Browsing by Subject "lastenkirjallisuus"

Kaunokirjallisuuden kääntäjä on suuressa määrin merkitysten tuottaja. Kääntäjän valitsemat käännösstrategiat tekevät käännettävästä teoksesta ymmärrettävää kohdekieltä ja pitkälti määrittävät sen, millaisena teos välittyy kohdekieliselle lukijalle. Tutkielmassani tutkin lastenkirjallisuuden kääntämistä arabian kielelle. Lastenkirjallisuudella on todettu olevan merkittävä sosiaalinen ja kasvatuksellinen vaikutus, minkä takia lastenkirjallisuuteen liittyy paljon odotuksia siitä, millaista sisältöä pidetään soveltuvana ja millaisia arvoja ja asenteita teoksilla halutaan välittää. Lastenkirjallisuuden käännökset kuvastavatkin aikaansa sopivia kasvatusihanteita ja heijastelevat yhteiskunnissa vallitsevia arvoja ja lapsikäsityksiä. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on deskriptiivinen käännöstutkimus, jonka tavoitteena on kuvata, millaisia käännökset ovat, ja selittää, miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Kääntämistä tarkastellaan uudelleenkirjoittamisena, ja tarkastelunäkökulma on kohdetekstilähtöinen. Gideon Touryn (2012) normiteorian mukaan käännöksessä käytetyt käännösstrategiat heijastelevat käännösprosessia ohjaavia normeja ja lainalaisuuksia. Käännöksen hyväksyttävyydellä tarkoitetaan pyrkimystä noudattaa kohdekielen kirjallisuuden normeja, ja adekvaattisuudella puolestaan pyrkimystä noudattaa lähtökielen kirjallisuuden normeja. Tutkielman aineistona on C. S. Lewisin teos The Horse and His Boy (1954) ja sen arabiannos, al-ḥiṣān wa-ṣabīyhi (2005), jonka on kääntänyt Saeed Baz. Tutkielma keskittyy niin sanottuihin kielenulkoisiin käännösongelmiin, joita ovat kielenulkoiseen maailmaan viittaavat sanat, kuten reaaliat ja erisnimet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan erisnimien ja kulttuurisidonnaisten ruokasanojen kääntämistä. Tarkoituksena on kuvailla, millaisia käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt näiden kulttuurisidonnaisten ilmausten kohdalla, ja pohtia, voidaanko näiden valintojen perusteella päätellä jotakin kääntäjän toimintaa ohjaavista käännösnormeista. Aineiston sisällönerittelyssä käännösstrategioita on luokiteltu seitsemään kategoriaan, jotka ovat käännösvastine, translitterointi, luonnollistaminen, adaptaatio, yläkäsite, käännöslaina ja lisäys. Käännöksen ja lähtötekstin vertailussa nousi esille lukuisia kohtia, joissa käännöstä oli pyritty sovittamaan kohdekielen kirjallisuuden normeihin ja konventioihin. Kääntäjän käyttämissä käännösstrategioissa ei kuitenkaan näytä olevan selkeää ja säännönmukaista pyrkimystä kohti adekvaattista tai hyväksyttävää käännöstä, vaan kotouttavien ja vieraannuttavien käännösstrategioiden välillä näyttää vallitsevan tasapaino. Yksittäisten aiempien tapaustutkimusten rinnakkaisesta tarkastelusta nousi esille kääntämiseen liittyvien normien moniulotteisuus. Kun tuloksia peilaa aiempiin, yksittäisistä arabiannoksista tehtyihin tapaustutkimuksiin, käy ilmi, etteivät kulttuurisidonnaisten ilmausten kääntämiseen liittyvät normit ole täysin yksiselitteisiä. Kääntäjät näyttävät käyvän jatkuvaa vuoropuhelua ja neuvottelua sekä lähtötekstin että kohdeyleisön kanssa. Tämän tapaustutkimuksen pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä kohdeilmiön monimuotoisuudesta ja osoittaa aiheeseen liittyvän tutkimustiedon tarpeellisuuden, ajankohtaisuuden ja tärkeyden.

This thesis examines the book Molli, published by Katri Kirkkopelto in 2013, which is being promoted as tool for learning emotional skills in childhood. The purpose of this thesis was to find out what kind of emotions the picture book has, how emotions manifest as the story unfolds, and how many different emotions come up in the book. In addition, the thesis explores how the protagonist’s emotional skills develop as the book progresses. The subject of the thesis is very topical as the development and management of emotional skills are discussed in educational documents, on the educational field and in the media. Because of this, early childhood educator needs tools to practice the child’s emotional skills. The approach of the thesis is qualitative and the research material used in it is above mentioned picture book Molli. The research material was analysed by using content analysis for viewing the text and visual content analysis for viewing the picture. The results of the thesis indicated that the description of negative emotions dominated the whole picture book and more than half of the emotions expressed through the analysis were negative. Thus, the book deals more with negative emotions than positive ones. As the story progressed, however, positive emotions appeared more evenly throughout the story compared to negative emotions. The prevailing negative emotions were anger, loneliness, sadness, tension and fright. The prevailing positive emotions were joy, kindness, curiosity, well-being, courage and persistence. The book’s protagonist, Molli, developed its emotional skills as the story progressed. In the beginning of the book, Molli did not recognize its emotions but at the end it learned to control different emotions. Based through this research, this picture book presents a remarkable amount of different emotions both via image and text. This picture book also proves to be a versatile tool for interpreting emotions. Although the picture book deals more with negative than positive emotions, the book still has a happy ending which is typical for children’s literature.

Objectives. Death of a close relative is personal and challenging experience that everyone has to encounter at some point in life. Coaching to face grief and loss is generally seen as one of the basic tasks of children's literature. The objective of this study was to unravel the ways of describing and dealing with death in four Finnish children's books of my research material. According to previous studies the ways of describing and dealing with death in children's literature have been variated from 1600s to the 21st century. Today's models and grievances associated with grieving child and adult's role in research material are made visible in this study. Research methods. My Master's Thesis was a qualitative study and content analysis was used as research method. I examined the children's books of my research material by specifying and finding narrative solutions, similarities and differences between books related to ways of dealing with death. Due to the abstract nature of death as a phenomenon of human life, I took a data-driven, inductive approach to the ways of dealing with death in books I have chosen as my research material. In the end I presented my perceptions connected with previous studies. Results and conclusions. Subjectively experienced meanings were seen as key point of my study. Complexity of the grieving process got highlighted and on the basis of research material, the ways of dealing with death seemed to be clearly connected with development in childhood. The results of my study show that adults should learn how to become sensitive to child's non-verbal signals, recognize grief and individual ways of grieving as well as respect and strive to support child in grief caused by death of a close relative.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kolmea 1700-luvun ranskalaista teosta: Anne-Thérèse de Lambertin teosta Avis d’une mère à son fils et à sa fille (1728), Jeanne-Marie Le Prince de Beaumont’n teosta Magasin des enfans (1756) sekä Louise d’Epinayn teosta Les Conversations d’Émilie (1774). Tutkin teoksia kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäiseksi tarkastelen kirjailijoiden näkemyksiä lapsuudesta. Kysyn, minkälaisia merkityksiä teoksissa annetaan lapsuudelle ja miten niissä kuvataan lapsuutta. Toiseksi tarkastelen kirjailijoiden tapaa kuvata lastenkasvatusta: minkälaista hyvän kasvatuksen tuli olla kirjaili-joiden mukaan ja minkälaisia arvoja he halusivat siirtää lukijoilleen? Lähestyn aihetta konstruktivistisesta näkökulmasta ja tarkasteluni osoittaa, että lapsuus tai sukupuoli eivät ole universaalisti muuttumattomia käsitteitä vaan kulttuurisia konstruktioita. Tarkastelustani käy ilmi, että suhtautuminen lapsuuteen ei ollut yksiselitteinen käsittelemissäni lähteissä. Lapsuuden merkitys tulee teoksissa vahvasti tulevan aikuisuuden kautta. Kuitenkin lapsuuteen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota ja myös tietoisuus lapsuuden erityislaatuisuudesta näyttäisi kasvaneen 1700-luvun aikana. Lisäksi Epinayn teoksessa nähdään viitteitä siitä, että lapsuus itsessään olisi tärkeä elämän-vaihe. Erityisesti lastenkirjallisuuden eriytyminen omaksi kirjallisuudenlajikseen kertoo 1700-luvulla tapahtuneesta muutoksesta: lapsilukijan huomioiminen uudella tavalla viittaisi siihen, että lapsen ymmärrettiin olevan perustavalla tavalla erilainen kuin aikuinen. Kuitenkin Le Prince de Beaumont ja Epinay korostavat teoksissaan lasten negatiivisia piirteitä, kuten tietämättömyyttä ja heikkoutta. Ainoastaan Lambertin teoksessa lapsuuteen liitetään myös positiivisia ominaisuuksia. Kirjailijat kritisoivat tyttöjen aiempaa kasvatustraditiota. He vaativat tytöille rationaalisempaa kasvatusta ja kannustivat tyttöjä järjen käyttöön. Toisaalta järjen käyttö rinnastuu teksteissä hyväksyttävään käyttäytymiseen, eikä niinkään itsenäiseen ajatteluun. Kriittisyydestään huolimatta kirjailijat asettavat rajoja tyttöjen oppimiselle ja oppineisuuden osoittamista pidetään haitallisena tyttöjen maineelle. Hyvään kasvatukseen kuuluu Le Prince de Beaumont’n ja Epinayn teoksissa lasten osallistaminen ja viihdyttäminen. Tyttöjen asema on teoksissa hyvin perinteinen: he ovat ensisijaisesti tulevia äitejä ja vaimoja eivätkä kirjailijat kannusta kodin ulkopuoliseen elämään. Tytöille asetetut hyveet tukevat tätä, sillä tyttöjen tulee olla kuuliaita ja häveliäitä. Kuitenkin Lambert suhtautuu tähän kriittisesti ja hän antoi naisten asemalle myös yhteiskunnallista merkitystä – naiset pystyvät vaikuttamaan yhteiskuntaan kasvattamalla hyviä aikuisia.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The objective of this Bachelor’s thesis was to examine children’s books utilizing in second language education in kindergarten and early childhood education. There was three research question. First research question focused on that do kindergarten teachers utilize children’s books with their second language (L2) education and pedagogy. Second research question find answers to children’s books effects for child’s language learning and language development. Third research question centered finding answers for kindergarten teacher’s behavior of literacy and how it might effect by taking children’s literacy on their pedagogy. The objective of this Bachelor’s thesis is to explore how children’s books are supporting L2-child of learning second language in kindergarten environment. Theory of this study deal with the concept of L2-education and what that means in practice in kindergarten. Theory also handles children’s language environment, children’s literature history and children’s books utilization in second language education. This study also examines how to benefit and support L2-children in language development with children’s books. For this study was interviewed six Finnish kindergarten teacher by theme interview. All of them are working with second language child group in Helsinki. Every interview was recorded in peaceful condition in kindergarten. After that all of the interviews were transcribed and was examine under three research question by using qualitative research methods. The findings of this study has shown that all of interviewed kindergarten teachers were using children’s books on their L2-education either just own activity or by integrating to other orientation like music or sports. Children’s books were most utilized with pictures (children’s picture books) when teaching language to L2-childrens. The results also has shown that children’s books was notable help when learning and growing vocabulary and internalization of grammar like nomination and syntax. Moreover children’s books were supporting also L2-childrens using language and communication with others in play or other activity. The results point out that kindergarten teacher behavior and attitude of literacy have effects of using children’s literacy in second language education.

