Browsing by Subject "maahanmuuttajat"
Now showing items 41-60 of 74
-
(2017)Maahanmuuttajayrittäjät perustavat suuren osan pääkaupunkiseudun uusista yrityksistä. Yrittäjyys on maahanmuuttajille tärkeä työllistymisen väylä ja integroitumisen kanava. Yritykseen kohdistuva rikollisuus haittaa yritystoimintaa ja sitä kautta integroitumista. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaista rikollisuutta maahanmuuttajien yrityksiin yrittäjien omien kokemusten ja käsitysten mukaan kohdistuu ja kohdistuuko yrityksiin rasistisesti motivoitunutta rikollisuutta. Tutkielmassa pohditaan myös maahanmuuttajayrittäjien suhdetta poliisiin ja alttiutta tehdä rikosilmoituksia heihin kohdistuneista rikoksista. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa vahvasti sosiologisen kriminologian teoriaan; Lawrence E. Cohenin ja Marcus Felsonin kehittämään rutiinitoimintojen teoriaan sekä siihen nojaavaan tilannetorjunta-ajatteluun. Tutkielma on laadullinen empiirinen tutkimus, jonka aineisto muodostuu kuuden maahanmuuttajayrittäjän ja neljän asiantuntijan haastattelusta. Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysia ja lähilukua. Tutkimuskohdetta lähestyttiin faktanäkökulmasta. Tutkimus osoitti faktanäkökulman toimivan aihepiirin laadullisessa analyysissa, jossa haastattelurunko laadittiin kriminologisen teorian pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajayrittäjien kokemukset yrityksiinsä kohdistuvasta rikollisuudesta ovat pääsääntöisesti linjassa kriminologisen rutiinitoimintojen teorian sekä aikaisemman tutkimuksen kanssa. Välittömän ympäristön siisteyttä ei kuitenkaan aluksi pidetty keskeisenä rikosriskiin vaikuttavana tekijänä. Haastattelun jatkuessa myös lähiympäristön rooli nousi esiin. Yrittäjät katsovat yrityksen sijoittumisalueen vaikuttavan huomattavasti sen kokemaan rikosriskiin. Tutkimuksen tuloksista nousee erityisesti esiin, että maahanmuuttajayrittäjät pyrkivät ennalta ehkäisemään yrityksiinsä kohdistuvaa rikollisuutta mm. ulkoisella olemuksellaan ja käyttäytymisellään. Haastateltujen yrittäjien mukaan rikosten motiivina voi olla rasismi ja viha, mutta myös kateus sekä kantaväestön että muiden maahanmuuttajaryhmien taholta. Myös yrittäjän etnisellä taustalla ja ihonvärillä koetaan olevan vaikutusta rikosriskiin, vaikka yrittäjät uskovat, että rasistisesi motivoituneen rikollisuuden osuus on maahanmuuttajayrittäjiin kohdistuvasta kokonaisrikollisuudesta pieni. Haastatellut yrittäjät ovat kriittisiä suhteessa poliisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadullista tutkimusta eri maahanmuuttajayrittäjäryhmien kokemasta rikollisuudesta, sekä määrällinen kyselytutkimus, joka mahdollistaa vertailun muihin yrittäjäryhmiin ja keskimääräiseen rikosriskiin.
-
(2020)Tässä Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan, miten eduskunnassa keskustellaan maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja kotoutumisesta. Tutkimuksen aineistona on eduskunnassa 4.9.2018 käyty lähetekeskustelu hallituksen esityksestä uudeksi kotoutumislaiksi. Keskustelun pöytäkirja on avoimesti saatavilla eduskunnan internetsivuilla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiaalinen konstruktionismi. Analyysimenetelmänä on käytetty retorista diskurssianalyysiä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä maahanmuutolle, maahanmuuttajille ja kotoutumiselle keskustelussa annetaan ja miten näitä merkityksiä vahvistetaan erilaisin retorisin keinoin. Tutkimuksessa havaitaan, ettei keskustelu ole yksiselitteisesti maahanmuuton vastustamista ja puolustamista, vaan siinä asemoidutaan kolmeen erilaiseen argumentaatiopositioon, jotka ovat osin limittyviä ja osin toisilleen vastakkaisia. Nämä positiot on nimetty vastustus- ja ongelmapuheeksi sekä kotouttamisen kehittämispuheeksi. Vastustuspuheessa erityisesti humanitaarinen maahanmuutto määrittyy vastustettavaksi asiaksi ja se esitetään uhkana taloudelle, kulttuurille ja yhteiskunnalle. Retoriikka nojaa usein ääri-ilmaisuihin. Maahanmuuttajille luodaan erilaisia kategorioita, joihin liitetään pääosin negatiivisia ominaisuuksia. Kotouttamisen katsotaan usein väistämättä epäonnistuvan ja se mielletään assimiloitumiseksi, jossa vastuu on maahanmuuttajalla itsellään. Ongelmapuheessa maahanmuutto näyttäytyy ongelmana, jota tulee kyetä hallitsemaan. Vastustuspuheen tavoin maahanmuuttajien kategorisointi on yleistä. Puhe on usein nationalistiseen diskurssiin nojautuvaa. Vastuu kotoutumisesta pysyy maahanmuuttajalla, mutta myös yhteiskunnan vastuu tunnistetaan. Kotoutuminen nähdään ensisijaisesti rakenteelliseksi. Kotouttamisen kehittämispuheessa pääpaino on maahanmuuton sijaan kotouttamisessa. Maahanmuutto määrittyy puolustettavaksi asiaksi, josta on tarpeen puhua vain, jos sen oikeutus on ensin erikseen kyseenalaistettu. Puhe kotouttamisesta on toisaalta byrokraattisiin käytäntöihin keskittyvää, mutta toisaalta mukaan tulee kotoutumisen sosiokulttuurinen näkökulma, ja erityisesti sosiaaliset verkostot nähdään tärkeäksi kotouttavaksi elementiksi. Keskustelun pääpaino on maahanmuuton aiheuttamissa uhkissa ja ongelmissa ja stereotypisoivien kategorioiden rakentamisessa. Vastustus- ja ongelmapuheessa hyödynnetään uusrasismille tyypillisiä puhestrategioita ja monissa näihin positioihin asemoituvissa puheenvuoroissa rakennetaan ennakkoluuloja ja turvattomuutta. Toisaalta maahanmuuttoa asetutaan keskustelussa myös puolustamaan syrjintää vastustaen. Vuorovaikutus puheenvuorojen välillä on kuitenkin monin paikoin vähäistä, eikä esitettyjä uhkakuvia juurikaan kyseenalaisteta. Kaikissa argumentaatiopositioissa nostetaan esiin maahanmuuttajanaisten alisteiseksi hahmottuva asema sekä taloudellinen diskurssi. Lisäksi taloudelliset näkökulmat nousevat esiin kaikissa argumentaatiopositioissa. Kielitaito ja työelämään pääsy nähdään tärkeimmiksi kotoutumisen osatekijöiksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön nojaten tutkimuksen tulokset haastavat sosiaalityöntekijöitä tuomaan esiin erilaisten ulossulkevien mekanismien ja yleistävien kategorioiden vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä toimimaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta syrjimistä vastaan.
-
(2020)Tässä Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan, miten eduskunnassa keskustellaan maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja kotoutumisesta. Tutkimuksen aineistona on eduskunnassa 4.9.2018 käyty lähetekeskustelu hallituksen esityksestä uudeksi kotoutumislaiksi. Keskustelun pöytäkirja on avoimesti saatavilla eduskunnan internetsivuilla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiaalinen konstruktionismi. Analyysimenetelmänä on käytetty retorista diskurssianalyysiä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä maahanmuutolle, maahanmuuttajille ja kotoutumiselle keskustelussa annetaan ja miten näitä merkityksiä vahvistetaan erilaisin retorisin keinoin. Tutkimuksessa havaitaan, ettei keskustelu ole yksiselitteisesti maahanmuuton vastustamista ja puolustamista, vaan siinä asemoidutaan kolmeen erilaiseen argumentaatiopositioon, jotka ovat osin limittyviä ja osin toisilleen vastakkaisia. Nämä positiot on nimetty vastustus- ja ongelmapuheeksi sekä kotouttamisen kehittämispuheeksi. Vastustuspuheessa erityisesti humanitaarinen maahanmuutto määrittyy vastustettavaksi asiaksi ja se esitetään uhkana taloudelle, kulttuurille ja yhteiskunnalle. Retoriikka nojaa usein ääri-ilmaisuihin. Maahanmuuttajille luodaan erilaisia kategorioita, joihin liitetään pääosin negatiivisia ominaisuuksia. Kotouttamisen katsotaan usein väistämättä epäonnistuvan ja se mielletään assimiloitumiseksi, jossa vastuu on maahanmuuttajalla itsellään. Ongelmapuheessa maahanmuutto näyttäytyy ongelmana, jota tulee kyetä hallitsemaan. Vastustuspuheen tavoin maahanmuuttajien kategorisointi on yleistä. Puhe on usein nationalistiseen diskurssiin nojautuvaa. Vastuu kotoutumisesta pysyy maahanmuuttajalla, mutta myös yhteiskunnan vastuu tunnistetaan. Kotoutuminen nähdään ensisijaisesti rakenteelliseksi. Kotouttamisen kehittämispuheessa pääpaino on maahanmuuton sijaan kotouttamisessa. Maahanmuutto määrittyy puolustettavaksi asiaksi, josta on tarpeen puhua vain, jos sen oikeutus on ensin erikseen kyseenalaistettu. Puhe kotouttamisesta on toisaalta byrokraattisiin käytäntöihin keskittyvää, mutta toisaalta mukaan tulee kotoutumisen sosiokulttuurinen näkökulma, ja erityisesti sosiaaliset verkostot nähdään tärkeäksi kotouttavaksi elementiksi. Keskustelun pääpaino on maahanmuuton aiheuttamissa uhkissa ja ongelmissa ja stereotypisoivien kategorioiden rakentamisessa. Vastustus- ja ongelmapuheessa hyödynnetään uusrasismille tyypillisiä puhestrategioita ja monissa näihin positioihin asemoituvissa puheenvuoroissa rakennetaan ennakkoluuloja ja turvattomuutta. Toisaalta maahanmuuttoa asetutaan keskustelussa myös puolustamaan syrjintää vastustaen. Vuorovaikutus puheenvuorojen välillä on kuitenkin monin paikoin vähäistä, eikä esitettyjä uhkakuvia juurikaan kyseenalaisteta. Kaikissa argumentaatiopositioissa nostetaan esiin maahanmuuttajanaisten alisteiseksi hahmottuva asema sekä taloudellinen diskurssi. Lisäksi taloudelliset näkökulmat nousevat esiin kaikissa argumentaatiopositioissa. Kielitaito ja työelämään pääsy nähdään tärkeimmiksi kotoutumisen osatekijöiksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön nojaten tutkimuksen tulokset haastavat sosiaalityöntekijöitä tuomaan esiin erilaisten ulossulkevien mekanismien ja yleistävien kategorioiden vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä toimimaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta syrjimistä vastaan.
-
(2016)The purpose of the study was to examine the communication of Finnish anti-immigration politicians, especially their representations of immigrants. Previous studies have shown that the self-named “immigration critics” have played an important part in making stigmatizing and derogatory talk about immigrants seem more acceptable. The theoretical framework of this study was built on Smith’s (2007a) model of stigma communication. Stigmatizing messages consist of marks to recognize and categorize people, labels to distinguish people as a separate social entity, cues of responsibility to imply blame, and implications of peril linking people to physical or social dangers. The aim of the study was to find out if these contents can be found in anti-immigration discourse. The data were drawn from six blogs written by True Finn candidates who got elected in 2011 Parliamentary election. The data also contains the Sour Election Manifesto (Nuiva vaalimanifesti) signed by them. The main method in analyzing the data was theory-driven qualitative content analysis. Methods of rhetorical discourse analysis were used as a complementary analysis in reviewing the strategies of this communication. The results show that the strongest mark was affixed to the groups that have the lowest positions in the prevailing ethnic hierarchy. Muslims and people of African origin were marked most strongly, but marking was for most part indirect. The marked were labeled as culturally backward and strongly separated from “us”. Responsibility was linked with the immigration itself: it was implied that the labeled people had only left their country in search of an easy life. Prejudice was claimed to be caused by the immigrants’ own actions. Presenting the immigrants as both physical and moral threat to the Finnish community was the most dominant stigma message and it was used to justify stigmatization. Immigrants were presented as a homogeneous mass (part of label), but there were also claims that they should be seen and judged only as individuals. This color-blindness makes it possible for the stigmatizers to never actually face their victims, because they are not seen as members of a stigmatized group on an interpersonal level. It is also very hard for the stigmatized to change the stigma in these circumstances. The model of stigma communication proved out to be an effective tool for qualitative interpretation in this context. Further study should investigate the receiving end of these stigma messages, in this case it could mean studying the comments or the readers of political anti-immigration blogs.
