005–2020. Laillisten tallenteiden myyntidata on luokiteltu tallennetyypeittäin, joista jokaisen diffuusiota ja ominaisuuksia on analysoitu teoriataustaa ja aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Musiikin piratismin analyysissa aineistona ovat EUIPO:n ja IIPA:n raportit immateriaalioikeuksien toteutumisesta Unkarissa, SZTNH:n raportti digitaalisesta piratismista Unkarissa ja Maailmanpankin data Unkarin BKT per capitan ja Gini-kertoimen kehityksestä. Musiikin piratismista on tutkielmassa analysoitu sen syitä ja kehitystä Unkarissa. Tutkimuksen tulokset antavat yksityiskohtaisen kuvan eri musiikkitallenteiden diffuusiosta sekä tämän diffuusion syistä kuluttajalähtöisestä näkökulmasta Unkarin musiikkitallenteiden markkinoilla. Tutkielma tarjoaa myös kuvan musiikkipiratismin kehityksestä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä Unkarissa. Pääasiallisia syitä musiikin markkinoiden ja piratismin kehitykseen sekä markkinoiden digitalisaatioon olivat tallenteiden hinnat, kuluttajan preferenssit ja musiikin tallennetyyppikohtainen tarjonta, joiden vaikutusta kuluttajan valintaan analysoitiin yksityiskohtaisesti tutkielmassa.

Objectives. The aim of the study was to map consumers' views on cellulose-based textile materials. The theoretical background of the study looked at the complex interplay between the consumption of textiles and clothing, the importance of products and the relationship between personal and product relations. Sustainable clothing consumption and its challenges were also examined. Which things will affect your clothing and how much interest in sustainable consumption will affect your purchases. The aim was also to collect opinions and thoughts from the respondents on the basis of new samples of cellulose fiber ioncell-F developed by the University of Helsinki and Aalto University. Methods. The research data was collected on two different E forms from 24 November to 10 December 2018. The first survey respondents were visitors to the Future Pieces - Circular Economy in Heureka. There were a total of 37 responses. The material collected at Heureka served as a preliminary investigation to build the actual questionnaire. Both quantitative and qualitative research methods were used as research methods. For the occasional consumers in the shopping centers, a semi-structured questionnaire was presented. The form had set quantified questions and qualitative, open questions. The Mixed methods method was chosen to make the material as complete as possible. The quantitative and qualitative responses of the 45 consumers involved in the study were analyzed with reflection on the research questions. Results and conclusions. Consumers are very positive about ethical and ecological consumption. As a rule, consumers were of the opinion that future textile industry solutions should be on a sustainable basis and suitable for circulation. However, when choosing a garment, its fit, model, quality and material were the most important features on which the choices were made. Based on material samples, estimates of the ioncell-F process were very positive. The future of cellulosic textiles from a consumer perspective seems bright whether it is made of virgin or recycled fiber.

Consumers are told to eat seasonally to reduce the environmental impacts of food. Finnish food culture has a long tradition of eating seasonally. Although, it seems that consumers perceptions of the seasons of food products have disappeared due to the wide variation of groceries and changes in lifestyle. The aim of this study is to find out the perceptions of seasonal food of one consumer group, university students. The more detailed aims are to find out university students' perceptions of seasonal food, how do students see seasonal eating as a part of environmentally friendly choices and do students consider seasons of the food products when choosing food. The data for the study were collected from students studying at University of Helsinki with a web-based questionnaire in December 2014. There were all together 401 respondents, and they came from all faculties. 339 of the respondents were women and 62 of them were men. The age varied from 19 years old to 59 years old and the average age was 27. Both quantitative and qualitative data were gathered with the questionnaire. The quantitative data were analyzed statistically using cross tabulation and Khii square test, independent groups t-test, one way analysis of variance and Tukey's test, and Spearman's correlation. The qualitative data from open questions were categorized and the frequencies of categories were counted. Students were familiar with the term seasonal food. The most frequently named seasonal foods were vegetables, berries and fruits. Meanings related to food availability, production and cultural traditions were most common for the seasonal food concept. Most of the respondents were considering seasons of the food products when choosing food. Students seemed to recognize the role of eating seasonally in reducing the environmental impacts associated with food. Cheaper price, better taste and quality and the variety they brought to the diet were most mentioned reasons to eat seasonally. Students who did not eat seasonally mentioned the lack of information as the biggest reasons not to do so. There should be a clear definition of seasonal food in order to guide consumers to eat seasonally. Consumers' perceptions could be useful when building these definitions. More information about seasonal foods should be available and seasonality should be more clearly seen in supermarkets. Even though eating seasonally would not have huge impact on reducing the environmental impacts of food production and consumption, it could be the first and quite easy step towards more sustainable eating. It could also provide a way to get people to pay more attention towards food they are eating.

