Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "äänenkäyttö"

Sort by: Order: Results:

  • Äänihygienian vaikutukset äänihäiriöiden ehkäisyyn ja kuntoutukseen 
    Markkinen, Eeva (2019)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää puheterapeuttisen äänihygieniaintervention vaikutuksia puheammattilaisten äänihäiriöiden ehkäisyssä sekä äänihäiriöisten kuntoutuksessa. Aihetta on tutkittu eniten opettajilla, joiden ensisijainen työväline on ääni. Äänihygieniaa on käytetty osana äänihäiriöiden puheterapeuttista kuntoutusta ja myös äänier-gonomiaa. Halusin selvittää, miten äänihygieniainterventio vaikuttaa työikäisten äänihäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Toiseksi halusin selvittää, miten äänihygieniainterventioita toteutetaan. Menetelmät. Tutkimus oli integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus oli löytää jo olemassa olevasta tutkimustiedosta laadullisia vastauksia tutkimuskysymyksiini ja pohtia tiedonhaulla saatuja tuloksia. Hakulausekketta (”voice disorders” AND (vocal AND hygiene) AND intervention) käyttäen valitsin tutkimukseeni viisi tutkimusartikkelia. Käytin erilaisia ulossulkukriteerejä, niin että aineisto koostui työikäisille toteutetuista interventioista. Analysoin aineiston tutkimuskysymyksien perusteella relevantteihin osioihin ja taulukoin ne. Olettamukseni oli, että äänihygienian tiedostaminen vähentää jossain määrin puheammattilaisten äänihäiriöiden esiintyvyyttä. Tulokset ja johtopäätökset. Äänihygieniainterventiot tuottivat hyvin erisuuntaisia tuloksia. Tulokset paranivat lähinnä koettua äänenlaatua ja äänihygieniatiedostamista mittaavissa itsearvioinneissa. Äänihuulissa muutoksia ei havaittu. Myös äänihygieniainterventioihin käytetty aika ja toteutukset poikkesivat toisistaan. Äänihygieniainterventioiden pitkäaikaista vaikutusta pitäisi tutkia, jotta saataisiin tietoa äänihygienian äänihäiriöitä ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Äänihygieniakoulutusta voisi sisällyttää mm. opettajien ja sotilasammattihenkilöiden koulutukseen, jotta näissä ammattiryhmissä työkykyä rajoittavien äänihäiriöiden oireisiin voitaisiin puuttua ajoissa.
  • Alakoulun opettajien käsityksiä laulamisen ja äänenkäytön opetuksesta ja oppilasarvioinnista 
    Hirvenlahti, Karoliina (2013)
    The purpose of this study was to discover primary teachers' conceptions about singing and vocal control education and student assessment. The study was aimed to find out what kind of a role and status singing and vocal control education has in general and in relation to music education. In addition, the study examines what the teachers consider singing and vocal control education and what kind of teaching methods they used in their teaching. Furthermore, the study explores to the teachers' experiences with the teaching of singing and vocal control education. Finally, the study aims to map the student assessment methods teachers used and the challenges and opportunities these methods brings with them. The data were collected trough an Internet questionnaire. The study involved 31 primary school teachers from 15 different schools in Espoo, all of which had their own class. 87 % of the examinees were 30 years or older and 77 % had worked as a teacher for at least 6 years. 14 examinees did not teach music during the research and five of the examinees did not have any kind of music related hobbies. The research was a qualitative survey. The analysis was theory-driven content analysis. The study revealed, that half of the teachers would increase the amount of time spent on the teaching of singing and vocal control, and the other half would retain the present situation. In the teachers' opinions, the singing and vocal control education should begin in early childhood or primary education, at latest in the 3. Class. Only half of the teachers were able to explain how the singing and vocal control education was taken into account in their school's policy. The teachers mentioned 17 contents of singing and vocal control education, and teacher-led methods of teaching. Singing and vocal control education also appears in the native language lessons and in everyday school life. The teachers taught music because of their own enthusiasm and specialization on music education, and because of the principal's order. Half of the teachers felt that they had not received enough training to teach singing and vocal control. Methods for assessment of singing have been replaced by students' personal singing tests and observation. The student assessment is a challenge because of the large numbers of students in the groups. Teachers wish to receive a coherent student assessment criteria.
  • Homealtistuksen vaikutukset äänenkäyttöön 
    Kola, Aino (2018)
    Tavoitteet. Homeongelmat ovat viime vuosikymmeninä olleet merkittävä terveyshaitta niille, jotka altistuvat homeelle pitkiä aikoja esimerkiksi työssään tai kotonaan. Homevaurioisista rakennuksista monet ovat puhetyöläisten työpaikkoja, kuten kouluja ja päiväkoteja, ja siksi on tarpeen tutkia myös homeen vaikutusta äänenkäytölle. Huonon sisäilman on todettu ole-van yhteydessä moniin sairauksiin ja terveydellisiin sekä äänellisiin oireisiin. Koska sisäilma-ongelmat koostuvat muistakin tekijöistä kuin homeesta, on homeen osuutta oireisiin kuitenkin vaikea määritellä sisäilmatutkimuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella eri-tyisesti homeen vaikutusta äänenkäyttöön sekä sitä, kuinka yleisiä ääniongelmat ovat ho-meelle altistuneilla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä ääniergonomisessa tiedottamisessa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koottiin kolmesta sähköisestä tietokannasta seuraavalla hakulausekkeella: (voice OR vocal OR hoarseness) AND (symptom OR problem OR risk) AND (mould OR mold OR moisture). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineis-tosta koottiin keskeiset äänenkäyttöön liittyvät tulokset sekä laskettiin erilaisten ääniongel-mien yleisyys keskimäärin. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi äänenkäyttöön liittyvinä oireina käheys (keski-määrin 29 % altistuneista), kurkkukipu (39 %) ja yskä (36 %). Lisäksi homealtistus oli yhdes-sä laadullisessa tutkimuksessa yhdistetty toiminnallisen äänihuulisalpauksen esiintymiseen. Tulokset kertovat lähinnä äänen laadusta ja äänenkäytön ongelmien taustatekijöistä, eikä äänenkäytön ongelmista. Tulevaisuudessa tarvitaan siis tarkempaa tutkimusta monipuoli-semmilla mittareilla homeen vaikutuksista äänenkäyttöön.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO