Browsing by Subject "vuorovaikutus"
Now showing items 41-60 of 378
-
(2016)The aim of this study is to examine online volunteers views and experiences about online volunteering. The purpose is to investigate how interaction and presence based online volunteering is defined, how it is operated and what kind of requirements it sets for volunteers. In addition my interest is to examine how social inclusion and virtual communality reflects in the context of online volunteering and how it can be studied in the field of traditional volunteering. Previous studies suggest that many people are active to volunteer and volunteering can be considered to be very meaningful not only to the individual who volunteers but to the society as well. Volunteering is also suggested to increase the feeling of social inclusion. It has been said that online volunteering is a new trend of traditional volunteering which opens a new context of action; virtual world. There are many stereotypical images about online volunteers such as the image of them being young of age and technologically advanced. In reality online volunteers come from all age groups and possess very varied technical skills. Online volunteering is strongly linked with societal changes and technological development, which opens a great diversity how online volunteering can be operated. The data of this study consists of four interviews. All of the interviewees were from the Pelastakaa Lapset (Save the Children) organization. Interviews were conducted as theme interviews and they were transcribed and analyzed according to the principles of content analysis. Based on this research online volunteering in Pelastakaa Lapset organization could be defined somewhere between the “complete” and “ traditional / virtual” definition types. Online volunteering was conducted partly via the internet from home via computer and partly on site. The main operating model was two-on-two or group discussions in virtual world. Since online volunteering in this concept was based on interaction and presence it set some requirements for the volunteers. The volunteers were required to be able to act in visual virtual forums but mostly they were required to know how to listen, support, to be present and offer guidance to the youth they were dealing with. There was evidence that online-volunteering can increase social inclusion and that an online-volunteer can be part of a virtual and media community. It was also shown that despite the different operating context online volunteering reflects elements from traditional volunteering field and it is fitting to study it under the same research paradigms that guide the traditional volunteering research.
-
(2016)Objectives. The aim of this study is to analyze pupil agency and pupil initiatives in the formal context of school. Based on previous studies, the traditional school is claimed to offer limited possibilities for student agency and initiatives, even though current research and national curriculum highlight the active role of pupils. The purpose of the study is to find out what kind of initiatives pupils express during interaction in their peer groups and with the teacher, how the teacher can support the agency of pupils, and what kind of challenges the fulfillment of pupils' agency faces in the school's formal activity. Methods. This study is an ethnographic case study. The research site was a combined 5th and 6th grade class in a small comprehensive school in Southern Finland. The data was collected by videotaping and observing the class working on a Good Life Project during four school days, and also interviewing the teacher of the class. The data on pupil initiatives in peer group was collected in a Desert Island exercise of c. 3 hours. A thematic interview of the teacher was carried out at the end of the data collection period. The material was analyzed by utilizing interaction analysis and narrative approach. Two analyzers were used as a way to improve the reliability of the results. Results and conclusions. The results show that in their peer group pupils generate constructive initiatives, supportive initiatives and deconstructive initiatives in many different ways. Deconstructive initiatives could also advance activity. Pupils generated initiatives more diversely with their peers than with the teacher. In interaction with the teacher, pupils' initiatives were mostly answers to teacher's questions or questions about the task. The teacher could support the pupils' agency by using self-evaluations, giving positive feedback to pupils, using humour and creating positive interaction. The teacher was aware of the tension between agency and control in the school institution. However, the data shows that pupils in this study did not express initiatives equally. Expressing initiatives was gendered in a way that in the Desert Island exercise boys were more active than girls. There was a tense relationship between pupils' activity and passivity, and in this study this contradiction was observed as a dialectical dimension of agency.
-
(2016)Objectives. The aim of this study is to analyze pupil agency and pupil initiatives in the formal context of school. Based on previous studies, the traditional school is claimed to offer limited possibilities for student agency and initiatives, even though current research and national curriculum highlight the active role of pupils. The purpose of the study is to find out what kind of initiatives pupils express during interaction in their peer groups and with the teacher, how the teacher can support the agency of pupils, and what kind of challenges the fulfillment of pupils‘ agency faces in the school’s formal activity. Methods. This study is an ethnographic case study. The research site was a combined 5th and 6th grade class in a small comprehensive school in Southern Finland. The data was collected by videotaping and observing the class working on a Good Life Project during four school days, and also interviewing the teacher of the class. The data on pupil initiatives in peer group was collected in a Desert Island exercise of c. 3 hours. A thematic interview of the teacher was carried out at the end of the data collection period. The material was analyzed by utilizing interaction analysis and narrative approach. Two analyzers were used as a way to improve the reliability of the results. Results and conclusions. The results show that in their peer group pupils generate constructive initiatives, supportive initiatives and deconstructive initiatives in many different ways. Deconstructive initiatives could also advance activity. Pupils generated initiatives more diversely with their peers than with the teacher. In interaction with the teacher, pupils’ initiatives were mostly answers to teacher’s questions or questions about the task. The teacher could support the pupils‘ agency by using self-evaluations, giving positive feedback to pupils, using humour and creating positive interaction. The teacher was aware of the tension between agency and control in the school institution. However, the data shows that pupils in this study did not express initiatives equally. Expressing initiatives was gendered in a way that in the Desert Island exercise boys were more active than girls. There was a tense relationship between pupils’ activity and passivity, and in this study this contradiction was observed as a dialectical dimension of agency.
-
(2015)Aims: Embodied practices among people with aphasia remain relatively little known until now. The aim of this study was to describe free conversation interaction between a seriously aphasic speaker and his wife. This study aims to explore what kinds of nonverbal elements appear during the conversation of the aphasic person, and how the nonverbal elements arise in different conversational turns. The main focus of this study is on the substitutive and the complementary gestures of the speech. Earlier studies on aphasia interaction suggest that gestures are an important resource to construct meanings in turns of an aphasic speaker. Data and methods: This is a qualitative study where conversational analysis is used as a research method. Data consists of two videotaped recordings of the couples' free conversation at home settings. Results and conclusions: Several nonverbal elements, which had a significant influence for the conversation interaction of this couple, appeared in the data of this study. The wife interpreted aphasic person's nonverbal elements in the conversation as meaningful elements. The wife gave time and space for the aphasic person to participate in conversation. The aphasic speaker took advantage of the gestures in order to compensate speech loss. In fact, he almost completely relied on the substitutive and complementary gestures in conversation. He used the gestures in many ways and combined gestures skillfully to his limited verbal elements. A significant result in the study was that the aphasic speaker hardly showed any signs for verbal word search before expressing nonverbal elements. He started gesturing often seamlessly just before of his typical turn initiator verbal expressions yeah yes and yeah but or simultaneously with them. Aphasic person's expression were built fast and effortlessly despite the loss of speech. It can be said that aphasic person had adapted to his handicap caused by aphasia by taking advantage from gesturing.
-
(2021)Goals: Due to the Covid-19 situation, Finnish schools moved to distant education in spring of 2020. Interaction is a particularly important element in learning. Studies had shown that it affects the whole experience of learning for students and teachers. The quality of interaction also determines results and attitudes towards future learning. Distant learning has mainly been studied with adults and higher education. These studies showed that good interaction is an especially important element in distant learning. This could be formed through safe on-line environment and well-planned lessons. The purpose of this study is to find out how have students in Finnish schools experienced distant learning in the spring of 2020. Method. There were eight different interviews made for this thesis. There were nine different interviewees altogether in ages between 13-18 during the spring of 2020. Interviews were conducted in the winter of 2021, almost a year after the quarantine. The interviewees were given choises to take the interviews individually, in pairs or groups. They had also an opportunity to choose the interview face to face or with distant connection. About half of the interviews were made via distant connection and all but one individually. The analysis was made using content analysis. Results. The overall impression of the distant learning in quarantine time of 2020 was mainly negative. The results show that experiences of presence and interaction had diminished during distant learning. The interviewees experienced participation and asking during lessons mentally harder than in normal lesson. The learning environments on-line were found to feel unsafe and that was one of the main reason participation was diminished. Many had problems because of the lack of peers in class, and they missed normal school environments and habits, like recess. Positive results were that distant learning tended to be calmer, and it contained less hustle. There is a possibility to create more interaction and participation in distant education classes by thorough and versatile planning and making possibilities to do group work.There should be more ways to cultivate the feeling of safety in distant learning.
-
"Ei silleen ihan samalta tuntunut kuin koulussa" Oppilaiden kokemuksia etäopetuksesta keväällä 2020. (2021)Goals: Due to the Covid-19 situation, Finnish schools moved to distant education in spring of 2020. Interaction is a particularly important element in learning. Studies had shown that it affects the whole experience of learning for students and teachers. The quality of interaction also determines results and attitudes towards future learning. Distant learning has mainly been studied with adults and higher education. These studies showed that good interaction is an especially important element in distant learning. This could be formed through safe on-line environment and well-planned lessons. The purpose of this study is to find out how have students in Finnish schools experienced distant learning in the spring of 2020. Method. There were eight different interviews made for this thesis. There were nine different interviewees altogether in ages between 13-18 during the spring of 2020. Interviews were conducted in the winter of 2021, almost a year after the quarantine. The interviewees were given choises to take the interviews individually, in pairs or groups. They had also an opportunity to choose the interview face to face or with distant connection. About half of the interviews were made via distant connection and all but one individually. The analysis was made using content analysis. Results. The overall impression of the distant learning in quarantine time of 2020 was mainly negative. The results show that experiences of presence and interaction had diminished during distant learning. The interviewees experienced participation and asking during lessons mentally harder than in normal lesson. The learning environments on-line were found to feel unsafe and that was one of the main reason participation was diminished. Many had problems because of the lack of peers in class, and they missed normal school environments and habits, like recess. Positive results were that distant learning tended to be calmer, and it contained less hustle. There is a possibility to create more interaction and participation in distant education classes by thorough and versatile planning and making possibilities to do group work.There should be more ways to cultivate the feeling of safety in distant learning.
