Browsing by Subject "työuupumus"

Aims. This study investigated to what extent servant leadership is associated with teachers’ work engagement and burnout and whether the form of teacher’s employment relationship influenced this association. The job demands-resources (JD-R) model and conservation of resources theory were used as a theoretical framework of the study. Previously it has been found that servant leadership is positively associated with work engagement and negatively associated with burnout. There are incoherent results on the effects of the form of employment relationship on work engagement and burnout, but recent study suggests that those on a permanent contract experience more work engagement compared to those on a fixed-term contract. It is hypothesized that servant leadership is positively associated with work engagement and negatively associated with burnout. It is also hypothesized that servant leadership and permanent contract are positively associated with work engagement and for those on fixed-term contracts, servant leadership is negatively associated with burnout. Methods. The material of this study is from a study in which teachers from Mind the Gap -research schools participated in 2015. The participants filled in an online questionnaire concerning servant leadership, work engagement and burnout. The data was analysed using linear regression analysis. Results and conclusions. The results showed that servant leadership was positively associated with work engagement and negatively associated with burnout. Considering the form of the employment relationship, it was noticed that for both those with a fixed-term and permanent employment relationship, servant leadership was positively associated with work engagement and negatively associated with burnout. As a conclusion, leadership style is associated with employees’ wellbeing at work. Workplaces could pay attention to leadership styles and develop policies that support wellbeing at work. There should be more specific studies about the association between employment relationship and wellbeing at work.

Tavoitteet: Työuupumus on yleinen ongelma psykologeilla ja muilla mielenterveystyötä tekevillä. Työuupumusta on useimmiten tutkittu suhteessa työhön ja työympäristöön liittyviin tekijöihin, ja yksilökohtaisista eroista on yleisimmin tarkasteltu demografisia tekijöitä kuten ikää tai sukupuolta. Kuitenkin myös persoonallisuuden on havaittu olevan yhteydessä työuupumukseen. Tutkielman tavoitteena on tarkastella persoonallisuuden yhteyttä psykologien ja mielenterveysalan ammattilaisten työuupumukseen työhön liittyvät erityiset kuormitustekijät huomioiden. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PubMedista, Ovid Medlinesta ja muista tieteellisistä tietokannoista hakutermeillä “burnout OR work stress OR occupational stress”, ”psychologists OR mental health professionals” ja ”personality traits”. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusnäytön perusteella persoonallisuudella on yhteys psykologien ja mielenterveystyötä tekevien työuupumukseen. Erityisesti korkea neuroottisuus sekä matala ulospäinsuuntautuneisuus ja sovinnollisuus vaikuttavat olevan yhteydessä psykologien lisääntyneeseen uupumisoireiluun, mutta taustalla vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta tarkasti. Koska työuupumus on mielenterveysalalla yleinen ongelma ja työhön liittyy erityisiä kuormitustekijöitä, aihetta tulisi tutkia lisää.

Well-being at work is challenged by problems in employee–working environment fit. Therefore job stress can occur. Employees can use several strategies to adjust the fit and gain better well-being. If the job-stress is prolonged, it may eventually cause burnout. Previous studies indicate that burnout is related to problems in working community, individual well-being and turnover. In the educational field employees experience more job stress and burnout symptoms than in other fields. Only a few studies have been done about school principals' well-being. Therefore the aims of the research were to analyze school principals' well-being and to investigate if proactive strategies, principal–working environment fit and turnover intentions relate to challenges of well-being. Research data was gathered as a part of a wider, national research project called Learning, agency and pedagogical well-being in comprehensive school (Pyhältö, Pietarinen & Soini, 2014). The participants were selected with random sampling method (N=6000). Altogether 2310 teachers and principals completed the questionnaire. Principals and assistant principals (from now on: principals, n=420) were selected for this research. Principals were clustered into different groups based on the challenges of well-being they reported. Those challenges were measured in terms of job stress and burnout symptoms. The clusters that represented burnout symptoms and job stress were formed through hierarchical cluster analysis, K-Means cluster analysis and discriminant function analysis. One-way analysis of variance and crosstabs were conducted to see, whether principals in different clusters varied in terms of proactive strategies, principal–working environment fit, turnover intentions and background variables. Results indicate that on average the principals are doing quite well. Even so, quite a lot of them reported turnover intentions. It was possible to cluster principals into four groups: 1) principals, who experience well-being, 2) cynical principals, 3) principals, who experience burnout and 4) principals in danger of burn out. The cluster membership was related to proactive self-regulating strategies, principal–working environment fit and turnover intentions. Principals who experience well-being reported the best principal–working environment fit, strongest proactive self-regulating strategies and less turnover intentions. Cynical principals reported quite strong proactive self-regulating strategies, second worst principal–working environment fit and some turnover intentions. Principals who experience burnout reported weakest proactive self-regulating strategies, worst principal–working environment fit and most turnover intentions. Principals in danger of burn out reported quite good principal–working environment fit, quite weak proactive strategies and lots of turnover intentions. In future there is a need to better understand the development of school principal burnout and the motives behind school principals' turnover intentions.

Aims. Based on previous empirical studies decreases in school principals’ well-being are alarming in many countries. The aim of this cross-sectional study was to examine the well-being of Finnish school principals by examining the latent profiles of work burnout and work engagement by using a person-orientated approach. In addition, this study examined how the identified profiles differed in job-related demands (workload and emotional demands) and resources (autonomy and social support from colleagues). The job demands and resources (JD-R) model was used as the theoretical framework of the study. The purpose of this study was to examine what kind of occupational well-being profiles could be identified among school principals, and to what extent different demands and resources are associated with principals' belonging to the profiles. Methods Research data was gathered as a part of a wider international Principal Health and Wellbeing -research project. The data was collected by sending a questionnaire to all 1 200 members of the Finnish Principals’ Association. Altogether 424 principals completed the questionnaire regarding their work burnout symptoms, work engagement and well as work demands and resources. The data was analysed using cluster analysis and multinominal logistic regression. Results and conclusion The study found that three different well-being profiles could be identified among the school principals: those who were engagement (41%), those at risk of burnout (40%) and those who were already experiencing burnout (18%). The more demands the principals experienced the more likely they were to belong to the burned out profile. Experiences of autonomy increased the probability of belonging to the engagement profile. Social support from colleagues didn’t demonstrate correlations with any of present well-being profiles. In conclusion, most of the principals feel engaged towards their work, however there are many principals who have burnout symptoms.

Noin joka neljännen suomalaisen työssäkäyvän arvioidaan kärsivän työuupumuksesta. Työuupumus on pitkäaikaisen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota määrittävät uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumusasteista väsymystä pidetään työuupumuksen keskeisimpänä ulottuvuutena. Valtaosa työuupumustutkimuksesta on kohdistunut psykososiaalisten työolojen ja työuupumuksen suhteeseen. Vaikka sosioekonomisen aseman on havaittu olevan yhteydessä valtaosaan terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreista, ei työuupumusta ole juurikaan tutkittu sosioekonomisten terveyserojen näkökulmasta. Usein työuupumustutkimusten kohteena on ollut yksittäinen organisaatio, ammattiryhmä tai toimiala, mutta ammattiryhmien tai toimialojen välisistä eroista työuupumuksessa on niukasti tietoa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ammattiaseman yhteyttä uupumusasteiseen väsymykseen Helsingin kaupungin nuorilla työntekijöillä. Psykososiaaliset työolot huomioidaan yhteyttä mahdollisesti välittävinä tekijöinä. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, eroavatko ammattiaseman, psykososiaalisten työolojen ja uupumusasteisen väsymyksen väliset yhteydet eri toimialojen välillä. Tutkielman aineistona käytettiin Helsinki Health Study -tutkimuksen alle 40-vuotiaiden Helsingin kaupungin työntekijöiden kohorttiaineistoa, joka kerättiin syksyllä 2017. Niille vastaajille, jotka antoivat luvan kysely- ja rekisteritietojen yhdistämiseen, lisättiin tieto ammattiasemasta ja toimialasta. Lopullinen aineisto koostui 4837 havaintoyksiköstä. Selitettävänä muuttujana käytettiin uupumusasteisen väsymyksen osiota Työterveyslaitoksen kehittämästä MBI-mittarin versiosta. Työntekijän ammattiasemaa kuvasi neliportainen jako ylempiin, keskitason ja alempiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Psykososiaalisten työolojen mittaamiseen hyödynnettiin Framinghamin versiota Karasekin JCQ-mittarista. Tarkasteltavia työoloja olivat työn vaatimukset, työn hallinta ja työn kuormittavuus. Ammattiaseman ja uupumusasteisen väsymyksen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin lineaaristen regressiomallien avulla, joihin lisättiin vaiheittain psykososiaalisia työolomuuttujia. Lisäksi suoritettiin toimialakohtaiset analyysit, joissa mallit sovitettiin erikseen sosiaali- ja terveysalalle, kasvatus- ja koulutusalalle sekä muille toimialoille. Eniten uupumusasteisesta väsymyksestä kärsivät ylemmät toimihenkilöt. Työn vaatimukset selittivät ammattiasemien välisiä eroja, kun taas työn hallinnan ja kuormittavuuden huomioiminen kasvatti näitä. Kasvatus- ja koulutusalalla esiintyi eniten uupumusasteista väsymystä. Ammattiasemien välisten erojen rakenne ja psykososiaalisten työolojen merkitys vaihtelivat toimialojen välillä. Sosiaali- ja terveysalalla vähiten uupumusasteista väsymystä kokivat keskitason toimihenkilöt, kun taas kasvatus- ja koulutusalalla ja muilla toimialoilla uupumusasteinen väsymys oli vähäisintä alemmilla toimihenkilöillä. Kaikkiaan ammattiasemien väliset erot uupumusasteisessa väsymyksessä olivat pieniä. Aiemmassa tutkimuksessa on viitteitä siitä, että työn vaatimusten ja hallinnan yhteydet sosioekonomisiin terveyseroihin saattaisivat olla erisuuntaisia siten, että korkeat vaatimukset altistaisivat ylemmät sosioekonomiset asemat työstressille, kun taas hallinnan puute vaikuttaisi epäsuotuisasti alemmissa sosioekonomisissa asemissa. Epäsuotuisat työolot saattavat aiheuttaa stressiä ja uupumusta niin alemmissa kuin ylemmissä ammattiasemissa, mutta eri mekanismien kautta. Toimialakohtaisten tarkastelujen tulokset tukevat aiemmassa tutkimuksessa toistuvaa havaintoa, jonka mukaan opettajilla ja muilla koulutusalan ammattilaisilla esiintyy keskimääräistä enemmän työuupumusta. Jatkossa on tärkeää tutkia uudenlaisten työtapojen ja niihin liittyvien kuormitustekijöiden yhteyksiä työuupumukseen. Lisäksi ammattiryhmien välisten erojen tutkiminen väestötasolla on tarpeen, jotta saadaan uutta tietoa siitä, mihin ryhmiin työstressin kielteiset terveysvaikutukset kuten uupumusasteinen väsymys kasaantuvat.

Työuupumus on tunnettu ilmiö eläinlääkäreillä. Työuupumuksen taustalla on usein työn aiheuttama stressi, vaikeat asiakaspalvelutilanteet sekä raskas työtaakka. Itsetuhoisuutta on eläinlääkäripopulaatiossa enemmän kuin muussa populaatiossa, ja sen taustalla on esimerkiksi pääsy itsemurhan tekovälineisiin, ammatissa opittu peloton suhtautuminen kuolemaa ja eutanasiaa kohtaan sekä työn aiheuttama stressi. Tässä tutkielmassa käytettiin aineistona Suomen eläinlääkäriliiton ja työterveyslaitoksen teettämää vuoden 2012 työterveyskyselyä. Kysely lähetettiin liiton jäsenrekisteristä löytyneille työelämässä oleville eläinlääkäreille. Kyselyyn vastasi 546 eläinlääkäriä. Työuupumusta mitattiin Maslachin työuupumusindeksillä (MBI). Tilastollisia yhteyksiä tutkittiin monimuuttujaisella lineaarisella regressioanalyysillä ja itsetuhoisten ajatusten mahdollisia selittäjiä monimuuttujaisella logistisella regressioanalyysillä. Ensimmäisenä tutkimushypoteesina oli, että suomalaisten eläinlääkäreiden työuupumus on lisääntynyt edellisen työterveyskyselyn jälkeen. Toisen hypoteesin mukaan eläinlääkärin työn piirteet, kuten pitkät työviikot, työn yksinäinen ja kiireinen luonne sekä stressaavat tilanteet altistavat työuupumukselle. Kolmantena tutkimushypoteesina oli, että samat eläinlääkärin työhön liittyvät tekijät lisäävät itsetuhoista ajattelua suomalaisilla eläinlääkäreillä. Itsetuhoisten ajatusten ja työuupumuksen välinen tilastollisesti merkitsevä assosiaatio oli neljäs tutkimushypoteesi. Kaikki tutkimushypoteesit pystyttiin tällä tutkimuksella vahvistamaan. Keskimääräinen pistemäärä MBI:stä oli 35,09 maksimimäärän ollessa 86. Vastaajista 5 % sai korkeita uupumispisteitä (66–85), mitä voitaisiin pitää vakavana työuupumuksena. Edelliseen työterveyskyselyyn verrattuna vakavien työuupumusten määrä vaikuttaisi lisääntyneen. MBI:n pisteiden mukaan työuupumusta ilmenee tutkimuspopulaatiossa. Lopullisten tulosten mukaan työuupumusta lisääviä tekijöitä olivat työskentelypaikkakunta, lyhyt valmistumisesta kulunut aika, liiallinen työsidonnaisuus, työn epämielekkyys, töissä jääminen yksin, työtahdin kiristyminen, huonot valmiudet työhön, stressi, elämäntyytymättömyys itsemurha-ajatukset sekä mielenterveydenhäiriö. Samoja muuttujia oli merkitsevinä sekä työuupumuksen että itsetuhoisten ajatusten riskitekijöinä. Tutkimuksessamme todettiin myös tilastollisesti merkitsevää assosiaatiota työuupumuksen ja itsetuhoisen ajattelun välillä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan nuorella, työhönsä sitoutuneella, stressaantuneella eläinlääkärillä, joka tekee töitä yksin vaativassa, kiireisessä työympäristössä kaupungissa, kokee itsetuhoisia ajatuksia sekä kärsii mielenterveydenhäiriöistä, on suuressa uupumisriskissä. Koska sekä työuupumus että itsetuhoiset ajatukset ovat yleisesti tiedossa olevia ja mediassakin esille nostettuja ongelmia maailmanlaajuisesti, olisi todella tärkeää levittää tietoisuutta molemmista aiheista. Apua tulisi saada helposti ja matalalla kynnyksellä, sillä uupuneella ja masentuneella henkilöllä on rajalliset voimavarat käytössään.

Objectives. The present study used person-oriented approach to identify subgroups of principals characterized by unique patterns of work engagement and work passion. Drawing on the dualistic model of passion, both harmonious and obsessive passion were assessed. Furthermore, it was examined whether the subgroups differed in regard to work satisfaction, work pace, burnout, life satisfaction and work-family conflict. Methods. Data was collected with self-report questionnaires assessing Finnish school principals’ well-being. The final sample consisted of 535 principals, of which majority (68.7 %) worked in elementary school or high school (23.8 %). Study of work engagement and work passion profiles was conducted by K-means cluster analysis and differences between the profiles regarding the assessed variables were analyzed using analysis of variance (ANOVA). To furthermore explore the differences, Tukey’s post hoc tests were performed. Results. Four groups of engagement and passion were identified: Moderately engaged (31 %), Harmonious–Engaged (26 %), Disengaged (25 %) and Obsessive–Engaged (18 %). The groups differed significantly with regard to all the variables examined. Principals belonging to the group Harmonious–Engaged were most satisfied with their work and life in general whereas Disengaged principals were experiencing high levels of dissatisfaction, burnout and work-family conflict. Conclusions. The results show that principals display variegated patterns of work engagement and that work passion and work engagement play an important role in well- being both in work and non-work contexts. The results draw attention to the Finnish school principals’ well-being, which is not only crucial in its own right, but also effects the teachers’ and students’ well-being and thus can be seen as an important societal matter.

Objectives. The purpose of this thesis was to examine curiosity and persistence and their associations with occupational well-being (measured as work engagement and burnout) among Finnish school principals during the Covid-19 pandemic. The theoretical framework was social and emotional skills and their associations with well-being described by the OECD. Previous studies have shown that social and emotional skills are generally positively related to life satisfaction, occupational well-being, and success. It was hypothesized that curiosity and persistence are positively associated with work engagement and negatively with burnout. In addition, it was examined whether principals' age and gender had any effects on the results. Methods. This thesis used data from the Principal Barometer 2021 research study. A structured questionnaire was sent electronically to 1,200 school principals across Finland in the spring of 2021. The sample consisted of 656 principals, of which 58.7 % were women. The average age of the respondents was 51 years. The data was analyzed using hierarchical regression analysis. Results and conclusions. The results showed that both curiosity and persistence were positively associated with work engagement (vigor, dedication and absorption). Furthermore, persistence was negatively associated with burnout (exhaustive fatigue, cynicism and impaired occupational self-respect). In this thesis, principals' age and gender had no effects. The results indicated that curiosity and persistence are positively reflected in principals' occupational well-being, and it would be useful to foster and develop these skills. It is important to increase understanding of principals' occupational well-being, not only because of principals' own well-being, but also because their well-being is reflected in the well-being and success of teachers and students as well.

Purpose. The aim of this systematic literature review was to gather current information about the relationship between burnout and leadership from Burnout Research journal. Furthermore, the goal was to examine and summarize a review of the best practices of burnout prevention presented in the articles. The main concepts were burnout and leadership. Burnout was defined according to Maslach, Schaufeli and Leiter`s (2001) definition and leadership based on Yukl`s (2010) definition. Previous studies on leadership and burnout have shown that authentic and servant leadership play a significant role in the development and prevention of burnout. Approach. The study was carried out by using systematic literature review. The collected data was analyzed by applying theory based content analysis and data-oriented content analysis. The study concentrated only on Burnout Research journal, where the articles were selected based on the keyword leadership. The first search gave 18 articles, which were eliminated by predetermined selection criteria. Thus, the final data was limited to six articles. Results and conclusions. Three main categories were recognised by content analysis. They were: 1) Self-awareness of one`s role as a leader, 2) Training programs and assessment methods and 3) Self-management of employee. The first main category was divided into two subcategories consisting of two leadership styles: 1a) Authentic leadership and 1b) Servant leadership. Using the results of these categories the two research questions were answered. The results showed that authentic and servant leadership were highlighted in the prevention of burnout enhancing wellbeing at work. Both of these leadership styles shared the same element, self-awareness, of one`s own behaviour. Prevented measures in job burnout were: 1) Leadership styles and leader´s self management, 2) Training programs and assessment methods and 3) Employees` self management. The results from the study are in agreement with previous studies. Based on the results special attention should be paid to self-awareness in developing intervention and in the everyday work of organizations. Highlighting and developing authentic and servant leadership should be taken into consideration in more detail and clearly in future research.

The aim of this study was to examine what kind of achievement goal orientation profiles can be identified and their relations to work engagement and job burnout among 30-year old employees. Usually researchers have adopted a variable-centred approach in achievement goal examinations, but this study was based on a person-centred approach, which allows for the study of multiple goals among employees. The data used in this study was collected as a part of the Finnish Education Transitions (FinEdu) -research project, funded by the Academy of Finland and Jacobs Foundation. The participants of this study were (N=372) 30-year old employees. Groups of students with different motivational profiles were identified using a k-mean cluster analysis. Group differences in work engagement and burnout were examined by means of analysis of variance (ANOVA). Four different achievement goal orientation profiles were found: uninterested, success-oriented, mastery-oriented, and avoidance-oriented. All achievement groups were of the same size, so there did not appear any exceptionally large or normative motivational groups of 30-year old employees in the study. Uninterested employees were the least mastery- and success-oriented in working life, but they also did not avoid working as such. The group of success-oriented employees emphasized the desire to learn, to succeed and specially to perform at work, and they were characterized by social comparison and fear of failure. The avoidance-oriented group just wanted to cope with work tasks, and they were not particularly motivated to work. Mastery-oriented employees were interested in learning and succeeding in the workplace. In this study, the mastery-oriented employees experienced the less burnout than the other groups, and the avoidance-oriented group experienced burnout the most. In work engagement assessments, mastery and success-oriented groups differed from uninterested and avoidance-oriented groups, and the results show that mastery- and success-oriented groups are more energetic, dedicated and immersed in work than employees who are uninterested and avoidance-oriented. These results support the idea that employers should recognize and draw attention to differently motivated employees, and they should be given different attention from the point of view of well-being at work. It is also important to examine well-being at work also from a positive construction, as it can open up new perspectives about work engagement.