Browsing by Subject "yksinäisyys"
Now showing items 41-52 of 52
-
(2018)Suomessa yli 65-vuotiaiden ihmisten osuuden koko väestöstä on ennustettu kasvavan 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, joten ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Julkisten palvelujen ohella myös järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat työskentelevät ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Erilaiset ryhmätoiminnot ovat yksi järjestöjen tekemän työn muodoista, joita ei kuitenkaan ole tutkittu kovin paljon. Etenkin toimintaan osallistuvien ihmisten omista kokemuksista ja ajatuksista on olennaista saada enemmän tietoa, jotta vastaavaa toimintaa voidaan kehittää ja toteuttaa entistä paremmin myös jatkossa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaisia syitä ikäihmisillä on ollut osallistua matalan kynnyksen ryhmätoimintaan, ja mitä he kokevat siitä itse saavansa. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia ajatuksia heillä on yksinäisyydestä, jonka vähentäminen on usein yksi vastaavanlaisen toiminnan tavoitteista. Tutkielman aineistona on 11 yksilöhaastattelua, jotka tehtiin haastattelemalla ryhmätoimintaan viikoittain osallistuvia 71–87- vuotiaita ihmisiä kahdessa eri kaupungissa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jota varten suunniteltiin kolme teemaa sisältävä teemahaastattelurunko. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen temaattisen analyysin avulla. Ryhmätoiminta osoittautui tärkeäksi osaksi kaikkien haastateltavien elämää. Tärkeimpänä asiana siinä pidettiin muiden ihmisten tapaamista ja mahdollisuutta keskustella heidän kanssaan ajankohtaisista asioista. Lisäksi läheisellä sijainnilla sekä toiminnan maksuttomuudella ja vapaamuotoisuudella oli suuri merkitys siihen osallistuville. Olennaista oli myös, että toiminta on ohjattua ja monipuolista. Ryhmätoiminta koettiin viikkorytmin ylläpitäjänä ja odotettavana asiana, ja monille se oli syy poistua kotoa ja paikka mihin mennä. Suurin osa haastateltavista ei pitänyt itseään yksinäisenä, mutta muutama kertoi joskus hetkittäin kokeneensa sitä. Matalan kynnyksen ryhmätoimintaa pidettiin sopivana ja suositeltiin sellaiselle, joka tuntee itsensä yksinäiseksi. Matalan kynnyksen ryhmätoiminnan kaltaisten, kaikille avoimien kohtaamispaikkojen, olemassaolo on tärkeää ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja myös kotona asumisen tukemiseksi. Sieltä saadaan vertaistukea sekä ohjeita ja neuvontaa, jotka tuovat turvallisuuden tunnetta etenkin yksin asuvien elämään. Tällaisten paikkojen olisi hyvä sijaita lähellä ikäihmisten kotia. Lähellä kotia kokoontuva ryhmä antaa siihen osallistuvalle mahdollisuuden kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön, ja muihin ryhmäläisiin muodostuu henkilökohtaisempi suhde, kun heihin saattaa törmätä myös ryhmän tapaamisten ulkopuolella. Matalan kynnyksen ryhmätoiminta tarjoaa etenkin omassa kodissaan asuville ikääntyville ihmisille helposti lähestyttävän paikan, jossa tavata muita ihmisiä ja lisätä omaa koettua hyvinvointia.
