Browsing by Subject "ruumiillisuus"
Now showing items 41-43 of 43
-
(2021)Tarkastelen tutkielmassani Maria Matinmikon teosta Värit (2017) tilaan, ruumiillisuuteen ja identiteettiin keskittyvän teorian ja lähiluvun metodin avulla. Värit on kokeellinen proosaa ja runoa yhdistävä teos, jossa tarkastelun keskiössä on havainto sekä sen moninaisuus ja suhde tilaan ja ruumiillisuuteen. Teos tarkastelee genren, teemojen, kielen sekä identiteetin ja sukupuolen moninaisuutta kaleidoskooppimaisen, kuuteen osastoon jaetun rakenteensa avulla. Teoksen kaleidoskooppimaisuus konkretisoituu erityisesti puhujan havainnon kautta suodattuvassa tilan kuvauksessa, jossa aktuaalinen todellisuus, menneisyys, kuvitelmat ja taide sekoittuvat aiheuttaen yllättäviä siirtymiä. Käsittelenkin teoksen tiloja Henri Lefebvren (1991 [1974]) ajatuksen mukaisesti ensisijaisesti tuotettuina tiloina, joihin mahtuvat sekä fyysisen paikan että abstraktin tilan ainekset. Väreissä tilat vaikuttavat tekstien puhujaan ja puhuja tiloihin, ja kaikkiaan tilat toimivat teoksessa moninaisen subjektiivisen ja yhteiskunnallisen aineksen kyllästäminä polttopisteinä, joissa erilaiset ainekset törmäävät ja sulautuvat yhteen. Surrealismin teorian avulla puolestaan tutkin, kuinka kuviteltu, fantasioitu ja sanoista syntyvä rakentaa teoksessa kuvattuja tiloja. Nojaan tutkielmassani myös humanistisen maantieteen käsityksiin ihmisen toteutumisesta kulttuurisissa tiloissa sekä tilasta sosiaalisesti muotoutuvana kokonaisuutena. Värien tilojen sosiaalista ja poliittista luonnetta tutkiessani hyödynnän Doreen Masseyn (2008) ajatusta valtageometriasta, jonka mukaan tila on aina monimutkainen valtasuhteiden verkko. Osoitan, että yksittäisten tilojen kuvauksen kautta Väreissä käsitellään laajempaa yhteiskunnallista todellisuutta. Värien puhujan tilakokemus kietoutuu queerin teeman ympärille. Tätä tutkiessani hyödynnän aiempia tutkimuksia ruumiillisuuden, identiteetin ja queerin suhteesta kirjallisuudessa. Lähiluennassa osoitan, että Väreissä syrjivät valtarakenteet tulevat ilmi teoksen puhujan ruumiillisessa kokemuksessa, ja että teoksessa valta ja kulttuuri kirjoittuvat ruumiiseen ja vaikuttavat tilakokemukseen. Jatkuvassa transformaatiossa olevat tilat ovatkin yhteydessä teoksen pyrkimykseen kyseenalaistaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia normeja ja niiden muovaamaa käsitystä yhtenäisestä identiteetistä.
-
Väärinteon esille tuomiseksi : Numerin 5:11–31 tarkastelua kognitiivisten rituaaliteorioiden keinoin (2018)Tämän tutkielman tavoitteena on soveltaa kahta kognitiivista rituaaliteoriaa Vanhan testamentin tekstin Numeri 5:11–31 tutkimukseen – arvioiden samalla kyseisten teorioiden suhdetta ja antia muinaisten tekstien tutkimukselle. Tämä tavoite nousee osittain kognitiivisten näkökulmien lisääntyvästä käytöstä raamatuntutkimuksessa. Hyödynnän R. N. McCauleyn ja E. T. Lawsonin rituaalien kompetenssiteoriaa sekä P. Boyerin ja P. Liénardin teoriaa mielen varojärjestelmistä peilaamalla niitä tekstiin Num. 5:11–31, kyseistä tekstiä koskevaan aiempaan tutkimukseen, muinaista Lähi-itää koskevaan aineistoon sekä kognitiotieteistä, psykologiasta ja kognitiivisesta uskonnontutkimuksesta nouseviin laajempiin näkökulmiin. Tekstissä Num. 5:11–31 kuvataan aviorikoksesta epäillylle vaimolle suoritettavaa monivaiheista rituaalia, jossa uhrataan Jahvelle, vannotaan vala sekä juotetaan naiselle rituaalivettä, jonka on määrä vaikuttaa hänen sukupuolielimiin ja hedelmällisyyteen jollain tavoin. Tekstiin liittyy lukuisia teksti- ja lähdekriittisiä kysymyksiä. Nämä ovat johtaneet osan tutkijoista esittämään, että tekstissä Num. 5:11–31 kuvattaisiin useampaa rituaalia tai että siinä olisi yhdistelty erillisiä rituaalikuvauksia. Tekstissä Num. 5:11–31 voidaan myös havaita monia yhtäläisyyksiä muualla Vanhan testamentissa ja muinaisen Lähi-idän teksteissä kuvattuihin rituaaleihin sekä avioliittoa, aviorikosta ja naisia koskeviin kuvauksiin. Tuon työssäni esille, miten ruumiillisten prosessien, tunteiden ja näihin pohjaavan ajattelun voidaan katsoa vaikuttaneen oleellisesti tekstissä Num. 5:11–31 esiintyviin teemoihin ja käsityksiin. Numerin 5:11–31 ja sen taustalle monesti oletetun rituaalin suhdetta on syytä problematisoida, sillä rituaaliteorioiden ja kognitiivisten lähestymisten valossa vaikuttaa todennäköiseltä, että rituaalit eivät ainoastaan vaikuta teksteihin, vaan tekstit vaikuttavat myös rituaaleihin ja nämä prosessit ovat keskenään monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Rituaalikäyttäytymisen yhteydessä esiintyvä ajattelu ei myöskään aina vastaa teologisesti oikeaoppiseksi miellettyjä tai ylöskirjattuja käsityksiä. Tuon esille, miten tekstillä Num. 5:11–31 on mahdollisesti pyritty vaikuttamaan sekä rituaalikäytänteisiin että Jahveen ja tämän tunteisiin. Arvioin kriittisesti käyttämiäni kognitiivisia rituaaliteorioita ja kognitiivisia lähestymisiä raamatuntutkimukseen tuoden esille, miten ne voisivat hyötyä mm. automaattisten ja kontrolloitujen ajatteluprosessien välisten erojen tarkemmasta huomioinnista, muinaisten ja modernien ihmisten aivojen kasvu- ja kehitysympäristöjen erojen perehtyneestä pohdinnasta sekä tekstien ja lukutaidon kognitiivisten ja kulttuurillisten vaikutusten selkeämmästä esiintuonnista.
