Browsing by Subject "syrjintä"

Tavoitteet. Suomessa liikunnan ympärillä syrjintää on tutkittu lähinnä vapaa-ajan harrastuk sien kontekstissa. Syrjintäaiheiset tutkimukset varhaiskasvatuksessa ovat koskeneet ennen kaikkea kiusaamista. Liikuntakasvatuksen saralla tutkijoita on innoittanut fyysiseen aktiivi suuteen perehtyminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä syrjinnästä ilmiönä varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen kontekstissa tasa-arvon näkökulmasta. Tarkoitus on selvittää minkälaisia normeja varhaiskasvatusta ohjaavat liikuntakasvatuksen asiakirjat sisältävät ja millainen on se todellisuus, jota normeilla pyritään ylläpitämään. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytin kirjallisuuskatsausta, joka on erotelta vissa kahteen orientaatioon, joita ovat narratiivinen ja integroiva katsaus. Tässä tutkiel massa tekniikaksi valikoitui narratiivinen katsaus, jonka avulla pyrittiin saamaan laaja kuva aiheesta. Tutkimusaineiston valintaa ohjasi vahvasti tutkimuskysymykset ja aineisto muo dostuu viidestä suomalaista varhaiskasvatusta ohjaavasta liikuntakasvatuksen asiakirjasta. Tutkimuksessa normeja asiakirjoista paikannettiin kriittisen diskurssianalyysin avulla. Kriitti sessä diskurssianalyysissä pyritään ensin tunnistamaan diskurssi, jonka jälkeen pyrittiin analysoimaan, millaista todellisuutta diskurssin avulla ylläpidetään. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatusta ohjaavien liikuntakasvatuksen asiakirjojen ohjeistukset olivat yhtenäisiä tyttöjen ja poikien osalta, joten varhaiskasvatuksen pihoilla pe lattavat jalkapallopelit kuuluvat ohjeistusten mukaan kaikille. Todellisuus, jota varhaiskasva tuksen liikuntakasvatuksen normeilla pyritään ylläpitämään, on kuitenkin ristiriidassa lasten kautta vapaa-ajan urheilusta tulevien tapojen, uskomusten ja arvojen kanssa. Lapset saatta vat siirtää pihalla pelattaviin jalkapallopeleihin urheilusta tutut normit, jolloin syrjinnän ilmiö on todellinen varhaiskasvatuksen arjessa. Kaikilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus osallis tua peleihin. Tulosten avulla voidaan kehittää toimintatapoja syrjinnän ehkäisemiseksi ja tunnistaa syrjintätilanteita, jolloin niihin voidaan puuttua.

The topic of my thesis is the social construction of reality in Finnish children's literature. In my dissertation, I am looking for an answer to what kind of reality is constructed in Finnish children's literature. Literature is an important part of education. As society changes, it is necessary to examine what kind of reality is built in children's literature, because children's books are the part of children's reality. Children's books are a mirror where children reflect themselves and the world around them. The values, norms and attitudes that appear in literature are transmitted to the child and how the child builds a picture of reality through books. The Finnish education system has been criticized for the favoring of middle-class and white children. There is also too little diversity in Finnish education materials. The first step to appreciate and understand diversity is to become aware of the phenomena associated with it. For this reason, in my thesis I have examined the values, norms and attitudes of the most popular and newest children's books.  The theoretical framework of my dissertation is divided into two parts. I examine the research material from the perspective of social constructionism and intersectionality. In the theoretical framework, I focus on examining the language used in the material as a factor that constructs and shapes reality. From the point of view of an intersectional approach, I look at different social groups and their attention in children's books. My material consists of eight Finnish children's books, which have been selected as material according to two different principles. Four of the children's books have been selected from among the most quoted children's books of 2021. The other four books have been selected as part of the material based on their year of publication, as the thesis had an imperative to pay attention to the newest children's books as well. There are three research questions. In the first research question, I am looking for an answer to what kind of reality is constructed in the books from the point of values, norms and attitudes. In the second question, I study whether there are factors that promotes equality. In the third research question, I am searching for what kind of racism appears in the books. I divided the material into two main entities, through which reality was constructed. They are called discourses of values, norms and attitudes that differ from traditional ones and traditional values, norms and attitudes. These two entities contain a total of 15 discourses, which turned out to be relevant for the topic of my research.  The results of my thesis show that although there are more factors supporting equality in children's literature than before, the presence of diversity is low. Instead of diversity, the whiteness norm prevailed in the majority of the books. For this reason, based on the results, children belonging to the PoC (People of Color) group or other minorities do not have enough identification in my thesis literature. With the help of observed discourses, educators and teachers can in the future choose anti-racist children's books as books to read, which promote equality and prevent racism. As a whole, the thesis provides important information about the values, norms and attitudes prevailing in Finnish children's literature. Through them, educators and teachers can utilize better the power of social change hidden in children's books. 

Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden naisten työnhakuprosessiin liittyviä odotuksia, kokemuksia ja tunteita. Tavoitteena on nostaa esiin työnhakuvaiheessa kohdattuja haasteita ja onnistumisia sekä tuottaa tietoa siitä, miten naisten työelämäintegraatiota voisi sujuvoittaa. Odotukset, kokemukset ja tunteet on uusi näkökulma aiheeseen. Tutkimuksen aihe on erittäin ajankohtainen juuri nyt, koska suomalainen työelämä on nopeatempoisessa murroksessa. Suurin osa naisista muuttaa maahan parisuhteen tai perheen vuoksi, jolloin koulutus- tai työpaikkaa ei ole maassa valmiina. Muuttosyyn, – ajankohdan, lähtömaan ja koulutuksen lisäksi työllistymiseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ikä ja sukupuoli. Tutkimus sijoittuu sukupuolentutkimuksen kentälle ja siinä yhdistyy eri tutkimusalojen teoriat maahanmuuttotutkimuksesta työelämäntutkimukseen. Sukupuoleen ja maahanmuuttoon liittyvien käsitteiden ohella keskeisiä käsitteitä ovat uraan liittyvät käsitteet. Maahan muuttaneet kohtaavat Suomessa syntyneitä useammin syrjintää työnhakuvaiheesta lähtien, naiset t yleisemmin juuri rekrytointivaiheessa. Työn aineisto koostuu 12 nuoruus- tai aikuisiällä Suomeen muuttaneen naisen haastattelusta. Taustaksi on haastateltu neljää asiantuntijaa, jotka työskentelevät kohderyhmän työelämään ohjauksen parissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua ja aineiston analyysimenetelmämä sisällönanalyysiä. Aineiston haastateltavien kokemusten analyysissa intersektionaalinen näkökulma on keskeinen. Tutkimuskysymykset keskittyvät haastateltavien odotusten ja kokemusten lisäksi sukupuolen, henkilökohtaisten vahvuuksien, motivaation ja ulkopuolelta saadun tuen merkitykseen työnhakuprosessissa. Lopuksi tarkastellaan työnhakuun liittyvien haasteiden vaikutusta tutkittavien urapolkuihin. Työnhaku on prosessi, joka vaatii runsaasti itsesäätelyä. Työnhakuprosessiin liittyvässä analyysissä käytetään tukena Carver ym. (2006) stressitekijöihin reagoimisen teoriaa sekä Banduran minäpystyvyysteoriaa (1977, 1982, 1994). Minäpystyvyysteorian lähtökohtana on ajatus yksilöstä aktiivisena toimijana. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aineiston haastateltavilla oli työnhakuvaiheen alussa runsaasti inhimillistä pääomaa, hyvät työnhakuvalmiudet, korkea motivaatio sekä vahvoja minäpystyvyyden kokemuksia. Toiminnassa korostui pyrkimys aktiiviseen elämänhallintaan, joka näkyi esimerkiksi suunnitelmallisuutena sekä tuen etsimisenä välineellisiin ja tunteellisiin asioihin. Haastateltavien kokema odotusten ja kokemusten välille syntynyt ristiriita johtui useista tekijöistä, esimerkiksi odotuksesta englanninkielisiä työmarkkinoita tai osaamisen, koulutuksen ja työkokemuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia kohtaan. Työnantajien asettamat korkeat suomen kielen taidon vaatimukset sekä rekrytointivaiheessa kohdattu syrjintä ja rasismi aiheuttivat raskasta tunnekuormaa. Tutkimuksesta käy ilmi, että pitkittyneellä työnhakuprosessilla ja siihen liittyvällä syrjinnällä oli vaikutusta työnhakijoiden eri elämänalueille ja tämän myötä työpaikan löytymiseen. Nämä kokemukset myös murensivat ainakin väliaikaisesti haastateltavien minäpystyvyyden kokemusta. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää, mistä tekijöistä maahan muuttaneiden naisten työnhakuun ja uraan liittyvä minäpystyvyyden kokemus muodostuu, miten sen aste vaikuttaa työnhakuprosessissa onnistumiseen ja miten sitä voi tarvittaessa ylläpitää ja vahvistaa. Johtopäätöksenä todetaan, että aineiston haastateltavien toimijuuden mahdollisuuksiin vaikuttivat yhtäaikaisesti useat eriarvoisuutta tuottavat tekijät, esimerkiksi palveluohjauksessa kohdattu eriarvoinen kohtelu sekä rekrytointivaiheessa kohdattu syrjintä. Tutkimuksen lopussa esitetään kehittämisehdotuksia, joiden myötä maahan muuttaneiden naisten työelämäintegraatioita voi sujuvoittaa. Ehdotukset liittyvät palveluohjauksen kohdentamiseen ja yhdenvertaisuuteen sekä julkisen ja kolmannen sektorin hyvät käytännöt yhdistävän toiminnan kehittämiseen ja koordinointiin. Kolmannella sektorilla on Suomessa tärkeä rooli maahan muuttaneille naisille suunnattujen työllistämispalvelujen toteuttajana. Työnhakuprosessissa menestymisen kannalta on keskeistä tarjota tukea työnhakijoiden motivaation ja verkostojen vahvistamiseen. Huomiota tulisi kiinnittää myös tukityöllistämisen jaksojen tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä vaikuttavuuden seurantaan. Keskeisessä roolissa suomalaisen työelämän kehittämisessä yhdenvertaisemmaksi on naisten urasuunnittelun tukeminen, mentorointikäytäntöjen hyödyntäminen sekä perheen ja työn yhteensovittamista tukevien rakenteiden vahvistaminen

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani tunteiden filosofiaa, jaettuja tunnetiloja ja empatiaa. Tavoitteenani on selvittää etenkin filosofian ja teologian näkökulmista, mitä tunteet ja empatia ovat. Perehdyn uskonnollisiin tunteisiin omana kategorianaan ja selvitän, mikä ero on emotionaalisen tartunnan ja empatian välillä. Käsittelen aihettani sekä sekulaarissa että uskonnollisessa kontekstissa erilaisten näkökulmien ja esimerkkien kautta. Havainnollistan tunteiden ja empatian merkitystä esimerkkien avulla muun muassa yhteisön jäsenenä toimimiselle, moraaliselle elämälle ja hyvinvoinnille. Tarkastelen sekä tunteiden filosofian ja empatian historiaa että nykytutkimusta. Koska nykyfilosofiassa tunteiden ja empatian ymmärtämiseksi perustietämys luonnontieteellisistä näkökulmista ja ihmisen psykologisista- ja biologisista prosesseista on oleellista, käytän tutkimusmenetelmänä poikkitieteellisen tutkimusaineiston analyysiä. Monia nykyisinkin keskeisiä kysymyksiä on pohdittu jo klassisissa filosofian teksteissä. Perinteisesti tunteiden on ymmärretty olevan fenomenologisia ilmiöitä, joissa yksilön kannalta merkittävät tapahtumat ja impulssit laukaisevat muutoksia kehossa ja käytöksessä. Tunteita on tarkasteltu pelkistetysti kolmen eri teoreettisen viitekehyksen kautta: tunteet on ymmärretty joko kokemuksellisena ilmiönä, arvostelmina tai motivaatioina. Nykyisin ajatellaan yleensä, että tunteet muodostuvat lukuisista komponenteista. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan pystytty antamaan vastausta ja selitystä siihen, mikä on tunteiden perusominaisuus tai luonne. Uskonnollisten tunteiden osalta ei ole myöskään olemassa konsensusta. Jotkut pitävät uskonnollista tunnetta erityisenä ilmiönä, kun taas toiset ovat sitä mieltä, että uskonnollisilla tunteilla ei ole uniikkia olemusta. Tunteita pidettiin pitkään järkeen verrattuna alempiarvoisina. Etenkin hyveellisen elämän kannalta järkeä pidettiin ylivoimaisena. Nykyisin tunteiden ja järjen vastakkainasettelu on vähentynyt ja tunteita pidetään yhtenä tiedon lajeista. Tunteet vaikuttavat myös moraalisiin päätöksiin. Tunteet ja empatia ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, mutta empatiassa olemme omien mielentilojemme, kuten tunteiden, ohella tietoisia myös toisten mielentiloista. Empatian on esitetty eroavan jaetuista tunnetiloista esimerkiksi siten, että empatiaa kokeva tiedostaa empatiansa kohteena olevan persoonan ja kykenee erottamaan omat tunteensa toisen tunteista. Jaetussa tunnetilassa tunteen kohde ja tunnetila on yhteinen. Emotionaalisessa tartunnassa ihminen ei välttämättä tiedosta, mihin hänen tunnetilansa alun perin liittyy eikä sitä, kenen tunteesta siinä on kyse. Empatia edistää prososiaalisten asenteiden ja prososiaalisen käyttäytymisen muodostumista. Empatiakyky on luonnollinen ominaisuus, mutta se ei takaa empaattista toimintaa ja toisen kunnioittamista. Empatiaa voidaan systemaattisesti tukahduttaa esimerkiksi joitain ihmisryhmiä epäinhimillistämällä. Vaillinainen empatiakyky ja asenteelliset ongelmat voivat selittää ihmisten poikkeuksellisen väkivaltaisia tekoja esimerkiksi sotatilanteissa. Empatiavajetta ilmenee myös arkisemmin erilaisten ryhmien välillä.

Tutkielmassa keskeisenä teemana on oikeudellinen yhdenvertaisuus. Oi-keudellisesta yhdenvertaisuudesta säädetään kansainvälisissä lähteissä esimerkiksi Euroopan unionin tasolla sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jonka tulkinnasta vastaa pääasiassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kansallisella tasolla oikeudelli-sesta yhdenvertaisuudesta säädetään perustuslaissa sekä esimerkiksi yleislakina so-vellettavassa yhdenvertaisuuslaissa sekä rikoslaissa. Kaikille mainituille säädöksille on yhteistä, että syrjinnän kiellosta säädetään myös ”muun syyn” perusteella. Tämän tutkielman keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä on selvittää, mitä tällaisella ”muulla syyllä” tarkoitetaan muun muassa mainituissa säädöksissä. Lisäksi tutkimuksessa keskitytään esimerkiksi yhdenvertaisuuden ennakolliseen turvaamiseen sekä ”muu-hun syyhyn” liittyviin prosessuaalisiin kysymyksiin, kuten näyttötaakkaan sekä hyvitys- ja korvauskäytäntöön. Tutkielman metodina on lainopillinen tutkimus, eli tutkielmassa systematisoidaan ja tulkitaan voimassaolevaa oikeutta. Tärkeimpinä oikeuslähteinä ovat jo mainitut sää-dökset. Säädöksiä tulkitaan käyttäen hyväksi esimerkiksi lain esitöitä sekä oikeuskir-jallisuutta. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä oikeuskäytäntöön, sillä ”muuta syytä” ei ole riittävällä tavalla käsitelty oikeuskirjallisuudessa. Keskeisenä tutkimustuloksena voitiin muun muassa havaita, että ”muuta syytä” kos-keva lainsäädäntö on pluralistista sekä epäkoherenttia. Tätä ilmentää esimerkiksi se, että ”muun syyn” sisältö poikkeaa toisistaan tutkielmassa käsitellyissä säädöksissä ja sitä ei voida tulkita kaikissa säädöksissä yhteneväisesti.