-
(2012)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien akkulturaatioasenteita työpaikalla, sekä kantaväestön näkemyksiä maahanmuuttajien akkulturaatioasenteista. Lisäksi tavoitteena oli tutkia löytyykö akkulturaatioasenteiden ja hyvinvoinnin väliltä yhteyksiä. Tutkimuksessa eroteltiin akkulturaatiostrategiat kahteen osa-alueeseen: käytännössä toteutettuihin ja ideaalisina pidettyihin. Näin ollen tutkimusasetelma mahdollisti vertailun sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön näkemysten välillä, että ideaalin ja käytännön välillä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Työterveyslaitoksen 'Monikulttuuriset työyhteisöt' –nimikkeen alla vuosina 2006-2007 eräässä kuljetusalan yrityksessä kerättyä aineistoa. Tutkimusjoukko piti sisällään 369 henkilöä: 186 kantaväestön edustajaa ja 183 maahanmuuttajaa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin SPSS 18.0 for Windows-ohjelmaa. Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajien käytännön ja ideaalisten akkulturaatiostrategioiden välillä ei ole eroa, mutta kantaväestön näkemyksissä ideaali ja käytäntö eroaa selvästi. Suurin ero on assimilaation – sulautumisen – kohdalla. Kuusi prosenttia kantaväestön edustajista katsoo maahanmuuttajien sulautuneen työpaikalle, mutta lähes joka kolmas toivoisi, että maahanmuuttajat sulautuisivat työpaikalle. Ero on lähes viisinkertainen. Vertailtaessa maahanmuuttajien ja kantaväestön edustajien näkemyksiä maahanmuuttajien käytännössä toteutuneita akkulturaatiostrategioita suurin ero on separaation – vain lähtömaan kulttuurisissa tavoissa pitäytymisen – kohdalla. Vain joka kymmenes maahanmuuttajista näkee separoituneensa, mutta joka neljäs kantaväestön edustaja näkee, että työpaikan maahanmuuttajat ovat separoituneet, eli toimivat vain oman lähtömaansa kulttuurin tavoin, eivätkä ole omaksuneet suomalaisia kulttuurisia tapoja. Vertailtaessa maahanmuuttajien ja kantaväestön näkemyksiä ideaalisista akkulturaatiostrategioista näkyvin ero on assimilaation – sulautumisen – kohdalla. Maahanmuuttajista assimilaatiota pitää parhaana – toivottavimpana – vaihtoehtona vain joka kymmenes; kun taas kantaväestön edustajista noin joka kolmas toivoo, että maahanmuuttajat assimiloituisivat, eli toimisivat vain suomalaisten tapojen mukaan. Käytännössä omaksuttujen akkulturaatiostrategioiden ja hyvinvoinnin (työpaikalla) väliltä ei yhteyksiä löytynyt, mutta ideaalisina pidettyjen akkulturaatiostrategioiden ja hyvinvoinnin väliltä maahanmuuttajien kohdalla yhteys löytyi. Ne maahanmuuttajat, jotka pitävät separaatiota – lähtömaan kulttuurisissa tavoissa pitäytymistä – parhaana akkulturaatiostrategiana, voivat huonommin kuin muut. Ero on yli seitsenkertainen. Hyvinvoinnin ja maahanmuuttajan lähtömaan väliltä löytyi myös yhteys luokitellessa maahanmuuttajat Euroopan sisä- ja ulkopuolelta tulleisiin: Euroopan ulkopuolelta tulleet voivat paremmin kuin sisäpuolelta tulleet.
-
(2014)The purpose of this research is to study and understand racism between ethnic minority group children as a phenomenon in schools. The goal is to study, through the speech of teachers, what kinds of cultural categories exist in schools and what factors, according to teachers, influence racist encounters between children from ethnic minority groups. This study is part of the research project Racism Between Ethnic Minority Groups, carried out by the youth education organization Non Fighting Generation. The intention of the project is to study racism between ethnic minority groups. The theoretical background of this study is in the theory of social identity, which focuses on group behaviour and out-group relations. It is based on the notion that people form evaluations about their own group by comparing it to other groups. The data of the research was collected from seven elementary school teachers in the Helsinki metropolitan area by using semi-structured interview method and the interviews were analyzed through discursive methods. The data show that there is hierarchy-based reasoning between ethnic minority groups. Considering one's own ethnic group to be better than other minority groups seems to help the individual strengthen his/her social identity. Based on cultural categorization children with Asian background were seen as calm survivors, more likely to stay in the background. Children with Russian roots were described to have a strong sense of cultural identity. Arrogant behaviour was also seen as a cause for why Russian boys got into trouble. The Somali children were the ones who stood out the most and who also separated themselves the most from other ethnic minority groups. Physical appearance, style of clothing, cultural habits and religious way of life defined the Somali children as a cultural category. In this study four factors were shown to influence racist conflicts between ethnic minority groups in school; religion, lack of a majority language, cultural habits and behavioural patterns learned at home. The results of this study indicate that racism exists between ethnic minority group children and that teachers feel they lack the means to tackle the issue. This research shows the need for a deeper understanding of the phenomenon, so that it can be prevented in the future.
-
(2014)The purpose of this research is to study and understand racism between ethnic minority group children as a phenomenon in schools. The goal is to study, through the speech of teachers, what kinds of cultural categories exist in schools and what factors, according to teachers, influence racist encounters between children from ethnic minority groups. This study is part of the research project Racism Between Ethnic Minority Groups, carried out by the youth education organization Non Fighting Generation. The intention of the project is to study racism between ethnic minority groups. The theoretical background of this study is in the theory of social identity, which focuses on group behaviour and out-group relations. It is based on the notion that people form evaluations about their own group by comparing it to other groups. The data of the research was collected from seven elementary school teachers in the Helsinki metropolitan area by using semi-structured interview method and the interviews were analyzed through discursive methods. The data show that there is hierarchy-based reasoning between ethnic minority groups. Considering one’s own ethnic group to be better than other minority groups seems to help the individual strengthen his/her social identity. Based on cultural categorization children with Asian background were seen as calm survivors, more likely to stay in the background. Children with Russian roots were described to have a strong sense of cultural identity. Arrogant behaviour was also seen as a cause for why Russian boys got into trouble. The Somali children were the ones who stood out the most and who also separated themselves the most from other ethnic minority groups. Physical appearance, style of clothing, cultural habits and religious way of life defined the Somali children as a cultural category. In this study four factors were shown to influence racist conflicts between ethnic minority groups in school; religion, lack of a majority language, cultural habits and behavioural patterns learned at home. The results of this study indicate that racism exists between ethnic minority group children and that teachers feel they lack the means to tackle the issue. This research shows the need for a deeper understanding of the phenomenon, so that it can be prevented in the future.
-
(2013)Utgångspunkten för den här studien är att Finlands invandrarbefolkning har ökat fort under de senaste åren, detta har fört med sig en offentlig diskussion samt forskning om integrationen av invandrare, men fokus har främst legat på arbetsmarknadsintegration, språkkunskaper samt tillägnandet av den lokala kulturen. Däremot finns det relativt lite forskning som behandlar den politiska integrationen, även om ämnet på sistone har fått mer uppmärksamhet. I dagsläget är personer med invandrarbakgrund underrepresenterade inom det politiska systemet och röstar mer sällan än personer som tillhör majoritetsbefolkningen, vilket kan ses som ett demokratiskt problem. Studiens huvudsakliga syfte är att studera uppfattningar av och resonemang kring politisk representation bland utlandsfödda kommunalpolitiker som var uppställda som kandidater i kommunalvalet 2012 i Helsingfors. Den huvudsakliga frågan är vilka samhällsgrupper och intressen kandidaterna ser sig själv som representanter för. Dessutom studeras även varför och hur kandidaterna har valt att aktivera sig inom politiken och deras synpunkter på eventuella specifika invandrarintressen. I och med att integrationen under de senaste åren har politiserats och på grund av att debatten främst har initierats av aktörer som förhåller sig negativt till invandring och månkulturalism är det även av intresse att studera hur politikerna har reagerat på debatten och huruvida den har påverkat deras politiska engagemang. Den huvudsakliga teoretiska referensramen utgörs av teorier om minoritetsrepresentation och framför allt av Anne Phillips idé om närvarons politik som utgår från att en ökad representation av olika minoriteter är viktig för att uppnå ett mer jämlikt system som i högre grad beaktar olika politiska intressen. Dessutom används olika perspektiv på social identitet och tillhörande samt politisk integration och mobilisering av personer med invandrarbakgrund. Studien vägleds av en förståelse att förhållandet mellan politisk representation och sociala identiteter är komplext, vilket innebär att politikernas representationsuppfattningar kan vara mycket mångskiftande. Studiens empiriska del består av 10 semistrukturerade samtalsintervjuer av utlandsfödda kandidater som var uppställda i 2012 års kommunalval i Helsingfors. Intervjuerna genomfördes mellan oktober 2012 och januari 2013. Till sin natur är studien en beskrivande fallstudie och i analysen av materialet har ett teorikonsumerande tillvägagångasätt använts. Analysen av materialet har genomförts med hjälp av programmet Atlas.ti. Resultaten visar på att kandidaterna ser sig själv som representanter för ett flertal olika grupper och intressen, men också på att många av dem vill föra invandrarnas talan inom politiken. Men det förkommer även politiker som tar avstånd från idén att de på grund av sin bakgrund ska fungera som representanter för invandrare och minoriteter, medan andra politiker använder sig av sin etniska bakgrund för att profilera sig politiskt. Resultaten speglar att Helsingfors har en allt större befolkning med invandrarbakgrund och att integrationspolitiken mer än tidigare har kommit upp på den politiska agendan. Men på grund av förväntningar från partierna, medierna och det omgivande samhället ser det även ut att finnas ett tryck på politiker med invandrarbakgrund på att de ska arbeta med minoritets- och integrationsfrågor och därför tvingas de inom politiken förhålla sig till sin bakgrund på ett eller annat sätt. Ofta har något specifikt samhällsproblem motiverat kandidaterna att aktivera sig inom partipolitiken även om det också i varierande grad förekommer olika ideologiska motiv för den politiska aktiviteten. Olika organisationer inom tredje sektorn har fungerat som en viktig rekryteringskanal av kandidaterna. Ett intressant resultat är att somliga kandidater ser sin politiska aktivitet som ett sätt att motverka ett samhällsklimat som blivit mer fientligt gentemot invandrare och olika minoriteter. Det finns en utbredd uppfattning om att det finns somliga specifika invandrarintressen som främst hänger ihop med integrationspolitiken. Men det förekommer även många reservationer gentemot uppfattningen i och med att personer med invandrarbakgrund utgör en så heterogen grupp att det inte är meningsfullt att tala om specifika invandrarintressen. Studiens resultat visar på idén om en mer deskriptiv politisk representation under de senaste åren har haft inflytande på hur man i Finland ser på representation. Det här syns bland annat i ett ökat fokus på inkluderandet av minoriteter i beslutsfattandet, vilket ur demokratisynpunkt kan ses som en positiv utveckling. Men samtidigt finns en risk att man överbetonar politikers bakgrund och samtidigt för fokus bort från deras handlingar och åsiktsöverenstämmelsen mellan dem och deras väljare.
-
(2012)The European Union has agreed on implementing the Policy Coherence for Development (PCD) principle in all policy sectors that are likely to have a direct impact on developing countries. This is in order to take account of and support the EU development cooperation objectives and the achievement of the internationally agreed Millennium Development Goals. The common EU migration policy and the newly introduced EU Blue Card directive present an example of the implementation of the principle in practice: the directive is not only designed to respond to the occurring EU labour demand by attracting highly skilled third-country professionals, but is also intended to contribute to the development objectives of the migrant-sending developing countries, primarily through the tool of circular migration and the consequent skills transfers. My objective in this study is to assess such twofold role of the EU Blue Card and to explore the idea that migration could be harnessed for the benefit of development in conformity with the notion that the two form a positive nexus. Seeing that the EU Blue Card fails to differentiate the most vulnerable countries and sectors from those that are in a better position to take advantage of the global migration flows, the developmental consequences of the directive must be accounted for even in the most severe settings. Accordingly, my intention is to question whether circular migration, as claimed, could address the problem of brain drain in the Malawian health sector, which has witnessed an excessive outflow of its professionals to the UK during the past decade. In order to assess the applicability, likelihood and relevance of circular migration and consequent skills transfers for development in the Malawian context, a field study of a total of 23 interviews with local health professionals was carried out in autumn 2010. The selected approach not only allows me to introduce a developing country perspective to the on-going discussion at the EU level, but also enables me to assess the development dimension of the EU Blue Card and the intended PCD principle through a local lens. Thus these interviews and local viewpoints are at the very heart of this study. Based on my findings from the field, the propensity of the EU Blue Card to result in circular migration and to address the persisting South-North migratory flows as well as the relevance of skills transfers can be called to question. This is as due to the bias in its twofold role the directive overlooks the importance of the sending country circumstances, which are known to determine any developmental outcomes of migration, and assumes that circular migration alone could bring about immediate benefits. Without initial emphasis on local conditions, however, positive outcomes for vulnerable countries such as Malawi are ever more distant. Indeed it seems as if the EU internal interests in migration policy forbid the fulfilment of the PCD principle and diminish the attempt to harness migration for development to bare rhetoric.
