Browsing by Subject "työelämä"

Despite many attempts to promote gender equality, the working life is still gendered. Although much research has been done on gender equality, the impact of outsourced recruitment on gender equality needs to be further explored in the Finnish context. Previous research on the impact of recruiters on gender equality shows that recruiters' work and assessment of job applicants is influenced by many unconscious assumptions. Recruitment can be seen as a process that maintains inequality with the recruiter acting as a gatekeeper to the working life. The concept of the ideal worker has also been widely studied as a phenomenon where the ideal worker is something that no job seeker can achieve. This thesis examines equality as part of recruiters’ work and the recruiter as the producer of the concept of ideal worker. The research data was collected from interviews with professionals of recruitment conducted during the summer and autumn of 2023. A total of three recruiters from three different outsourced recruitment companies participated in the interviews. The interviews were conducted as semi-structured qualitative interviews. Critical discourse analysis was used to analyze the interview data. The critical discursive approach allows for the examination of potential structures of power emerging from the data. Three different discourses emerged from the interviews with recruiters: the discourse of responsibility, the discourse of gender neutrality and the discourse of the ideal worker. Recruiters' discourses conveyed a mixed picture of who is responsible for promoting gender equality in recruitment. In the interviews, the importance of gender in the recruitment process was downplayed. However, the ideal worker was created through strong contrasts between different genders and job positions. In the light of this thesis, the recruiter is seen as a gatekeeper of gender equality as is also stated in previous research. This thesis creates an image of recruiters as strong actors in gender equality who have the power to influence people's work situation but at the same time do not acknowledge the importance of gender in the recruitment process. Further research is needed on the competence of recruiters' regarding equality and on the impact of outsourced recruitment on gender equality in recruitment

Suomessa on käynnissä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen uudistus (Sote) jonka tavoitteena on lisätä ihmisten tasa-arvoisuutta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Palveluiden käyttäjien lisäksi uudistus koskee laajaa työntekijäkuntaa, noin 220 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Tämän rakenteellisen muutoksen tutkimiseksi ja osaavan työvoiman varmistamiseksi tulevaisuudessa on käynnistetty COPE-hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa muutoksen vaikutuksia työhön, osaamistarpeisiin ja osaamisen kehittämiseen. Tutkielmani liittyy COPE-hankkeen elinikäisen oppimisen osahankkeeseen, jonka tavoitteena on ammatillisen ongelmanratkaisun ja päätöksenteon osaamisen kehittäminen opiskelijoiden kouluttamisessa ja ammattilaisten käytännön työssä. Tutkielmani hyväksytään sosiaalipsykologian oppiaineessa ja osana sosiaalityön syventäviä opintoja myös sosiaalityön oppiaineessa. Lähestyin tutkimusaihetta sosiaalipsykologisesta moraalipsykologian viitekehyksestä ja hyödynsin sosiaalityön ammattietiikkaa, sosiaalityössä tehtyä tutkimusta ja sosiaalityöntekijöiden vastauksissa esille noussutta tietoa ja asiantuntijuutta. Teoreettinen viitekehykseni rakentui Kohlberin oikeudenmukaisuuden moraalin ja Gilliganin huolenpidon etiikan perusteluihin, joihin pohjautuen Wark ja Krebs (1996) kehittivät arkielämän ongelmatyyppi-typologiansa ja Lyons (1983) oikeudenmukaisuuden ja huolenpidon etiikan ongelmanratkaisun analyysimenetelmän. Tutkielmassani kartoitin sosiaalityöntekijöiden työssään kohtaamia päätöksentekoon liittyviä eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisutapoja. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia eettisiä ongelmia sosiaalityöntekijät työssään kohtaavat? Miten sosiaalityöntekijät näitä ongelmia ratkaisevat? Aineistoni koostui COPE-hankkeen osa-aineistosta, joka koottiin sosiaalityöntekijöiden ja johtavien sosiaalityöntekijöiden vastauksista. Aineistoksi muodostui 42 vastausta, joista naisten osuus oli 91 % ja miesten osuus 9 %. Tuloksena esitän, että yleisin sosiaalityöntekijöiden kohtaama ongelmatyyppiluokka oli Warkin ja Krebsin (1996) luokittelusta prososiaalisten ongelmien luokka (44 %), jossa ristiriitaisten vaatimusten osuus oli 26 % ja toisten tarpeisiin vastaamisen 18 %. Warkin ja Krebsin luokittelun ulkopuolisen luokan, säännön noudattamisen, osuus oli 38 %. Toinen Warkin ja Krebsin typologian ulkopuolinen ryhmä, sisäinen ristiriita, sai vain 5 % vastauksista. Toinen tulos liittyy sosiaalityöntekijöiden eettisten ongelmien päätöksentekoprosessiin. Tulokseksi nimeän sen, että sosiaalityöntekijät käyttivät esittämiensä eettisten ongelmien ratkaisuissa useammin oikeudenmukaisuuden etiikan viitekehystä. Rikkomuksiin reagoimisen ja sosiaalisen paineen tilanteissa sosiaalityöntekijät käyttivät ainoastaan oikeudenmukaisuuden etiikkaa. Ristiriitaisissa vaatimuksissa, toisten tarpeisiin vastaamisessa, säännön noudattamisessa ja sisäisessä ristiriidassa, sosiaalityöntekijät käyttivät sekä oikeudenmukaisuuden että huolenpidon etiikkaa. Toisten tarpeisiin vastaaminen oli ainoa luokka, jossa huolenpidon etiikka oli vallitseva ongelmanratkaisun viitekehys. Keskeinen tutkimustulokseni sosiaalipsykologian kannalta liittyy valittujen luokittelu- ja analysointimenetelmien soveltuvuuteen työelämän eettisten ongelmien tutkimuksessa. Näkemykseni mukaan Warkin ja Krebsin (1996) typologia ja Lyonsin (1983) analysointimenetelmä ovat relevantteja sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa. Käyttämäni analyysimenetelmät soveltuivat myös sosiaalityön kontekstissa tehtävään tutkimukseen.

Objective of the study. The amount of PhDs pursuing non-academic careers has increased. Previous studies have focused on the skills PhD holders acquire during their doctoral studies. However, little is still known about PhD holders in non-academic careers and their professional self-efficacy. Therefore, it is a valid and current topic for research. The objective of the study was to find out, what factors reinforce and hinder professional self-efficacy among STEM PhD holders in non-academic careers. Methods. The data consisted of semi-structured interviews collected from ten STEM PhD holders in non-academic careers. The data were originally collected as a part of a research project Tohtorit työelämässä yliopiston ulkopuolella (2020-2023). The themes of the interviews were related to work tasks, career path, career goals, motivation, and job satisfaction. The interview data were qualitatively content analyzed by using an abductive strategy. Results and conclusions. The study results showed that the professional self-efficacy of PhD holders was supported by various skills learned during their doctoral studies, success in their current job, experiences shared by other PhDs in non-academic careers, and the encouragement of family and friends. The professional self-efficacy of PhD holders was undermined by their lack of experience in the business world, the perceived narrow focus of the skills offered by their doctoral degree, and comparison to more experienced colleagues. In addition, employers' prejudice, the lack of general recognition for PhD holders, job burnout, and negative emotions related to career changes were found to weaken the professional self-efficacy of the PhDs. The findings can be applied to develop the content and practices of doctoral education. Additionally, the results can help employers understand the strengths of PhD holders and support them early on in their careers.

Tutkimuksessa selvitettiin teemahaastatteluiden avulla Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliiton (SMFL) jäsenten käsityksiä työstä ja heidän työssä tarvitsemista kvalifikaatioista. Kvalifikaatiolla tai pätevyydellä tarkoitettiin työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Työllä tarkoitettiin asiantuntijoiden työtehtäviä, jonka lisäksi työtä tarkasteltiin toimintajärjestelmän käsitteen avulla huomioiden työvälineet, työn kohde sekä työhön liittyvä yhteistyö ja työnjako. Lisäksi kartoitettiin käsityksiä työssä tapahtuvista muutoksista sekä niistä seuraavista kvalifikaatiovaatimuksista. Tutkimuksen näkökulmana oli kontekstuaalisuus, mikä ilmeni tutkimuksessa mm. siten, että kvalifikaatioita ja kvalifikaatiovaatimuksia tarkasteltiin suhteessa laajempaan yhteyteen. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Mikä on jäsenten käsitys nykyisestä työstään? 1.1. Mitkä ovat jäsenten päätehtävät työssään? 1.2. Millaisia kvalifikaatioita työtehtävissä tarvitaan? 2. Millainen käsitys jäsenillä on työn muutoksesta? 2.1. Millaisia muutoksia työssä tapahtuu tulevaisuudessa? 2.2. Miten muutokset heijastuvat jäsenten kvalifikaatiovaatimuksiin? Tutkimuksessa haastateltiin 12 SMFL:n jäsentä. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönerittely. Haastateltujen käsitykset työtehtävistään jaoteltiin kuuteen ryhmään. Työtehtävissä korostuivat mm. ennakointi, tutkimus- ja kehitystyö, atk-suunnittelu sekä esimies- ja koulutustehtävät. Haastateltujen työssä tarvitsemat kvalifikaatiot liittyivät tekniikkaan ja työvälineisiin sekä asiakkaiden ja työtovereiden kanssa toimimiseen. Lisäksi he tarvitsivat työssään ongelmanratkaisutaitoja, loogista ajattelukykyä ja tietojen soveltamistaitoa. Jäsenten käsityksissä työstä ja kvalifikaatioista heijastui asiantuntijuuden arvostaminen sekä halu toimia haastavissa ja vaihtelevissa tehtävissä. Työssä tapahtuvia muutoksia on paljon, joista selkeimmät liittyivät tekniseen muutokseen. Kaikki muutokset eivät kuitenkaan vaikuta työhön tai siinä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Kvalifikaatiovaatimuksiin liittyen korostettiin erityisesti osaamisten monipuolistamista ja laajentamista ja toisaalta tietojen erikoistamista. Tiedot ja taidot vanhenevat nopeasti, minkä vuoksi jatkuva ja elinikäinen opiskelu on tärkeää.

Earlier research has found that management of everyday life includes confidence to cope with new everyday circumstances. This is important because daily life cannot be predicted and neither working life or work-life balance appears in a very positive light in the public debate. Especially restaurant trade students may be worried about work-life balance because work in the field is stressful and the working hours are irregular. However, studies suggest that young people do not learn all everyday skills at home as they once did. The aim of this study is to explore how restaurant trade students’ management of everyday life is connected to their expectations about work-life balance and working life. The data (N=101) were collected in spring 2020 by using an electronic questionnaire. The participants were final stages students on restaurant trade in Finnish vocational schools. The questionnaire contained both structured and open-ended questions that were analysed by using quantitative (cross-tabulation, Mann-Whitney U test) and qualitative (content analysis) methods. The participants experienced both their inner (life management) and external (coping everyday chores) dimension of management of everyday life comparatively good. About half of the participants evaluated work-life balance optimistically and the rest pessimistically. The expectations did not vary according to any of the measured background variables. Instead, most of the participants expected their future working life optimistically, although they were quite worried about many things involved in the working life. The expectations about working life were more pessimistic among those who estimated that their own study success was good or satisfactory than those who estimated that their own study success was excellent. Statistically significant connections were found between students’ management of everyday life and their expectations about work-life balance and working life, but only in the inner dimension of management of everyday life. The expectations were more optimistic among those whose management of everyday life was good than those whose management of everyday life was reasonable at the most. In the former case the transition from studentship to working life may feel easier, which can increase one’s satisfaction towards life. The research results can be utilized in developing education and workplace activities.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää työelämän muutoksia ja epävarmuuden kokemuksia käännös- ja tulkkausalalla itsensä työllistäjien keskuudessa prekarisaation viitekehyksessä. Prekarisaatio on työelämän ja yhteiskunnallisen muutoksen ilmiö, jossa työsuhteet muuttuvat poispäin palkkatyönormista kohti epävarmuutta aiheuttavia ansiotyön muotoja. Käännös- ja tulkkausalalla on pitkälti luovuttu työsuhteissa työskentelystä ja työtä tehdään itsensä työllistäjänä, useimmiten yrittäjänä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kyselylomaketta, jota on jaettu Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sähköpostilistalle sekä alan sosiaalisen median ryhmiin. Lomakkeessa on sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä, joiden avulla kerätään kvalitatiivista ja kvantitatiivista dataa. Vastausten analysointiin käytetään temaattista analyysia avointen kysymysten kohdalla. Monivalintakysymysten tulokset esitetään erilaisina graafeina. Kyselyyn vastasi yhteensä 208 henkilöä. Yli puolet kyselyyn vastanneista on työskennellyt alalla yli 15 vuotta, joten vastaukset tarjoavat pitkän aikaperspektiivin alalla tapahtuneisiin muutoksiin. Vastaajat tekevät alan sisällä useita eri työtehtäviä ja vastaajista 60 % työskentelee ainoastaan käännös- ja/tai tulkkausalalla. Alalla alle viisi vuotta olleita kyselyyn vastanneista oli vain 17 % ja heistä alle vuoden alalla olleita on 2 %. Kyselyn tulokset osoittavat, että suurimmat epävarmuutta aiheuttavat tekijät liittyvät toimeentuloon. Huolimatta epävarmuuden kokemuksista, monet vastaajista työskentelevät nyt ja tulevaisuudessa mielellään itsensä työllistäjinä. Töiden vaihtelevuus ja sitä kautta työaikojen määrittelemisen vapaus on monille myös epävarmuutta vähentävä tekijä. Itsensä työllistäminen ja kokoaikainen työskentely alalla on vastaajien kesken ehdottomasti suosituin työskentelyn muoto. Pitkän uran tehneiden kohdalla muutoksiin ja epävarmuustekijöihin on totuttu.

Työelämän tasa-arvo on suomalaisen tasa-arvopolitiikan kannalta merkittävässä roolissa. Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta työelämän tasa-arvoon liittyvät ongelmat nähdään olevan vielä osin ratkaisematta. Suomalaista työelämää varjostavat naisten ja miesten väliset palkkaerot, työmarkkinoiden vahva segregaatio naisten ja miesten aloihin, hoivavastuun sukupuolittuneisuus sekä naisten vähäisyys johtopaikoilla. Tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin tasa-arvo-ohjelmissa kehystetään työelämän tasa-arvoon liitettävät ongelmat. Palkkaeron ja työelämän segregaation, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä johtopaikkojen tasa-arvon teemoja käytetään havainnollistamaan tasa-arvo-ohjelmissa esiintyviä tasa-arvo-ongelmia. Tutkielmalla painotetaan ongelmien representaatioiden tärkeyttä, jotta tasa-arvopoliittisia tavoitteita voidaan ajaa onnistuneesti. Tutkielmassa väitetään, että ongelman määrittely määrittää sen, miten ongelma nähdään ratkaistavaksi. Hallitusten tasa-arvo-ohjelmat ovat merkittävimpiä suomalaista tasa-arvopolitiikkaa ohjaavia asiakirjoja, joita on laadittu hallituskausittain vuodesta 2004. Ohjelmia tarkastellaan 16 vuoden ajalta, vuosien 2004–2020 ajanjaksolla. Ongelmakehysten analysoimiseksi käytetään Carol Lee Bacchin feministisdiskursiivista sekä Mieke Verloon ja Emanuela Lombardon kriittisen kehysanalyysin lähestymistapoja. Lähestymistapojen lähtökohtana on mahdollistaa tasa-arvo-ongelmien representaatioiden tulkinta tarkastelemalla ohjelmissa esitettyjä ongelmia ja niihin liitettyjä ratkaisuja, sekä keneen ongelma kohdistuu ja kenen ratkaistavissa ongelma nähdään. Suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa ovat vuosi vuodelta yleistyneet hyvän hallinnon periaatteet ja strategisuus. Hallinnan muutoksessa tasa-arvopolitiikka teknistyy hallinnollisiksi menettelyiksi, joissa painottuvat saavutettavissa olevat tavoitteet ja selvityskulttuuri. Hallinnan muutoksen ongelmallisuus yhdistetään tasa-arvopolitiikan epäpolitisointiin, jossa tasa-arvopolitiikan arvoja ja ongelmia ei haasteta keskustelulla. Tutkielma osoittaa, että samat tai samankaltaiset työelämään liitettävät ongelmat ja ratkaisut toistuvat tarkasteluvälin tasa-arvo-ohjelmissa vuodesta toiseen. Ongelmiin liitettävät kehykset kuitenkin vaihtelevat ohjelmien välillä. Ongelmallisena tutkielmassa nähdään samojen ongelmien toistuminen ja niissä saatujen saavutusten vähäisyys. Tulokset yhdistetään suomalaisen tasa-arvopolitiikan hallinnan muutokseen ja strategisuuden korostumiseen.

Tutkimuksen kohteena olivat Pyhtään työikäisten asukkaiden näkemykset ja kokemukset työssä esiintyvästä kilpailusta. Tutkimusongelma oli työhön liittyvän kilpailun ilmiön hahmottaminen. Tutkimuksen tarkoitus oli valottaa työhön liittyvän kilpailun moninaisuutta antaen esimerkkejä sen eri muodoista, esittäen ajatuksia uusien tulkintojen tekemiselle ja herättäen ideoita kilpailun eri muotojen soveltamiselle työn ja työilmapiirin tutkimuksissa. Tavoitteena oli tutkia haastatteluissa esiintyviä tapoja käsittää työhön liittyvä kilpailu ja sitä, missä määrin eri ammateissa kuvattiin sosiaalista kilpailua verrattuna välineelliseen kilpailuun. Työyhteisöön samastumista tarkasteltiin kilpailun ja koetun oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Työn arvostusta käsiteltiin tarkastellen haastateltujen käsitystä ammattinsa yleisestä arvostuksesta sekä haastateltujen omia arvioita ammatistaan, sekä millä tavalla ammattirooli nousi esiin haastateltujen itsen kuvauksissa. Työpaikan ihmissuhteita ja valtaa tarkasteltiin kohdistamalla huomio työtovereiden kanssa toimeen tulemiseen ja työpaikan ihmissuhteiden aiheuttamaan stressiin sekä haastateltujen työssään kokeman oman vaikutusvallan, tasavertaisuuden, epäreiluuden, arvostuksen ja kilpailun määrään. Selvitettiin myös miten vallankäyttöä ja kiusaamista kuvattiin ja millä tavalla vallankäytön ja kiusaamisen katsottiin edesauttavan tavoitteiden saavuttamisessa. Lopuksi tarkastelun kohteina olivat ongelmien käsittely, työssä viihtyminen ja viihtymiseen vaikuttavat seikat. Aineisto kerättiin Pyhtäällä kesällä 2007. Vastaajia oli yhteensä 245 ja vastausprosentti oli 50. Tutkimuksessa mukana olivat kalkki työilmapiiriä ja työpaikan ihmissuhteita koskeviin kysymyksiin vastanneet haastatellut (N = 167). Suurimmaksi osaksi tutkimus oli kuvailevaa, mutta siinä oli myös kvantitatiivista kysymyksenasettelua. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia analyysimenetelmiä. Puolistrukturoiduissa yksilöhaastatteluissa hyödynnettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysia. Kirjattuja avovastauksia tutkittiin luokittavalla ja tulkitsevalla sisällönanalyysilla. Lisäksi laskettiin tilastollisia merkitsevyyksiä. Työpaikalla esiintyvä kilpailu nähtiin haastateltujen selonteoissa hyvin moninaisena, sekä myönteisenä että haitallisena. Siihen ymmärrettiin kuuluvan niin resursseihin, työtehtäviin, tuloksiin ja palkkioihin liittyvää välineellistä kilpailua, kuin ihmisten välistä sosiaalista valtataisteluakin. Suhteessa välineelliseen kilpailuun sosiaalista kilpailua kuvattiin eniten hoiva- ja sosiaalialan ammateissa. Suhteessa sosiaaliseen kilpailuun välineellistä kilpailua kuvasivat eniten yrittäjät. Vastausten perusteella suun kilpailun määrä korreloi työpaikan ihmissuhteiden aiheuttamaan stressiin, mutta vain silloin, kun kokemus työpaikan oikeudenmukaisuudesta oli matala. Kilpailun eri muotojen (kilpailu omien tavoitteiden saavuttamisesta vs. kilpailu organisaation tavoitteiden saavuttamisesta) väliset yhteydet työyhteisöön samastumiseen eivät aineistossa olleet tilastollisesti merkitseviä. Haastatellun arvio oman ammattinsa arvostuksesta ei myöskään ennustanut haastatellun todennäköisyyttä esittää itsensä ammattikuntansa edustajana avoimen itsen kuvauksen tilanteessa. Koettu oikeudenmukaisuus kuitenkin korreloi työyhteisöön samastumiseen. Mitä oikeudenmukaisempana haastatellut työpaikkaansa pitivät, sitä tärkeämmäksi samastumiskohteeksi he sen tyypillisesti arvioivat. Myös työssä viihtymisen ja työpaikan koetun oikeudenmukaisuuden välinen korrelaatio oli aineistossa voimakas. Lisäksi silloin, kun kokemus oikeudenmukaisuudesta oli matalalla tasolla, oli myös työpaikan ihmissuhteiden aiheuttama stressi yhteydessä vähäiseen työssä viihtymiseen. Tärkeimmät läheet tutkimuksessa olivat: Turner. John C 1975. Social comparison and social identity. Some prospects for intergroup behaviour. European Journal of Social Psychology, 5(1), 5-34. Haslam, S. Alexander 2004. Psychology in organizalions. The social identity approach Second Edition. London: SAGE Publications. Tyler, Tom - Blader. Steven 2000. Cooperation in Groups: Procedural Justice, Social Identity, and Behavioural Engagement. Essays in Social Psychology. Philadelphia: Psychology Press / Taylor & Francis Group. Kantolahti, T. - Tikander, T. 2010. Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:17

