Browsing by Subject "lukio"

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat kokelaiden yleisimmin tehdyt virheet vuosien 2020–2022 matematiikan ylioppilaskokeiden derivaatan ääriarvosovellustehtävissä. Koska tutkittavat derivaatan ääriarvosovellustehtävät on esitetty sanallisessa muodossa, tutkitaan lisäksi, kuinka moni kokelas on ratkaisussaan muodostanut tilannetta kuvaavan funktion. Derivaattaa käsitellään lukiossa sekä pitkässä että lyhyessä matematiikassa. Ääriarvosovellukset ovat derivaatan keskeisimpiä sovelluksia lukiomatematiikassa. Tutkielman teoriaosassa käydään aluksi läpi lukioon viimeisimpien vuosien aikana kohdistuneista muutoksista opetussuunnitelmien ja ylioppilastutkinnon rakennemuutokset. Lisäksi tutustutaan matematiikan ylioppilaskokeen rakenteeseen sekä muutosten vaikutuksista matematiikan ylioppilaskokeeseen, kuten laskinohjelmistojen saatavuuteen sekä tehtävien maksimipistemäärään. Seuraavaksi käsitellään matemaattisia virheitä sekä matematiikan soveltamista. Ensimmäisenä perehdytään käsitteisiin virhe ja virhekäsitys, jonka jälkeen käsitellään soveltavia tehtäviä, ongelmanratkaisua, sanallisia tehtäviä, luetunymmärtämistä sekä kielentämistä matematiikan näkökulmasta. Edellä kuvattuihin aiheisiin on hyvä tutustua ennen tutkimusta sekä tiedostaa matemaattisen ajattelun ja ilmaisun merkitysten tärkeys, sillä tutkittavien derivaatan ääriarvosovellustehtävien tehtävänannot on annettu sanallisessa muodossa sekä ovat pääosin arkielämän sovelluksia. Teoriaosan lopussa tutustutaan matemaattisen tiedon luonteeseen, derivaatan ymmärtämisen edellytyksiin sekä aiempiin tutkimustuloksiin derivaatan ja sen soveltamisen osaamisesta. Tutkimus toteutetaan aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa käsitellään kuutta vuosina 2020–2022 matematiikan ylioppilaskokeissa ollutta derivaatan ääriarvosovellustehtävää. Sekä pitkästä että lyhyestä matematiikasta tarkastelussa on kolme tehtävää, joista kunkin tehtävän osalta tutkitaan sataa kokelasratkaisua. Kokelasratkaisuista analysoidaan niissä ilmenevät virheet, lasketaan niiden määrät sekä luokitellaan tutkimuksen aikana muodostuviin virheluokkiin. Koska tehtävät käsittelevät monipuolisesti myös matematiikan muita aihepiirejä, kuten geometriaa ja integraalilaskentaa, ne rajataan lopuksi joko yleisiin matemaattisiin virheisiin tai derivaattaa ja sen soveltamista koskeviin virheisiin. Tällä tehtäväkohtaisista tuloksista rajataan tutkimuksen kannalta olennaiset tulokset tarkempaa analysointia ja pohdintaa varten. Lopuksi tarkastellaan tutkimustulosten luotettavuutta esimerkiksi aineiston ja tutkimustavan näkökulmista, sekä pohditaan tulosten yhteyttä aiempiin tutkimustuloksiin. Yleisimpänä virheenä kokelasratkaisuissa ilmenee ratkaisutapa, jossa kokelas valitsee muuttujalle satunnaisia arvoja ja kokeilee, millä arvolla saadaan halutunlainen tulos. Matematiikan yleisellä tasolla yleisimpiä virheitä ovat vastauksen antaminen eri tarkkuudella kuin lähtötiedot, omat oletukset tilanteesta, puutteellinen matemaattinen ilmaisu sekä yksiköiden epäsäännöllinen käyttö ratkaisun aikana, niiden puuttuminen tai lisääminen vastukseen. Derivaatan ja sen soveltamisen osalta yleisimpiä virheitä muuttujalle satunnaisesti valittujen arvojen lisäksi ovat väärän funktion derivointi, vastaaminen eri asiaan mitä kysytään sekä derivointivirhe käsin derivoitaessa. Havaitut tulokset ovat pääosin linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin, että mekaaniset laskut hallitaan, mutta kokonaisuuden hahmottaminen ja derivaatan soveltaminen annettuun tilanteeseen ovat hankalia.