Kvantitatiivisia kuluttajatutkimuksia tehdään, kun halutaan kuluttajilta tietoa arvioitavien tuotteiden hyväksyttävyydestä ja miellyttävyydestä. Yrityksen työntekijöiden käyttäminen talon sisäisessä kuluttajaraadissa ei lähtökohtaisesti anna aidon kuluttajatutkimuksen kaltaista vastetta. Työntekijöitä voidaan käyttää aistinvaraisessa miellyttävyys- ja hyväksyttävyystesteissä, kunhan raatia verrataan samoilla kriteereillä toteutettuun kuluttajatestiin talon ulkopuolella. Tämä maisterin tutkielma toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Oy Gustav Paulig Ab:n kanssa. Kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää, miten talon sisäisen ja ulkoisen kuluttajaraadin tulokset eroavat toisistaan. Erojen perusteella tehtiin yhteenveto asioista, jotka tulisi ottaa huomioon, jotta raatia voitaisiin käyttää luotettavasti. Tutkittavat kahvityypit olivat cappuccino (osakoe 1) ja vaaleapaahtoinen suodatinkahvi (osakoe 2), joista molemmat arvioitiin eri ajankohtina. Osakokeessa 1 arvioitiin kaksi varianttia ja osakokeessa 2 kolme varianttia. Edellytyksenä arviointiin osallistumiselle oli täysi-ikäisyys ja se, että joi kahvia vähintään kerran viikossa. Talon sisäinen kuluttajatesti järjestettiin Pauligin Vuosaaren aistilaboratoriossa, ja raati koostui toimeksiantajan työntekijöistä (osakoe 1 n=43; osakoe 2 n=44). Ulkoinen kuluttajaraati koostui satunnaisista kuluttajista (osakoe 1 n=114; osakoe 2 n=120), jotka olivat Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Koehenkilöt arvioivat näytteiden miellyttävyyttä 9-portaisella strukturoidulla luokka-asteikolla ja valittujen ominaisuuksien voimakkuutta (aromi, täyteläinen, makea, karvas) 9-portaisella strukturoimattomalla luokka-asteikolla. Tutkimuksen perusteella talon sisäisen ja ulkoisen kuluttajaraadin toiminnassa on eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa tuotetta valitulle kohderyhmälle. Tutkimus osoitti, että testattavan ryhmän tulee olla tarkemmin rajattu sen mukaan, mikä on tuotteen kohderyhmä. Sisäinen kuluttajaraati osoittautui harjaantuneemmaksi kuin satunnaisista kuluttajista koottu ulkoinen raati. Havaintoa voidaan selittää sillä, että sisäisen kuluttajaraadin kahvimieltymykset eivät vastaa satunnaisten kuluttajien mieltymyksiä. Talon sisäistä kuluttajaraatia voidaan käyttää, kun vääristymät tiedostetaan ja ne osataan ottaa huomioon.

Lihankulutuksen tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat kuluttajien mieltymysten muutokset, joita ohjaavat muun muassa lihan suhde terveyteen, ympäristöön, eläinten hyvinvointiin sekä ilmastovaikutukset. Suomalaisten kulutus elintarvikkeiden suhteen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on vähentynyt. Lihan kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 1950 lähtien, mutta punaisen lihan osuus kulutuksesta on vähentynyt ja broilerin osuus on sen sijaan kasvanut. Globaalisti lihankulutuksen kasvun ajureita ovat muun muassa väestönkasvu, tulojen kasvu kehitysmaissa, lihan reaalihintojen lasku, kaupan vapautuminen, kaupungistuminen ja ruokajärjestelmän globalisaatio. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka lihan kulutuksen useus on muuttunut vuosien 2009-2019 aikana. Useutta mitattiin likert-asteikolla, jossa vaihtoehtoina oli ”päivittäin tai lähes päivittäin”, ”useamman kerran viikossa”, ”noin kerran viikossa” ”harvemmin”, ”en lainkaan” ja ”en osaa sanoa”. Lisäksi selvitettiin taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan vaikutusta lihan kulutuksen useuteen. Analysoinnissa hyödynnettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa sekä IBM SPSS 27.0-ohjelman tilastollisia testejä ja järjestettyä probit-mallia. Probit-mallissa lihankulutuksen järjestysasteikollinen useus oli selitettävänä muuttujana, jota selitettiin eri taustatekijöillä. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että lihan kulutuksen kasvu vaihtelee paljon alueiden välillä ja on merkkejä siitä, että joillakin alueilla lihankulutuksen kasvu on taittumassa. Lihan kulutus kasvaa eniten keskituloisissa maissa. Sen sijaan korkeatuloisissa maissa lihankulutus on vakaata tai vähenevää. Matalatuloisissa maissa kulutus on yhä melko vähäistä ja pysyttelee vakaana. Myös kuluttajien keskuudessa on erilaistumista ja mikäli kulutuskäyttäytymistä halutaan ohjata ja kuluttajia halutaan valistaa, erilaisia kuluttajia tulisi lähestyä erilaisella informaation kärjellä. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa hyödynnettiin kahta Kantar TNS Agrin toteuttamaa suomalaisten lihankulutusta käsittelevää haastattelututkimusta. Toinen hyödynnetty kyselytutkimus oli osa Lihatiedotus ry:n teettämää Lihankulututusta ohjaavat tekijät -kyselyä. Tästä kokonaisuudesta hyödynnettiin vuosina 2009-2019 toteutettua osuutta. Toinen tutkimuksista oli vuonna 2019 suoritettu poikkileikkaustutkimus lihan kulutuksen useudesta ja lihaan liittyvistä asenteita. Näiden kyselytutkimusten avulla pyrittiin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Pitkittäistutkimuksen mukaan vuosina 2009-2019 kulutuksen ääripäiden osuus on kasvanut ja keskimääräinen kulutus on vähentynyt. ”Ei lainkaan” ja ”usein” lihaa kuluttavien osuudet ovat lievästi kasvaneet, kun taas harvoin lihaa kuluttavien osuus on melko voimakkaasti laskenut. Keskeisiä syitä lihankulutuksen taustalla ovat hyvä maku, proteiinin saanti, lihan kuuluminen ruokavalioon, tottumus, hyvä ravitsemus, helppous ja edullisuus, kun taas eettiset syyt, ympäristösyyt, vegaanisuus ja terveydelliset syyt nousevat esiin syinä, miksi lihaa ei kulutettu. Järjestetyssä probit -mallissa 10 % luottamustasolla merkitsevästi lihankulutusta selittäviä tekijöitä löytyi useista selittävistä muuttujista. Ikä, sukupuoli, tulot, asema ja asuinpaikka selittivät kaikki osaltaan lihankulutuksen useutta. Miehet kuluttivat kyselyiden mukaan lihaa enemmän kuin naiset. Nuorimmat ikäryhmät ilmoittivat kuluttavansa lihaa harvemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Johtavassa asemassa olevat kuluttivat lihaa ja lihatuotteita harvemmin kuin työttömät. Alhaisimmassa tuloluokassa lihaa kulutettiin harvemmin kuin korkeimmissa tuloluokissa. SPSS-tarkastelun mukaan taajaan asutuissa kunnissa kulutettiin lihaa useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa. Molemmista taustana käytetyistä kyselytutkimuksista löydettiin lihankulutuksen useutta selittäviä tekijöitä. Erityisesti ikä ja sukupuoli nousivat esiin lihankulutuksen useutta selittävinä tekijöinä. Kattavan kuvan rakentamiseksi tarvitaan lisäksi tietoa esimerkiksi kulutetuista määristä, lihan osuudesta ruokavalion kokonaisuudessa sekä siitä, mitä ja missä muodossa lihaa kulutetaan.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Internetin kautta kuluttajalle on tarjolla enemmän tietoa ja valinnanvapautta kuin koskaan. Samalla verkkokaupan osuus yhtenä tärkeimmistä myyntikanavista kasvaa. Tiedon ja valintojen määrä onkin monimutkaistanut kuluttajan ostopäätösprosessia. Kuluttajalla on yhä enemmän tarve viesteille, jotka palvelevat juuri hänen tarpeitaan. Suostutteleva viestintä personoi viestintää kuluttajan käyttäytymisen mukaan käyttäen erilaisia suostuttelutekniikoita. Tutkimuksessa pohditaan kriittisesti Robert Cialdinin kuuden suostuttelutekniikan määritelmää (vastavuoroisuus, niukkuus, auktoriteetti, sitoutuminen ja johdonmukaisuus, sosiaalinen todiste ja pitäminen) ja haastetaan sitä empirian avulla. Tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaista verkkokaupoissa käytettävä suostutteleva viestintä on ja miten yritys voisi sitä hyödyntää. Tutkimuksen ja analyysin kautta tarkoituksena on löytää vastaukset keskeisimpiin tutkimuskysymyksiin: Millaisia suostuttelevia viestejä nykypäivän verkkokaupoista on havaittavissa? ja Mitä suostuttelevat viestit vaativat tekijältään vaikuttaakseen kuluttajan ostopäätökseen verkkokaupassa? Aineistot ja aineiston keruu Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta. Ensimmäinen aineisto koostuu 14 verkkokaupan etusivusta, joita tutkitaan käyttäen sisällönanalyysiä. Aineiston tarkoitus on vastata ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Toinen aineisto koostuu 5 markkinointiviestinnän asiantuntijasta, ja aineiston keruumenetelmänä toimii osittain strukturoitu teemahaastattelu. Aineiston tarkoituksena on vastata toiseen tutkimuskysymykseen. Johtopäätökset Analyysin mukaan tutkittavista verkkokaupoista on havaittavissa yhteensä 302 erilaista suostuttelevaa viestiä, jotka jakautuvat yhdeksään kategoriaan ominaispiirteidensä mukaan. Kategoriat ovat vastavuoroisuus, niukkuus, sosiaalinen todiste, pitäminen, ehdottelu, alennus, turvallisuus, muistaminen ja korkealuokkaisuus. Haastattelujen perusteella suostutteleva viestintä on niin ikään jaettavissa kahtia; personoimattomaan ja personoituun viestintään. Personoitu suostutteleva viestintä koostuu monesta tekijästä. Sen toimintaan ja suostuttelevuuteen vaikuttavat niin kuluttaja, tekniikka, tutkimustulokset, psykologia, eri ammateissa olevat ihmiset, kyseessä oleva tuote sekä itse yritys. Tämän yhteistyön perusteella voidaan hahmottaa yrityksen verkkokaupan ostoprosessin viestinnällinen strategia, joka palvelee niin kuluttajan kuin yrityksen tarpeita. Strategia ohjaa yritystä tutkimaan kuluttajaa ja jatkuvasti oppimaan tämän internet-käyttäytymisestä. Näin suostutteleva viestintä saadaan optimoitua kuluttajan tarpeita palvelevaksi, jotta kuluttaja kokee ostoprosessin vaivattomana ja mieluisana.

Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin taloudellisen eriarvoisuuden vaikutusta elintarvikkeen valintaan. Aihetta lähestyttiin taloudellisen eriarvoisuuden ja elintarvikkeiden kulutuksen näkökulmista. Taloudellisen eriarvoisuuden perspektiivistä pureuduttiin sen syntyyn ja vaikutuksiin Suomessa. Kulutuksen näkökulmasta tarkasteltiin kuluttajan ostoprosessia, erityisesti elintarvikkeen valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli hahmottaa, miten kuluttajan taloudellinen asema vaikuttaa elintarvikkeen valintaan tai onko taloudellisella asemalla ylipäätään vaikutusta. Valintaa tarkasteltiin elintarvikkeen valintamallissa esitettyjen valintamotiivien kautta. Tutkielman empiria perustui kvantitatiiviseen survey-tutkimukseen. Aineisto koostui 124:sta vastauksesta. Aineistonanalyysi suoritettiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Sosiodemografisten taustatekijöiden nähdään yleisesti vaikuttavan kuluttajan ostokäyttäytymiseen etenkin koulutuksen, tulojen ja ammattiaseman näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella saatiin käsitys, että tuloerot saattavat aiheuttavaa kulutuseroja erityisesti hinnan ja laadun merkityksessä valintaa tehtäessä. Tutkimuksessa havaittiin, että hinta on tärkeä elintarvikkeen valintaan vaikuttava arvo kaikissa sosiodemografisissa ryhmissä. Saaduista tuloksista voitiin päätellä, että suurituloisille hinnan merkitys valintaa tehtäessä oli pienempi, kuin muille ryhmille. Suurituloiset kuluttajat erosivat pienituloisista kuluttajista erityisesti siinä, kuinka suuri merkitys koetulla laadulla oli valintaa tehtäessä. Koulutuksen ja tulotason on havaittu nostavan kulutusstandardeja. Statusmerkityksen ja mielihyvän tavoittelun on tunnistettu vaikuttavan elintarvikkeiden kulutukseen. Mediassa laajasti esillä ollut näkemys pieni- ja suurituloisten elintarvikkeiden kulutuseroista saattaa osaltaan johtua statusmerkityksestä. Peruselintarvikkeita ostavat saattavat kokea ravitsemuksensa heikommaksi, vaikka terveellisyyden ja ravitsemuksellisuuden näkökulmasta näin ei olisikaan. Tutkimuksen aineisto oli varsin pieni ja aineistossa painottuivat hieman keksi-iän alapuolelle sijoittuvat korkeakoulutetut naishenkilöt, joten tutkimuksen tulos ei ole yleistettävissä ja saatuja tuloksia voidaan hyödyntää vain tähän aineistoon. Jatkotutkimusaiheina nähdään tarve kvalitatiiviselle tutkimukselle, jossa voitaisiin paneutua syvemmälle eroihin. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi paneutua pienituloisten ja suurituloisten ostokorien eroihin.

Globaalina sekä kansallisena tavoitteena on vahvistaa hiilineutraalia ruokajärjestelmää ja ekologista ruokavaliota. Kuitenkin ruoan hinta on noussut, joka vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä valintoja. Ruoan valinnan taitoja harjoitellaan koulussa kotitalouden oppitunneilla, sekä kotitalouden opetussuunnitelmaan on kirjattu tavoitteita, jotka ohjaavat terveellisiin valintoihin, ympäristötietoiseen toimintaa sekä vastuulliseen kuluttajuuteen. Lopulliset valinnat raaka-aineista tekee usein opettaja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat kotitalousopettajan raaka-ainevalintoihin suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivisena, että kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa 2023 sähköisellä kyselylomakkeella Facebookin Kotitalousopettajat-ryhmästä. Kyselyyn vastasi 81 vastaajaa, joista tarkastelun kohteeksi valikoitui 77 koti-talousopettajaa. Aineistosta analysoitiin kvantitatiivisia tunnuslukuja sekä analyysiä täyden-nettiin laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysissä vastaukset ryhmiteltiin neljään luokkaan: raha, ympäristövaikutukset, määrä ja muut tekijät. Tutkimuksen vastauksista nähtiin, että kotitalousopettajien raaka-ainevalintoihin vaikuttavat erityisesti hinta, ympäristötietoiset valinnat ja määrä, johon lukeutui muun muassa myynti- sekä pakkauskoko. Lisäksi tulokset osoittivat, että perusopetuksen opetussuunnitelmalla oli vaikutusta raaka-ainevalintoihin, joka näkyi vastauksissa muun muassa raaka-aineiden sekä oppisisältöjen monipuolisuutena, terveellisyytenä ja hävikin minimoimisena. Lisäksi ne opettajat, joiden raaka-ainevalintaa ohjasi vuosittainen raaka-ainebudjetti, toivat esiin, että rajallisen budjetin vuoksi käytännöntyöskentelystä jouduttiin tinkimään, sekä muun muassa kotimaiset marjat ja kala jätettiin valintojen ulkopuolelle. Raaka-ainevalintoihin pohjautuva tutkimus on tärkeää, sillä tulokset antavat tietoa siitä, että opettajat pyrkivät valinnoillaan ympäristöystävällisyyteen, sekä käyttämään monipuolisesti erilaisia raaka-aineita. Kuitenkin käytettävissä olevien varojen vuoksi muun muassa ympäristöystävällisyydestä, sekä eettisyydestä joudutaan tinkimään.