-
(2017)HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Laitos Institution Käytännöllisen teologian osasto TekijäFörfattare Timo Vepsäläinen Työn nimi Arbetets titel ”Tämä on kuin toinen koti” – Vapaaehtoistyön merkitys Espanjan Aurinkorannikon suomalaiselle seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille Oppiaine Läroämne Käytännöllinen teologia Työn laji Arbetets art Pro Gradu -tutkielma Aika Datum 12.04.2017 Sivumäärä Sidoantal 69 + 3 (liitteet) Tiivistelmä Referat Tämä on laadullinen tutkimus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espanjan Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan vapaaehtoistyöstä ja sen merkityksestä seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia syitä, miksi vapaaehtoiset osallistuvat työhön, mikä heitä motivoi ja mitä he kokevat saavan työstänsä. Toinen lähestymistapa tutkimusongelmaan, seurakunnan vapaaehtoistyön merkitykseen, oli haastatella virassa olevaa henkilökuntaa ja selvittää työn tärkeyden merkitystä organisaattorin eli seurakunnan näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2015,2016 ja 2017 tehdyistä viidestätoista seurakunnan vapaaehtoisen ja kolmen virassa olevan työtekijän haastatteluista. Seurakunnan työntekijöistä haastateltiin johtavaa pappia, talvipappia ja diakoniapappia. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa teemahaastattelukysymykset nauhoitettiin kovalevyllä varustetulle nauhurille, jonka jälkeen aineisto litteroitiin, redusoitiin ja abstrahoitiin. Vapaaehtoisten sitoutuminen ja innokas osallistuminen seurakunnan tehtäviin oli tutkimusongelman kannalta tärkeää. Se antoi perustelut kysymykselle, mitä vapaaehtoistyö merkitsee seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Vapaaehtoisten motivaatio oli korkea. Tutkielmassa tarkasteltiin kysymyksiä, mitä työsi antaa tekijälleen ja mitä se antaa kirkolle. Tavoitteena oli selvittää, miksi ja mihin seurakunta tarvitsee vapaaehtoisia ja toisaalta, mitä kokemuksia ja tuntemuksia työntekijöillä on. Tuloksena muodostui viisi pääluokkaa vapaaehtoistyön merkityksestä. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta on aktiivinen toimija. Siellä toimii noin 120 vapaaehtoistyötekijää. Tutkielman tuloksista voi havaita, että ulkosuomalaisuus yhdistää heitä ja tärkeä motivaation lähde on yhdessä tekeminen muiden suomalaisten kanssa. Vapaaehtoisista valtaosa on eläkeläisiä, jolloin heille annetut tehtävät ja työt ovat osa heidän elämäänsä Espanjassa. Tutkielmassa myös osoitettiin, että sopivasti rytmitettynä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen viikkoon sopivan rytmin, jolloin he kokevat työnsä myös tärkeäksi osaksi omaa ajankäyttöään. Seurakunnan toiminta luo yhteisöllisyyttä. Kirkon tehtävät ja pastorin tavoitettavuus havaittiin tutkimuksessa tärkeäksi. Tunnelma haastatteluissa oli rento ja haastattelijan havaintona oli, että seurakuntakodin toiminta oli osa vapaaehtoistyöläisten arkea. Vapaaehtoistyö on tutkimuksen mukaan välttämätön osa seurakunnan toiminnassa. Avainsanat – Nyckelord Seurakunnan vapaaehtoistyö, yksinäisyys, yhteisöllisyys, muutos ja motivaatio Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja
-
(2017)Tämä on laadullinen tutkimus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espanjan Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan vapaaehtoistyöstä ja sen merkityksestä seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia syitä, miksi vapaaehtoiset osallistuvat työhön, mikä heitä motivoi ja mitä he kokevat saavan työstänsä. Toinen lähestymistapa tutkimusongelmaan, seurakunnan vapaaehtoistyön merkitykseen, oli haastatella virassa olevaa henkilökuntaa ja selvittää työn tärkeyden merkitystä organisaattorin eli seurakunnan näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2015,2016 ja 2017 tehdyistä viidestätoista seurakunnan vapaaehtoisen ja kolmen virassa olevan työtekijän haastatteluista. Seurakunnan työntekijöistä haastateltiin johtavaa pappia, talvipappia ja diakoniapappia. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa teemahaastattelukysymykset nauhoitettiin kovalevyllä varustetulle nauhurille, jonka jälkeen aineisto litteroitiin, redusoitiin ja abstrahoitiin. Vapaaehtoisten sitoutuminen ja innokas osallistuminen seurakunnan tehtäviin oli tutkimusongelman kannalta tärkeää. Se antoi perustelut kysymykselle, mitä vapaaehtoistyö merkitsee seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Vapaaehtoisten motivaatio oli korkea. Tutkielmassa tarkasteltiin kysymyksiä, mitä työsi antaa tekijälleen ja mitä se antaa kirkolle. Tavoitteena oli selvittää, miksi ja mihin seurakunta tarvitsee vapaaehtoisia ja toisaalta, mitä kokemuksia ja tuntemuksia työntekijöillä on. Tuloksena muodostui viisi pääluokkaa vapaaehtoistyön merkityksestä. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta on aktiivinen toimija. Siellä toimii noin 120 vapaaehtoistyötekijää. Tutkielman tuloksista voi havaita, että ulkosuomalaisuus yhdistää heitä ja tärkeä motivaation lähde on yhdessä tekeminen muiden suomalaisten kanssa. Vapaaehtoisista valtaosa on eläkeläisiä, jolloin heille annetut tehtävät ja työt ovat osa heidän elämäänsä Espanjassa. Tutkielmassa myös osoitettiin, että sopivasti rytmitettynä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen viikkoon sopivan rytmin, jolloin he kokevat työnsä myös tärkeäksi osaksi omaa ajankäyttöään. Seurakunnan toiminta luo yhteisöllisyyttä. Kirkon tehtävät ja pastorin tavoitettavuus havaittiin tutkimuksessa tärkeäksi. Tunnelma haastatteluissa oli rento ja haastattelijan havaintona oli, että seurakuntakodin toiminta oli osa vapaaehtoistyöläisten arkea. Vapaaehtoistyö on tutkimuksen mukaan välttämätön osa seurakunnan toiminnassa.
-
(2016)The aim of this study is to find out how preadolescents on the sixth grade define loneliness and the ways in which they experience it. This study follows my bachelor's thesis in which, in the Mind the Gap project, I studied loneliness experienced by sixth graders and how loneliness and the use of social media are connected to each other in quantity. In this master's thesis, different ways of loneliness which preadolescents encounter are examined more closely, based on the writings of sixth graders. The material for this study was collected from sixth graders of a school in southern Finland in February 2015. Altogether, 22 students took part in the research, 13 of them girls and 9 boys. In this case study, the life of a fictional emotionally lonely 12-year-old preadolescent was studied through functional process drama. After two lessons of process drama which tuned the pupils into the theme of loneliness, they were asked to write about their personal experiences of loneliness with the help of previously given sample questions. These texts were then analysed with the help of narrative analysis. The core definitions of loneliness and the core stories of the sixth graders' personal experiences of loneliness were collected together by determining the different types of similarities in several different texts. The results showed that the sixth graders experience loneliness in diverse ways. Altogether, six different ways of experiencing loneliness were identified in the material provided by the sixth graders: loneliness caused by friendships, loneliness as a result of being home alone, projected loneliness, loneliness of being bullied, loneliness caused by losing a close relative, and existential loneliness. Also identified in the material was a small group of those who did not experience loneliness. Loneliness was experienced the most in friendships where preadolescents either felt being left out of the group or ignored in the group. Girls described experiencing loneliness in friendships more than boys, whereas boys reported not to have experienced friendship at all more than girls. However, the differences between the experiences of boys and girls were small. This study helps in creating a more multidimensional view of loneliness amongst preadolescents in the field of loneliness research.