-
(2015)The aim of this study is to explain how student initiations construct in classroom interaction. Study is based on framework of socio-cultural theories. The specific view is on student initiations in whole class lessons and what is the nature of these initiations. Previous studies of classroom interaction has been made especially from teacher's point of view. Research about student interaction has been made about group work and peer interaction. Previous studies have shown that classroom talk is dominated by teachers, but students have growing possibilities to participate classroom discussions. The method of this study is video research and content analysis. The data was part of Learning Bridges – research project. The data was collected by videotaping one third grade class of 18 students and their teacher in comprehensive school. For this study I analyzed four lessons from which I searched for notable patterns considering research questions. The results indicated that student have an opportunity to construct classroom interaction and by making initiative turns they can affect in the content of discussion. Students initiative turns were firstly motivated by lesson themes, secondly classroom practices and thirdly questions that weren't related to ongoing lesson. Students initiative turns have an influence on student commitment. Student initiations were mostly directed to the teacher, but teachers and students constructed interaction mostly together. The study shows that teacher has a conducting role in classroom interaction that provides many possibilities for student participation. The study offers examples of in which way student initiations construct classroom interaction and what is the nature of these student initiations.
-
(2024)Eläimen eutanasia voi olla omistajalle järkyttävä ja vakavaa surua aiheuttava kokemus. Eläinlääkärin toiminnalla eutanasian aikana saattaa olla suuri vaikutus siihen, millainen kokemus eutanasia on omistajalle. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, miten eläinlääkäri ja eläimen omistaja eutanasian kokee, millaista vuorovaikutusta eutanasiatilanteessa käytetään ja miten tätä vuorovaikutusta voitaisiin parantaa. Eläinlääkärille hyvin sujunut eutanasia voi olla hyvinvointia lisäävä kokemus, jos eläinlääkäri kokee tekevänsä kärsivälle eläimelle palveluksen ja jos toimenpiteen tekninen suoritus sujuu ongelmitta. Eläinlääkärit kokevat tärkeäksi myös omistajan olon helpottamisen ja lohduttamisen surun keskellä. Omistajatkin kokevat eläinlääkärin tuen tärkeäksi ja eläinlääkäri voi merkittävästi lievittää omistajan tuntemaa surua ja syyllisyyttä. Eläinlääkärit käyttävät monia erilaisia sanallisia ja ei-sanallisia kommunikaatio- ja lohdutuskeinoja, kuten esimerkiksi sanallista lohduttamista, tunteiden oikeiksi vahvistamista sekä fyysistä kosketusta kuten halaamista. Eläinlääkärit kokevat, ettei koulutus valmista heitä tarpeeksi hyvin kohtaamaan surevia asiakkaita, vaan tämä opitaan vasta käytännössä työelämässä. Eutanasiaan liittyviä vuorovaikutustaitoja kuitenkin voitaisiin opettaa yliopistoissa nykyistä enemmän. Valmistumisen jälkeen näitä taitoja voi harjoitella erilaisilla tarjolla olevilla kursseilla tai itsenäisesti arvioimalla omaa toimintaansa. Omistajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kokemuksiinsa lemmikin eutanasiasta sekä eläinlääkäreiden vuorovaikutustaitoihin. He kuitenkin toivoisivat tietoa eutanasiasta ja siihen liittyvistä asioista (kuten tuhkaamopalveluista) aiemmin kuin sitä yleensä tarjotaan. Eutanasiaa voitaisiinkin suunnitella yhdessä omistajien kanssa jo etukäteen, jolloin omistajan toiveet pystytään paremmin huomioimaan. Omistajat myös kokevat eutanasian positiivisempana kokemuksena silloin, kun heillä on ollut aikaa valmistautua siihen. Suomalaista tutkimusta eläinlääkärin ja omistajan välisestä eutanasiavuorovaikutuksesta ei ole. Emme siis tiedä, miten juuri suomalainen eläinlääkäri tai omistaja kokee eutanasiatilanteet tai miten Suomessa näissä tilanteissa toimitaan. Suomalainen kulttuuri saattaa tässä asiassa poiketa suurestikin esimerkiksi yhdysvaltalaisesta ja Suomessa eutanasiaa on pidetty yleisesti hyväksyttävänä. Suomessa ei myöskään ole kattavia tukipalveluita lemmikkinsä menettäneille ihmisille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa klinikoilla saattaa olla sosiaalityöntekijöitä auttamassa omistajia käsittelemään surua ja erilaiset vertaistukiryhmät sekä tukipuhelimet ovat melko yleisiä. Suomessa on vain yksittäisiä sururyhmiä, jotka eivät ole kaikkien saavutettavissa.