Tutkielmassa tutkitaan, millaisiin kohtuullisiin mukautuksiin vammaisella henkilöllä on oikeus oppivelvollisuuden piiriin kuuluvassa maksuttomassa perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Tutkielman tuloksia voi hyödyntää myös muunlaisessa koulutuksessa. Tutkielma on lainopillinen. Tutkielmassa tarkastellaan yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä oikeutta koulutukseen. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus koulutukseen. Yhdenvertaisuudessa ja syrjimättömyydessä on kysymys ihmisarvosta, ja ne ovat perustavanlaatuisimpia perus- ja ihmisoikeuksia. Myös oikeus koulutukseen on perustavanlaatuinen perus- ja ihmisoikeus. Sen toteutuminen vaikuttaa useiden muiden oikeuksien toteutumiseen, ja sillä on yksilön ylittävä, yhteiskunnallinen vaikutus. Suomi on ratifioinut yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Yleissopimus perustuu vammaisuuden ihmisoikeusmallille, jonka mukaan vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja asenteista ja ympäristöstä johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Ihmisoikeusmalli tunnustaa vammaisuuden yhteiskunnan luomaksi rakenteeksi ja vain yhdeksi osaksi henkilön identiteettiä. Ihmisoikeusmalli ohjaa yhteiskuntaa purkamaan asettamiaan esteitä. Sopimus tunnustaa oikeuden inklusiiviseen koulutukseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että vammaisuus ei voi olla perusteena sulkea vammaisia henkilöitä yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Vammaisilla henkilöillä on oikeus päästä yhdenvertaisesti muiden kanssa tavallisiin kouluihin, joissa on inklusiivista ja laadukasta koulutusta. Inklusiivisessa koulutuksessa yleisen koulutusjärjestelmän tulee vastata erilaisten oppijoiden tarpeisiin sen sijaan, että vammaisten henkilöiden tulisi mukautua yleiseen koulutusjärjestelmään. Sopimuksen mukaan vammaisille henkilöille on tehtävä kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi. Yhdenvertaisuuslaki asettaa viranomaiselle, koulutuksen järjestäjälle, työnantajalle sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajalle velvollisuuden tehdä kohtuulliset mukautukset. Oikeus inklusiiviseen koulutukseen edellyttää, että vammaisia henkilöitä varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan vammaisen henkilön näkökulmasta. Mukautus on kohtuullinen, jos se saavuttaa tavoitteensa ja vastaa yksilöllisesti vammaisen henkilön tarpeisiin. Toisaalta mukautukset eivät saa aiheuttaa suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta niiden tekemiseen potentiaalisesti velvoitetulle toimijalle. Mukautukset ja niiden kohtuullisuus määrittyvät tapauskohtaisesti. Kohtuullisten mukautusten tekemiseen potentiaalisesti velvoitetun toimijan tulee käydä vuoropuhelua vammaisen henkilön kanssa ratkaisujen löytämiseksi. Kohtuullisilla mukautuksilla tavoitellaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Vammaisten henkilöiden moninaisuus ja kohtuullisten mukautusten tapauskohtaisuus tarkoittavat, että mukautukset voivat olla monenlaisia. Eri oppilaat saattavat tarvita erilaisia mukautuksia, vaikka kyse olisi samasta vammasta. Koulutuksen järjestäjän tulee käydä keskustelua vammaisen oppilaan ja tilanteesta riippuen vammaisen oppilaan huoltajien kanssa. Kohtuulliset mukautukset koulutuksessa voivat liittyä esimerkiksi koulumatkoihin, oppitunnin sijainnin vaihtamiseen, lisäajan antamiseen oppilaalle ja monisteiden tarjoamiseen vaihtoehtoisessa muodossa. Tutkielmassa pohditaan myös mahdollisia ongelmakohtia kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa. Koska mukautukset ovat tapauskohtaisia, toimijoille voi olla epäselvää, mikä heidän velvollisuutensa sisältö milloinkin on. Toimijan tulisi pystyä arvioimaan mukautusten kohtuullisuutta sekä itsensä että vammaisen henkilön kannalta. Olennaista on, käyvätkö vammainen henkilö ja toimija käytännössä keskenään aitoa vuoropuhelua. Oikeuden toteutumisen kannalta tietoisuuden lisääminen kohtuullisista mukautuksista on tärkeää.

Analysoin tutkielmassani James Baldwinin kirjoittamaa novellikokoelmaa “Going to Meet the Man” siinä esiintyvän teeman, syrjinnän, näkökulmasta. Syrjintä on hyvin yleinen aihe Baldwinin teoksissa, ja hän omisti myös suuren osan elämästään erilaisten vähemmistöjen, kuten seksuaali- ja rotuvähemmistöjen, puolustamiseen. Baldwinilla oli myös henkilökohtaista kokemusta syrjinnästä, minkä takia hänen tekstejään lukiessaan saa tietää paljon hänen omasta elämästään ja vastoinkäymisistään. Tämä henkilökohtainen puoli tuo lisää syvyyttä hänen teoksiinsa, ja mahdollistaa niiden yksityiskohtaisen analysoinnin. Novellikokoelmasta analysoin yhteensä kuutta novellia, jotka jaan kolmeen ryhmään niissä esiintyvän syrjinnän tyypin perusteella. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat novellit, joissa syrjintä esiintyy perheen sisällä. Toisen ryhmän novelleissa päähenkilöt joutuvat syrjinnän kohteeksi oman seksuaalisuutensa takia. Kolmannen ryhmän novelleissa esiintyy henkilöiden rotuun kohdistuvaa rasismia. Käsittelen kutakin ryhmää omassa luvussaan. Tutkimuksessani keskityn pääosin siihen, miten novelleissa esiintyvä syrjintä vaikuttaa niiden päähenkilöihin ja heidän asenteisiinsa itseään ja ympäröivää maailmaa kohtaan. Samalla pohdin syrjinnän taustalla olevia syitä, sekä Baldwinin mahdollisia motiiveja kyseisten novellien kirjoittamiseen. Materiaalinani käytän eri kriitikoiden kirjoittamia arvosteluja ja esseitä Baldwinista ja hänen teoksistaan, sekä myös Baldwinin omia esseitä omasta urastaan ja elämästään. Tutkimuksen aikana huomaan, että syrjinnällä on merkittävä vaikutus novellien päähenkilöihin ja heidän oman arvon tunteeseensa. Enemmistöstä vieraantuminen saa heidät kyseenalaistamaan oman asemansa ja jopa inhoamaan itseään. Novellit antavat hyvin kattavan kuvan syrjinnän monimuotoisuudesta. Analyysin aikana käy myös ilmi, että Baldwinin mukaan ympäristöllä on hyvin paljon merkitystä ihmisten asenteisiin ja näin ollen voi myös painostaa ihmisiä syrjimään toisiaan. Yhteiskunnan vaikutus on hyvin näkyvässä osassa kaikissa tutkimukseni kohteena olevissa tarinoissa. Sekä oman tutkimukseni että Baldwinin omien kirjoitusten perusteella voidaan väittää, että yksi Baldwinin tavoitteista oli saada lukijat kyseenalaistamaan amerikkalaisen yhteiskunnan arvot, ja irrottautumaan sen vaikutusvallasta syrjinnän ehkäisemiseksi.