Browsing by Subject "tunteet"

This thesis examines the book Molli, published by Katri Kirkkopelto in 2013, which is being promoted as tool for learning emotional skills in childhood. The purpose of this thesis was to find out what kind of emotions the picture book has, how emotions manifest as the story unfolds, and how many different emotions come up in the book. In addition, the thesis explores how the protagonist’s emotional skills develop as the book progresses. The subject of the thesis is very topical as the development and management of emotional skills are discussed in educational documents, on the educational field and in the media. Because of this, early childhood educator needs tools to practice the child’s emotional skills. The approach of the thesis is qualitative and the research material used in it is above mentioned picture book Molli. The research material was analysed by using content analysis for viewing the text and visual content analysis for viewing the picture. The results of the thesis indicated that the description of negative emotions dominated the whole picture book and more than half of the emotions expressed through the analysis were negative. Thus, the book deals more with negative emotions than positive ones. As the story progressed, however, positive emotions appeared more evenly throughout the story compared to negative emotions. The prevailing negative emotions were anger, loneliness, sadness, tension and fright. The prevailing positive emotions were joy, kindness, curiosity, well-being, courage and persistence. The book’s protagonist, Molli, developed its emotional skills as the story progressed. In the beginning of the book, Molli did not recognize its emotions but at the end it learned to control different emotions. Based through this research, this picture book presents a remarkable amount of different emotions both via image and text. This picture book also proves to be a versatile tool for interpreting emotions. Although the picture book deals more with negative than positive emotions, the book still has a happy ending which is typical for children’s literature.

Maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, miten lapsen kuolemasta johtuvaa suruprosessia ja siihen liittyviä tunteita käsitellään Anna Elina Isoaron runokokoelmassa Tämänilmaiset (2019). Erittelen tarkkaa lähilukua hyödyntäen sekä teoksen aihetta ja sisältöä että surun tunnetta rakentavia runokeinoja. Keskityn tutkielmassa surun tunteeseen, koska hypoteesini on, että se nousee kaikista teoksen tunteista voimakkaimmin esiin. Tutkielman keskeinen kysymys on, miten teoksen aihe ja siihen valitut runokeinot kommunikoivat keskenään: tukevatko ne toisiaan vai asettuvatko ne ristiriitaiseen suhteeseen toisiinsa nähden. Tutkielma esittää, miten nämä kaksi osa-aluetta pääsevät yhdistymään teoskokonaisuudeksi, jonka eri osat osallistuvat suruprosessin rakentumiseen. Tutkielma asettuu sekä kirjallisuudentutkimuksen että tunteidentutkimuksen piiriin. Lisäksi tutkielmassa tukeudutaan teoskokonaisuuden poetiikkaa käsittelevään teoriataustaan. Näitä yhdistelemällä tutkielmaan luodaan mahdollisimman todenmukainen käsitys siitä, minkälaisia emootioita, affekteja ja tunteita teoksesta nousee esiin ja miten teoskokonaisuus, eri osastot ja teoksen vaihtuva puhuja-asema vaikuttavat suruprosessin ja surun tunteen ilmenemiseen. Tutkielma osoittaa, että teokseen valituilla runokeinoilla on merkityksensä surun tunteen rakentumisessa. Erilaisilla runokeinoilla luodaan ero tilallisten affektien ja kerronnallisten emootioiden välille. Puhuja-aseman muuttuvat näkökulmat tuovat suruprosessiin useita kokijoita, ja teoksen metalyyrinen puhuja osoittaa, miten haastavaa surun tunnetta on sanallistaa rehellisesti. Typografisella asettelulla, rytmillä, vertailulla, motiiveilla ja muilla runokeinoilla nostetaan esiin surun muotoja ja kerrotaan, miltä suru sen kokijasta todella tuntuu. Teoksen intertekstuaalinen aines tekee yksityisestä surukokemuksesta yleisemmän. Kuolemasta kirjoittamisen perinne näyttäytyy teoksessa elinvoimaisena ja monipuolisesti käytetyt intertekstit syventävät tulkintoja lapsen menetyksestä johtuvasta surusta.

Objectives. The significance of emotional skills as a means of maintaining one’s well-being is crucial. Emotional skills have an all-encompassing effect on our well-being, since they function as mental resources in many aspects of life. In addition, they help to strengthen self-esteem and have positive effect on human relationships. Key components of emotional development include the evolving of a maternal bond and a child’s experiences in various early childhood environments. In addition to the relationship between a child and their parents, peers have a central role in the development of a child’s emotional skills. The purpose of this study is to examine methods teachers working in early childhood use to assist children’s emotional skill development and the challenges they face carrying out emotional education. Methods. Study material was collected by interviewing two kindergarten teachers and two special education teachers in December 2018. The collected material was then analyzed with a qualitative content analysis, which was influenced by both data-based content analysis and theory-guided content analysis. Results and conclusions. Based on my results, essential means of supporting emotional development were the teacher’s and other educator’s actions alongside with various teaching and learning materials. Significance of peers in the development of children’s emotional skills was, according to interviewees, substantial. Emotional education was put into practice every day, especially in day-to-day, quotidian situations. Challenges faced in implementing emotional education were diverse: lack of resources, different factors involving actions of staff and children’s individual attributes all had an effect in actualizing emotional education in kindergarten and preschool. Emotional education seems to have a key role in early childhood education, and it is thought to be one of its most crucial elements. Teachers working in early childhood education seemingly realize, that emotional skills serve as a foundation for learning. Based on this study I can conclude, that teacher’s working in early childhood education have the needed readiness and skills to carry out emotional education in kindergartens and preschools. How said education is practiced and how emotional skills are taught and supported is partially influenced by the teacher’s own education and personality.

Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on johtanut laajamittaisimpaan pakolaistilanteeseen Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Useimmille suomalaisille sota ja sen seurauksena kotinsa jättäneet ihmiset tulevat todelliseksi ensisijaisesti mediassa. Medialla on paljon valtaa, ja erityisesti sodan kaltaisessa kriisitilanteessa media osallistuu tunteiden herättämiseen, tuottamiseen ja kierrättämiseen. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että mediassa pakolaiset ja maahanmuuttajat esitetään yleensä hallinnollisesta näkökulmasta turvallisuutta tuottavana uhkana tai passiivisina, äänettöminä uhreina. Mediaesityksissä on korostunut rodullistetut stereotypiat, epäinhimillistävä puhetapa sekä viranomaisten näkökulmat. Tässä maisterintutkielmassa tutkin Ukrainan sotaa paenneiden uutisoinnissa rakentuvia tunnediskursseja. Olen kiinnostunut siitä, millaisia merkityksiä tunteisiin liitetään ja miten nämä merkitykset muokkaavat käsityksiä Ukrainan sodan seurauksena paenneista ihmisistä sekä suomalaisista itsestään. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia tunnediskursseja Ukrainasta paenneita käsittelevissä uutisartikkeleissa esiintyy ja miten näitä tunnediskursseja tuotetaan? Miten tunnediskurssit suhteutuvat aikaisemmassa tutkimuksessa havaittuihin pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon kytkeytyviin diskursseihin? Tutkimukseni aineisto koostuu Helsingin Sanomien uutisartikkeleista (N=96), jotka on julkaistu 24.02.2022–24.08.2022 välillä. Tutkimuksen teoreettinen ote tunteisiin perustuu Sara Ahmedin ja Margaret Wetherellin ajatuksiin tunteista sosiaalista todellisuutta säätelevinä, sosiaalisesti ja kulttuurisesti muovautuvina käytänteinä. Teoreettista viitekehystä täydentää kriittinen diskurssianalyysi, joka toimii myös tutkielman tutkimusmetodina. Tunteita tulkittiin aineistosta kiinnittämällä huomiota kerronnan keinoihin, tekstien rakenteisiin, sanavalintoihin ja tunnepohjaiseen identifikaatioon. Analyysin tuloksena löysin ja nimesin viisi toisistaan erottuvaa mutta keskenään keskustelevaa tunnediskurssia: 1) surun ja pelon tunnediskurssi, 2) myötätunnon ja solidaarisuuden tunnediskurssi, 3) kiitollisuuden tunnediskurssi, 4) epävarmuuden ja turhautumisen tunnediskurssi sekä 5) toivon ja ilon tunnediskurssi. Merkittävimmät tuntijoiden ryhmät olivat paenneet, suomalaiset ja auttajat. Sisällöltään rikkaat tunnediskurssit osoittavat, kuinka elämää syvästi järkyttävien tapahtumien ja vaikeiden tunteiden rinnalle nousee myös inhimillisyydestä ja vieraanvaraisuudesta viestiviä sekä tulevaisuuteen toivolla katsovia tunteita. Tutkimus osoittaa, kuinka Ukrainan sotaa paenneiden uutisointi toisintaa joitakin vakiintuneita pakkomuuttoon liittyviä diskursseja, mutta tuottaa myös vaihtoehtoisia merkityksellistämisen tapoja niiden rinnalle ja tilalle. Sotaa paenneille mahdollistetaan monenlaisia tunnerooleja ja aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen he saavat paljon tilaa mediassa. Tunteiden avulla sotaa paenneet merkitään ensisijaisesti välittämisen ja vieraanvaraisuuden arvoisiksi sekä suomalaiset myötätuntoa osoittavaksi affektiiviseksi yhteisöksi.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Eräs tapa käsitellä affekteja on jakaa ne uskomuksiin, asenteisiin ja tunteisiin. Aiempien tutkimusten mukaan affektit ovat keskeisessä osassa esimerkiksi matemaattisessa ongelmanratkaisussa suoriutumisessa ja yhteydessä siihen, millaisia tavoitteita opiskelija itselleen asettaa. Affekteja voidaan jäsentää valenssin ja aktivaation kautta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia matemaattiseen todistamiseen liittyviä tunteita opiskelijat tyypillisesti kokevat matematiikan yliopisto-opintojen alkuvaiheessa. Tavoitteena oli jäsentää Johdatus yliopistomatematiikkaan -kurssilaisten todistamiseen liittyviä tunteita valenssin ja aktivaation käsitteiden avulla todistamisen oppimisen kannalta hyödyllisiin ja haitallisiin. Mielenkiinnon kohteena olivat lisäksi keinot, joita opiskelijat käyttivät negatiivisista tunteista selviytymiseen. Kiinnostavaa oli myös, miten opiskelijat raportoimiaan tunteita selittivät, ja muuttuivatko opiskelijoiden näkemykset todistamisesta kurssin kuluessa. Menetelmät. Tämän tutkimuksen kohdejoukkona olivat 440 syksyn 2019 Johdatus yliopistomatematiikkaan -kurssin opiskelijat. Aineisto saatiin Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osaston matematiikan opetuksen tutkimusryhmältä (vastuullinen tutkija Johanna Rämö) ja se koostui opiskelijoiden kirjallisista avovastauksista kysymykseen: ”Millaisia tunteita koet, kun sinun on todistettava jotain matematiikassa?”. Opiskelijoiden vastaukset analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sekä teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Todistamiseen liittyi paljon erilaisia tunteita, joista suurin osa lukeutui tätä tutkimusta ohjanneen teoreettisen viitekehyksen mukaan todistamisen oppimisen kannalta hyödyllisiin. Positiivisia tunteita raportoitiin jonkin verran enemmän kuin negatiivisia tunteita. Myös opiskelijoiden käyttämät keinot negatiivisista tunteista selviytymiselle olivat lähes yksinomaan oppimista edistäviä strategioita. Opiskelijoiden asenteet kurssin kuluessa muuttuivat niin ikään todistamisen oppimisen kannalta edulliseen suuntaan. Yleisimmin koetuista tunteista haaste, mielenkiinto, epävarmuus, turhautuminen sekä vaikeus ja hankaluus painottuivat todistamisen alkupuolella, ja onnistumista, mielihyvää sekä iloa koettiin, kun todistustehtävä valmistui. Todistustehtävien tekemiseen näyttää opetteluvaiheessa liittyvän vaihtelevia tunteita. Toiseksi eniten mainintoja positiivisten aktivoivien tunteiden jälkeen saivat negatiiviset ei-aktivoivat tunteet, joten haasteeksi jää, miten oppimisen kannalta haitallisia tunteita kokeneiden opiskelijoiden todistamisen oppimista olisi mahdollista edistää massakurssilla.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikin hyödyntämisen mahdollisuuksia oppimisen kontekstissa, erityisesti tunteiden näkökulmasta. Aiemmat tutkimukset ovat todistaneet musiikin harrastamisesta olevan hyötyä esimerkiksi lukemisen oppimisessa ja vieraiden kielten opiskelussa. Toisaalta paljon on tutkittu musiikin vaikutuksia tunteisiin ja niiden käsittelemiseen. Tunteiden tiedetään olevan yksi tärkeimmistä vaikuttajista oppimisen taustalla, mutta niiden huomioimiseksi ei ole juurikaan konkreettisia keinoja yleisesti esillä. Tässä tutkimuksessa esittelen tutkimusta pääasiassa kahden tutkimusalan eli musiikin ja oppimisen kentältä. Pyrin löytämään yhteyksiä musiikin, oppimisen ja tunteiden väliltä sekä pohdin niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia koulumaailmassa, jossa painotetaan yhä enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, narratiivisella otteella. Tämä oli tarkoituksenmukaista, koska pyrin muodostamaan katsauksellani laajan yleiskuvan aiemmasta tutkimuksesta ja etsimään merkittäviä yhteyksiä niiden välillä. Aineisto koostuu sekä suomen- että englanninkielisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista ja alan tutkijoiden kirjoista. Koska tutkimusalueet ovat hyvin laajoja, pyrin etsimään mahdollisimman ajankohtaista tutkimusta, kuitenkin ottaen huomioon muutamia merkittäviä teoksia 2000-luvun taitteesta. Analysoin tutkimustani erityisesti kognitiivisen neurotieteen näkökulmasta, mutta sivuan hieman myös muita, erityisesti musiikkiin liittyviä teorioita. Aineistoa löytyi aiheesta melko runsaasti. Tutkimusta, jossa valitsemani kolme tekijää eli musiikki, oppiminen ja tunteet olisivat olleet tasavertaisesti tarkastelun kohteena ei kuitenkaan löytynyt. Peruskoulun opetussuunnitelmassa näiden kolmen tekijän merkitystä toisilleen ei tunnistettu juuri ollenkaan. Johtopäätöksenä voin kuitenkin todeta, että musiikilla ja oppimisella on yhteys tunteiden näkökulmasta. Musiikilla voidaan vaikuttaa hyvin paljon ihmisen fysiologiseen olotilaan sekä omien tunteiden ilmaisemiseen ja purkamiseen. Optimaalinen fysiologinen olotila sekä mielen hyvinvointi ovat edellytyksiä uuden oppimiselle ja sen mielekkyydelle. Koulumaailmassa ei kuitenkaan vielä tunnisteta riittävästi musiikin monipuolisia mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa.

