Browsing by Subject "opetus"

Children have an intrinsic motivation to play, and play is an essential part of the versatile development of a child. A child learns, for example, social, emotional, motoric, and cognitive skills through play. The same skills are taught in Finnish schools. It is justifiable that play is a visible part of the Finnish elementary school curriculum, in which play is encouraged to be used as one of the methods in teaching. The significance of play decreases in the curriculum for the 3-6th graders even though that age of students are still children who play. The aim of this research was to study how play appears in 4-6th graders’ actions and speech in the school context, to give a voice to the school children. In addition, the aim was to study how play appears in learning and motivation, and how it appears in the building of the sense of community in a new group. This master’s thesis is qualitative research, and it is conducted through an ethnographic method. The data was collected from a class of 25 students in grades 4-6th in a Finnish ele-mentary school in August and September of 2021. The collected data had field notes, video material, photos, and interviews. The data was analyzed by coding it in themes to answer the research questions. The concluded themes discussed how play appeared in the school con-text and what kind of role play had in the building of the sense of community. The research results indicate that the students experienced play to be an inspiring and moti-vating way to learn. The students felt that play was a refreshing break from the ordinary book-oriented studying even though they were also studying while playing. The results also show that the teacher had a significant role in building both the sense of community and the learn-ing of the students. With the teacher’s support, the students learned while playing and had the courage to play with the classmates who they did not know before.

The curriculum serves as a guideline in teacher's profession. In Finland all are bounded by the Finnish national core curriculum for the basic education. There are also more specific targets that are documented by a local council. These goals can be further defined by an individual school. A curriculum defines the value basis and aims of teaching as well as the core contents to be taught. Teacher must follow the curriculum. Student's guardians must be able to influence the defining of curriculums educational goals. Curriculum reflects surrounding society's prevailing values, customs and traditions. In this research I examined what are the conceptions of parent's on the teacher's most important tasks lessons and compared these conceptions with the curriculum. This study is a case study. The data was collected from one school in spring 2008. Research forms were sent to student's parents to collect the data. 90 of those forms were used in this study. Parents answered to a question: "which three teacher's tasks are the most important during lessons." 270 response units were collected and analyzed using qualitative method. The study also examined if the parents getting acquainted with the curriculum affected to their answers. The research revealed that three main themes are found both in curriculum education organization basis and in the collected data. The three groups were educating, KASVATTAMINEN and creating the atmosphere. The parents getting acquainted with the curriculum or not, did not show any differences in this study. All of the data were able to be linked to the curriculum, but not the entire curriculums education organization basis was found from the data.

In this Master thesis my aim is to research how teachers give verbal feedback. Giving verbal feedback is big part of teaching. Therefore, it is important that teachers evaluate their own way to give feedback. I examined how much teachers are giving feedback during lessons and what type of feedback. I also examined how much teachers are giving positive feed-back. For the analyse I am using Hattie´s and Timperley`s (2007) Model of feedback. Ac-cording this model feedback effect on four different levels. These include the level of task performance, the level of process of understanding how to do a task, the regulatory or met-acognitive process level, and/or the self or personal level. On this research I have created account of one teacher´s way to give verbal feedback during lessons. I have also examined how pupil`s behaviour effect on teacher way to give feedback. The purpose of this study is pay attention to teacher’s way to give feedback and therefore encourage to teachers evalu-ate their own ways to give feedback. My study is qualitive research and my target group is one fifth class from Helsinki. I filmed data on three different days. In the transcript of the data I included only the past where teacher was giving verbal feedback. The first and the second research question were analysed with theory-based content analysis. The third research question was analysed with data-based content analysis. The result shows that most of the teacher´s feedback is directed to the task level. Second most-used feedback was targeted to the process level third most to the self-regulation level and none of the teacher’s feedback was directed to the personal level. Most of the teacher´s feedback was positive. When pupils were working on task most used was positive task level feedback. When pupil’s behaviour was disruptive teacher was giving feedback on self-regulation level.