-
Väärinteon esille tuomiseksi: Numerin 5:11–31 tarkastelua kognitiivisten rituaaliteorioiden keinoin (2018)Tämän tutkielman tavoitteena on soveltaa kahta kognitiivista rituaaliteoriaa Vanhan testamentin tekstin Numeri 5:11–31 tutkimukseen – arvioiden samalla kyseisten teorioiden suhdetta ja antia muinaisten tekstien tutkimukselle. Tämä tavoite nousee osittain kognitiivisten näkökulmien lisääntyvästä käytöstä raamatuntutkimuksessa. Hyödynnän R. N. McCauleyn ja E. T. Lawsonin rituaalien kompetenssiteoriaa sekä P. Boyerin ja P. Liénardin teoriaa mielen varojärjestelmistä peilaamalla niitä tekstiin Num. 5:11–31, kyseistä tekstiä koskevaan aiempaan tutkimukseen, muinaista Lähi-itää koskevaan aineistoon sekä kognitiotieteistä, psykologiasta ja kognitiivisesta uskonnontutkimuksesta nouseviin laajempiin näkökulmiin. Tekstissä Num. 5:11–31 kuvataan aviorikoksesta epäillylle vaimolle suoritettavaa monivaiheista rituaalia, jossa uhrataan Jahvelle, vannotaan vala sekä juotetaan naiselle rituaalivettä, jonka on määrä vaikuttaa hänen sukupuolielimiin ja hedelmällisyyteen jollain tavoin. Tekstiin liittyy lukuisia teksti- ja lähdekriittisiä kysymyksiä. Nämä ovat johtaneet osan tutkijoista esittämään, että tekstissä Num. 5:11–31 kuvattaisiin useampaa rituaalia tai että siinä olisi yhdistelty erillisiä rituaalikuvauksia. Tekstissä Num. 5:11–31 voidaan myös havaita monia yhtäläisyyksiä muualla Vanhan testamentissa ja muinaisen Lähi-idän teksteissä kuvattuihin rituaaleihin sekä avioliittoa, aviorikosta ja naisia koskeviin kuvauksiin. Tuon työssäni esille, miten ruumiillisten prosessien, tunteiden ja näihin pohjaavan ajattelun voidaan katsoa vaikuttaneen oleellisesti tekstissä Num. 5:11–31 esiintyviin teemoihin ja käsityksiin. Numerin 5:11–31 ja sen taustalle monesti oletetun rituaalin suhdetta on syytä problematisoida, sillä rituaaliteorioiden ja kognitiivisten lähestymisten valossa vaikuttaa todennäköiseltä, että rituaalit eivät ainoastaan vaikuta teksteihin, vaan tekstit vaikuttavat myös rituaaleihin ja nämä prosessit ovat keskenään monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Rituaalikäyttäytymisen yhteydessä esiintyvä ajattelu ei myöskään aina vastaa teologisesti oikeaoppiseksi miellettyjä tai ylöskirjattuja käsityksiä. Tuon esille, miten tekstillä Num. 5:11–31 on mahdollisesti pyritty vaikuttamaan sekä rituaalikäytänteisiin että Jahveen ja tämän tunteisiin. Arvioin kriittisesti käyttämiäni kognitiivisia rituaaliteorioita ja kognitiivisia lähestymisiä raamatuntutkimukseen tuoden esille, miten ne voisivat hyötyä mm. automaattisten ja kontrolloitujen ajatteluprosessien välisten erojen tarkemmasta huomioinnista, muinaisten ja modernien ihmisten aivojen kasvu- ja kehitysympäristöjen erojen perehtyneestä pohdinnasta sekä tekstien ja lukutaidon kognitiivisten ja kulttuurillisten vaikutusten selkeämmästä esiintuonnista.
Now showing items 41-43 of 43