Browsing by Subject "laatu"
Now showing items 41-49 of 49
-
(2015)In this study I define quality of clothing and analyze how clothing companies tell about quality of their products to their customers. In the first part of the study I concentrate to clear up what quality in the context of clothing means. This part is based on scientific research. I have studied many theories of quality and on this study the most important ones are Garvin's (1989) and Lillrank's (1998) theories which I apply to the context of clothes. This study covers the quality of clothes from point of view of both consumers and companies. In the later part of the study I survey the quality communication of five well-known clothing companies. I collected the data from the companies' websites that are available to anyone. I used Atlas.ti-program to for analyzing the collected data. Five categories of quality formed the framework of content analysis. Quality is a multidimensional concept that is difficult to define as it is tightly related to the context. Subjectivity is also very characteristic to quality. The quality of clothing, as well as any product's quality, can be seen from five different angles. They are value-based, consumer-based, manufacturing-based, system-based and transcendent quality. Companies highlight all these categories on their web-sites. The data of the study presented also a new category of quality that I call quality experience. All companies concentrate mostly on telling about system-based quality of their products. Although many studies suggest that the manufacturing-based quality is the most important viewpoint to companies, my study doesn't support that outlook. For consumers, it is difficult to evaluate the quality of clothes. Therefor they evaluate mostly the aesthetic features of clothing. Companies provide quite much information of their products' quality. The information might be helpful for consumers but it should be evaluated critically
-
(2018)Early childhood education is seen increasingly as an investment to the future and the national economy. Highly educated personnel is considered as one of the mainstays for high quality early childhood education. The sufficiency and importance of the educational background of the personnel has been researched especially from the child’s point of view. The expertise and education of kindergarten personnel should come across with in the daily kindergarten experiences of both child and parent. The ideal of the shared pedagogical aims is formed in the mutual expertise regarding to the child. There is not much research from the parent’s perceptions on the importance of the educational backgrounds of the personnel. It is important that the parents experience that their children are satisfied. The subject of the research was to investigate parent’s perceptions on the importance of per-sonnel’s educational backgrounds in early childhood education. The research is describing the empirical and subjective experiences of the parents. The keywords of this research are high quality education, the educational backgrounds of the personnel, multiprofessional cooperation, the wanted features of the personnel and the cooperation between parents and per-sonnel. This research is qualitative, and the research material was collected by interviewing three pa-rents whose children are taking part in early childhood education. The interviews were semi-structured and phenomenographic data analysis was used to analyze the research material. Parents think there are teachers and carers in the kindergartens. Teacher’s university education is being noted, but parents describe their knowledge is tenuous. The division of work in kindergartens seems confusing, and the leadership in the multiprofessional teams is not clear for parents. The role of the kindergarten teacher is considered as the leader of the educational conversations (vasu-keskustelut) and background planning. Parents are concerned about the inadequacy of resources, the urgency and the excessive group sizes, and these overshadow the importance of education. Primarily the personnel is expected to have a warm and sensitive feel. According to parents, education does not guarantee the realization of high-quality early childhood education.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten laatua on määritelty ja arvioitu varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi pyrin hahmottelemaan osatekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen laatukäsitysten rakentumiseen historiallisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti. Analysoimalla päivähoidon kasvatuskomitean mietintöä (1980:31) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) pyrin rakentamaan kuvaa varhaiskasvatuksen laatukäsitysten rakentumisesta ja kehittymisestä eri aikakausilla. Vuonna 2018 julkaistujen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatuslain (540/2018) tehtävänä oli yhtenäistää ja taata tasa-arvoinen varhaiskasvatus koko maassa. Varhaiskasvatuksen laadun