-
(2016)The aim of this study is to find out how preadolescents on the sixth grade define loneliness and the ways in which they experience it. This study follows my bachelor's thesis in which, in the Mind the Gap project, I studied loneliness experienced by sixth graders and how lone-liness and the use of social media are connected to each other in quantity. In this master's thesis, different ways of loneliness which preadolescents encounter are examined more closely, based on the writings of sixth graders. The material for this study was collected from sixth graders of a school in southern Finland in February 2015. Altogether, 22 students took part in the research, 13 of them girls and 9 boys. In this case study, the life of a fictional emotionally lonely 12-year-old preadolescent was studied through functional process drama. After two lessons of process drama which tuned the pupils into the theme of loneliness, they were asked to write about their personal experiences of loneliness with the help of previously given sample questions. These texts were then analysed with the help of narrative analysis. The core definitions of loneliness and the core stories of the sixth graders' personal experiences of loneliness were collected together by determining the different types of similarities in several different texts. The results showed that the sixth graders experience loneliness in diverse ways. Altogether, six different ways of experiencing loneliness were identified in the material provided by the sixth graders: loneliness caused by friendships, loneliness as a result of being home alone, projected loneliness, loneliness of being bullied, loneliness caused by losing a close relative, and existential loneliness. Also identified in the material was a small group of those who did not experience loneliness. Loneliness was experienced the most in friendships where preadolescents either felt being left out of the group or ignored in the group. Girls described experiencing loneliness in friendships more than boys, whereas boys reported not to have experienced friendship at all more than girls. However, the differences between the experiences of boys and girls were small. This study helps in creating a more multidimen-sional view of loneliness amongst preadolescents in the field of loneliness research.
-
(2017)Modernization of society and increased opportunities for choice has made it easier for parents to make individualized breeding solutions. Current parenting is described as "free option" but also growing challenges of quality of breeding. On the other hand, researchers are also increasingly reporting the growing risks of wellbeing among young people, such as loneliness and ill feeling. This research aims to find links between the different parenting styles and the wellbeing of the young people. The purpose of this research is to study the subjective testimonial of the child - parent relationship among the 7th grade students in Helsinki, and to compare the results of the established types of parenting to the ones that are found in professional literature. The aim is also to analyze the connection between the different styles of rearing to the self-reported quality of life, feeling of loneliness and the subjective image of self-esteem. This study is part of the University of Helsinki carried out by Mind the Gap research project (2013-2017). The data was collected from seventh graders (N = 1226) via a questionnaire spring 2014 in Helsinki 20 different schools. The link between parenting styles to self-perceived life satisfaction, loneliness and self-esteem by multidirectional variance analysis (MANOVA) and the differences between genders by Post-hoc (Tukey) test. With the help of a group analysis (K-means Cluster), the aim was also to find new rearing groups that would best describe emphasized dimensions and combinations of parenting. Based on the material, three parenting styles were found. They were called to as intensive, controlling and distant rearing styles. The results showed that previous rearing style classifications are not entirely adequate in relation to the nature of today's parenthood. There were statistically significant differences in the parenting styles when compared to the welfare indicators experienced by young people. Parenting styles intensive and guiding were more positively associated to youth's wellbeing than the parenting style distance. As a conclusion, the results show that parental involvement and presence appear to be in a positive relationship with the indicators of wellbeing experienced by youth.