To recover from a stressful situation and take care of your own well-being, the important thing is to get your thoughts away from these stressful situations. Here you can use various activities that actively take people's thoughts away from stressful situations. Recovery, i.e., relaxation, starts as soon as your thoughts shift away from stressful things. The goal of this qualitative case study was to find out whether a beginner can have positive effects on his own well-being and feelings of relaxation when he is garter stitching. The study examined how emotions appeared during learning to knit and how emotions changed during learning the skill. The research material was produced together with a novice knitter for this study. The material consisted of video materials containing the thinking out loud of a novice knitter, from which the reflections made by the novice knitter were transcribed and analyzed in text form. The research material was produced in 14 consecutive evenings, about 20 minutes/evening, after the novice knitter's working day. Video files were analyzed with the Atlas.ti 23 program through the themes that emerged from the material and the Making-Process-Rug visual video analysis method. The material obtained during knitting and the material transcribed from the reflections were analyzed on the same thematic levels. Based on the research results, a novice knitter can achieve positive emotions that affect his well-being and a feeling of relaxation. The right knitting technique, the right tools for the knitter, and the working environment have a significant impact on the emergence of positive emotions and the encountering and overcoming of negative emotions. The results challenge us to pay more attention to these aspects and to study the meanings of these effects more.

Aims. Mental disorders in adolescence are common, and when left untreated, they can significantly affect the developmental phase of adolescence, impacting development throughout life. Changes in experiencing emotions are typical in mental disorders, however, normal fluctuation of emotions in adolescence may impact the early detection of disorders in young people. Currently there is little research on the connection between temporal fluctuation of emotions and mental disorders in adolescence. This thesis is studying the variation in temporal fluctuation of emotions, mental alertness and self-control in adolescents that have at least one mental disorder, or no mental disorders, as well as the connection between such temporal fluctuations with different mental disorders. In addition, this thesis is studying the connection between the number of simultaneous mental disorders and the intensity of emotions, mental alertness and self-control. Methods. The studied group consisted 342 16–18-year-old adolescents from Helsinki, out of which 69.6% were girls. The data used in the study was part of the second stage of the SleepHelsinki! cohort study by the University of Helsinki. “MINI” interview technique was used for assessing the mental disorders and PsyMate™ application (which is based on the ESM method) was used for assessing the temporal fluctuation of emotions, mental alertness and self-control. The connections were examined with linear mixed models. Results and conclusions. The study did not detect any difference in the observed temporal fluctuation of emotions when comparing the adolescent that had at least one mental disorders with those that did not have any mental disorders. A greater number of detected mental disorders had a connection with weaker joyfulness and satisfaction, more intense depression, anxiety and irritability, as well as better experienced self-control. The number of disorders was not detected to have an affiliation with mental alertness. The study did not detect a systematic connection between temporal fluctuation of emotions and mental disorders, but some reference of connection between certain disorders and temporal fluctuation of emotions was detected. In the future it would be beneficial to study these connections while considering the impact of situational factors into emotions. 40 % of the adolescent observed in this study had at least one current mental disorder. Therefore, the common occurrence of mental disorders in the adolescent indicates the necessity to improve the understanding of the characteristic features of adolescent mental disorders, such as their impact in the changes in emotions.