määritteleminen käytännössä on jäänyt vaillinaiseksi. Tästä kielii esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisema raportti varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) toteutumisesta suomalaisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Heidän arviointinsa tuloksena selvisi, ettei varhaiskasvatus toteudu Suomessa varhaiskasvatussuunnitelman (2018) eikä varhaiskasvatuslain (540/2018) velvoittamalla tavalla. Menetelmä. Toteutin tutkimukseni teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehityksenä toimi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2018 julkaisemat valtakunnalliset prosessilaadun indikaattorit. Aineistonani oli puolestaan päivähoidon kasvatuskomitean mietintö (1980:31) ja valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 (Stakes). Teorialähtöisessä sisällönanalyysissä arvioitiin prosessilaadun tekijöiden (7kpl) ja niiden alle lukeutuvien indikaattorien (26kpl) toteutumista edellä mainituissa asiakirjoissa. Tulokset ja johtopäätökset. Asiakirjoissa prosessilaadun tekijät: ”johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla” ja ”henkilöstön keskeinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö” jäivät vaillinaisiksi. Asiakirjoissa ei mainita johtajuutta eikä eritellä ammattinimikkeitä, tehtävänkuvia tai vastuita toisistaan. Asiakirjoissa esitettyjen tavoitteiden tulisi kuitenkin ohjata toimintaa: henkilökunnan tehtäviksi määritellään toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005) on lisätty kasvatuksen ja hoidon ohella myös opetus. Varhaiskasvatussuunnitelman (2005) sisältöjä tulee integroida lasten leikkeihin ja niitä tulee eritellä oppimisen näkökulmasta. Kummatkin asiakirjat ottavat monipuolisesti kantaa varhaiskasvatusympäristön rakentamiseen ja merkitykseen osana varhaiskasvatuksen toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa (2005) vanhempien rooli varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa nostetaan painokkaammin esiin. Mietinnössä (1980:31) päiväkoti ja varhaiskasvatuksen tehtävä näyttäytyi perheiden sosiaalipalveluna ja verkostoitumispaikkana. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) painopiste siirtyi ryhmäkasvatuksesta ja yhteisöstä kohti yksilöllistä varhaiskasvatusta. Päiväkodin sisäisen, moniammatillisen ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys näkyy varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) aiempaa voimakkaammin. Koska johtamisrakenteet sekä työn selkeyteen ja vastuuseen liittyvät tekijät jäivät puuttumaan, selittävät ne varmaankin osittain varhaiskasvatuksen laadun vaihtelua.
-
(2020)Varhaiskasvatusta koskeva laatupuhe on yleistynyt 1990-luvun lopusta lähtien ja laadun fokus on siirtynyt yhä enemmän kasvatusprosessin laatuun ja laadukkaan varhaiskasvatuksen vaikuttavuustekijöihin. Samalla varhaiskasvatuksen asiakirjoista on suositusten sijaan tullut velvoittavia, jolloin voidaan tavoitella aidosti tasalaatuista varhaiskasvatusta kaikille lapsille. Laatu käsitteenä on tutkimusten mukaan monitahoinen asia ja se voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin jopa saman ammattiryhmän sisällä. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, eroavatko lastentarhanopettajien näkemykset laadusta vai näkevätkö he sen samanlaisena ja koostuvan samoista asioista. Tavoitteena oli selvittää, mitä laadukas varhaiskasvatus lastentarhanopettajien mielestä on, mistä laadukas varhaiskasvatus koostuu ja kuka asettaa tavoitteet laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Tutkimus suoritettiin Vantaalla kesällä 2015. Tutkimukseen osallistui seitsemästä päiväkodista 20 lastentarhanopettajan ammattinimikkeellä toimivaa henkilöä. He työskentelivät lastentarhanopettajina eri-ikäisten lasten ryhmissä. Vastaajien koulutustaustat sekä työkokemus vaihtelivat. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella ja aineiston analyysimenetelmänä käytetiin sisällönanalyysiä teoriasta nousevien aihepiirien mukaan kokonaiskuvan saamiseksi. Tutkimuksen perusteella lastentarhanopettajilla oli varsin yhtenäinen kuva siitä, että tavoitteet johdetaan laista ja asetuksista, joiden takana on valtio tai kunta. He myös näkivät johtajan suuressa roolissa tavoitteiden asettamisessa. Samoin heillä oli yhtenäinen kuva siitä, että koulutettu ja riittävä henkilöstö on edellytyksenä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Henkilöstön työilmapiirin ja hyvinvoinnin nähtiin edesauttavan laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Laadukkaan toiminnan merkkinä pidettiin lapsilähtöisyyttä ja ikätasolle sopivaa toimintaa lapsille tarjottavaa tukea unohtamatta. Huomattavaa kuitenkin oli, että tavoitteiden seurannan toteutumisessa ja varsinaisessa arvioinnissa olisi korjaamisen varaa, tutkimuksen perustella nämä toimet olivat vähäisiä, jopa olemattomia. Johtopäätöksenä voitaneen kuitenkin todeta, että lastentarhanopettajat kokevat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitykselliseksi, mutta he kokevat ensisijaisesti puitetekijöiden vaikuttavan sen toteuttamiseen.