Digitalisaatio ja uudet oppimisympäristöt ovat merkittävä osa 1.1.2018 voimaan astuneen ammatillisen koulutuksen reformia. Yhteiskunnan digitalisoituminen edellyttää opetuksen digitalisoitumista eli oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosta niin, että ammattiin valmistuvat nuoret ja aikuiset saavat valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin. Näitä ovat digitaitojen lisäksi mm. muutoksenhallintakyky, ongelmanratkaisutaito, itseohjautuvuus sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen taito. Tämä työ on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on yksisyklinen kehittämistutkimus. Siinä suunniteltiin ja toteutettiin digitutorkoulutus Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa keväällä 2019. Tutkimus alkoi teoreettisella ongelma-analyysillä. Sen avulla selvitettiin, mitä asioita on aikaisempiin tutkimuksiin perustuen huomioitava, kun opetusmenetelmiä kehitetään enemmän digitalisaatiota hyödyntäviksi. Kehittämistutkimuksen toinen osa eli kehittämisprosessi oli digitutorkoulutuksen suunnittelu ja järjestäminen. Kehittämistuotoksena saatiin malli digitutorkoulutuksen järjestämiseksi. Sekä digitutoreina työskennelleiltä opiskelijoilta, että heidän asiakkailtaan pyydettiin palaute. Sen perusteella jatkossa on lisättävä digitutorpalvelun markkinointia sekä pohdittava, miten opiskelijoiden motivaatiota voidaan parantaa. Työn toisessa osassa haastateltiin kahdeksaan ammatillisen koulutuksen opettajaa ja yhtä apulaisrehtoria. Haastattelujen avulla etsittiin vastausta tutkimuskysymykseen ”Miten opettajat kokevat opetuksen digitalisoitumisen hyödyttävän heidän työtään?” Haastattelut olivat taustatutkimusta digitutortoiminnan kehittämistä varten. Niiden avulla pyrittiin tunnistamaan sellaisia asioita opetustyössä, joiden edistämiseen digitutortoiminnalla voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa. Digitutorien työ on tärkeässä asemassa, kun uudet opiskelijat aloittavat opintonsa. He auttavat opettajia varmistamaan, että ensimmäisen vuoden opiskelijat omaavat riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot, kun lukujärjestyksen mukainen opiskelu orientoivien viikkojen jälkeen alkaa. Samalla ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat vertaisoppimisen mallin, jota he voivat hyödyntää opinnoissaan myöhemmin toimien itse mallinantajina. Reformin myötä oppimisympäristöt monipuolistuvat ja opetus siirtyy yhä enemmän verkkoon. Verkko-oppimisen hyötynä on perinteisesti pidetty aikaan ja paikkaan sitomattomuutta. Digitalisaatio tuo paljon muitakin hyötyjä opiskeluun: ajantasainen tieto on helposti saatavilla, vuorovaikutus ja verkostoituminen lisääntyvät, osaamisen näkyväksi tekemisen tavat monipuolistuvat (multimodaalisuus). Digitalisaation haasteina oppilaitoksissa pidetään resurssien vähyyttä sekä käytäntöjen kirjavuutta saman oppilaitoksen eri osastoilla. Suunnittelun johdonmukaisuuden merkitys oppilaitoksessa korostuu. Työssä esitellään Kiltakoulu-opetusmalli.

Aims. Sustainable development has been one of the most discussed topics over the past decades. Changes towards sustainable way of life are demanded increasingly more as the state of environment deteriorates. Sustainable development has also received a central status in curricula and in contents of subjects as home economics. Textbooks are still often important tools in studying. The aim of this study is to find out what kind of discourses are used in textbooks of home economics in speech considering sustainable development and are there features of educationally acceptable teaching or indoctrination in these discourses. Research questions are: 1) What kind of discourses are used in textbooks of home economics in speech considering sustainable development? 2) What kind of features of educationally acceptable teaching or indoctrination can be recognized in these discourses? The study also participates in discussion of importance of critical thinking and reading and how exercise of power and influencing are present in Finnish textbooks. Methods. This study was carried out analyzing two textbooks of home economics aimed to 7–9-grades in primary school. The study material was analyzed using critical discourse analysis. Results and conclusions. Ten discourses used in textbooks were found: neutral passive, appealing to knowledge/argument, adjectives describing consumer's attitude, evaluating some products as better, appealing to personal and common responsibility, orders, requests, appeals and advices, questions considering consuming, benefits of making sustainable choices, defining sustainable development and goals considering sustainable development in home economics and appealing to feelings. Eight out of ten of discourses contained features of educationally acceptable teaching and seven out of ten features of indoctrination. In most discourses both features were mixed. It seems that there is indoctrination in texts of textbooks to some extent. On the other hand what is interpreted in this study as indoctrination can in other research frames be interpreted for example as using rhetorical methods or other kind of influencing. Thus it's important to carefully ponder if it's possible to claim that it is just indoctrination that is present. Exercise of power and influencing seem to be present in textbooks, despite which concepts considering influencing are used. As conclusion teacher must acknowledge and bring out attempted influencing in textbooks, broaden attitudinal views of books, present reasoning for arguments in books and help pupils develop their critical thinking. Then again can be stated that sustainable development is a political and ethical subject and universally accepted principle. Can sustainable development in general be taught in completely neutral way or be detached from ideologies behind it?

As computer technology evolves, both the need for knowledge workers and the pressure to increase the effectiveness of teaching with the help of ICT increase. Teaching of the skills needed by the knowledge workers requires new pedagogy, where instead facts and obedience the focus is on skills, independence and learning to learn. The use of ICT in education brings its own challenges to learning situations. Social constructivist computer supported collaborative learning (CSCL) is becoming a major challenger for the traditional teacher-centered learning. One of these methodologies is Progressive Inquiry, which is developed in Finland. Since the social constructive theory emphasizes the relations between learners more than the individuals' actions, research in this field must also take into account the interactions that occur in learning situations. While traditional psychological and pedagogical methods are not applicable, an old method of social sciences, SNA or social network analysis is designed specifically for the analysis of groups of people. Applications of SNA in psychology and collaborative learning are however few and preliminary, and no reliable evidence on the applicability nor useful results exist. The purpose of this study is to find out if SNA can be applied to this field of research. In this study SNA was used to analyze the learning situations of 23 classes in comprehensive and secondary schools that used Progressive inquiry. The results show that SNA can be applied to the study of CSCL, since the analysis produced preliminary measurements that were related to the quality of the course. The results are also in concordance with social constructivist theory: a course's usefulness increases as the several students write high quality messages and participate widely in different conversations.

Tavoitteet: Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitä suomalaiset opettajina työskentelevät opetusvaikuttajat julkaisevat Instagramissa ja kuinka heidän luomaansa sisältöä voidaan luokitella. Menetelmät: Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän opetusvaikuttajan kuva- ja videojulkaisuja, jotka oli julkaistu Instagramissa elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 välillä. Analyysin kohteena olivat julkaisuista kerätyt kirjalliset kuvaukset julkaisun sisällöstä ja kuvatekstistä. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teema-analyysin menetelmin. Teema-analyysin tavoitteena oli löytää julkaisuille yhteisiä aiheita ja teemoja, joiden perusteella julkaisuja on mahdollista luokitella. Tulokset ja johtopäätökset: Opetusvaikuttajien tekemät julkaisut voitiin luokitella seitsemän pääteeman alle: pedagogisten menetelmien ja työtapojen suosittelu, vuorovaikutus yleisön kanssa, kaupallinen sisältö, oma työarki, työhyvinvointi, henkilökohtaiset asiat ja kantaaottaminen. Suurin osa julkaisuista sisälsi useamman kuin yhden teeman mukaista sisältöä.

Vieraiden kielten suullisen kielitaidon osaamiseen ja viestinnälliseen kielitaitoon on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän viime vuosikymmeninä. Englannin suullisen kielitaidon opetusta ja arviointia lukiossa on kuitenkin tähän asti tutkittu enimmäkseen opettajien näkökulmasta. Ylioppilaskirjoituksiin lisättävää suullisen kielitaidon osakoetta kehitetään parhaillaan, minkä vuoksi on tärkeää antaa puheenvuoro myös lukio-opiskelijoille. Tämä tutkielma kartoittaa lukio-opiskelijoiden näkemyksiä englannin suullisen kielitaidon opetuksesta ja arvioinnista sekä tulevasta sähköisestä suullisen kielitaidon osakokeesta englannin ylioppilaskokeessa. Tutkielman aineisto kerättiin käyttäen verkkopohjaista kyselylomaketta, johon vastasi 212 lukiolaista. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä lukiolaiset ajattelevat suullisen kielitaidon opettamisesta ja arvioinnista? 2. Kuinka suullista kielitaitoa tulisi lukiolaisten mukaan mitata ylioppilaskokeessa? 3. Millaisia asenteita lukiolaisilla on sähköistä suullisen kielitaidon osakoetta kohtaan? Tutkielman tulosten mukaan lukiolaiset ovat myönteisiä suullisen kielitaidon opetusta kohtaan ja toivoisivat lisää viestinnällisiä tehtäviä oppitunneille. Etenkin tytöt ovat kuitenkin epävarmoja englannin puhumisesta luokassa. Suullisen kielitaidon arvioinnin kriteerit ovat monille lukiolaisille epäselviä, eivätkä he ole täysin varmoja, kuinka suullista kielitaitoa tulisi arvioida. Vaikka suuri osa lukiolaisista tukee suullisen kielitaidon osakokeen lisäämistä ylioppilaskokeeseen, ovat heidän vastauksensa jakautuneet voimakkaasti puolesta ja vastaan. Ylioppilaskokeen takaistusvaikutuksen on todettu ohjaavan lukion opetusta, ja siten myös suullisen kielitaidon osakokeella voisi olla positiivisia vaikutuksia suullisen kielitaidon opettamiseen ja arviointiin. Ylioppilaskokeen takaistusvaikutus näkyy lukiolaisten vastauksissa siten, että monen mielestä suullista kielitaitoa tulisi opettaa enemmän, jos sitä testattaisiin ylioppilaskokeessa. Lisäksi moni vastasi osallistuvansa suullisen englannin kurssille todennäköisemmin, jos suullisen kielitaidon koe olisi osana englannin ylioppilaskoetta. Ylioppilaskokeiden sähköistyminen ei huolestuttanut lukiolaisia, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ollut kokemusta mobiililaitteiden käytöstä suullisen kielitaidon harjoitteluun oppitunneilla. Tulosten valossa voidaan todeta, että lukiolaiset tarvitsevat lisää harjoitusta ja sen tuomaa varmuutta suullisessa kielitaidossa vielä ennen suullisen kielitaidon osakokeen käyttöönottoa ylioppilaskokeessa.

Palautteenanto on tärkeä ja väistämätön osa yläkoulun englannin kielen opetusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan englantia yläkoulussa opettavien ajatuksia ja käytänteitä palautteenantoon liittyen. Tutkielma käsittelee tapoja, joilla opettajat antavat palautetta oppilaiden teksteistä yläkoulun englanti vieraana kielenä -opetuksessa. Tutkielmassa verrataan viiden opettajan palautteenantostrategioita ja -konventioita. Tavoitteena on selvittää, mitä palautteenantostrategioita opettajat käyttävät ja saada selville, ovatko opettajien uskomukset ja palautteenantokonventiot keskenään yhteneväiset. Tavoitteena on myös saada selville, millaisia eroja palautteenantomenetelmissä ja -tavoissa on eri opettajien välillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu sekä palautteenantoon liittyvistä käsitteistä että useiden eri tutkijoiden näkökulmista palautteenantotapoihin ja niiden hyödyllisyyteen. Tutkielmassa esitellään debattia, jossa tuodaan esille mielipiteitä sekä virheidenkorjaamisen puolesta että virheidenkorjaamista vastaan. Tutkimuksen aineistona ovat englanninopettajien yksilöhaastattelut sekä englanninopettajien korjaamat kirjoitelmat. Haastattelumenetelmänä käytettiin semi-strukturoitua haastattelua. Tutkimuksessa selviää, että opettajat antavat oppilaille palautetta sekä kirjallisesti että suullisesti. Palautteessa opettajat eivät keskity vain kirjallisissa tuotoksissa esiintyviin virheisiin, vaan heidän oppilaille antamansa palaute on monipuolista. Osa opettajista keskittyy enemmän itse virheisiin ja sisältöön, kun taas osa opettajista antaa myös palautetta kirjoitetusta tekstistä kokonaisuutena. Jotta tulosten pohjalta voitaisiin tehdä päätelmiä yleistettävyyden näkökulmasta, tutkimuksen tulisi olla laajempi. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että opettajien oppilaille antama palaute on sekä monipuolista että kannustavaa.