-
(2018)The growing trend of internationalization has had a big impact on the importance of speaking foreign languages. Many parents want their child to learn another language at the earliest possible age, so kindergartens that focus on teaching foreign languages have become very popular. English especially is highly valued in Finland. Free play time is a time during which children have control over what they do. It is also an opportune time to practice English, and attentive kindergarten teachers should encourage them to do so. The aim of the research questions was to find out how the adults working at these kindergartens view language teaching during free play time. The theoretical framework is based on different language learning theories. Prior research suggests that learning happens largely during interactional situations, which suggests that free play time is very important in learning a new language. The research is qualitative and the research material has been gathered in the fall of 2016. The research method was half constructed, themed interviews. Altogether six women working in English kindergartens took part in the interviews. The interviews were recorded and transcribed, after which they were analyzed using the quantification method. The results indicate that while it is very important that children maintain their right to choose the language they use during free play time, it is also important to encourage them to practice their English skills and that the learning environment motivates children to use the new language. The interviewees feel they have difficulties enforcing this for example due to lacking technological skills and equipment. The results also showed that time spent outside is rarely utilized as time for practicing English.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on saada selville, miten Hufvudstadsbladetin (Hbl) mainokset vaikuttavat kuluttajaan erilaisin verbaalisin ja visuaalisin keinoin. Vuonna 2019 96 prosenttia suomalaisista luki painettua tai digitaalista sanomalehteä vähintään kerran viikossa. Koska sanomalehti on mediamuotona merkittävä osa suomalaisten arkipäivää, on tärkeää tutkia, miten niissä sijaitsevat mainokset yrittävät vaikuttaa kuluttajaan. Tutkielman tavoitteena on saada tietoa siitä, miten mainoksilla luodaan vuorovaikutusta ja yritetään suostutella kuluttajaa. Koska tutkielmassa kieli nähdään yhteiskunnan peilinä, tarkastellaan siinä myös mainosten sisältämiä kuluttajaidentiteettejä sekä millaisia näkyviä tai kätkettyjä kulutusyhteiskunnan arvoja ja asenteita mainoksista on löydettävissä. Tutkielma on multimodaalinen analyysi, jossa yhdistyy sosiosemiotiikan interpersoonainen metafunktio ja diskurssianalyysi (Björkvall 2003). Analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan interpersoonaista metafunktiota ja tarkastellaan mainosten vuorovaikutusta kielitapahtumien, etäisyyden, asenteiden ja harmonian näkökulmasta (Björkvall 2009; Holmberg & Karlsson 2006; Kress och van Leeuwen 2006). Seuraavassa osassa tarkastellaan mainosten suostuttelua retoriikkatutkimuksen ja markkinoinnin näkökulmasta (Hellspong 2011; Johannesson & Hedlund 1993, 1998; O'Shaughnessy & O'Shaughnessy 2004). Viimeinen analyysiosio on lyhyt diskurssianalyysi, jossa tutkitaan mainosten suhdetta kulutuskulttuuriin. Analyysissa tutkitaan, millaisia kuluttajaidentiteettejä mainoksissa on sekä millaisia arvoja, asenteita ja ajatuksia ne sisältävät. Analyysi toteutettiin lähilukuna, jossa tarkasteltiin neljää eri Hufvudstadsbladetin mainosta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mainosten verbaalisissa ja visuaalisissa elementeissä on merkittävä ero vuorovaikutuksen näkökulmasta. Verbaaliset keinot olivat erityisen interaktiivisia sinuttelun, suorien kehotuksien sekä asenteiden kautta, kun taas vuorovaikutuksen luominen visuaalisilla resursseilla oli vähäistä. Tutkimuksen toinen keskeinen havainto on, että lähes kaikki mainokset käyttivät suostuttelukeinonaan tunteisiin vetoamista. Mainokset vetosivat kuluttajan pelkoon ja tarjosivat helpotusta mainostamallaan tuotteella tai palvelulla. Tutkimuksesta tulee myös ilmi, että mainokset sisältävät enemmän kuin yhden kuluttajaidentiteetin ja että tietyt kuluttajaidentiteetit ovat yhteydessä toisiinsa, esimerkiksi ekologisen kulutuksen näkökulmasta. Samalla kun ostopäätökseen vaikuttaa ekologisuus ideologiana, kuluttaja peilaa identiteettiään ihmisenä, joka välittää ympäristöstä. Tutkielman merkittävä havainto on myös mainokseen piilotetut arvot, asenteet ja ajatukset, jotka peilaavat nykyajan yhteiskuntaa. Mainoksissa esiintyi stereotyyppisiä sukupuolirooleja, jossa nainen esitetään yhteiskunnan ihannenaiskuvan mukaisesti hyvinvoivana, hoikkana ja kauniina tai nainen yhdistetään mainoksessa ruoanlaittoon. Tutkielman tuloksista tulee myös ilmi, että vaikka Hufvudstadsbladetin kohderyhmä on suomenruotsalaiset, mainoksissa tai yritysten nettisivuilla käytetään silti suomea. Näin ollen mainonnan tärkeintä tavoitetta, kuluttajaan vaikuttamista, ei välttämättä saavuteta.