-
(2018)The problems and the difficulties of measuring the quality of early childhood education are challenging tasks for early childhood educators and researchers. Various quality assessment methods and indicators have been developed in Finland and around the world for many years. One of the most widely used tools for assessing the quality of learning environment in the world is ECERS (the Early Childhood Environment Rating Scale). The tool evaluates the quality of the learning environment, mainly structural quality. The purpose of this study is to find out the quality factors of the learning environment of early childhood education in six day-care centers in a total of 16 groups in the metropolitan area using the ECERS-R meter. The aim of the research is to evaluate the quality of the learning environment and to find development targets. Measurements were made through self-evaluation. Each group evaluated their own learning environment by completing the 43 subscale ECERS-R form, with its indicators on a scale 1-7. The results of each of the 43 subgroups were compiled according to the meter´s instructions. After that means and standard deviations were calculated. Due to the small sample (n = 16), nonparametric methods were used in the analysis. The quality of the learning environments in the examined groups was on a good level. Special strengths were found in subgroups interaction (mean 6,61/7) and language and reasoning (mean 6,23/7), both with quality on an excellent level. Developmental targets were found in space and furnishings (mean 3,46/7), especially in the indoor air quality, lighting, temperature and functionality. The other development target was found under learning activities (mean 4,29/7). This research shows that especially children's access to nature and science, to experience music and to move and the promotion of tolerance must be developed. As a quality assessment method, the ECERS-R meter is wide, but its content and use should be critically examined. As this study demonstrates, the meter is suitable for quality management and can be used to find out the structural qualities and the development needs of the learning environment.
-
(2021)Tavoitteet. Kuinka varhaiskasvatussuunnitelman toteutuminen näkyy asiakastyytyväisyys kyselyn tuloksista? Tutkimukseni tavoitteena on selvittää miten kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, KASKO, vuoden 2019 asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista näkyy varhaiskasvatuksen laatu ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen. Tutkin aihetta erityisesti asiakkaan näkökulmasta ja tarkoitukseni onkin selvittää kuinka laadukas varhaiskasvatus ja varhaiskasvatussuunnitelmat voitaisiin tuoda huoltajille paremmin näkyväksi. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, toteutuuko valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma huoltajien näkökulmasta ja kuinka VASUt voitaisiin tehdä huoltajille näkyvämmiksi. Menetelmät. Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin kasvatuksen ja koulutuksen vuoden 2019 asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia. Tulokset analysoitiin fenomenografista ja fenomenologista tutkimusmetodia soveltaen. Tutkin koko Helsinkiä alueena sekä yksittäistä helsinkiläistä päiväkotia. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatussuunnitelmat eivät asiakirjoina ole huoltajille niin tuttuja kuin toivoisin. Kuitenkin he haluavat lapselleen laadukasta varhaiskasvatusta, laadukas varhaiskasvatus on VASUjen mukaista. Tutkimukseni tuloksista oli huomattavissa, että VASUt toteutuvat jossain määrin. Vastuu VASUjen esiin nostamisesta on varhaiskasvatusyksiköillä. Lisäksi huoltajien saama tieto lapsen päivittäisistä kuulumisista ja ryhmän pedagogisista ratkaisuista on vähäistä. Helsingin varhaiskasvatusyksiköt ovat ottaneet käyttöönsä digitaalisen portfolion osana toiminnan dokumentointia ja VASUjen mukaisen toiminnan arviointia. Myös huoltajat pääsevät lukemaan portfoliota. Toivon digitaalisen portfolion lisäävän huoltajien tietoisuutta varhaiskasvatuksen pedagogiikasta. Digitaalinen portfolio ja sen hyödyt olisi erinomainen jatkotutkimusaihe.