Objectives The goal of the research was to examine what role the fat body plays in the working life stories of fat women. Previous studies have shown that the position of fat women in the labour market is weaker than normal-weight or slender women. The healthy, fit, and athletic body has recently become an increasingly important part of success in working life. Fat bodies carry extra weight in working life because the fat body is perceived as morally lower. In addition, a fat body is thought to represent a testimony to a person’s mental abilities. I decided to study fat women’s work-life because several studies have found that women are more vulnerable in work-life than fat men. Methods The research material was collected by interviewing six women. The interviews were carried out as semi-structured theme interviews. The material was analysed by using methods of thematic narrative analysis. Results and conclusions Three typologies were formed based on what role the fat body plays in the working life stories of fat women. In the first typology own fat body was seen as opposite to a person's professional skills. Being fat was a harmful person's career and she had encountered appearance discrimination during job interviews. The second typology was about how accepting your own fat body in part of your professionalism took a lot of identity work. In the third typology fat body was part of professional self-image.

Pro gradu -tutkielman tavoite on tuottaa tietoa siitä, millaisiin työtehtäviin kääntäjän tutkinnon suorittaneet voivat työllistyä osana käännösalan yritysten toimintaa. Tutkimuksen lähtökohta on, että kääntämisen opiskelijoilla ei välttämättä ole selkeää kuvaa siitä, millaista työtä käännösalan yrityksissä tehdään. Siksi niitä ei välttämättä osata ajatella potentiaalisina työnantajina. Tutkimus on hyödyllinen ja ajankohtainen, koska kääntäjille on nykyisillä työmarkkinoilla hyvin vähän vakituisia työpaikkoja, eivätkä kaikki kääntäjäksi valmistuvat ole valmiita ryhtymään yrittäjiksi. Tutkimuksessa pyritään selvittämään paitsi erilaisia työtehtäviä, joihin käännösalan yrityksissä palkataan vakituisia työntekijöitä, myös edellytyksiä freelance-kääntäjänä toimimiselle. Tarkoitus on profiloida käännösalalla toimivia yrityksiä, eritellä niissä tarjolla olevaa työtä ja arvioida kollektiivisesti, millaisia taitoja käännösalan työtehtävien suorittaminen edellyttää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksan käännösalan yrityksen edustajaa. Heille esitettiin puolistrukturoidussa haastattelussa joukko kysymyksiä, joihin he saivat vastata omin sanoin. Analyysissa sovellettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska tutkimuksessa edustettujen yritysten toimintatavat poikkesivat toisistaan paikoitellen niin paljon, että yksiselitteisen kvantitatiivisen katsauksen tekeminen olisi ollut hankalaa. Johtopäätöksiin päästiin analysoimalla tutkimusaineistoa rinnakkain käännösalan toimintaa käsittelevän viitekehyksen kanssa. Tutkimus tuotti ajankohtaista tietoa käännösalalla olevista työpaikoista ja niissä toimimisen edellytyksistä. Vertailemalla työntekijöiltä vaadittavia taitoja kääntäjäkoulutukseen on mahdollista tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi sen suhteen, miten kääntämisen opetuksessa voidaan mahdollisesti painottaa työelämän kannalta olennaisia taitoja. Tutkimuksen sivutuotteena syntyi myös käännösalan yritysten toimintamallien kuvaus, jossa yritykset jaetaan kolmeen toisistaan eroavaan ryhmään. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä etenkin kääntämisen opintoja aloittaville, koska he saavat siitä hyvän käsityksen käännösalan toiminnasta Suomessa. Tämä mahdollistaa omien mielenkiinnon kohteiden tarkastelun opintojen alkuvaiheessa, minkä ansiosta opiskelija voi laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa vastaamaan niitä tavoitteita, joita hän itselleen ja opinnoilleen asettaa. Lisäksi tutkielmaa voidaan käyttää esimerkiksi opetusmateriaalina mahdollisilla työelämää käsittelevillä kursseilla.