Tutkimukseni aihe ja tutkimuskysymys: Tutkimukseni aiheeseen liittyen, eräässä esimerkinomaisessa 1980-luvun alun historian oppikirjassa kehutaan estottomasti Neuvostoliiton elinoloja: ”vakaa talouskehitys, jota inflaatio ja työttömyys eivät haittaa". ”Talouskasvu on ripeää, elintarvikkeet ja vuokrat halpoja ja koulutus ilmaista…”. Oppikirjasta piirtyy kuva suorastaan ihanneyhteiskunnasta. Oliko tällainen joissakin historian oppikirjoissa annettu kuva historian opetuksesta todellisuutta 1970- ja 1980-luvuilla? Vai oliko kyseessä yhden tai kahden oppikirjasarjan ylilyönneistä, joita opettajat täydensivät totuudenmukaisemmalla opetuksella? Opettivatko opettajat 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa samassa sävyssä, kuin ajan historian oppikirjoista voisi päätellä? Miten ”suomettunutta” historian opetus oli tuolloin? Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää oletetun suomettumisilmiön ja Neuvostoliiton vaikutusta peruskoulujen ja lukion historian opetuksessa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Aiheeseen liittyen on tehty pro gradu -tutkimuksia, joiden tuloksia käyn läpi omassa tutkimuksessani, sekä jonkin verran muuta tutkimuskirjallisuutta – tärkeimpinä Ahonen: Historiaton sukupolvi, Helsinki, 1998; sekä Castren, Ahonen, Arola, Elio & Pilli: Historia koulussa, Helsinki, 1992. Tutkimuskysymys pro gradu -tutkielmassani oli: Miten oletettu suomettumiskehitys vaikutti historian opetukseen ja miten se näkyi historian opetuksessa tutkimusaikana, 1970-luvun loppupuoliskolla ja 1980-luvun alkupuoliskolla? Menetelmät: Tutkimukseni oli ennen kaikkea oraalinen tutkimus, puolistrukturoituina haastatteluina. Haastattelin viittä 1970- ja 1980-luvuilla historiaa opettanutta opettajaa. Heidän taustansa ja yhteiskunnalliset ajatuksensa edustivat yhteiskuntaa ja opettajakuntaa kattavasti. Haastattelututkimuksen tukena tein myös oppikirja-analyysia. Tulokset ja johtopäätökset: Haastattelututkimukseni toi esille vastauksia tutkimuskysymykseeni ja paljon mielenkiintoista taustamateriaalia kylmään sotaan ja YYA-Suomeen liittyen. Haastattelut antoivat kattavan kuvan siitä tutkimuskirjallisuudessakin esiintyneestä olettamasta, että niin sanottu suomettumiskehitys ei kovin paljoa vaikuttanut historianopetukseen koko kylmän sodan aikana. Neuvostoliittoa esiteltiin oppikirjoissa myönteiseen sävyyn, mutta esimerkiksi talvisodan tapahtumia ei vääristelty. Leninin kauden hirmutekoja ei kuitenkaan käsitelty opetuksessa; Stalinin kylläkin. Stalinin kauden veriteot, jotka hakevat maailmanhistoriallisesti vertaistaan, muotoiltiin tosin oppikirjoissa osin hyvin ympäripyöreästi – esimerkiksi toteamalla, että ”kollektivisointi maksoi verta” tai ”monet joutuivat vaikeuksiin”. Opettajien vastuulle jäi siis asioiden todellisen laidan ja vainojen mittakaavan kertominen. Suomettumisilmiö vaikutti historian opetukseen, mutta selvästi vähemmän, kuin voisi olettaa. Suomettumisilmiö näkyi toisaalta oppikirjamateriaalin ja oppituntien opetuksen merkittävänä sisällöllisenä erona, toisaalta opettajan suurena vastuuna ja toisaalta suurena varovaisuutena, jota varmasti pääosa historian opettajista myös noudatti – esimerkiksi Baltian maiden karua kohtaloa käsiteltäessä. Opetussuunnitelmiin ei tullut missään vaiheessa kovin radikaaleja yhtäkkisiä muutoksia. Suomettumisilmiön ja Neuvostoliiton vaikutuksen myöhemmin hellittäessä nämäkin tapahtumat vaikuttivat opetussuunnitelmiin vasta hitaasti ja vähitellen. Opettajakunnan suuri valtaosa säilyi varsin kriittisinä ja asioita eri näkökannoilta tarkastelevina.

Mallinnan pro gradu -tutkielmassani nuorten ilmastoahdistuksen käsittelyä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Tutkielmani lähtökohta on ilmastoahdistuksen käsite, mutta kehotan opettajia puhumaan yleisemmin ilmastotunteista. Olen selvittänyt tutkimuskirjallisuuden avulla: 1) mikä on opettajan rooli nuoren ilmastotunteiden kohtaajana, 2) mitkä olisivat parhaat metodit käsitellä aihepiiriä opetuksessa ja 3) millaisia mahdollisuuksia ilmastonmuutosta käsittelevä kirjallisuus antaa nuorille ilmastotunteiden kohtaamiseen. Tavoitteeni on tarjota käytännön pedagoginen opetuskokonaisuus äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille. Tutkielmaani sisältyy lukioon suunnattu opetuskokonaisuus, joka perustuu Emmi Itärannan ekodystopiaromaani Teemestarin kirjaan (2012). Opetuskokonaisuuden pedagogiset lähtökohdat ovat draamakasvatus ja kontemplatiivinen pedagogiikka. Draamakasvatuksen toiminnallisilla ja kehollisilla menetelmillä eläydytään teoksen maailmaan. Kontemplatiivisen pedagogiikan harjoituksilla vahvistetaan läsnäolo- ja tunnetaitoja sekä luontosuhdetta. Opetuskokonaisuuden teoreettisena perustana toimivat ilmastotunteiden käsittelyn kolmiportainen malli ja kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli. Opetuskokonaisuuden voi mieltää käytännönläheiseksi malliksi, joka yhdistää ilmastotunteet ja kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen. Taustoitan opetuskokonaisuutta analysoimalla Teemestarin kirjaa ekokriittisestä näkökulmasta. Analyysi nostaa esiin teoksen keskeisiä ympäristöteemoja. Nuortenkirjallisuuden ekodystopiat herättävät nuoret pohtimaan ilmastonmuutosta ja omaa toimijuuttaan. Ilmastonmuutoksen käsitteleminen kaunokirjallisin keinoin tekee monimutkaisesta ilmiöstä ymmärrettävämmän. Kirjallisuus tarjoaa paikan reflektoida tunteita ja se voi myös ehdottaa mahdollisia ratkaisuja. Opettajan tärkein tehtävä on olla vähättelemättä tai lietsomatta nuorten ilmastoahdistusta. Opetuksessa tulee mahdollistaa turvallinen ympäristö kaikenlaisten ilmastotunteiden käsittelyyn. Samaan aikaan kun opetus auttaa käsittelemään vaikeita ilmiöitä, on tärkeää korostaa toivon näkökulmaa. Esittelen tutkimuksessani ajankohtaisia hankkeita ja verkkomateriaalia ilmastotunteiden käsittelystä opettajien tueksi. Ne auttavat opettajaa oppiainerajat ylittävässä ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja esittävät myös ratkaisuja kompleksisen aihepiirin käsittelyyn.

Today’s society changes are affecting to work life by making it more diverse and diffuse. Fast changes in work field affect also in youngster’s career choices. Politics of school are trying to figure out how to make students to graduate faster and at the same time students try to make their choices, not only in studying but also in working life too. The student counsellor is in the key role what comes to supporting students studying and their future career choices. Previous researches have shown that there are some shortages of getting enough counselling in schools and that students are not completely satisfied of student counselling. The aim of this thesis was trying to find out high school’s last year students opinions of the student counselling. The research questions are: how does High school’s last year students describe their experiences of student counselling and how do they feel it has support their decisions in career choices. The thesis was done in autumn of 2016 in Eastern Finland. Thesis was qualitative research and the method was theme interview. Five students participated, four women and one man. All the interviews were held during the same day and the interviews were individual. The research results were analyzed by using Grounded Theory method. The research results were showing that high school’s last year students wished more individual counselling. They also described that they wished to have more interaction with the student counsellor, especially in problem solving. They hoped to have meetings with the counsellor where they could find solution to their problems together. Students were satisfied to the availability of counseling, even though they wished to have more specific information about how to apply to the universities. Two of them said that they were satisfied to the counsellors support of career choices. They felt that they had have opportunities to talk with the student counsellor and they also felt that he/she had helped them to make their career choices. Three student said that student counselling had not support them enough. They said that there were lacks of getting information they needed and also that student counselling would be more cheering. Those who did not have enough support of the counselling in the career choices, mentioned often the importance of friends, families and teachers in the decision making. Results are showing that especially the individual counselling is having a big role in students describes.

The current Act on Upper Secondary Education does not provide any specific information on the organization of special education. This is why the special education programs vary between upper secondary schools. Not all secondary schools have special education teachers and this might place students with special needs at a disadvantage. There have been only a few researches on special education in upper secondary schools in Finland during the last decade and the studies have focused on the need of special education in upper secondary education or, the job description of a special education teacher. The purpose of this study is to describe the perceptions of the students’ regarding the challenges that they face in their studies and the support they have received. The aim is also to look at the special education from a student point of view and clarify, how the need for support is recognized, what kind of challenges does the student with special needs meet and who provides the support and how. The data for this qualitative study was collected by inteviewing 14 upper secondary school students over the age of 18 with special needs. They all studied in the same upper secondary school in southern Finland under the guidance of the same special education teacher. The topic was approached by using phenomenography which enables clarification of variations in individual views and investigates different understandings of reality. Students view on the recognition process of special needs in upper secondary school was based on a reading assesment and diagnostic evaluation done by the special education teacher. The recognition of reading difficulties was a relief for most of the interviewed students. They felt that early recognition gives them more time to benefit from the support. The interviewed students found it hard to work with the subject teachers, because they felt that the teachers could not offer them enough support. The results showed that the amount of the support depends on the attitudes and skills of the subject teacher. Other challenges were problems with concentration, reading difficulties and fatigue. Students found the special education teacher to be the keyperson that provides them support. The new Act on Upper Secondary Education secures everyone´s right to special education and the services of a special education teacher. In the future, special education teachers will have an important role as consultants or intermediators between the students and subject teachers, so that students with special needs get the help they are entitled to.

Opinnäytteessä pohditaan, voisiko lukion sähkömagnetismin opetuksen yhteyteen kytkeä pienoissähkömoottorin kokeellista tutkimista. Ajatuksena on, että tällainen didaktinen rekonstruktio auttaisi sähkömagnetismin aihepiirin tavoitteiden saavuttamisessa. Pienoissähkömoottori poikkeaa fysiikan opiskeluun käytetyistä koe-, havainnollistamis- ja muista apuvälineistä siten, että se on reaalimaailmassa yleinen olemassa oleva sähkömagnetismiin perustuva tekninen sovellus. Sen kokeellinen tutkiminen tuo toisenlaisen, eräässä mielessä autenttisen näkökulman sähkömagneettisten ilmiöiden ilmenemiseen ympäristössämme. Tämä näkökulma voisi toimia opiskelijalle vahvistavana elementtinä aihepiirin käsitteiden omaksumisessa. On eri asia tehdä empiiristä tutkimista varta vasten siihen suunnitelluilla koevälineillä, kuin aidolla reaalimaailman teknisellä sovelluksella. Pienoissähkömoottorista saa käsityksen siitä, miten sähkömagnetismia sovelletaan käytännössä. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 määrittelevät lukion kurssimoduulin 7, Sähkömagnetismi ja valo, keskeiset sisällöt. Sähkömagnetismin osalta keskeiset sisällöt ovat kaikki enemmän tai vähemmän läsnä pienoissähkömoottorin toiminnan periaatteissa. Tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan opinnäytteen pohdinnalle. Sähkömagnetismin aihepiiri käydään vaiheittain läpi ja moottorin tutkiminen kytketään jokaiseen vaiheeseen siihen soveltuvalla tavalla. Induktioilmiön suhteen hyödynnetään pienoissähkömoottorin sitä ominaisuutta, että se toimii akselistaan pyörittämällä myös generaattorina. Sähkömagneettinen säteily ja valo aihepiirinä ei sisälly opinnäytteeseen. Oppimisteoreettisena viitekehyksenä opinnäytteessä on hahmottava lähestymistapa. Sähkömagnetismin kurssin sisällöllisen etenemisen runkona käytetään Galilei 7 –oppikirjaa vuodelta 1996. Kirja sopii tehtäväänsä hyvin erityisesti sen vuoksi, että se on konstruoitu hahmottavan lähestymistavan periaatteiden mukaisesti. Kirjan sisältö on pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta relevantti iästään huolimatta. Opinnäytteen johtopäätöksissä todetaan, että pienoissähkömoottorin tutkimisen kytkeminen kurssin yhteyteen on realistinen ajatus. Tutkiminen on käytännössä toteutettavissa tavanomaisessa luokkahuoneympäristössä, eikä siihen pääosin tarvita erityisvälineitä. Moottorit ovat edullisia, joten kustannukset eivät ole esteenä. On perusteltua ajatella, että tutkimisen myötä opiskelijat saavat sähkömagnetismin ilmiöihin ja käsitteisiin toisen näkökulman, jolla on oppimista vahvistava rooli. Ongelmiksi tunnistetaan moottorin eräiden ominaisuuksien havainnollistamisen tekninen järjestäminen, sekä mahdollisesti opettajien valmius didaktisen rekonstruktion toteuttamiseen käytännössä.

In 2019 the new Upper Secondary School Act (714/2018) entered into force as a part of a larger upper secondary school reform. The Upper Secondary School Act obliges every upper secondary school to organize special education for all students who have challenges in learning. It was volyntary to organize special education before the reform, and special education was offered mainly in large cities. The purpose of this thesis is to describe the job description of special education teacher in upper secondary school and potential job description in the future. There is only a little previous research on special education in upper secondary schools. This thesis was conducted as a qualitative study. The material consisted of interviews with four special education teachers. At the time of the interview, the interviewees worked in upper secondary schools. The interviews were conducted as semi-structured thematic interviews and theory-driven content analysis was selected as the method of analysis. According to the results the job description of a special education teacher in upper secondary school can be divided into three themes which are student work, cooperation and developmental work. Work emphasizes individual work with students, and testing for difficulties in reading takes a lot of time. Cooperation is closest with student counsellor. Consultation is mostly informal (conversations in the corridors for example). Acting as a special education teacher in the upper secondary school requires continuous additional training. Encounters with students and the freedom to plan one’s schedule bring a lot of joy. Challenges encountered at work include difficulties in scheduling, insufficient resources and digitalization. The themes of the job will most likely remain fairly similar in the future. Teaching will change from individual work to more collaborative work. The cooperation is probably closer with all the personnel of the school. More resources for special education in all upper secondary schools in Finland is hoped. Special education teachers will hopefully have the opportunity to act as promoters of the general well-being of students. Materials should also be in print instead of digital materials.

The aim of this study was to find out whether grit and physical activity have connections to academic achievement and whether gender is relevant in these contexts. Previous studies have shown that grit and physical activity are associated with better school performance. However, the relationships between the two have not yet been studied very extensively. Studying and exercising both require grit to succeed. The core of grit is persistent practice and maintaining goals (Duckworth et. al., 2007). It is possible to practice such skills through exercise. The aim is to examine whether grit or physical activity can increase academic achievement in adolescents as individual factors or by acting together. The data was part of the Mind the gap -project funded by the Academy of Finland. The data was collected in the 7th grade (n = 1310) in 2014 and in the 3rd grade of high school (n = 751) in 2019. Respondents filled questionnaires that included a GRIT-S- scale to determine grit and a separate question about physical activity. In addition, ninth grade grades and high school diploma grades obtained from the official register of the City of Helsinki and the Matriculation Examination Board, were used to measure academic achievement. The relationships between physical activity, grit, and academic achievement were examined by linear regression analysis. In addition, interaction terms were included in the regression analysis to examine the interactions between different factors. The results of the study showed that physical activity and grit together did not explain academic achievement. However, these factors were associated with academic achievement when examined separately. There were differences in results between ninth graders and high school students. Grit was a factor that influenced academic achievement in both high school students and ninth graders. Physical activity did not explain academic achievement as much as expected. Physical activity explained academic achievement poorly in ninth graders and in high school women. As for the case of high school men, physical activity was associated with lower grades. In conclusion developing grit could lead to better academic achievement.