This thesis is a theoretical framework of children's literature in basic education. The main focus is to find why and how children's literature is used especially on first and second grades of basic education. The objective of thesis is to understand the main concepts of the field. Mother tongue and literature is an informational, artistic and skill subject (Core curriculum for basic education 2004, 44). The main points of teaching especially literature in first and second grades are developing children’s creativity and expression skills, increasing knowledge of their own and other cultures and offering tools to understand the world. It is also important to encourage children to make reading not only a routine but also a pleasant habit which includes enjoyable experiences. Other forms of art such as writing and drama can also bring new possibilities to functional and experimental literature teaching. In my future Master’s Thesis I will study how children’s literature can be used with difficult themes in classroom. My main interest is to study how teachers experience using children’s literature with difficult themes such as sorrow and inequality.

The purpose of this study was to identify the reading of children's literature, as well as the placement and accessibility of the books in toddler groups. The research questions were: How children´s literature is read in toddler groups, the situations in which children's literature is read, in what kind of groups children's literature is read and how children's books are positioned and accessible to children in toddler groups. Previous studies have shown that early reading experience, as well as the layout and the availability of children's literature are important factors. This research is quantitative. I collected research data from two Keski-Uusimaa municipalities toddler groups using online questionnaire. In total 46 nurses or kindergarten teachers replied to the questionnaire. The SPSS-software was used for the analysis. The quantitative data was analyzed using frequency tables and correlations. Toddlers´ wonderment and questions were answered during the reading. There were also discussion about the book during the reading. A sense of urgency was felt in varying degrees during the reading. The books were read daily most often during free play, and because of the child's initiative. The morning or day assembly, adult guided activities and rest time shared the answers. Daily the books were read most often with one or two children. Books were within reach of children and accessible to children almost in every toddler groups. Books placement had variation. The books were accessible to children during free play. While sitting on the potty and in the waiting situations, the children were able to read books in many toddler groups. In the beginning of the rest time the books were in varying degrees accessible to children.

Lastenkirjallisuus tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia. Lastenkirjallisuus avartaa lapsen näkemystä elämästä, ja siihen kuuluvista tapahtumista. Lastenkirjallisuuden aihepiiri on laaja, ja lastenkirjoja erilaisista aiheista ja teemoista julkaistaan jatkuvasti. Yksi teema, jota lastenkirjallisuus myös käsittelee, on kuolema. Kuolema kuuluu osaksi jokaisen elämää, ja läheisen menetykseltä kukaan ei voi välttyä. Moni lapsi kokee ensimmäisen menetyksen jo lapsuudessaan – oli menetys sitten perheen lemmikki tai lapsen oma vanhempi tai sisarus. Menetystä ja sen tuomaa surua käsitellessään, tarvitsee lapsi siinä turvallisen aikuisen tukea ja läheisyyttä. Yksi keino lapsen kanssa lähestyä kuolemasta puhumista ja sen käsittelyä on lastenkirjallisuuden hyödyntäminen. Kuoleman käsittely on tärkeää lapsen kanssa kotona, mutta myös varhaiskasvatuksessa opettajien tukemana. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten lastenkirjallisuuden hyödyntäminen tukee kuoleman käsittelyä lapsen kanssa. Sekä millä tavoin varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen opettajat ja muu henkilöstö voi hyödyntää lastenkirjallisuutta lapsen kohtaaman kuoleman käsittelyssä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä kuvaileva kirjallisuuskatsaus raportoi kerätystä ja rajatusta tutkimusaineistosta tehdyt havainnot tiiviiksi kokonaisuudeksi. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyin aiempaan julkaistuun tutkimustietoon lastenkirjallisuuden hyödyntämisestä lapsen kohtaaman kuoleman käsittelyssä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu seitsemästä vuosien 2006–2023 välillä julkaistuista tutkimusartikkeleista. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että lastenkirjallisuus tukee monin tavoin kuoleman käsittelyä lapsen kanssa. Lastenkirjallisuus tuo lohtua surun keskelle, ja luo lapselle ymmärrystä kuolemasta. Lastenkirjallisuuden kautta lapsen on mahdollista löytää samaistumispintaa kirjojen tapahtumista, tunteista sekä erilaisista hahmoista, minkä avulla lapsi ymmärtää, ettei hän ole yksin kokemuksensa tai tunteidensa kanssa, vaan muutkin kokevat vaikeita asioita elämässään. Tuloksista nousi esille aikuisten ja varhaiskasvatusten opettajien tärkeä rooli lapsen tukijoina menetyksen käsittelyssä sekä sopivan lastenkirjallisuuden valinnassa, jonka pitää huomioida lapsen ikä, ajattelun- ja kehityksen taso sekä yksilölliset tarpeet, jotta kirjan on mahdollista tukea lapsen kuoleman käsittelyä, ja sen ymmärtämistä.

Tavoitteet. Kanditutkielmani tavoitteena on selvittää lastenkirjallisuuden soveltuvuutta toiminnallisen suvaitsevaisuuden edistämiseen kulttuurista moninaisuutta kohtaan sekä eritellä tapoja, joita hyödyntämällä lastenkirjallisuutta voidaan käyttää toiminnallisen suvaitsevaisuuden edistämiseen. Tutkimustehtävänäni on selvittää, miten lastenkirjallisuuden avulla voidaan edistää toiminnallista suvaitsevaisuutta kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Tarkemmiksi tutkimuskysymyksiksi asetan seuraavat kolme: miksi lastenkirjallisuus soveltuu toiminnallisen suvaitsevaisuuden edistämiseen, millainen lastenkirjallisuus edistää toiminnallista suvaitsevaisuutta ja miten lastenkirjallisuutta tulee käsitellä toiminnallisen suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Pohjaan tutkielmani kulttuurisen moninaisuuden, toiminnallisen suvaitsevaisuuden sekä lastenkirjallisuuden käsitteisiin. Toiminnallisen suvaitsevaisuuden edistäminen edellyttää moninaisuuskasvatusta, joten tämä kasvatustavoite toimii tutkimukseni lähtökohtana. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Keräsin aineistoa Helda-tietokannasta sekä aiempien tutkimusten hyödyntämien lähteiden joukosta tutkimukseni aiheeseen ja keskeisiin käsitteisiin liittyen. Analysoin aineistoa ja etsin mahdollisimman monipuolisesti tuloksia tutkimuskysymyksiini integroivan sisällönanalyysin avulla. Luokittelin löytämäni tulokset teemoittain. Lopuksi muodostin näistä tuloksista yleisiä johtopäätöksiä ja pohdintaa lastenkirjallisuuden hyödyntämisestä toiminnallisen suvaitsevaisuuden edistämiseen kulttuurista moninaisuutta kohtaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni perusteella lastenkirjallisuus soveltuu toiminnallisen suvaitsevaisuuden edistämiseen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisen lisäämiseen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lastenkirjallisuuden soveltuvien sisältöjen lukemisen lisäksi tekstien käsittelyä oikeanlaisen tulkinnan, lastenkirjojen sanomien ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseksi sekä stereotypioiden ja ennakkoluulojen purkamiseksi. Lastenkirjallisuuden käsittelyn teemoja ovat esimerkiksi intersektionaalisuus sekä stereotypioiden purkaminen ja uudelleenajattelu. Lastenkirjojen käsittelymenetelmiä ovat esimerkiksi opetuskeskustelut, käsittelyn ohessa toteutettavat tehtävät sekä toiminnallisuus.