-
Yhteisöllisyyttä verkossa? : Yksinäisyyden yhteys sosiodigitaaliseen osallistumiseen lukiolaisilla (2018)Modernin tieto- ja viestintäteknologian myötä ihmiset ovat verkottuneempia kuin koskaan aiemmin. Tästä huolimatta yksinäisyyden on arvioitu yleistyvän monissa moderneissa yhteiskunnissa ja etenkin nuoren sukupolven keskuudessa. Teknologian psykososiaaliset vaikutukset ovat herättäneet paljon ristiriitaista keskustelua teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimuksen kentällä. On esitetty, että teknologia voi korvata vuorovaikutusta lähiympäristön ihmisten kanssa ja lisätä sosiaalista eristäytyneisyyttä. Toisaalta teknologia voi myös tukea ja rohkaista sosiaalista vuorovaikutusta sekä tarjota uudenlaisia yhteisöllisyyden kokemisen mahdollisuuksia. Teknologian kehityksen myötä tutkimuksen on laajennuttava yhä enemmän multidimensionaalisiin välineisiin ja kiinnitettävä huomiota teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen moninaisuuteen. Vastaten osaltaan näihin kysymyksiin tämä tutkimus tarkastelee lukiolaisten kokeman yksinäisyyden ja sosiodigitaalisen osallistumisen välisiä yhteyksiä. Tarkemmin tutkimuksessa tarkastellaan lukiolaisten sosiodigitaalisen osallistumisen ulottuvuuksia ja sosiodigitaalisen teknologian käyttöön liittyviä sukupuolieroja. Lisäksi selvitetään, onko lukiolaisten kokema yksinäisyys yhteydessä sosiodigitaalisen osallistumisen ulottuvuuksiin ja ovatko yhteydet erilaisia tytöillä ja pojilla. Nuorten teknologiavälitteistä vuorovaikutusta tarkastellaan sosiodigitaalisen osallistumisen käsitteen näkökulmasta. Yksinäisyyttä tarkastellaan nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin indikaattorina. Tämä tutkimus on toteutettu osana Mind the Gap -tutkimushanketta. Tutkimuksessa käytettiin laajaa kyselyaineistoa (N=1339), joka kerättiin 18 pääkaupunkiseudun lukiosta syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Nuorten sosiodigitaalisen osallistumisen ulottuvuuksia selvitettiin eksploratiivisella faktorianalyysillä. Sukupuolieroja tarkasteltiin muuttujien keskiarvojen ja keskihajontojen avulla. Yksinäisyyden yhteyttä sosiodigitaalisen osallistumisen ulottuvuuksiin selvitettiin Pearsonin korrelaatiokertoimen ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lukiolaisten sosiodigitaalisesta osallistumisesta löydettiin kolme ulottuvuutta: kaverilähtöinen osallistuminen, kiinnostuslähtöinen osallistuminen ja pelaaminen. Kaverilähtöinen osallistuminen oli selvästi yleisin tapa käyttää sosiodigitaalista teknologiaa. Vain pieni osa lukiolaisista käytti sosiodigitaalista teknologiaa kiinnostuslähtöiseen osallistumiseen ja pelaamiseen. Sosiodigitaalisen osallistumisen havaittiin olevan sukupuolittunutta pelaamisen ja kaverilähtöisen osallistumisen suhteen. Pojat olivat tyttöjä aktiivisempia pelaajia. Tytöt puolestaan käyttivät sosiodigitaalista teknologiaa poikia enemmän kaverisuhteiden ylläpitämiseen. Yksinäisyyden kokeminen selitti aktiivista kiinnostuslähtöistä sosiodigitaalista teknologian käyttöä ja pojilla aktiivista pelaamista. Lisäksi yksinäisyyden kokeminen oli yhteydessä vähäisempään kaverilähtöiseen osallistumiseen.
-
(2023)Tavoitteet. Yksinäisyyden vaikutuksia varhaiskasvatusikäisiin lapsiin tutkitaan ja tunnistetaan yhä useammin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toistavat yksinäisyyden kokemukset aiheuttavat lapselle ahdistusta ja epämiellyttävää oloa. Yksinäisyyden tunnistaminen ja katkaiseminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Tässä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan yksinäisyyden monia puolia ja erilaisia keinoja puuttua siihen. Varhaiskasvatuksessa käytetään lastenkirjoja monipuolisesti. Lastenkirjojen avulla lapsille voidaan esitellä erilaisia teemoja, sekä antaa malleja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Tutkimuksessa tutkitaan yksinäisyyttä käsitteleviä lasten kuvakirjoja. Tutkimuksessa selvitetään, miten yksinäisyyttä kuvaillaan kuvakirjoissa ja millaisia ratkaisuja sen poistamiseksi esitellään. Menetelmät. Tämän tutkimuksen analysointitapana on aineistolähteinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineistoksi on valikoitunut kokoelma yksinäisyyttä käsitteleviä lasten kuvakirjoja. Kirjaston henkilökunta keräsi yhdeksän yksinäisyyttä käsittelevää lasten kuvakirjaa, joiden alkuperäinen kieli on suomi ja julkaisuvuosi aikaisintaan 2010-luku. Lastenkirjoista tutkin miten yksinäisyyttä käsitellään ja millaisia ratkaisuja sen ratkaisemiseksi esitetään. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimissani kuvakirjoissa esiteltiin erilaisia syitä yksinäisyyden taustalla ja sen ratkaisemiseksi. Syyt yksinäisyyteen vaihtelivat ja se johtui harvoin vain yhdestä asiasta. Yksinäisyyden syitä kuvailtiin totuudenmukaisesti, kun syyksi nostettiin esimerkiksi syrjintä, oma epävarmuus ja heikko itsetunto. Ratkaisussa painottui oman aktiivisuuden lisäksi ulkopuolinen apu. Yksinäisyyden ratkaisussa korostui ystävyyssuhteiden merkitys, joka kuvailtiin aina tärkeäksi kokemukseksi.