With the reform of upper secondary education launched in 2017, the main goals of upper secondary education are to promote students' well-being and support students' studies. Special education in upper secondary schools is now a mandatory requirement and must be provided to students who need support, regardless of the reasons for their need. The latest national curriculum highlights the importance of considering the psycho-physical and social aspects of students alongside their education. The purpose of this study is therefore to review the well-being of high school students from a social support perspective. The study will explore the forms of social support in the lives of high school students and the role of social support in the well-being of young people. The study is a qualitative study, with data collected through interviews with six high school students. The data collection method used was a semi-structured theme interview. In particular, the voice of the high school students is heard: they were able to share their views and thoughts on social support. The data was analyzed using content analysis methods. The results of the study show that the social support received by upper secondary school students consists of emotional support, well-being support, informative support and sup-port for learning and studying. Emotional support emphasizes mercy and understanding of other people, compassion, and peer support. Well-being support is divided into support for coping, financial support, and support for social relationships. Information for students, constructive feedback and parental knowledge form the category of informative support. Support for learning and study includes both study skills and support for schoolwork. The results of the study show that social support is an important factor in the well-being of upper secondary school students: it contributes to mental well-being, physical well-being, and school well-being.

Tämän Pro gradu–tutkielman tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten nuorten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä aiheesta julkaistun kirjallisuuden, tieteellisten artikkeleiden ja aiempien tutkimuksien pohjalta. Tavoitteena oli myös yhdistää jo olemassa olevaa teoriaa tutkielmaa varten suoritetusta kyselytutkimuksesta saatuun informaatioon ja tarkastella niiden avulla kulutuksessa ilmeneviä eroja ja yhtäläisyyksiä lukiolaisten ja ammattikoululaisten nuorten keskuudessa. Nuoret tekevät yhä enemmän kulutuspäätöksiä yhä nuoremmalla iällä. Päätöksiä kuluttaa tehdään tiedostaen ja tiedostamatta kuluttajan koko elämänkaaren aikana. Nuoriin ja heidän kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat niin perhe, ystävät, sosiaalinen media ja internet, kuin mainonta ja eettiset arvot. Koko ympäröivä maailma viestii kuluttajalle ja nuoret ovat vaikutus-alttiissa iässä omaksumaan erilaisia kulutustapoja. Tätä tutkielmaa varten suoritettiin sähköinen kyselytutkimus, jotta voitaisiin selvittää helsinkiläisten ammattikoulua ja lukiota käyvien nuorten kulutuskäyttäytymisen piirteitä. Kyselytutkimuksen avulla haluttiin selvittää, kuinka teoriasta nousseet tekijät vaikuttavat nuoren kulutukseen, ja onko lukiolaisten ja ammattikoululaisten nuorten keskuudessa yhteneväisyyksiä tai eroja näissä tekijöissä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin viidelle helsinkiläiselle lukiolle ja viidelle ammattikoululle. Aikaa vastaamiseen annettiin 12.3.2014–4.4.2014 ja valideja vastauksia saatiin 120 kappaletta, kun haluttiin vas-tauksia 16–25-vuotiailta opiskelijoilta. Aineiston analysointityökaluna käytettiin SPSS–ohjelmaa, jonka avulla kyettiin mallintamaan nuorten vastaukset kuvioiksi ja taulukoiksi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin lukujen, kuvioiden ja tau-lukkojen avulla selittävää ja kuvailevaa analyysimenetelmää. Määrällisessä analyysissä pyritään selvittämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja syy-seuraus –suhteita, jonka vuoksi sen ottaminen osaksi tätä tutkielmaa oli luonnollista. Tavallisesti määrällinen analyysi aloitetaan tilastollisella kuvaavalla analyysillä, ja näin toimittiin myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa käytettiin myös luokitteluanalyysia. Suoritetun tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että helsinkiläiset lukiolaiset ja ammattikoululaiset nuoret kuluttavat samalla tavalla. Ammattikoululaiset ovat itsenäisempiä, mitä tulee muiden mielipiteisiin ja neuvoihin koskien kulutusta ja lukiolaiset arvostavat enemmän ystäviensä mielipiteitä. Nuoret kokevat, että sosiaalisen median avulla kulutuskäyttäytyminen helpottuu, mutta he suosivat silti perinteisiä kivijalkamyymälöitä internetkauppojen sijaan. Nuorten mielestä televisiossa, lehdissä ja internetissä nähdyt mainokset houkuttelevat ostamaan, mutta samaan aikaan he sanovat, etteivät osta tuottei-ta ja palveluita näkemiensä mainoksien perusteella. Eettiset arvot, kestävä kulutus ja luomuruoka ovat tärkeitä nuorille, mutta rajoitettujen käyttövarojen takia he eivät voi vielä kuluttaa niiden osa-alueella haluamallaan tavalla.