Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "äänen kesto"

Sort by: Order: Results:

  • Musiikki-intervention vaikutus kuulovammaisten lasten äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitsemisen kehitykseen 
    Julia, Forsman (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Kuulovammaisilla on usein vaikeuksia puheen prosodian kuten äänenkorkeuksien havaitsemisessa. Nämä vaikeudet haittaavat muun muassa puheen ja kielen kehitystä sekä puheen emootioiden havaitsemista. Musiikillisen toiminnan on havaittu tutkimusnäytön perusteella edistävän kuulovammaisten lasten puheen prosodisten piirteiden havaitsemista ja kielellistä kehitystä. Tutkimuksia musiikkitoiminnan vaikutuksista kuulovammaisten lasten prosodisten piirteiden havaitsemiseen on tehty kuitenkin vasta vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaista on molemminpuolisesti (bilateraalisesti) kuulovammaisten, bilateraalisesti kuulolaitteita käyttävien lasten äänenkorkeuksien ja -kestojen havaitseminen ja parantaako musiikki-interventio niiden havaitsemista. Lisäksi tässä tutkielmassa selvitettiin, eroaako nuorempien ja vanhempien kuulovammaisten lasten sekä kuulokojeita/bimoodaalisesti kuulokojetta ja sisäkorvaistutetta käyttävien (KK/SIKK) ja molemminpuolisia sisäkorvaistutteita käyttävien (SI) kuulovammaisten lasten äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitseminen sekä intervention aikainen kehitys toisistaan. Tässä tutkielmassa vertaillaan tiedettävästi ensimmäistä kertaa kuulokojeita/bimoodaalisesti kuulokojetta ja sisäkorvaistutetta käyttävien ja molemminpuolisia sisäkorvaistutteita käyttävien kuulovammaisten lasten äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitsemista ja kehitystä toisiinsa. Menetelmät. Tämän tutkielman koehenkilöt koostuivat MULAPAPU-tutkimuksen tutkittavista. Viisitoista 3–7-vuotiasta kuulovammaista lasta suoritti äänenkorkeuksien sekä -kestojen havaitsemisen tehtävän, jonka avulla kerättiin äänenkorkeuksien ja -kestojen erottelukynnysarvoja. MULAPAPU-tutkimus toteutettiin vaihtovuoroisella tutkimusasetelmalla, jolloin musiikki-intervention vaikuttavuutta voitiin tarkastella vertaamalla interventionperiodin aikaista kehitystä ennen interventiota ja intervention jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen. Tulokset ja pohdinta. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia intervention vaikuttavuudesta ei saatu, vaikka tulokset äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitsemistehtävässä paranivat ryhmätasolla intervention aikana. Yksilötasolla useampi SI-lapsista edistyi äänenkorkeuksien havaitsemistehtävässä musiikki-intervention aikana verrattuna KK/SIKK-lapsiin ja puolet molempien kuulolaiteryhmien tutkittavista kehittyi äänen kestojen havaitsemisessa. Myös vähintään puolet nuoremmista ja vanhemmista tutkittavista edistyi intervention aikana. Äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitsemisen harjaannuttamisesta musiikkitoiminnan avulla on mahdollisesti hyötyä kielellisten taitojen edistämisessä, millä on myönteinen vaikutus kuulovammaisten lasten elämänlaatuun.
  • Puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivomekanismit 
    Forsman, Julia (2019)
    Tavoitteet. Puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivomekanismit unohdetaan usein pu-heen havaitsemisen yleisistä malleista, vaikka puheen voimakkuuteen, aikaan tai ajoitukseen sekä sävelkorkeuteen liittyvät piirteet ovat tärkeitä puheen rakenteiden ja jopa tunteiden ilmai-semisen suhteen. Yhtenä kanditutkielmani tavoitteena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen kei-noin puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivomekanismeja ja selvittää miten prosodian havaitsemisen aivomekanismit ilmenevät suhteessa puheen havaitsemiseen. Menetelmät. Kanditutkielmani tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen muodostettiin käyttämällä kahta tietokantaa, jotka olivat Ovid Medline ja Scopus. Hakusanoiksi valikoituivat englanninkieliset termit prosody perception (prosodian ha-vaitseminen), speech perception (puheen havaitseminen), prosody (prosodia), pitch (sävelkor-keus), length of sound (äänen pituus), sound pressure (äänen paino), acoustic duration (akusti-nen kesto), acoustic intensity (akustinen intensiteetti), brain mechanism (aivomekanismi) sekä magnetic resonance imaging (magneettiresonanssikuvaus). Lopullinen aineisto koostui kuudesta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksissa puheen prosodisia piirteitä käsiteltiin yleisimmin ohimolohkon alueilla painottuen aivojen oikeanpuoleiselle aivopuoliskol-le. Ohimolohkon alueiden jälkeen yleisimmin puheen prosodiaa käsiteltiin aivojen otsalohkon alueilla. Otsalohkojen aktivaatio painottui ohimolohkojen ohella aivojen oikeanpuoleiselle aivo-puoliskolle. Kirjallisuuskatsauksen perusteella myös päälakilohkon motoriset alueet aktivoitui-vat puheen prosodian käsittelyn yhteydessä. Muita puheen prosodian käsittelyssä aktivoituneita aivoalueita olivat muun muassa talamus, basaaligangliot eli tyvitumakkeet sekä pikkuaivot. Pu-heen prosodian havaitseminen ei esiintynyt pelkästään aluekohtaisena aktivaationa, sillä proso-dian yhteydessä aktivoituneiden alueiden välillä tapahtui myös tiedonsiirtoa eri käsittelyreittien kautta. Johtopäätöksenä tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että puheen prosodiaa käsitellään yleisimmin oikeanpuoleisen aivopuoliskon ohimo- ja otsalohkon alueilla sekä päälakilohkon alueilla kuitenkin niin, että aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa aktiivisesti.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO