Browsing by Subject "propaganda"

Pro gradu tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten vapaaehtoisten lähtömotiiveja Viron vapaussotaan vuosina 1918–1920. Aihetta on tutkittu aikaisemmin mutta aikaisempi tutkimus on kaivannut lisäselvitystä. Kysymystä lähestyttiin aikaisempaa laajemmassa viitekehyksessä ja tämä tutkimus osallistuu osaltaan kansainväliseen keskusteluun ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä väkivallasta Euroopassa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen pääasiallisena lähdeaineistona toimi sotaan lähteneiden tuottama kirjallinen aineisto kuten kirjeet, päiväkirjat ja muistelmat. Aikaisemman tutkimuksen väittämät toimivat tämän tutkimuksen olettamina ja tarkentavina tutkimuskysymyksinä. Aineistoa on tarkasteltu lähdekriittisesti ja tutkimuskysymykset on esitetty historiallisessa kontekstissa. Tutkimussuuntauksena on uusi sotahistoria ja näkökulmana yksilön kokemus ulkomaille sotimaan lähdöstä. Tämä tutkimus tuo esiin, kuinka vapaaehtoisista koostuvat joukot muodostettiin ja millaista värväystoimintaa harjoitettiin. Toiminta oli tehokasta ja halukkaita ilmoittautui ennakoitua enemmän. Monet lähtijöistä olivat huomattavan nuoria ja heihin kohdistui aatteellista valistustoimintaa. Tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että Viron vapaussotaan osallistui Suomessa värvätyiden lisäksi 1300 suomalaista Neuvosto-Venäjän punaisen armeijan mukana. Heidän osuuttaan on tutkittu vähän ja tämä tutkimus osoittaa tutkimuksen lisätarpeen heidän osaltaan. Viroon lähteneiden motiivit vaihtelivat ja lähtöpäätökseen vaikuttivat monet tekijät. Yleisin lähtömotiivi oli halu auttaa. Virolaiset koettiin veljeskansana jota pelätty bolshevismi uhkasi. Tästä tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että taloudelliset syyt olivat aikaisemmin oletettua yleisempiä. Venäläisiin kohdistunut viha ei ollut lähtöpäätöstä tehdessä niin merkittävä syy, kuin aikaisemmin on oletettu. Seikkailunhaluisuutta esiintyi runsaasti ja tulos vahvistaa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Tutkimus esittää uuden hypoteesin jatkotutkimusta varten: Autotelinen toiminta saattaa selittää joidenkin useisiin sotiin vapaaehtoisesti lähteneiden vaikuttimia. Tutkimus voi toimia tapaustutkimuksena tutkittaessa laajemmin suomalaisten lähtömotiiveja ulkomaalaisiin konflikteihin ja/tai tutkittaessa ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Euroopan väkivaltaisuuksia.

Tutkielmassa tarkastellaan Venäjän ulkoministeriön retoriikkaa. Tutkimuskohteena on Venäjän ulkoministeriön verkkosivu, jolla ministeriö esittää vastineita kansainvälisestä mediasta valikoimiinsa valeuutisiksi kategorisoimiinsa uutisiin. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisiin uutisiin ministeriö tarttuu ja toisaalta, millaista retoriikkaa ministeriö käyttää vakuuttaessaan yleisöä uutisten virheellisyydestä sekä ministeriön näkökulmasta uutisten aiheisiin. Lisäksi tarkastellaan, millaisia viestejä sivustolla on, ja miten ne asettuvat jatkumoon Venäjän aikaisemman viestinnän kanssa. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalisen konstruktionismin teoria sekä retoriikan tutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaista kuvaa Venäjän ulkoministeriö rakentaa sivustollaan maailmasta ja ennen kaikkea, miten. Lisäksi ymmärrystä aiheesta syvennetään propagandan ja disinformaation teorioilla sekä Venäjän tutkimuksen kirjallisuudella. Tutkimuksen aineiston muodostaa Venäjän ulkoministeriön verkkosivun vuosien 2017 ja 2018 tekstit eli 76 tekstiä. Aineistoa analysoidaan sisällön erittelyn sekä retoriikan tutkimuksen keinoin. Sisällön erittelyn kautta analysoidaan, millaisia uutisia sivustolle poimitaan. Lisäksi sisällön erittelyn avulla valikoitiin, mitkä tekstit analysoitiin retoriikan analyysissa. Retoriikan analyysin avulla vastataan kysymykseen, miten Venäjän ulkoministeriö rakentaa todellisuuden kuvauksestaan vakuuttavaa. Retoriikan analyysissa hyödynnetään Aristoteleen eetos, paatos ja logos -jaottelua sekä uuden retoriikan tutkimusta. Tutkimuksen tulos on, että Venäjän ulkoministeriön verkkosivulle poimitaan uutisia eri medioista, minkään tietyn median korostumatta. Uutisia on medioista ympäri maailmaa, mutta yleisimmin yhdysvaltalaisista ja eurooppalaisista medioista. Uutisten aiheet liittyvät pääosin Venäjän kansainväliseen toimintaan. Eniten sivustolle poimitaan uutisia, joissa kerrotaan Venäjän aseellisesta toiminnasta, vaikuttamisesta muihin maihin sekä Venäjän ja muiden maiden suhteista. Uutiset, jotka eivät liity Venäjän kansainväliseen toimintaan liittyvät Venäjän sisäpolitiikkaan, ja pieni osa uutisista ei liity millään lailla Venäjään. Retoriikan analyysissa analysoidaan tarkemmin tekstejä, joissa Venäjän ulkoministeriö kommentoi uutisia liittyen Syyrian sotaan, vaikuttamiseen Yhdysvaltain vaaleissa sekä Venäjän sisäpolitiikkaan tai tapahtumiin Venäjällä. Analyysin perusteella tekstien keskeiset väitteet ovat, että Venäjästä levitetään väärää tietoa kansainvälisessä mediassa, virheellistä tietoa levitetään nimenomaan tahallaan, Venäjä toimii Syyrian sodassa oikeutetusti ja että Venäjä ei ole vaikuttanut Yhdysvaltain vaaleihin. Tekstien vakuuttavuus nojaa enemmän eetokseen ja paatokseen kuin logokseen. Varsinaista argumentointia on teksteissä verrattain vähän. Ironia on keskeinen vakuuttamisen keino. Eetoksen osalta teksteissä erottuu erityisesti kontrasti Venäjän ulkoministeriön virallisen aseman sekä tekstien tyylin välillä. Puhuja korostaa institutionaalista asemaa puhumalla koko ministeriön nimissä, mutta toisaalta puhuja puhuu aktiivissa, käyttää pisteliästä ja humoristista kieltä. Paatos koostuu erityisesti kansallistunteeseen, oikeudenmukaisuuteen, siviilien kärsimyksen vähentämiseen ja totuudellisuuteen vetoamisesta. Teksteissä on havaittavissa aiemmasta Venäjän tutkimuksen kirjallisuudesta tunnettuja elementtejä, kuten vahva lännen ja Venäjän vastakkainasettelu, Venäjän asemoiminen itsensä uhriksi aktiivisen lännen hyökätessä sekä toisen maailmansodan käyttäminen retorisena resurssina.