Browsing by Subject "kulutus"

Tämän Pro gradu–tutkielman tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten nuorten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä aiheesta julkaistun kirjallisuuden, tieteellisten artikkeleiden ja aiempien tutkimuksien pohjalta. Tavoitteena oli myös yhdistää jo olemassa olevaa teoriaa tutkielmaa varten suoritetusta kyselytutkimuksesta saatuun informaatioon ja tarkastella niiden avulla kulutuksessa ilmeneviä eroja ja yhtäläisyyksiä lukiolaisten ja ammattikoululaisten nuorten keskuudessa. Nuoret tekevät yhä enemmän kulutuspäätöksiä yhä nuoremmalla iällä. Päätöksiä kuluttaa tehdään tiedostaen ja tiedostamatta kuluttajan koko elämänkaaren aikana. Nuoriin ja heidän kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat niin perhe, ystävät, sosiaalinen media ja internet, kuin mainonta ja eettiset arvot. Koko ympäröivä maailma viestii kuluttajalle ja nuoret ovat vaikutus-alttiissa iässä omaksumaan erilaisia kulutustapoja. Tätä tutkielmaa varten suoritettiin sähköinen kyselytutkimus, jotta voitaisiin selvittää helsinkiläisten ammattikoulua ja lukiota käyvien nuorten kulutuskäyttäytymisen piirteitä. Kyselytutkimuksen avulla haluttiin selvittää, kuinka teoriasta nousseet tekijät vaikuttavat nuoren kulutukseen, ja onko lukiolaisten ja ammattikoululaisten nuorten keskuudessa yhteneväisyyksiä tai eroja näissä tekijöissä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin viidelle helsinkiläiselle lukiolle ja viidelle ammattikoululle. Aikaa vastaamiseen annettiin 12.3.2014–4.4.2014 ja valideja vastauksia saatiin 120 kappaletta, kun haluttiin vas-tauksia 16–25-vuotiailta opiskelijoilta. Aineiston analysointityökaluna käytettiin SPSS–ohjelmaa, jonka avulla kyettiin mallintamaan nuorten vastaukset kuvioiksi ja taulukoiksi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin lukujen, kuvioiden ja tau-lukkojen avulla selittävää ja kuvailevaa analyysimenetelmää. Määrällisessä analyysissä pyritään selvittämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja syy-seuraus –suhteita, jonka vuoksi sen ottaminen osaksi tätä tutkielmaa oli luonnollista. Tavallisesti määrällinen analyysi aloitetaan tilastollisella kuvaavalla analyysillä, ja näin toimittiin myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa käytettiin myös luokitteluanalyysia. Suoritetun tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että helsinkiläiset lukiolaiset ja ammattikoululaiset nuoret kuluttavat samalla tavalla. Ammattikoululaiset ovat itsenäisempiä, mitä tulee muiden mielipiteisiin ja neuvoihin koskien kulutusta ja lukiolaiset arvostavat enemmän ystäviensä mielipiteitä. Nuoret kokevat, että sosiaalisen median avulla kulutuskäyttäytyminen helpottuu, mutta he suosivat silti perinteisiä kivijalkamyymälöitä internetkauppojen sijaan. Nuorten mielestä televisiossa, lehdissä ja internetissä nähdyt mainokset houkuttelevat ostamaan, mutta samaan aikaan he sanovat, etteivät osta tuottei-ta ja palveluita näkemiensä mainoksien perusteella. Eettiset arvot, kestävä kulutus ja luomuruoka ovat tärkeitä nuorille, mutta rajoitettujen käyttövarojen takia he eivät voi vielä kuluttaa niiden osa-alueella haluamallaan tavalla.

In the past few decades, free time has increased considerably. And yet leisure has still an ever growing importance for Finnish consumers. Nonetheless, it is not an explicit matter. People experience leisure in different ways. The economic depression has brought forward the leisure practices of unemployed or temporarily laid-off and this is also the basis for my thesis. This thesis is a qualitative research using semi-structured theme-centered interviews to collect the data. Total of 10 consumers, who were or had been laid-off, were interviewed and this data was analyzed using thematic analysis. Temporarily laid-off consumers had three ways of reacting to their status. First group experienced a lot of stress and worry about coping and their future possibilities. Second group, on the other hand, thought of it as an extra holiday during which they could rest and pursue their hobbies. Thirdly, temporal lay-off was seen as a necessary evil: unenjoyable but nonetheless somewhat useful experience. Changes could be observed regarding leisure: daily routines disappeared or changed their importance and social relationships decreased whereas the time with the television increased. This passive leisure showed the importance of activities and being active as a way of coping. Hobbies were an important way to relax and forget. Many temporarily laid-off consumers had problems with their income. Some of them decreased their consumption and begun saving, reconsidering their consumption patterns. On the other hand some turned to impulsive consumption as a means to rebel. As a whole, the shorter the lay-off period, the less it affected consumption. Whichever the case, the changes in consumption during a temporal lay-off had an effect on the surrounding society as well. Leisure, consumption and the reaction to temporal lay-off are strongly linked. Good economical situation is followed by positive reactions and coping as well as active leisure. At the same time positive or negative attitude combined with consumption possibilities have a great effect on leisure activities.