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on saada selville, miten Hufvudstadsbladetin (Hbl) mainokset vaikuttavat kuluttajaan erilaisin verbaalisin ja visuaalisin keinoin. Vuonna 2019 96 prosenttia suomalaisista luki painettua tai digitaalista sanomalehteä vähintään kerran viikossa. Koska sanomalehti on mediamuotona merkittävä osa suomalaisten arkipäivää, on tärkeää tutkia, miten niissä sijaitsevat mainokset yrittävät vaikuttaa kuluttajaan. Tutkielman tavoitteena on saada tietoa siitä, miten mainoksilla luodaan vuorovaikutusta ja yritetään suostutella kuluttajaa. Koska tutkielmassa kieli nähdään yhteiskunnan peilinä, tarkastellaan siinä myös mainosten sisältämiä kuluttajaidentiteettejä sekä millaisia näkyviä tai kätkettyjä kulutusyhteiskunnan arvoja ja asenteita mainoksista on löydettävissä. Tutkielma on multimodaalinen analyysi, jossa yhdistyy sosiosemiotiikan interpersoonainen metafunktio ja diskurssianalyysi (Björkvall 2003). Analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan interpersoonaista metafunktiota ja tarkastellaan mainosten vuorovaikutusta kielitapahtumien, etäisyyden, asenteiden ja harmonian näkökulmasta (Björkvall 2009; Holmberg & Karlsson 2006; Kress och van Leeuwen 2006). Seuraavassa osassa tarkastellaan mainosten suostuttelua retoriikkatutkimuksen ja markkinoinnin näkökulmasta (Hellspong 2011; Johannesson & Hedlund 1993, 1998; O'Shaughnessy & O'Shaughnessy 2004). Viimeinen analyysiosio on lyhyt diskurssianalyysi, jossa tutkitaan mainosten suhdetta kulutuskulttuuriin. Analyysissa tutkitaan, millaisia kuluttajaidentiteettejä mainoksissa on sekä millaisia arvoja, asenteita ja ajatuksia ne sisältävät. Analyysi toteutettiin lähilukuna, jossa tarkasteltiin neljää eri Hufvudstadsbladetin mainosta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mainosten verbaalisissa ja visuaalisissa elementeissä on merkittävä ero vuorovaikutuksen näkökulmasta. Verbaaliset keinot olivat erityisen interaktiivisia sinuttelun, suorien kehotuksien sekä asenteiden kautta, kun taas vuorovaikutuksen luominen visuaalisilla resursseilla oli vähäistä. Tutkimuksen toinen keskeinen havainto on, että lähes kaikki mainokset käyttivät suostuttelukeinonaan tunteisiin vetoamista. Mainokset vetosivat kuluttajan pelkoon ja tarjosivat helpotusta mainostamallaan tuotteella tai palvelulla. Tutkimuksesta tulee myös ilmi, että mainokset sisältävät enemmän kuin yhden kuluttajaidentiteetin ja että tietyt kuluttajaidentiteetit ovat yhteydessä toisiinsa, esimerkiksi ekologisen kulutuksen näkökulmasta. Samalla kun ostopäätökseen vaikuttaa ekologisuus ideologiana, kuluttaja peilaa identiteettiään ihmisenä, joka välittää ympäristöstä. Tutkielman merkittävä havainto on myös mainokseen piilotetut arvot, asenteet ja ajatukset, jotka peilaavat nykyajan yhteiskuntaa. Mainoksissa esiintyi stereotyyppisiä sukupuolirooleja, jossa nainen esitetään yhteiskunnan ihannenaiskuvan mukaisesti hyvinvoivana, hoikkana ja kauniina tai nainen yhdistetään mainoksessa ruoanlaittoon. Tutkielman tuloksista tulee myös ilmi, että vaikka Hufvudstadsbladetin kohderyhmä on suomenruotsalaiset, mainoksissa tai yritysten nettisivuilla käytetään silti suomea. Näin ollen mainonnan tärkeintä tavoitetta, kuluttajaan vaikuttamista, ei välttämättä saavuteta.
-
(2017)This research explores the experiences of nursing and teaching staff in Helsinki's Early Childhood Education area about unprofessionality and its emergence in the interaction between the adult and the child. Based on my experience and previous research, it can be stated that the documents guide early childhood education practice very loosely and interpretatively. Both, unconscious and conscious, decision making and value basis and their interpretation development, causes variation in the quality of work in an early education settings and, also between workers. It was interesting to find out what the nursing and education staff think is unprofessional, about how they felt when they had to intervene, and how the responses showed the theoretical starting point for a high-quality educational interaction. However, day-care staff are expected to be familiar with the legislation and documents governing the field. This is a phenomenographic mixed method research, which is a one-time transversal survey. The material was collected with an E-questionnaire from one of Helsinki's early childhood area. 54 early childhood educators answered the questionnaire. The material was analyzed using content analysis and separation. The results showed that the respondents recognized unprofessional situations, but they had difficulty and variation in evaluation the gravity of the situation. Respondents also found it difficult to respond to unprofessional situations. The lack of agreed policies in their work community, lack of theoretical knowledge and understanding of the basis of legislation and documents, that creates the foundation of quality interaction between a child and an adult, makes intervention problematic and difficult. The results showed that there were deficiency in professional knowhow, communication as well as in the operating culture and leadership.