Kiire, vapaa-ajan arvostus sekä muuttunut kulutuskäyttäytyminen ovat johtaneet helppouden ja mukavuuden arvostuksen korostumiseen ruokailukäyttäytymisessä. Muutoksen seurauksena kiinnostus käyttövalmiita välipalatuotteita kohtaan on kasvanut sekä tarjonta monipuolistunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli tarkastella välipalatuotteiden kasvanutta ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään, millaiset ominaisuudet saavat kuluttajat kiinnostumaan ja valitsemaan tuotteita. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä perusteella kuluttaja valitsee välipalatuotteen ympäristössä, jossa runsas valikoima luo kuluttajalle lukuisia vaihtoehtoja. Aihetta lähestyttiin luomalla teoreettinen viitekehys vuorovaikutteisesta yhteydestä ruoan valinnan mallien, ja yritysten kilpailukeinojen kautta. Käyttövalmiita välipalatuotteita tarkasteltaessa on ymmärrettävä yksilön painottamien arvojen muodostuvan ympäristössä, jota muokkaavat yrityksen tarkoituksenmukaiset sekä yksilön elinympäristön vaikutteet. Jotta ymmärrettäisiin ilmiötä kokonaisuudessaan ja sitä, millaisia arvoja muodostuu vaikutteiden kautta, valikoitiin menetelmäksi laadullinen tutkimus. Teemahaastatteluina kerätty aineisto koostui 11:sta haastateltavasta. Tutkimuksen varsinainen arvo syntyy analyysin kautta, jossa hyödynnettiin teemoittelua sekä sisällönanalyysiä. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona liha-, lihavalmiste-, siipikarja- ja valmisruoka-alalla toimivalle yritykselle. Tutkimuksen empiirisestä aineistosta huomattiin, ettei ole täysin yksiselitteistä, millaiset ominaisuudet ja tekijät lisäävät tuotteen vetovoimaisuutta. Suurimmissa määrin valintaan on vaikuttamassa rajoitteita luova tilanne sekä valinnan tilannetta yksinkertaistavat ja todennäköistävät rutiinit. Pienistä yksilökohtaisista ja tilannekohtaisista eroista huolimatta pystyttiin tutkimuksessa nimeämään kolme ominaisuutta, joiden merkitys itse valinnan näkökulmasta on merkittävin: maku, hinta ja käsitys terveellisyydestä. Näitä ominaisuuksia verrataan ja sopeutetaan toisiinsa nähden ja luodaan edelleen mielikuvia tuotteen kiinnostavuudesta. Välipalatuotteen valinnan dynaamisuudesta huolimatta, tutkimus kykeni luomaan näkemyksiä siitä, millaisessa tilanteessa kuluttajien nähdään painottavan hintaa, makua ja/tai terveellisyyttä todennäköisimmin.

The purpose of the study was to compare two different price groups of jeans and find out how they differ in their durability. The theoretical background of the study presented the concept of quality, the consumer's role in evaluating the price-quality ratio of products and the denim fabric as a material from a durability point of view. Previously, the durability of three different price group jeans was studied after one and five wash cycles and the effect of elastic fiber on the durability of denim. This study also looked at the impact of consumer expectations on quality assessment. The research was mainly quantitative, but the analysis was diversified with qualitative approaches. The research material was collected by experimental methods in laboratory conditions using textile standards based tests. The experiment examined three expensive and three cheap jeans (98% CO, 2% EL) in three different tests by measuring their performance specifications in tearing strength, abrasion resistance and colorfastness of the dye. The results of the study were presented in figures. In the conclusions, the results were analyzed and compared with each other on the basis of price. Expensive denim jeans proved to be a little more durable than the cheap denim jeans, but the result is not unambiguous. According to the study, the durability of jeans is not primarily affected by their price, because cheap jeans also received some good results in the tests. When evaluating the quality, some other factors have to be taken into account in addition to the price, texture, fiber content, dyeing and finishing of the fabric. Conclusions were made from three tests, so more experimental research is needed.