Vuonna 1888 perustettu Suomen Evankelis-luterilainen Pyhäkouluyhdistys linjasi suomalaisen pyhäkoulutyön tavoitteeksi lasten uskon ja kristinopin tietojen edistämisen, aiemman lukutaidonopetuksen sijaan. Sen tehtäviin kuului myös sopivan kirjallisuuden ja aiheeseen liittyvien lehtien julkaiseminen. Yhdistys alkoi julkaista vuonna 1888 opettajille ja pyhäkoulutyöstä vastaavalle papistolle suunnattua Pyhäkoululehteä ja 1890 pyhäkoululaisten omaksi lukemistoksi tarkoitettua Lasten pyhäkoululehteä, minkä sisältö koostui pääasiassa opettavaisista tarinoista, lyhyistä saarnoista ja kirjeistä. Tässä pro gradussa tutkin millainen kristillinen kasvattaja Lasten pyhäkoululehti oli sen kuuden ensimmäisen ilmestymisvuoden aikana. Tutkin millaista teologista opetusta lehti välitti, minkälaista ajankuvaa se edusti ja mitä se kertomuksillaan pyrki sanomaan. Peilasin lehteä myös muuhun 1800-luvun lopun suomalaiseen lastenlehdistöön, sekä osin myös Pyhäkoululehteen, jonka avulla oli mahdollista selvittää Pyhäkouluyhdistyksen tavoitteita. Kristillisestä taustayhdistyksestä ja pyhäkouluasian ympärille painottuneesta sisällöstä huolimatta Lasten pyhäkoululehti edusti ensimmäisinä ilmestymisvuosinaan hyvin tyypillistä suomalaista lastenlehteä. Sen toimittajat tunsivat hyvin sekä kansainvälisiä virtauksia että kotimaisia lapsille kirjoittamisen tapoja. Lasten pyhäkoululehden kertomusten aiheet olivat niiden julkaisuaikaan ajankohtaisia ja ne edustivat 1800-luvun lopun Suomen sosiaalista todellisuutta. Valtaosa teksteistä sijoittui maaseudulle ja käsitteli agraarikulttuurissa elävien perheiden ja lasten elämää, mikä selittyy romantiikan myötävaikutuksella syntyneellä maaseudun rahvaan elämäntavan ihannoinnilla ja isänmaallisuuden korostuksella. Vuosisadan vaihteessa lastenkasvatuksen päämääränä oli teroittaa vanhempien kunnioittamista, ahkeruutta ja rehellisyyttä. Lisäksi lasten tuli elämässään edustaa hurskasta ja hyvin kasvatettua kristittyä, joiden edustajina Lasten pyhäkoululehden kertomusten päähenkilöt esiintyivät. Realistisen aikalaiskuvauksen lisäksi lehden kaikki tekstit välittivät kuvaa läsnä olevasta, suojelevasta ja rukouksiin vastaavasta Jumalasta, sekä lapsia rakastavasta Jeesuksesta. Lehden teologian voi nähdä olleen lapsiystävällistä ja tekstien aiheiden kohderyhmää silmälläpitäen valikoitua. Kertomuksissa käsitellään köyhyyttä, orpoutta, kärsimystä ja kuolemaa, mutta vanhaluterilainen perisyntipainotteisuus ei lehden teksteissä näy. Lasten pyhäkoululehti yhtyikin luterilaiselle kirjallisuudelle ominaiseen armon ja iankaikkisuuden lupauksen korostukseen. Kodin piirin ja pyhäkoulutyön ympärille keskittyneen lehden teksteistä esille nousi myös kouluasian edistäminen. Lehden julkaisuaikana kansakoulut eivät vielä tavoittaneet kaikkia suomalaisia lapsia, mutta koulumatkaa, käyttäytymistä, opettajan kunnioittamista, koulussa viihtymistä ja sieltä saatavaa oppia käsittelevillä teksteillä Pyhäkouluyhdistys pyrki saattamaan lukijoitaan sen piiriin. Lähdeaineiston julkaisuajankohtana kristillinen alkeisopetus ja kunnallinen kansakoululaitos olivat jo eriytyneet niin, että pyhäkoulutyö saattoi keskittyä pääosin hartauden harjoittamiseen lasten kanssa. Lasten pyhäkoululehden varhaisvuodet ajoittuvatkin siihen historialliseen ajanjaksoon, jolloin nationalismin myötävaikutuksella ryhdyttiin enenevissä määrin kiinnittämään huomiota kansan sivistystasoon, joka puolestaan vaikutti edellä mainitun koululaitoksen kehittämispyrkimyksiin ja suomalaisen lehdistökentän laajenemiseen. Suomalais-kansallisen korostuksen lisäksi lehdestä löytyi myös ulkolähetystyöstä, siirtolaisuudesta ja vieraista kulttuureista kertovaa aineistoa, joiden julkaisulle löytyy esikuvia myös muusta ajan lastenkirjallisuudesta.