-
(2023)Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kirjallisuuskatsauksen keinoin lasten vertaissuhteita, niiden muodostumista sekä merkitystä lapselle. Jotta kasvattajat voivat tukea lasten vertaissuhteita, on tärkeä tietää tekijöitä, mitkä niiden muodostumiseen vaikuttavat. Tämän tutkimuksen hypoteesina oli, että nykypäivänä tutkimukset ottavat tasapuolisesti huomioon sekä lapsen yksilölliset piirteet että yhteisön ja ympäristön merkityksen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen uusimpia tutkimuksia vertaissuhteista ja analysoida niissä esiintyviä tekijöitä. Tutkimustehtävänä on nostaa esiin vertaissuhteiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, mihin kaikkeen lapsen vertaiskokemukset tai asema vertaisyhteisössä voivat vaikuttaa. Kirjallisuuskatsauksen tyyppinä käytettiin narratiivista, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka keinoin pystyttiin koostamaan useista eri näkökulmista tehdyistä tutkimuksista yhtenäinen teksti. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan vertaissuhteita käsittelevää tutkimusta. Mukana oli enimmäkseen poikittaistutkimuksia, mutta myös yksi pitkittäistutkimus. Analysoidut tutkimukset olivat joko määrällisiä tai mixed methods -menetelmin toteutettuja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vertaissuhteisiin vaikuttavia tekijöitä on useita. Kirjallisuuskatsauksesta huomattiin, että vertaissuhteet sekä vertaishyväksyntä ovat hyvin merkittäviä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Moni tekijä vaikuttaa vertaishyväksyntään sosiaalisen osaamisen kautta. Esimerkiksi ikä, perhetekijät, kasvatustyyli, kielelliset taidot ja itsetunto ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä sosiaaliseen osaamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaaliset taidot ovat avainasemassa, kun lapsi harjoittelee luomaan vertaissuhteita, ja siksi niitä on tärkeä harjoitella myös varhaiskasvatuksessa kasvattajien tuella.
-
(2017)Goals. My goal in this study is to find out what kinds of views superiors have of giving feed-back. I believe that superiors give feedback, but I want to discover what it takes for them in their opinions as a manager. Earlier studies show that giving feedback has an impact on a sub-ordinates motivation and wellbeing at work. My research dilemmas are what kind of views su-periors have on giving feedback to subordinates and what prerequisites does it require for them to give feedback. Methodology. The study was up of qualitative semi-structured theme based interviews. I inter-viewed three superiors who worked at multinational enterprises. All of the superiors have worked as superiors for a long time and have multiple subordinates. After the interviews, I transcribed the materials after which I started to form the themes based on it. After forming the themes, I was able to write down the results under appropriate themes. Results and conclusions. The key findings of my study was that giving feedback is based on interaction. Superiors had a challenge giving constructive feedback, but they acknowledged how important it is in in their work. While giving feedback, you have to pay attention to word choice, as it plays a critical role in how the subordinates understand the feedback. By interacting superiors can build a relationship of mutual trust with their subordinate, which aids the superior in giving feedback.
-
(2016)Introduction. The objective with this study was to gather information about how preschool aged children act prosocially. Prosocial acting and prosocial behavior are described as the same concept in this study. Prosocial behavior is positive social behavior which purpose is to promote someone other’s wellbeing. Such as behaviors are for example helping, sharing, comforting and cooperating. In the theory part I clarified prosocial behavior through the previous theories and research information and also with the related concepts as social learning, altruism, moral reasoning, empathy and sympathy. Previous researches had been focusing mostly to that part of prosocial behavior, which expounds why or how human species act prosocially, and for that reason there exists plenty of theories and research information of this perspective through decades. Because of this lack of information, in this study I want to search answer to the question how conventionally identified prosocial actings appear with preschool aged children Methodology. The material of survey was collected by systematic literature review. There were two databases where I found 218 researches, and in total four of the researches I picked for the complete survey material. The original researches and studies were international which specified the age limit of preschooler’s between 3 to 6. In the selected researches and studies prosocial behavior was described closely and they had effectual influence on the study designs and to the gained results. None of the selected researches or studies did only enter into gain information how preschool aged children act prosocially. The collected qualitative survey material was analyzed with the inductive content analysis. Results and conclusions. The results clearly show that preschool aged children act prosocially in multitudinious ways. I divided the prosocial acts, which emerged from the survey results, to the six categories. These were comforting, helping, friendliness, sharing, defending and cooperating. The prosocial behavior was tangible, physical, verbal and affective. Voluntarily helping, inviting other children to the play and taking along her/him to the play was the most popular ways to act prosocially. The conclusions of this study is that preschool aged children ways to act prosocially are highly diverse and those acts promote social interaction positively. Nevertheless this study’s results and conclusions prosocial behavior doesn’t seem to be very trendy among educators when today’s society visibly recommends individualism and efficacy as a virtue.
-
Finnish upper secondary school students’ use of backchannels in an English spoken performance test (2020)Tutkielmassa tarkastellaan lukiolaisten minimipalautteiden (backchannels) käyttöä, joka tapahtuu valtakunnallisen englannin suullisen kielitaidon kokeessa. Tutkimuskysymyksiä on kolme: (1) Minkä tyyppisiä minimipalautteita näiden lukiolaisten puheesta löytyy? (2) Kuinka yleisiä ne ovat suhteessa toisiinsa? (3) Mikä voisi selittää mahdolliset erot minimipalautteiden käytössä eri oppilaiden välillä? Lähestyn kolmatta tutkimuskysymystä kolmen eri näkökulman kautta: selittääkö eron taitotaso, tehtävätyyppi vai onko kyse yksilöllisistä eroista? Tutkielmani tukena on Anni Sivukarin pro gradu -tutkielma vuodelta 2015, jossa hän tutki samaa ilmiötä HY-talk-projektissa kerätyllä aineistolla. Vertaan tuloksiani Sivukarin tuloksiin tutkielmani lopussa. Aloitan teoriaosuuden käsittelyn isommasta kokonaisuudesta vuorovaikutustaidot (interactional competence), minkä jälkeen käyn läpi vuorovaikutustaitoihin kuuluvaa vuorovaikutuksellista kuuntelemista (interactional listening), ja erityisesti minimipalautteita. Käsittelen minimipalautteiden jaotteluperusteita sekä eri kieliyhteisöjen eroja minimipalautteiden käytössä. Kuvaan lyhyesti myös puhutun vieraan kielen arviointia ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoja (EVK) vuorovaikutuksen näkökulmasta. Käytän aineistona FUSE-korpusta (Finnish upper secondary school corpus of spoken English), joka on kaikille avoin verkossa toimiva korpus. Korpus on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, ja sen tarkoitus on kehittää puhutun englannin kielen opettamista ja arviointia. Korpus koostuu lukiolaisten valtakunnallisen englannin suullisen kielitaidon koesuorituksista. Analyysissa käytetään 20 kokeeseen osallistuneen parin koesuorituksen äänitettä, litteraattia ja oppilaiden suoriutumisesta tehtyä arviointia. Tuloksista käy ilmi, että kaikki minimipalautteiden eri tyypit (minimal responses, reactive expressions, collaborative finishes, repetitions, ja resumptive openers) löytyvät aineistosta. Näiden lisäksi analyysiin on otettu mukaan suomeksi tuotetut minimipalautteet (Finnish occurrences of backchannels). Minimipalautteiden tyypit yleisimmästä vähiten yleisimpään ovat: reactive expressions, minimal responses, resumptive openers, repetitions, collaborative finishes ja Finnish occurrences of backchannels. Selitettäessä oppilaiden eroja minimipalautteiden käytössä tulokset osoittavat, että suomeksi tuotetut minimipalautteet esiintyvät vain heikoimmiksi arvioiduilla puhujilla. Myös tehtävätyypillä näyttää olevan vaikutus siihen, kuinka paljon kukin puhuja tuottaa minimipalautteita: jos tuotettujen minimipalautteiden määrä puhujalla on 31 tai enemmän, on hän silloin ottanut osaa keskusteluun, jonka tehtävätyyppi on ollut ajatuskartta. Yksilölliset erot osoittavat, että alhaisemman taitotason opiskelijat tuottavat enemmän minimipalautteita kuin ylemmän taitotason opiskelijat, mikä on sekä alustavan hypoteesini että Sivukarin tuloksien vastainen. Tulokset liittyen kolmanteen tutkimuskysymykseen eivät osoita olevan kovin selväpiirteisiä.
-
Finnish upper secondary school students’ use of backchannels in an English spoken performance test (2020)Tutkielmassa tarkastellaan lukiolaisten minimipalautteiden (backchannels) käyttöä, joka tapahtuu valtakunnallisen englannin suullisen kielitaidon kokeessa. Tutkimuskysymyksiä on kolme: (1) Minkä tyyppisiä minimipalautteita näiden lukiolaisten puheesta löytyy? (2) Kuinka yleisiä ne ovat suhteessa toisiinsa? (3) Mikä voisi selittää mahdolliset erot minimipalautteiden käytössä eri oppilaiden välillä? Lähestyn kolmatta tutkimuskysymystä kolmen eri näkökulman kautta: selittääkö eron taitotaso, tehtävätyyppi vai onko kyse yksilöllisistä eroista? Tutkielmani tukena on Anni Sivukarin pro gradu -tutkielma vuodelta 2015, jossa hän tutki samaa ilmiötä HY-talk-projektissa kerätyllä aineistolla. Vertaan tuloksiani Sivukarin tuloksiin tutkielmani lopussa. Aloitan teoriaosuuden käsittelyn isommasta kokonaisuudesta vuorovaikutustaidot (interactional competence), minkä jälkeen käyn läpi vuorovaikutustaitoihin kuuluvaa vuorovaikutuksellista kuuntelemista (interactional listening), ja erityisesti minimipalautteita. Käsittelen minimipalautteiden jaotteluperusteita sekä eri kieliyhteisöjen eroja minimipalautteiden käytössä. Kuvaan lyhyesti myös puhutun vieraan kielen arviointia ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoja (EVK) vuorovaikutuksen näkökulmasta. Käytän aineistona FUSE-korpusta (Finnish upper secondary school corpus of spoken English), joka on kaikille avoin verkossa toimiva korpus. Korpus on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, ja sen tarkoitus on kehittää puhutun englannin kielen opettamista ja arviointia. Korpus koostuu lukiolaisten valtakunnallisen englannin suullisen kielitaidon koesuorituksista. Analyysissa käytetään 20 kokeeseen osallistuneen parin koesuorituksen äänitettä, litteraattia ja oppilaiden suoriutumisesta tehtyä arviointia. Tuloksista käy ilmi, että kaikki minimipalautteiden eri tyypit (minimal responses, reactive expressions, collaborative finishes, repetitions, ja resumptive