-
(2017)The purpose of the study was to compare two different price groups of jeans and find out how they differ in their durability. The theoretical background of the study presented the concept of quality, the consumer's role in evaluating the price-quality ratio of products and the denim fabric as a material from a durability point of view. Previously, the durability of three different price group jeans was studied after one and five wash cycles and the effect of elastic fiber on the durability of denim. This study also looked at the impact of consumer expectations on quality assessment. The research was mainly quantitative, but the analysis was diversified with qualitative approaches. The research material was collected by experimental methods in laboratory conditions using textile standards based tests. The experiment examined three expensive and three cheap jeans (98% CO, 2% EL) in three different tests by measuring their performance specifications in tearing strength, abrasion resistance and colorfastness of the dye. The results of the study were presented in figures. In the conclusions, the results were analyzed and compared with each other on the basis of price. Expensive denim jeans proved to be a little more durable than the cheap denim jeans, but the result is not unambiguous. According to the study, the durability of jeans is not primarily affected by their price, because cheap jeans also received some good results in the tests. When evaluating the quality, some other factors have to be taken into account in addition to the price, texture, fiber content, dyeing and finishing of the fabric. Conclusions were made from three tests, so more experimental research is needed.
-
(2017)According to sociocultural learning theory a child develops and learns in social interaction with his or her learning environment. The social dimension of the learning environment in the early childhood education is related to child's need to become a member of the peer group. In group-based early childhood education this need shall be ensured as the group develops. Earlier research shows that social interaction of the learning environment either limits or pro- motes children's learning. The aim of this study is to find out if there is any correlation between group development and the quality of the learning environment in the early childhood educa- tion. In this study, the learning environment contains the physical, social and didactic dimen- sions. The theories behind this study are Tuckman's stages of group development (1965) and Koivula's research of children's sense of community and collaborative learning in day care center (2010). In this study, the quality factors of the learning environment were defined according to ECERS-R. The research questions were: Is there any correlation between group development stages and (1) the quality of the physical dimension, (2) the quality of the social dimension and (3) the quality of the didactic dimension of the learning environment in early childhood education? In this secondary research I used the quantitative data collected (spring 2015) by the Orien- tation project led by docent Jyrki Reunamo in the University of Helsinki. The material is ex- tensive (n>2000). The children in this research were mostly in groups of 14 to 24 children. The difference between the age of the youngest and the oldest child in the group was between 0 to 5 years. The statistical methods of this research were the Cronbach's alpha, the partial correlation, the Spearman's correlation and the cross-tabulation. As expected, the group development correlates with physical, social and didactic dimension of the learning environment in early childhood education. E.g. basic care situations were more peaceful, social interaction was more effective, children's linguistic participation was richer and play was longer-lasting in later group development stages than earlier stages of the group development. The structure of the group shall be taken in to account.
-
(2017)According to sociocultural learning theory a child develops and learns in social interaction with his or her learning environment. The social dimension of the learning environment in the early childhood education is related to child's need to become a member of the peer group. In group-based early childhood education this need shall be ensured as the group develops. Earlier research shows that social interaction of the learning environment either limits or promotes children's learning. The aim of this study is to find out if there is any correlation between group development and the quality of the learning environment in the early childhood education. In this study, the learning environment contains the physical, social and didactic dimensions. The theories behind this study are Tuckman's stages of group development (1965) and Koivula's research of children's sense of community and collaborative learning in day care center (2010). In this study, the quality factors of the learning environment were defined according to ECERS-R. The research questions were: Is there any correlation between group development stages and (1) the quality of the physical dimension, (2) the quality of the social dimension and (3) the quality of the didactic dimension of the learning environment in early childhood education? In this secondary research I used the quantitative data collected (spring 2015) by the Orientation project led by docent Jyrki Reunamo in the University of Helsinki. The material is extensive (n>2000). The children in this research were mostly in groups of 14 to 24 children. The difference between the age of the youngest and the oldest child in the group was between 0 to 5 years. The statistical methods of this research were the Cronbach's alpha, the partial correlation, the Spearman's correlation and the cross-tabulation. As expected, the group development correlates with physical, social and didactic dimension of the learning environment in early childhood education. E.g. basic care situations were more peaceful, social interaction was more effective, children's linguistic participation was richer and play was longer-lasting in later group development stages than earlier stages of the group development. The structure of the group shall be taken in to account.
Now showing items 41-49 of 49