-
(2011)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tasolla asumisviihtyvyys ja muuttohalukkuus kaupungin vuokra-asunnoissa ovat, ja onko näissä havaittavissa alueelliseen eriytymiseen tai maahanmuuttajien alueelliseen keskittymiseen viittaavia ilmiöitä. Viitekehyksenä käytetään alueellista eriytymistä ja maahanmuuttajien alueellista keskittymistä käsittelevää kansainvälistä ja kotimaista tutkimusta. Lisäksi huomioidaan asumisuran käsite, eli eri ryhmien asumistarpeet ja -toiveet sekä resurssit niiden toteuttamiseen. Tutkielmassa käytetty aineisto on Helsingin kaupungin tietokeskuksen Asumisviihtyvyys Helsingin kaupungin vuokra- ja asumisoikeustaloissa 2008 -tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto. Tilastoanalyysin tärkein menetelmä on logistinen regressioanalyysi. Alueellisen eriytymisen ja maahanmuuttajien alueellisen keskittymisen kannalta aineistolla on kaksi merkittävää vahvuutta, vaikka se rajoittuukin tiettyihin vuokra-asuntoihin: Ensinnäkin kaupungin vuokra-asunnot ovat keskittyneet tiettyihin kaupunginosiin, eivätkä sijaitse tasaisesti ympäri kaupunkia. Toisekseen rajatun asukasvalinnan kautta kaupungin vuokra-asunnot ovat tärkeä asumismuoto pienituloisille ja erityisryhmille, kuten tietyille maahanmuuttajaryhmille. Vuoden 2008 asumisviihtyvyystutkimuksessa kyselylomake myös käännettiin useammalle kielelle myös maahanmuuttajataustaisten asukkaiden mielipiteiden selvittämiseksi. Asumisviihtyvyyttä tarkasteltiin kahden muuttujan, tyytyväisyys asuntoon ja viihtyminen asuintalossa, avulla. Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä asuntoihinsa, vieraskieliset hieman niin sanottua kantaväestöä harvemmin. Suuri osa eroista selittyi demografisilla tekijöillä, jotka linkittyvät asumistarpeisiin. Toisaalta osa eroista selittyy myös erilaisilla preferensseillä. Vieraskieliset myös viihtyivät asuintaloissaan hieman kantaväestöä heikommin. Asumispreferenssien lisäksi tässä on huomioitava se mahdollisuus, että vieraskieliset asuvat jollain tavalla epäviihtyisämmissä, mahdollisesti rauhattomammissa taloissa. Muuttohalukkuutta lähestyttiin sen kautta, onko vastaaja harkinnut muuttaa asunnostaan sekä haluaisiko hän muuttaa rauhallisempaan ympäristöön. Muuton harkitseminen oli hyvin yleistä, etenkin nuoremmilla vastaajilla ja lapsiperheillä. Yleisimmin muuton harkitsemisen syyksi mainittiin asuntoon liittyvät tekijät, eli suuri osa harkituista muutoista selittyy eri elämänvaiheiden erilaisilla asumistarpeilla. Suuri osa harkituista muutoista tapahtuisi toiseen kaupungin vuokra-asuntoon. Lähtökohtaisesti vieraskielisillä oli suhteellisesti kantaväestöä enemmän muuttoaikeita, mutta ero johtui pääsääntöisesti demografisista tekijöistä. Rauhallisempaan ympäristöön haluaisivat muuttaa pääasiassa nuoremmat vastaajat sekä vieraskieliset. Muuton harkitsemiseen verrattuna näyttää siis siltä, että vieraskieliset joko asuvat levottomammilla alueilla tai kärsivät rauhattomuudesta kantaväestöä enemmän, mutta eivät silti ole harkinneet muuttoa niin usein, kuin voisi olettaa. Todennäköisesti kyseessä on pula resursseista, joilla toteuttaa asumistoiveita. Alueellisista tekijöistä rauhallisempaan ympäristöön haluamista edesauttoivat alueen matala koulutustaso sekä vieraskielisten osuus alueen väestöstä — kaikilla kieliryhmillä. Alueellisesta eriytymisestä ei varsinaisia tuloksia saatu, mutta on mahdollista, että jonkinlaista eriytymistä tapahtuu myös kaupungin vuokra-asuntosektorin sisällä. Maahanmuuttajien alueellisesta keskittymisestä voi päätellä, että mikäli tietyillä maahanmuuttajaryhmillä olisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa asumispreferenssejään, ei keskittymiä ainakaan kaupungin vuokra-asuntosektorilla muodostuisi.
-
(2011)Tutkielman lähtökohdat ja tavoite Tutkielma käsittelee thaimaalaisia yrittäjiä Helsingissä. Thaimaalaisten määrä Suomessa kasvoi nopeaa vauhtia 1990-luvun puolivälissä thaimaalais-suomalaisten avioliittojen suosion kasvaessa. Thaimaalaisten yrittäjien lukumäärästä ei ollut tilastoja, mutta Helsingin keskustassa ja sen liepeillä thaimaalaisten etnisten tuotteiden ja palveluiden tarjoajien läsnäolo oli silmiinpistävää. Thaimaalainen liiketoiminta oli tyypillisesti pienimuotoista. Yrittäjä työllisti vain itsensä tai korkeintaan muutaman ulkopuolisen työntekijän. Miksi thaimaalainen maahanmuuttaja perusti yrityksen? Onnistuiko hän elättämään itsensä ja perheensä yritystoiminnassa pitkällä aikavälillä? Miten he selittävät liiketoiminnan onnistumisia ja epäonnistumisia? Onko thaimaalaisten maahanmuuttajien eetoksesta löydettävissä taustamuuttujista riippumaton tarina, jolla he selittävät toimintaympäristönsä syy- ja seuraussuhteita? Lähtöhypoteesini on että tällainen thaimaalaisyrittäjien jakama eetos on löydettävissä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on kontrolliodotusteoria. Kontrolliodotuksen käsite viittaa yksilön käsitykseen siitä, mikä ohjaa hänelle tärkeitä tapahtumia. Yksilöt eroavat toisistaan sen mukaan kuinka paljon he uskovat tapahtumien seurausten riippuvan heidän omista kyvyistään (sisäinen kontrolliodotus) ja kuinka paljon he uskovat itsensä ulkopuolisten tekijöiden vaikuttavan tapahtumien kulkuun (ulkoinen kontrolliodotus). Kontrolliodotusteoriaan liittyy vahvasti hypoteesi, jonka mukaan yrittäjät uskovat sisäiseen kontrolliodotukseen enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Aineisto ja metodi Aineisto koostuu neljäntoista eri henkilön haastatteluista. Kielelliset ongelmat puolustavat tutkielman suurta haastateltavien määrää. Haasteellisen kohteen vuoksi aineistoa kerätään monella eri menetelmällä. Aineistoa kerätään kontrolliodotuksia tutkivat kyselylomakkeen avulla haastatellen, teemahaastatteluilla ja vapaamuotoisemmissa kohtaamisissa. Aineistoa luokitellaan diskurssianalyysin tapaan. Huolellinen diskurssianalyysi kuitenkin vaatisi kielellisesti luotettavan ja yhtenäisen aineiston. Puutteellisen kielitaidon ja usean kielen rinnakkaiskäytön vuoksi analyysissa on vahvana piirteenä kuvaileva, etnografinen lähestymistapa. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Analyysi etenee kontrolliodotus kerrallaan kuvaten, kuinka kontrolliodotusteoria istuu aineistoon. Kontrolliodotusteoria osoittautuu mielekkääksi tavaksi avata maailmankuvan vaikutuksia liiketoiminnalliseen ajatteluun, todistaen myös sen, että kyselykaavakkeen ja asennetutkimuksen keinoin aineisto olisi jäänyt kovin ohueksi. Aineiston perusteella voidaan väittää, että thaimaalainen maahanmuuttajayrittäjä uskoo vahvasti sisäisen kontrollin lisäksi ulkoiseen yritystoiminnan kontrolliin. Juju on siinä kuinka hän yhdistelee erilaisia kontrollin lähteitä liiketoiminnallisiin ja elämän hallintaan liittyviin tarkoituksiin.
-
(2015)The educational transitions of immigrant youth are seen as challenging and young immigrants complete the upper secondary education less frequently than their native counterparts in Finland. The aim of this study was to examine how the school officials, such as student counselors, principals and education administration officials, consider the specific features of the upper secondary transitions of immigrant youth and their own possibilities in supporting these transitions. The theoretical setting consists of the concepts of transitions system and transitions regimes. The data included 10 semi-structured interviews with school officials from the Helsinki metropolitan area. The interviews were analyzed using phenomenography. According to the school officials the specific features of the transitions of immigrant youth are educational choices and the assessment of competences in the comprehensive school; abilities and educational background in the upper secondary school; and the importance of language skills and social groups in both school levels. The specific features become challenging because they operate in a specific context: the Finnish education and transition system. Transition to the upper secondary school is above all institutional and in order to receive a place of study one must comply with the rules of the system. Instead of a short phase the transition is a longer process that should be supported in the long term. The school officials considered their own possibilities in supporting immigrant youth relatively good but the possibilities were restricted by resources and structural practices. The guidance of the youth could be done with more and deeper cooperation between various parties. The different preparatory educations are characteristic for immigrants but the present quantity and forms of the educations do not meet the requirements of the diverse groups of youth. The potential discontinuities and prolongations of the transitions on an individual level are in a conflicting relation to the macro level objectives of fluent transitions. The role of education in equalizing the positions of different groups in the society is increasingly important as the population becomes more diverse. The multiple needs of the immigrant youth have to be taken into consideration more consistently. The thesis is a part of the research project "Transitions and educational trajectories of immigrant youth" (Transit) of the Research Unit focusing on the Sociology and Politics of Education in the University of Helsinki.
-
(2015)The educational transitions of immigrant youth are seen as challenging and young immigrants complete the upper secondary education less frequently than their native counterparts in Finland. The aim of this study was to examine how the school officials, such as student counselors, principals and education administration officials, consider the specific features of the upper secondary transitions of immigrant youth and their own possibilities in supporting these transitions. The theoretical setting consists of the concepts of transitions system and transitions regimes. The data included 10 semi-structured interviews with school officials from the Helsinki metropolitan area. The interviews were analyzed using phenomenography. According to the school officials the specific features of the transitions of immigrant youth are educational choices and the assessment of competences in the comprehensive school; abilities and educational background in the upper secondary school; and the importance of language skills and social groups in both school levels. The specific features become challenging because they operate in a specific context: the Finnish education and transition system. Transition to the upper secondary school is above all institutional and in order to receive a place of study one must comply with the rules of the system. Instead of a short phase the transition is a longer process that should be supported in the long term. The school officials considered their own possibilities in supporting immigrant youth relatively good but the possibilities were restricted by resources and structural practices. The guidance of the youth could be done with more and deeper cooperation between various parties. The different preparatory educations are characteristic for immigrants but the present quantity and forms of the educations do not meet the requirements of the diverse groups of youth. The potential discontinuities and prolongations of the transitions on an individual level are in a conflicting relation to the macro level objectives of fluent transitions. The role of education in equalizing the positions of different groups in the society is increasingly important as the population becomes more diverse. The multiple needs of the immigrant youth have to be taken into consideration more consistently. The thesis is a part of the research project “Transitions and educational trajectories of immigrant youth” (Transit) of the Research Unit focusing on the Sociology and Politics of Education in the University of Helsinki.
-
(2017)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten uskonto on näkynyt Espoon Entresse -kauppakeskuksessa sijaitsevassa Entressen kirjastossa kyseisen kirjaston kirjastoammattilaisten ja asiakkaiden haastattelujen perusteella. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten haastateltavat ovat suhtautuneet uskonnon näkyvyyteen ja erityisesti rukousnurkan olemassaoloon yleisessä kirjastossa sekä millaisia reunaehtoja he ovat valmiit asettamaan uskonnon näkyvyydelle yleisessä kirjastossa osana 2010-luvun julkista tilaa. Kumpikin haastatteluryhmä koostuu viidestä haastateltavasta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen, aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Kim Knottin spatiaaliseen teoriaan sisältyvä tilan ulottuvuuksien luokitus. Tilan ulottuvuudet ovat fyysinen, sosiaalinen ja henkinen. Tarkastelen fyysisen ulottuvuuden osalta, missä kirjaston fyysisissä paikoissa ja miten uskonto on haastatteluaineiston pohjalta näkynyt Entressen kirjastossa. Sosiaalisen ulottuvuuden osalta tarkastelun kohteena on se, ketkä ovat osallistuneet uskonnon esiintuomiseen Entressen kirjastossa. Henkisen ulottuvuuden osalta tarkastelen puolestaan sitä, miten haastattelemani kirjastoammattilaiset ja asiakkaat ovat kokeneet uskonnon näkyvyyden Entressen kirjastossa ja millaisia tunteita uskonnon näkyminen on saanut heissä aikaan. Tutkielma rakentuu vuonna 2010 Entressen kirjastoon muslimeita varten pystytetyn rukousnurkan ja siitä nousseen kohun ympärille. Rukousnurkka oli Entressen kirjastossa kahden ja puolen viikon ajan elo-syyskuun vaihteessa, silloin meneillään olleen Ramadan-kuukauden loppuun asti. Tarkastelun aikaväli on rukousnurkkakohun jälkeinen aika haastatteluaineiston keräämiseen saakka. Tein haastattelut touko-kesäkuun välisenä aikana vuonna 2016. Tutkielman lopuksi pohditaan, onko rukousnurkkakohulla ollut vaikutusta uskonnon näkyvyyteen Entressen kirjastossa kohun jälkeisenä aikana. Tutkimustuloksissa esitän, että Entressen kauppakeskuksen alueella asuvat muslimimaahanmuuttajat ovat vaikuttaneet keskeisesti uskonnon näkyvyyteen Entressen kirjastossa. Uskonto on näkynyt Entressen kirjastossa muslimien rukoilun, peittävän pukeutumisen ja puheessa esiin tulevien uskonnollisten ilmausten muodossa. Rukoilua on näkynyt esimerkiksi kirjaston wc-tilassa ja käytävässä. Aineistoni perusteella asiakkaiden ja työntekijöiden kirjastossa rukoiluun on suhtauduttu pääasiassa kunnioittavasti ja ymmärtäväisesti. Lisäksi uskonto on näkynyt kirjaston uskontoaiheisissa tapahtumissa, kuten Koraani-näyttelyn, Maailmanuskonnot -luentosarjan ja Somalimessujen muodossa. Uskontojen esittelyt ja keskustelutilaisuudet katsottiin haastateltavien vastausten perusteella informatiivisen luonteensa vuoksi sopivaksi muodoksi uskonnon näkymiselle kirjastossa. Kristinuskon näkyminen kirjastossa esimerkiksi adventtiaikaan joululaulutilaisuuksien ja Lucia-kulkueen muodossa liitettiin haastateltavien vastauksissa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi asiaksi ja sitä pidettiin sen nojalla hyväksyttävänä. Kirjastossa uskonnon näkyvyyden rajan haastateltavat katsoivat kulkevan siinä, että kirjasto ei saa aloitteellisesti tarjota tilojaan uskonnonharjoitusta varten, koska niin tehdessään kirjasto ei enää näyttäydy puolueettomana eri maailmankatsomusten suhteen. Rukousnurkkakohulla ei ollut nähtävissä kielteistä vaikutusta uskonnon muuhun näkyvyyteen Entressen kirjastossa, sillä esimerkiksi kaikki uskontoaiheiset tapahtumat järjestettiin kohun jälkeen. Rukousnurkka oli suunniteltu väliaikaiseksi, sillä sen tarkoitus oli olla eräänlainen hyväksyntäviestin osoitus kauppakeskuksen maahanmuuttajataustaisille muslimiasiakkaille, joiden rukoilu oli kielletty kirjaston alakerrassa sijaitsevan kuntokeskuksen pukuhuoneissa siitä tulleisiin valituksiin vedoten. Kirjastossa ollutta rukousnurkkaa ei lopulta edes käytetty, mutta siitä huolimatta sen olemassaoloa kirjaston puolueettomaksi koetussa tilassa vastustettiin Internetin keskustelupalstoilla median uutisoitua asiasta. Lisäksi kirjaston ylläpitämästä rukousnurkasta tehtiin kaksi kantelua oikeusasiamiehelle. Kirjastoammattilaisten mukaan rukousnurkkakohu opetti heille sen, että joidenkin mielestä kirjasto oli tarpeettomasti puuttunut ihmisten yksityiselämään kuuluvaan asiaan, eli uskonnonharjoitukseen, tarjoamalla sitä varten erillisen alueen kirjaston julkisesta tilasta.
-
(2013)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää yhteiskunnan monikulttuuristumisen haasteita. Monikulttuuristumista tarkastellaan kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen jäsenyyden näkökulmista. Tutkielman pääpaino on kulttuurisidonnaisten poliittisten rakenteiden ja monikulttuurisuuden kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä monikulttuurisuustaustaisten nuorten (nk. monikulttuuristen nuorten) poliittisen osallistumisen mahdollisuuksissa. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1) eroavatko poliittiset nuorisojärjestöt puoluetaustansa mukaan toisistaan suhtautumisessa monikulttuurisuuteen, 2) selittääkö yhdistyksen suhtautuminen monikulttuurisuuteen (ts. ideologinen lähestymistapa kulttuurieroihin) sitä, onko yhdistyksen toiminnassa mukana monikulttuurisia nuoria ja 3) mitkä tekijät selittävät kulttuuripluralismin ja monikulttuuristen nuorten poliittisen järjestöosallistumisen välistä yhteyttä. Monikulttuurisuutta lähestytään kulttuurierojen ja kulttuurisidonnaisten yhteiskunnallisten rakenteiden tunnistamisen kautta ja yhteiskunnan muokkautumisena vuorovaikutuksen prosessissa. Habermas (1984) viittaa tällaiseen prosessiin käsitteellä kommunikaatio. Modood (2005), Parekh (2006) ja Rex (1996) puhuvat dialogista ja kompromisseista. Benhabib (2007) on määritellyt prosessin demokraattiseksi iteraatioksi. Empiirisen tutkimusaineiston muodostaa poliittisilta opiskelija- ja nuorisojärjestöiltä kerätyt 129 kyselylomakevastausta maanlaajuisesti. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena joulukuun 2006 ja huhtikuun 2007 välisenä aikana verkkolomakkeella. Aineisto analysoitiin faktorianalyysilla, varianssianalyysilla ja t-testillä sekä logistisella regressioanalyysilla. Tutkielman keskeinen teoriatausta liittyy keskusteluun monikulttuurisuudesta ja poliittisen osallistumisen murrokseen, kun kulttuuriseen samanlaisuuteen perustunut moderni kansallisvaltiollinen kansalaisuus hajoaa. Ylikansallinen muuttoliikkeen aikakautena ilmaantuu uudenlaisia jäsenyyden modaliteetteja (Benhabib 2007). Etninen ja kulttuurinen moninaisuus on erityinen haaste moderneissa demokratioissa. Se synnyttää kysymyksiä yksilöiden ja ryhmien välisten erojen hallinnasta ja tunnustamisesta sekä kansalaisuudesta ja poliittisesta jäsenyydestä (esim. Benhabib 2007; Kymlicka 1995; Matinheikki-Kokko 1994; Saukkonen 2007). Outi Lepola (2000) on tutkinut 2000-luvun vaihteen Suomessa sitä, keille katsotaan kuuluvan oikeus osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Miikka Pyykkösen (2007a) tutkimuksen mukaan maahanmuuttajanuorten omat yhdistykset eivät ole profiloituneet poliittisesti vaan toteuttavat viranomaisten osoittamaa kulttuurista ja sosiaalista integraatiota. John Rex (1996) on erottanut moniarvoisen eli pluralistisen yhteiskunnan monikulttuurisesta, sillä pluralistisessa yhteiskunnassa on rinnakkaisia normijärjestelmiä kun sen sijaan monikulttuurinen yhteiskuntajärjestys syntyy kompromissien ja dialogin kautta. Tutkimusaineistossa esiintyy neljä lähestymistapaa kulttuurieroihin: liberaalipluralistinen integraatio, kulttuuripluralismi, positiivinen erityiskohtelu ja universalismi. Suhtautumisessa lähestymistapoihin esiintyy perinteinen oikeisto–vasemmisto -jakolinja. 30 prosentissa yhdistyksistä oli maahanmuuttaja- tai monikulttuurisuustaustaisia nuoria. Poliittisessa nuorisoyhdistyksessä vallitseva suhtautuminen kulttuurieroihin on yhteydessä monikulttuuristen nuorten osallistumiseen yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksissä, joissa vallitsee kulttuuripluralistinen lähestymistapa kulttuurieroihin, on suhteellisesti enemmän toiminnassa mukana monikulttuurisia nuoria kuin kulttuuripluralismiin kielteisesti suhtautuvissa yhdistyksissä. Kulttuuriset erityispiirteet huomioivan lähestymistavan yhdistykset edistävät monikulttuurista osallistumista ja monikulttuuristen nuorten poliittista jäsenyyttä. Integroiva lähestymistapa ei tulosten mukaan edistä osallistumista. Monikulttuuristen nuorten osallistumista poliittiseen nuorisojärjestötoimintaan selittää yhdistyksen kulttuuripluralistinen suhtautuminen, kaupunkimainen toimintaympäristö ja kulttuuriryhmän erityistarpeiden huomiointi. Tutkielman lopussa keskustellaan tulosten yhteiskunnallisesta ja poliittisesta merkityksestä. Tulosten mukaan yhteiskunnan monikulttuuristuminen edellyttää kulttuurisidonnaisten rakenteiden ja toimintatapojen tunnistamista ja eri kulttuurien välistä yhdenvertaista kommunikaatiota. Ylhäältäpäin ohjattu kotouttaminen ei edistä aktiivista osallistumista yhteiskunnan poliittiseen toimintaan.
-
(2020)In integration policy perspective employment in the Finnish labor market is considered as a measure of integration. Integration training aims to find a suitable career and work path for each immigrant. Instead of an individual's wishes and skills, the labor market strongly guides career choices. The marketisation of education has also brought a new kind of efficiency requirement to the field of integration education, which combines declining financial resources and intensified efficiency expectations. Preparatory education for upper secondary vocational education and training (VALMA) is one actor in the integration field, whose purpose is to orientate immigrants to Finnish working life, society and different professions. The purpose of this thesis is to bring out the views of teachers who work in VALMA and reveal the tensions in the field of integration training. Through the interviews of teachers, I explore how the subject positions of teachers are constructed and what kind of reflections they have regarding to power and ethics. The research material consisted of interviews of five teachers working in VALMA education. My approach to the analysis has elements of discursive reading. In response to the research questions, four key factors were outlined in the background of teacher’s subject position. At the heart of everything are reflections on power and ethics, which are intertwined with reflection on language skills requirements, issues related to career choice and working life. The subject position of VALMA-teacher was constructed through controversial goals and objectives toward the desire to do the right thing and act ethically.
-
(2020)In integration policy perspective employment in the Finnish labor market is considered as a measure of integration. Integration training aims to find a suitable career and work path for each immigrant. Instead of an individual's wishes and skills, the labor market strongly guides career choices. The marketisation of education has also brought a new kind of efficiency requirement to the field of integration education, which combines declining financial resources and intensified efficiency expectations. Preparatory education for upper secondary vocational education and training (VALMA) is one actor in the integration field, whose purpose is to orientate immigrants to Finnish working life, society and different professions. The purpose of this thesis is to bring out the views of teachers who work in VALMA and reveal the tensions in the field of integration training. Through the interviews of teachers, I explore how the subject positions of teachers are constructed and what kind of reflections they have regarding to power and ethics. The research material consisted of interviews of five teachers working in VALMA education. My approach to the analysis has elements of discursive reading. In response to the research questions, four key factors were outlined in the background of teacher’s subject position. At the heart of everything are reflections on power and ethics, which are intertwined with reflection on language skills requirements, issues related to career choice and working life. The subject position of VALMA-teacher was constructed through controversial goals and objectives toward the desire to do the right thing and act ethically.
-
(2018)Following the so-called migrant crisis in Europe, the number of Muslim asylum seekers invoking conversion to Christianity has increased considerably. It can be assumed that there are multiple motives behind the conversions – this thesis aims at increasing understanding of the experiences of those who have undergone a religious transformation. The means of achieving this objective include data from semi-structured interviews with ten self-proclaimed converts and three pastors working with people of Muslim backgrounds, analyzed by using qualitative content analysis. Each participant had his own unique experience about the conversion process, but there were also common aspects shared by the interviewees. For many, losing faith in Islam was affected by the societal problems in their home countries. Accordingly, the freedom and peace in Europe were linked to Christianity. Most of the participants had initially attended the congregations from other than religious motives. Many had felt alone, bored and depressed in a foreign country without meaningful activities, and therefore they had accepted the invitation to attend a church event in the absence of other competing options. The most common reason for becoming interested in learning more about Christianity was the dissonance between their earlier views and what they faced at the congregations. The interviewees had strong views about the differences between their old and new faiths, which is common among recent converts. However, most participants had at some point struggled between Islam and Christianity. The conversion had affected the lives of the participants significantly. All of them experienced that their feelings and attitudes had changed along with the conversion process. They felt that through following Jesus they had found a new kind of a peace and they had grown to be more loving and forgiving. According to the participants, the reactions of the families were mostly negative, including cutting ties, insults and threats, and in the most extreme cases also honour violence. The participants expressed that they had faced disapproval also from some Muslims in Finland, but there were also neutral and positive reactions. The participants hoped people would understand that among the people of Muslim backgrounds attending congregations there are those who have become ‘real Christians’. They underlined that the conversion is a long and challenging process – therefore, the example of Jesus should be followed in showing love and patience also to those who initially approach the congregations with non-religious motives. At a general level, the experiences disclosed by the interviewed converts are in line with the interviewed pastors’ observations about what is common among the people of Muslim backgrounds they have worked with.
Now showing items 41-60 of 74