openers) löytyvät aineistosta. Näiden lisäksi analyysiin on otettu mukaan suomeksi tuotetut minimipalautteet (Finnish occurrences of backchannels). Minimipalautteiden tyypit yleisimmästä vähiten yleisimpään ovat: reactive expressions, minimal responses, resumptive openers, repetitions, collaborative finishes ja Finnish occurrences of backchannels. Selitettäessä oppilaiden eroja minimipalautteiden käytössä tulokset osoittavat, että suomeksi tuotetut minimipalautteet esiintyvät vain heikoimmiksi arvioiduilla puhujilla. Myös tehtävätyypillä näyttää olevan vaikutus siihen, kuinka paljon kukin puhuja tuottaa minimipalautteita: jos tuotettujen minimipalautteiden määrä puhujalla on 31 tai enemmän, on hän silloin ottanut osaa keskusteluun, jonka tehtävätyyppi on ollut ajatuskartta. Yksilölliset erot osoittavat, että alhaisemman taitotason opiskelijat tuottavat enemmän minimipalautteita kuin ylemmän taitotason opiskelijat, mikä on sekä alustavan hypoteesini että Sivukarin tuloksien vastainen. Tulokset liittyen kolmanteen tutkimuskysymykseen eivät osoita olevan kovin selväpiirteisiä.
-
(2013)Materialet till Pro gradu avhandlingen har samlats i början av 2000-talet. Jag var då nyligen anställd som skolkurator och blev intresserad av växelverkan mellan flickor och pojkar i klassituationer. Lärare diskuterade regelbundet ljudliga pojkar och tysta flickor. För flickorna var klassituationen jobbig för att de var tvungna att överrösta de ljudliga pojkarna. Jag fick lov av rektor att intervjua flickor och pojkar i årskurs åtta och årskurs 9, för att ta reda på hur flickor och pojkar upplever växelverkan i klassrummet. Pojkarna visar ofta ilska och frustration I klassituationer, men gör flickorna det? Allt som allt intervjuades tjugofyra elever på band, femton flickor och nio pojkar i två högstadieskolor I huvudstadsregionen. Eleverna intervjuades i grupper på två till fyra. Metoden är kvalitativ och består av en vinjett som beskriver en för eleverna vanlig klassituation med ljudliga pojkar. För att få fram variationer i emotioner och för att väcka diskussion vid intervjutillfället, har jag använt bilder som uttrycker motsatta känslor. Resultatet visar att det finns flickor som ända sedan lågstadietiden klarat av att visa negativa emotioner i en ljudlig klass med pojkar. Motsatsen är lika ofta förekommande, nämligen flickor som inte klarar av att visa negativa emotioner i klassrummet, utan avreagerar sig hemma i eget rum. Ett överraskande resultat är att pojkarna önskar att flickorna kunde visa oftare negativa emotioner under lektionen. Om även flickorna har mera ljud blir också de straffade på samma sätt som pojkarna och det blir mer jämlikt. Slutsatsen är att flickor behöver mycket stöd och uppmuntran för att klara av att visa negativa emotioner i en klassituation. Det finns flickor som klarar av att stå för sina åsikter, men får ofta negativa kommentarer i en klassituation. Det är inte enbart skolans uppgift att stärka flickornas självförtroende. Diskussionen om växelverkan mellan flickor och pojkar I klassituationer är lika aktuell idag som för tio år sedan
-
(2019)Objectives. The goal of this thesis is to examine various positive methods in which a teacher can confront a challenging student in the classroom and redirect the student’s behaviour to fit the lessons agenda. This thesis will also aim to examine what kinds of challenging behaviour can be found from analysed drama lessons. Previous research has shown that teachers find interactions with challenging students to be often demanding. In the modern classroom teachers must be prepared to face challenging students and therefore there is a need to research teachers already working in the field to see how they confront challenging students in a positive way. Methods. The research for this thesis was done as a case-study based in video observations, where footage from the 2018 KEHU-project was utilized. The research footage contained five filmed lessons, which were taught by five various drama-specialized teachers across Finland. The teachers participating in this project taught grades one through third grade. The nature of this research was based on qualitative methods. The material was processed through content analysis and classification. Results and conclusions. Challenging behaviour was categorized into four distinct categories based off the filmed drama lessons, which were disruptive behaviour, wandering, disobedience and negative verbal or physical interaction. Challenging behaviour filmed during the lessons were often quite mild forms of challenging behaviour. Based on the results the teachers mostly conducted positive confrontations against challenging students and were able to redirect behaviour with efficient and practical methods. This thesis provided promising information in regards that teachers can redirect behaviour towards the lesson’s goals with positive interactions. Having a respective attitude towards students and striving towards dialogical interactions from the teacher appears to improve confronting the student, which has been proven in earlier research to be meaningful in regards to the students behaviour.
Now showing items 41-60 of 378