-
(2020)Objective. Today almost everyone has access to the internet and thus the incidence of internet-related mental problems has also increased. Youth and young adults in particular are at risk for experiencing these problems because they use the internet more compared to the rest of the population. Loneliness is common among young people and they often gravitate toward the internet to alleviate their feelings of loneliness. This type of internet usage can be problematic, meaning that it is pathological, compulsive and harmful to the user. The objective of this review is to examine the association between loneliness and problematic internet use among youth and young adults. Methods. The studies that were included in this review were as recently published as possible and examined the association between loneliness or related experiences and problematic internet or Facebook use among youth and young adults. Keywords that were used to search for the studies were loneliness, problematic internet use, internet addiction, problematic facebook use, youth and young adults. The search was carried out utilizing the Google Scholar search engine. Results and conclusions. Based on this review there is a positive association of some magnitude between loneliness and problematic internet use. The association is likely bidirectional, meaning that problematic internet use causes feelings of loneliness and feelings of loneliness increase problematic internet use. In the future longitudinal studies are required to form a more thorough understanding of the phenomenon because loneliness and problematic internet use are both phenomena that develop relatively slowly over a long period of time. Problematic internet use as a phenomenon is diverse and appears to be widely connected to mental well-being, so understanding the causes behind it helps healthcare and educational institutions develop services to prevent it and its harmful effects.
-
(2012)Research of social exclusion is mainly focused on to explore young people and adults. There is only limited research available of social exclusion of children under school age. Social exclusion is however involved in a day care centre's every day life. Social exclusion is a multi-threaded term which is included closely in theories of socialization and children's social development. Previous researches have shown that social exclusion is a sum of many factors. Researchers' definitions of social exclusion are often varied according to what has been the subject and purpose of the research. This research focuses on to examine how the withdrawn behaviour appears in day care centre and how does it affect to social relationships between children. The research also studies the amount of support that withdrawn children need compared to other children. Previous researches have demonstrated that withdrawn behaviour is one of many sections of the social exclusion. The material of this study is gathered from "Orientaation lähteillä" research (Reunamo 2010). 50 day care centres and 14 childminders from Uusimaa and Hämeenlinna took part in the research. Age of the 892 children who participated in the research varied from one to seven. Method of this research was quantitative and the data was gathered by observation, interviews and teachers pedagogical evaluation of children. The data was analysed by using a one way analysis of variance and the statistical significance of results were confirmed by Kruskall-Wall test. According to this study the withdrawn child's main activity was orientation action; wandering around, waiting for something to happen or monitoring the situation. When the withdrawn children attached to action they didn't seek other children's company or express interest in other children's activities. Withdrawn children didn't have interest in social objects like toys or other items. According to teachers' evaluations withdrawn children needed more support in different areas of development than other children. The needs of support were not only in the field of social development but also on the side of motor-, cognitive- and emotional development. Social isolation and problems with it appear as early as under school age. The younger the child is the easier it is to intervene and cut the social exclusion circle.
Now showing items 41-52 of 52